Energia-alan teknologinen kehitys ja sijoitusmahdollisuudet

Siis hitto. Muistan lukeneeni Tekniikan Maailman artikkelista että vetyautolla olisi aika korkea vuosittainen käyttövoimavero. Eikai sitten. Ja se sitten nousee sen 65ekee vuodessa. Ok

Tuo autoveron oletin muutenkin olevan nolla myös vetyautoissa. Se oli lievästi positiivinen yllätys että koskee myös polttomoottorisia vetyautoja. Sieltä olisi tulossa yksi jokamiehen hintaluokkaan sopiva auto vuonna 2023…

Tietämättä missä näitä on nyt näkemissäsi/kuulemissasi yhteyksissä käytetty, niin lähtisin “arvaamaan” oheisesti puhuttaessa BEV/FCEV

W/kg: polttokennon, tai akuston “tehotiheys” massayksikköönsä nähden. Yleensä siis puhutaan energiatiheydestä, eli kuinka paljon energiaa systeemistä on saatavissa massayksikköä kohden, 1W = 1J/s, josta päästään myös 3600J = 1Wh

Wh/kg: sama kuin yllä, energiatiheys, mutta käytetään etenkin sähköenergian näkökulmasta, koska tätä käytettäessä yleensä verrataan systeemin (esim polttokennon) tuottamaa sähköenergiaa ja sivutaan lämpöenergia, jolloin esim. voidaan verrata polttokenno vs akku sähköenergianäkökulmasta

kWh/kg: sama kuin edellinen, mutta *1000

W/cm2: yleensä käytetään kun tarkastellaan polttokennoston yksittäisten kennojen (MEA) energiatiheyttä. Tämä kuvaa kuinka paljon yhdestä kennosta saadaan tehoa suhteessa sen kokoon. Tällä voidaan verrata kuinka energiatehokas on tietyn valmistajan kenno vs jonkun toisen valmistajan. Jos verrataan koko kennostoa, tehdään se yleensä puolestaan tilavuuteen nähden, eli W/dm2 = W/l jne

kW/cm2: sama kuin yllä, *1000

kW/l: käytetään ilmaisemaan koko kennoston (tai akun) energiatiheys tilavuuteen nähden. Koska polttokenno koostuu useista kennoista, niin sen sijaan että ilmoitetaan vain yhden kennon energiatiheys, on järkevämpää ilmoittaa koko systeemin tuottama teho esimerkiksi tilavuusyksikköä kohden, koska polttokennosto omaa tietyn kokoluokan, eli sillä on tilavuus. Toinen vaihtoehto on ilmoittaa vastaavasti massayksikköön nähden, eli polttokennon paino on xxkg ja sen sähköteho on xxkW.

Näiden avulla voidaan vertailla akun kenno vs polttokennon kenno, polttokennosto vs akusto jne jne, ja teoriassa voidaan vertailla myös lämpöaevojen avulla (energiatiheyksiähän nekin on) vedyn arvoja bensiiniin ja ilmoitettujen kennojen arvojen perusteella laskea sähköteho, lämpöteho, hyötysuhteet ym ym.

18 tykkäystä

En voinut enää muokata omaa viestiäni. Eli tämän mukaan:
Hallitus esittää täyssähköautoilta perittävän vuotuisen ajoneuvoveron perusveron nostamista. Vero nousisi nykyisestä 53,29 eurosta 65 eurolla yhteensä 118,29 euroon vuodessa. Hallitus esittää, että korotus koskisi kaikkia 1.10.2021 jälkeen rekisteröityjä täyssähköautoja takautuvasti. Korotettua veroa ryhdyttäisiin perimään vasta 1.10.2023 alkaen.

Hallituksen tarkoituksena on kattaa sähköautojen autoveron poistamisesta aiheutuvaa verovajetta.

1 tykkäys

Juu eli kun otetaan sähkö- ja vetyautot pois tuon autoveron piiristä niin vuosittaista käyttöveroa nostetaan. Ei pitäs tulla yllätyksenä, että nää otetaan kokoajan kovemmin ja kovemmin verolle. :grinning_face_with_smiling_eyes:

Pennosiahan 60 euron vuosittainen korotus ajoneuvoveroon on, kun samaan aikaan autoilun verokertymä on romahtamassa polttoaineen kulutuksen vähetessä. Tuo 60 euroa ei mene kovin kauaksi siitä kertymästä, kun isohko polttomoottorikäyttöinen auto tankataan täyteen polttoaineveroineen ja alveineen

Polttoaineista kerätään lähes neljän miljardin vero. Taitaa olla tällä hetkellä huomattavasti vähemmän, kun en ihan viimeisintä dataa löytänyt. Tuollaista summaa ei paikata loputtomiin nyhtämällä dieselkuskeja, vaan vaatii veropohjan laajentamista

1 tykkäys

Onneks sä olet täällä!

