Sveitsissä on saatu hyviä kokemuksia vetykäyttöisistä kuorma-autoista ja Hyundai juuri mainosti, että heidän Xclnet -jakeluautoilla tuli 10 miljoonaa kilometriä täyteen Sveitsin teillä. Sveitsin kaksi suurinta kauppaketjua eli Coop ja MIgros päättivät siirtyä zero-emission politiikkaan muutama vuosi sitten kertaheitolla eli jakeluautot ja täysperävaunut vaihtuivat dieseleistä Hyundain vetykäyttöisiin kuorma-autohin. Koska tankkausasemia ei Coopin aloittaessa ollut Coop perusti reilut 10 asemaa ja Migros tuli myös perässä. Myöhemmin tuli mukaan myös kaupallinen toimija eli H2 Energy. Mutta silti 21 asemaa on vasta toiminnassa koko maassa.
Vedyn käytön suurimpana ongelmana ovat olleet kalleus (valmistaminen), varastointi ja jakelu. Ja asemien perustamisen kalleus. Puolesta puhuu, että sen tuottaminen voidaan tehdä EU:n sisämarkkinoilla ja sähköverkkojen riittämättömyys Euroopassa. Vedyllä voitaisiin korvata jatkossa nyt puuttuvaa maakaasua. Ja vetyä voidaan varastoida pitemmän aikaa, sähköä ei oikein voi.
Hyötyliikenteessä vrt.sähkökäyttöisiin tulee etua suuremmasta hyötykuormasta (akut eivät paina), latauksiin ei mene aikaa ja 550-750km toimintamatkoista oli sitten ulkona -30 astettta tai ei. Hyundai jo ehtii mainostaa vetyautoilla saavutetuista kokonaishyödyistä vrt. esim. dieseliin. Lisäetuina diesel-autoihin aamun ja yö jakeluissa on tietysti myös äänettömyys, puhumattakaan kaupunkien yhä yleistyvistä zero-emission alueista, jotka Euroopassa koskevat myös jakeluliikenettä. Vedyn käytön yksi este on ollut hankinnan kalleus. Vetyauton valmistamisen kustannuksista muodostaa 59% voimanlähde. Toyota kehittää vaihtoehtoa vetyseoksen ruiskuttamisesta suoraan suuttimien kautta nykyiseen bensiinimoottoriin,mutta lähinnä henkiöautoihin.
Cummins julkaisi jo hetki sitten Cummins B6.7H vetymoottorin, jonka päätavoite on ollut saada kustannuksia alas vetyautojen tähän asti kalleimmalta komponentilta. Cumminsin Hydrogen on tarkoitettu 10-26t luokkaan ja tuottaa 290hv/1200Nm. Cummins ilmoittaa yhdellä vetytankilla päästävän 500km ja tankit voi tuplata, jolloin saavutetaan 1000km toimintamatka. Tankin täyttö vie max. 10min. Autossa voidaan käyttää diesel -mallin voimansiirtoa (vaihteistot, kardaanit, tasauspyörästöt) ja esim. jäähdytintä. Hydrogen voimanlähden perustuu pitkälti Cumminsin B6.7 -diesel moottoriin.Messuilla B6.7H on ollut asennettuna Mercedeksen Ategoon.