Kiitos paljon tää taas selvensi.
Sovittiin jo Hyzon ketjussa ettei verrata päärynöitä kananmuniin mutta ajattelin sen tehdä silti.

Eli Hypoint:

HyPoint vs. existing hydrogen fuel cell systems

The system offers many additional advantages over traditional hydrogen fuel cell systems:

  • 3x higher specific power (2,000 W/kg vs. 700 W/kg) – with plans to increase to 3,000 W/kg by 2024
  • Climate independence (easy to cool, doesn’t use water, impervious to freezing)
  • Lower hydrogen quality requirements (CO: 1% vs 0.0001%) → lower operational costs
  • Simpler design: fewer parts → higher reliability, lower acquisition and maintenance costs
  • Suitability for large scale integration with manned and unmanned airborne applications
  • More reliable under overload (important in emergency case)

Eli ymmärränkö nyt oikein:

ZeroAvia selected Hyzon’s fuel cell stack for this evaluation due to its industry-leading power density. As confirmed by leading technical certification provider TUV Rheinland, Hyzon’s Gen3 fuel cell stack achieves a volumetric power density above 6.0 kW/liter and gravimetric power density more than 5.5 kW/kg, well above industry averages. These factors are critical in aviation to minimize weight while providing sufficient power for the desired performance.

Siis tämä Hypoint joo on tehnyt kennon ilmailuun 2kw/kg ja meinaa kehittää 4kw/kg vuoteen 2024 vai onko nyt luetun ymmärtämisessäkin opeteltavaa?

2 tykkäystä

No luin tuon nopeasti läpi. HyPoint “mainostaa”, että ovat kehitelleet ja jatkokehittämässä polttokennosovellusta (korkealämpötilan PEM, 160 asteen käyttölämpötila!) ilmailuun. Kuten arvata saattaa, ilmailualallakin merkittävä seikka on teho/painosuhde ja toisin ajateltuna teho/tilavuus, maallikonsuusta; mieluiten paljon tehoa, vähän painoa ja pienessä koossa.

Nyt ilmeisesti ainakin julkaisun perusteella ovat saavuttaneet polttokennolle 2kW/kg ja 1,5kWh/kg energiatiheydet. Tämän tulkitsen niin, että polttokennon huipputeho (x-ajalle) on tuo 2kW/kg mutta todellinen teho saadaan 1,5kWh/kg. Tämä käytännössä tarkoittanee, että jatkuvakäyttöisenä systeemistä saadaan tuon 1,5kWh ulos (/kg, riippuu kuinka suuri kennosto) ja tällä teholla mm. lämmönhallinta saadaan pidettyä kohdillaan. Jos kennosta ottaa ulos huipputehon, tarkoittanee se ettei lämmönhallinta ym. mitoitus välttämättä riitä pitkäaikaiseen käyttöön.

Tuolla nimenomaan viitataan koko järjestelmän hallintaan (muistaakseni tästä täällä jossakin ohimennen kirjoitinkin hiljattain), eli koko kokonaisuus on suunniteltu tietylle teholle ja teholle/aika, ts. komponentit (bipo-levyt, MEA muut osat ja päällysteet ym…), kosteudenhallinta, pa-/kaasusyötöt, lämmönhallinta, paineet jne., joka siis tarkoittaa että myös oheislaitteisto ja hallintajärjestelmä on mitoitettu ko. Spekseille.

Tässä siis on juurikin nostettu ja sovellettu korkeanlämpötilan PEM (toimintalämpötila korkea), jolloin energiatehokkuus saadaan suuremmaksi, mutta tämä vaatii komponenteista hallintajärjestelmään hyvän kokonaisuuden, muutoin tulee ongelmia, jotka johtaa lopulta kennon energiatehokkuuden heikentymiseen ja lopulta koko kennon tuhoon.

11 tykkäystä

Bp ja daimler, yhteistyössä 25 asemaa 2030 mennessä.

13 tykkäystä

Laitetaan vaikkapa tähän ketjuun. Vow:n q3 2021 (eli vanha Scanship)

https://newsweb.oslobors.no/message/545123

3 tykkäystä

Enphaselta vahvaa suorittamista taas, kelpaa istua kyydissä.

11 tykkäystä

Essity will replace natural gas with green hydrogen during ongoing production on the site’s largest paper machine. The project is the first of this magnitude in the paper industry. The investment in the pilot project amounts to € 4 million.

8 tykkäystä
4 tykkäystä

Vieläkö täällä on muita jotka näkevät perusöljyn sijoitusmahdollisuutena? Hurja on ralli ollut vuoden ja tarjonnut varmoja tuottoja. Nyt eletään mielenkiintoisiä päiviä kun RDS ja XOM raportoi to-pe q3 tuloksia. Toivottavasti toteutuneita reaalituottoja ja kohoavia osinkoja :sweat_smile:

2 tykkäystä

Tänään kuuntelin Ålandsbankenin Tuulivoimarahastoon webbinaaria ja siellä oli Sitran edustaja puhumassa Suomen sähköistämisen tulevaisuudesta. Muutama asia jäi mieleen ja tutkin hieman lähdettä.

Sitran ajatuksessa 2035 maatuulivoima tuottaa 60 TWh ja pitävät sitä kustannustehokkaimpana.
Tämän toteutuminen vaatii muusta tuotannosta jousto, johon ehdotti lämpöpummpuja ja vedyn tekemistä tuulisilla keleillä ja vedyn käyttöä tuulettomina aikoina.

Tuulivoiman massiiviseen lisäämiseen liittyy epävarmuustekijöitä ja vaatii päättäjiltä selkeät suuntaviivat, tukea tekniikan kehittämiseen, luvituksen ja kaavoituksen sujuvoittamista ja lisää resursseja hallinto-oikeuteen sekä puolustusvoimat vahvasti mukaan, jotta voimaloita saadaan tasaisesti ympäri Suomea.

Sitra olettaa, että kokonais energia lasku pienenee. Sähkön tuotannon kustannuksiin oletaan laskua, mutta sähkön hintaan nousua. Pörssisähkön hinnan vaihtelut tulevat kasvamaan ja tämä osa syy sähkön hinnan nousuun.

Täältä löytyy skenaario, johon tuossa webbinaarissa viittasi: https://www.sitra.fi/julkaisut/sahkoistamisen-rooli-suomen-ilmastotavoitteiden-saavuttamisessa/

Alla muutama käppyrä Sitran skenaariosta.


12 tykkäystä
10 tykkäystä

No nyt:

https://newsweb.oslobors.no/message/545313

12 tykkäystä

Örsted taasen lentokenttähommissa Edinburgissa:

“The project follows the example of the Green Fuels for Denmark project, led by Ørsted and involving Copenhagen airport, SAS airline, Maersk and others. Green Fuels for Denmark is aimed at developing a renewable hydrogen hub to decarbonise transport, air travel and shipping, envisaging 10-MW electrolyser capacity by 2023, 250-MW electrolyser capacity with e-fuel production by 2027 and up to 1.3 GW by 2030.”

Eli siis tämä example of the Green Fuels for Denmark project:

Green fuels for Denmarkissa mukana siis:
“Nel, Everfuel and Haldor Topsøe join Ørsted, Mærsk, Copenhagen Airports, DSV Panalpina, SAS and DFDS to establish one of the world’s largest electrolyser and sustainable fuel production facilities”

Tuossa nyt vielä DFDS:n tuoreita mietteitä satamien ja niiden liikenteen suhteen:

Suoraa suomennosta:
Monet käyttäjät

DFDS uskoo, että on tärkeää nähdä polttoaine useille käyttäjille kontekstissa. On liian kallista, jos vetyä tuotetaan vain kahdelle Kööpenhaminan ja Oslon väliselle lautalle.

  • Asiaa on tarkasteltava laajemmassa logistiikkakontekstissa, Billesø sanoo, jonka on pidettävä mielessä koko laivasto ja logistiikka kokonaisuutena.

– Meidän on myös ymmärrettävä energiatarpeet ja yhteys muihin toimialoihin, jotta voimme arvioida toiminnallista ja kaupallista kestävyyttä uusien päästöttömien polttoaineiden osalta, hän selittää.

DFDS ei ole vain varustamo, vaan se harjoittaa laajaa kuljetusta ja jakelua tuotantopaikalta loppuasiakkaille.