Tosin jenkeillä on ennenkin ollut näitä keksintöjä kuten GM:n 8-4 sylinterinen moottori ja meilläkin tuttu GM:n 5.7 -diesel, joka istutettiin ensiksi Oldsmobileen, moottorihan oli kehitetty bensakoneesta ja siinä kehitys huumassa insinööreitlä unohtuvat dieselin tuplasti korkeammat puristuspaineet ja dieselin vaatima tehokkaampi öljynkierto. Nykyään ongelmat johtuvat enemmän laadusta kuin suunnittelusta. Viimeksi motor1.cpm nosti esiiin reilun 120.000 taalan Cadillac Escaladen, jolla omistaja pääsi noin 4 kilometriä liikkeestä. Olivat “unohtaneet” yhden männäntapin tehtaalla. Eli autot kasataan, kokoamisesta ei kukaan ole puhunut mitään. Kasausongelma ei koske yksistään GM:n tuotteita…
Vety on kärsinyt varsinkin USA:ssa ja Toyotan Mirai oli iso ja kallis floppi Toyotalle. Henkilöautojen kehitystä tehdään useammalla sektorilla, mutta varmasti eniten panostetaan kuorma-autoihin, joista hyödyt ovat sähkökäyttöisiin verrattuna ovat laskettavissa selkeänä rahana… Mutta vedyn kannalta ongelmia on asemien perustamisen kalleus, miten vedynkuljetus hoidetaan halvalla asemille. Vedyn hinta vaihtelee suuresti riippuen siitä miten se on tuotettu (onko se harmaata, sinistä vai vihreä vetyä) ja kuinka se lähellä se on tuotettu.
Suomesta ei löydy Coopin tai Migrosin tapaisia yrityksiä, jotka ihan oikeasti haluaisivat pienentää ilmastomuutosta omalta osaltaan (vaikka koko kehitys on löyhessä hirressä USA:n vetäydyttyä ja lopetettua rahoituksen). Edelleenkin S-ketjun, K-Ketjun, LIdlln, Tokmannin, Valion, Nesteen -dieselrekat ovat öisin se valtateiden pääliikenne. Puhumattakaan puunajosta.
Sveitsissä vedyn pumppuhinta oli tätä kirjoitettaessa vähän alle 19 CHF/kg. eli vastaisi polttomoottori maailmassa 1,73e pumppuhinnalla 11l/100km kulutuslukemia. Coop ja Migros ovat Hyundain kautta viestineet noin 10-20% kustannushyödystä vetyyn sirtymisen johdosta. Säästö on ketjujen koon huomioiden miljoonien luokkaa. Asia mielestäni vaatisi tarkempaan todentamista ja juurien selvitystä laskennan perusteista.
Ilmastonmuutos näkyy meilläkin tihentyvinä ääri-ilmiöinä (tulvat,myrskyt,trombit) ja ainakin Espoossa näkyy, ettei oikeastaan ole kuin kaksi vuodenaikaa. Viime vuonna kevät ja syksy jäivät väliin.Nytkin on vielä lunta maassa. Mutta tälle viikolle luvataan reilua plussaa ja ensiviikolla luvataan vielä reilumpia lämpöasteita. Eli se siitä keväästä. Voi tulla kuuma kesä.
Toyota voitti Yhdysvaltojen innovatiivisimman autonvalmistajan tittelin 11. kerran peräkkäin. Pelkästään vuonna 2024 siellä hyväksyttiin peräti 2428 merkkipatenttia. Intellectual Property Owners Associationin viimeisimmässä rankingissa Toyota sijoittui 1. sijalle autoteollisuudessa ja 10. sijalle kaikkien maailman yritysten joukossa.
Toyota kehittää intensiivisesti päästöttömiä teknologioita – 18 % haetuista patenteista koskee akkuja ja toiset 18 % on sähkö- ja hybridiajoneuvojen yleisiä innovaatioita. Toisaalta vetypolttokennojen ja vaihtoehtoisten energialähteiden johdonmukainen työ vie meitä lähemmäs ilmastoneutraaliutta.
Kehitetyt innovaatiot ovat tulosta jopa 22 tutkimus- ja kehityskeskuksen verkostosta ympäri maailmaa (joista 3 Euroopassa), jotka työskentelevät jatkuvasti älykkäiden kaupunkien, autonomisen teknologian ja liikkuvuuden digitalisoinnin nykyaikaisten ratkaisujen parissa. Toyota käyttää vuosittain jopa 1,3 biljoonaa jeniä (noin 8,3 miljardia euroa) koko tutkimus- ja kehitysalaan