DFDS on hiljattain tilannut Volvolta 100 sähköautoa, joiden toimintasäde on 300 km. Ne korvaavat saman määrän dieselkäyttöisiä ajoneuvoja vuosina 2022-2023.

Pisin merikuljetusreitti DFDS:lle on kolme päivää ja lyhin 2,5 tuntia. DFDS:lle mikään teknologia tai polttoaine ei ole ratkaisu.

  • Meidän on löydettävä se, mikä toimii parhaiten eri reiteillä, satamissa ja terminaaleissa. Meidän tulee ajatella kokonaisvaltaisesti sekä maalla että merellä, polttoaineen saatavuudella yksittäisillä alueilla ja myös miten voimme yrityksenä tukea vihreää siirtymää paikallisesti, Billesø sanoo.
8 tykkäystä

https://www.globenewswire.com/news-release/2021/10/28/2322349/0/en/Royal-Dutch-Shell-plc-publishes-third-quarter-2021-press-release.html

  • ei huono tulos eikä tavoitteet, joilla pyritään puolittamaan absoluuttiset päästöt vuoteen 2030 mennessä (2016 tasosta)
  • aika usein nämä on jo etukäteen hinnoiteltu sisään, tosi pitkä stair step nousu takana daily-tasolla. Pieni jäähtyminen normaalia. Jostain näin uutisen mahdollisesta yhtiön jakamisesta (iso rahastoyhtiö?), saas nähdä @Vodel1 (samat salkussa)
5 tykkäystä

Ainakin Aker Offshore tekee vaikeaksi oman tarjouksensa sivuuttamisen Skotlannissa:

A manifesto has been unveiled to deliver a green industrial revolution in
Scotland with more than 5,000 new jobs, a major fabrication yard, and the
equivalent of up to £15 billion investment in floating offshore wind.

As partners, Ocean Winds and Aker Offshore Wind have launched a ten-point
plan to create a skilled workforce and manufacturing opportunities through the
supply chain for generations to come.

At the heart of the plan is the establishment of a major manufacturing plant in
Scotland for the fabrication and assembly of giant steel floating structures,
which would then be installed in the deep waters of the North Sea.

It would be the largest industrial innovation in Scotland since the dawn of the
oil and gas sector, positioning Scotland as a global leader in clean energy.

The two partners are working with the National Manufacturing Institute of
Scotland and the University of Strathclyde to develop a 3D immersive
visualisation of the fabrication yard where the Windfloat platforms and turbines
would be built, which would become an industrial powerhouse of international
significance.

The design is set to be promoted across the world early enough to identify
manufacturers and select the final location in Scotland for the yard, and
fabricators interested in setting up in Scotland are also being invited into
early discussions.

This is well ahead of the offshore wind project phase and will ensure that
Scotland’s fabricators would then be ready for the implementation of the
‘Scotwind’ leasing programme.

The joint ScotWind bids from Ocean Winds and Aker Offshore Wind could generate
investment of the equivalent of up to £15 billion if the partnership is awarded
up to three sites generating 6GW of wind energy in total.

Through direct work and supply chain opportunities, each proposal is estimated
to generate more than 5,000 jobs and 200 apprenticeships in Scotland across all
project stages, helping to deliver Scotland’s ‘just transition’ from fossil
fuels, as well as mobilising the oil and gas and engineering supply chain by
providing major new opportunities.

There would also be extensive investment in Scotland’s existing ports and
harbours, as well as innovative new subsea technology, to deliver the companies’
ambitions for up to 6GW of energy production through floating offshore wind in
the Outer Moray Firth.

More than 30 Memorandums of Understanding (MoUs) are now in place across the
supply chain in support of the bids and the early action needed.

e1: Onkohan muilla kilpailutuksessa mukana olevilla tarjota moista pakettia, jossa myllyjen lisäksi taloudellinen ja työllistämisvaikutus on suunniteltu näin suureksi ja valmistelut viety näinkin pitkälle?

10 tykkäystä

Shell boss Ben van Beurden on COP26 - "we were told we were not welcome so we will not be there".

— Emily Gosden (@emilygosden) October 28, 2021

Mukavan kuuloista, rakentavaa toimintaa. Toivoisin todella kylmää talvea, jos en tietäisi, että se tulisi kirjaimellisesti tappamaan köyhiä ihmisiä Euroopassakin.

1 tykkäys