Liikenteen voimalinjaratkaisut: sähkö, vety, polttokennot

Hauska nähdä, että joku suunnittelee irroitettavia vetytankkeja vähän vakavimmissaan. Itse olen miettinyt, että voisi olla kätevää jos polttokennopickupiin saisi tarvittaessa lavalle lisätankin, mutta miksipä sama ei toimisi tavallisessakin tavaratilassa. Tankin tilan pitäisi kuitenkin vapautua tavaratila käyttöön eikä oikein selviä tapahtuuko tuossa NamX:ssa niin. Käytännössä ongelma lienee kuitenkin, että vaikka tuolla toki saisi tarvittaessa lisää rangea, pitkällä matkalla tarvitaan usein myös paljon tavaratilaa… Joka tapauksessa, kyllähän se joustavuutta toisi.

4 tykkäystä

Niin, onhan tuollaisessa säilössä potentiaalia mutta ajoneuvokäytössä kuitenkin vain rajallisesti. Energia-ketjuun linkitetty ratkaisu kestää vain 100x tankkaussyklin vs auton kiinteät säiliöt 20 vuotta. (esim. Puruksen)

Valmistaja ehkä hakee tällä sitä, että jos ei ole tankkausasemaa kaupungissa niin autoa voi käyttää noiden avulla. Tarkoituksena lienee perustaa jonkinlainen jakelukanava noille säiliöille. Käsittääkseni niiden kuljettaminen ja käsittely on helppoa koska ei ole isoja paineita jne. Toki olet oikeassa että nuo lisäsäiliöt nostavat myös rangea jolloin matkanteko helpottuu. Säiliöiden paikka on tässä autossa persuuksissa ja takakonttitila ei näytä lisääntyvän vaikka säiliöt ottaisikin pois. Autohan on muutenkin tuollainen coupe -mallinen hevonpaska. X6 tyylinen korimalli.

First Hydrogenin tekemä vetypaku on nyt siirtymässä testiajoihin. Yllättävän ripeästi asiat tällä rintamalla edennyt. Auton sydämenä sykkii Ballardin polttokenno.

Edit: Vielä yksi huomionarvoinen uutinen. Vety on todellakin saanut paljon vauhtia lyhyessä ajassa henkilöautoliikenteessäkin ja tälä kertaa on Hopiumin vuoro vahvistua merkittävällä henkilöstölisäyksellä:

Hopiumin stikkeri on ALHPI. Sen arvostus on tullu 6kk aikana alas vain 17%. Erittäin mielenkiintoinen auto ja erittäin mielenkiintoinen yhtiö. Pirun pelottava sijoituskeissi, sillä valtaosa autovalmistajista ovat ajautuneet konkurssiin. Silti vähän houkuttelee.

5 tykkäystä

Retro-styled Renault 4ever crossover, which is due on sale in 2025

8 tykkäystä

“HSY valmistelee täyssähköisen jäteauton käyttöönottoa pääkaupunkiseudulla ja ensimmäinen auto aloittaa työnsä kesäkuussa. Teknologian tutkimuskeskus VTT:n kanssa valmistellussa projektissa selvitetään, kuinka täyssähkökäyttöinen jäteauto vähentää jäteastioiden tyhjennyksestä aiheutuvaa melua ja kuinka se soveltuu jätteenkeräykseen pohjoisissa olosuhteissa.”

“Haluamme varmistaa auton toimivuuden myös ankarammissa ja vaihtelevissa sääoloissa. Siksi kartoitamme kokemuksia ja kokonaishyötyjä talvikauden yli kestävällä kokeilulla, joka päättyy keväällä 2023, Nuutinen taustoittaa”

7 tykkäystä

Näkisin että on kaupallisesti elinkelpoinen tuote tuollainen voimalinja.

Noin niinkuin muutenkin Renaultin uudistukset näyttävät olevan onnistuneita. Autot ovat tyylikkäitä ja moderneja. Ongelma toki on se, että akkuvoimalinjat nostavat autojen hinnat vähän liian korkealle. Renaultilla ei oikein ole hinnoitteluvoimaa. Toisaalta hyvä hybridimallisto helpottaa tilannetta. Tässä on yksi sellainen tatkemmin seurattava yritys, joka saattaa onnistua tekemään täysikäännöksen.

6 tykkäystä

Päivitystä akkujen hintatasoihin.

3 tykkäystä

Pitäisi varmaan ternarylläkin olla rahaa per Wh… :slightly_smiling_face:

1 tykkäys

Mietin että postaanko tuon ollenkaan kyseisen virheen vuoksi, mutta tuo kurakki on ollut aika hyvä tietolähden kiinan suunnasta. Joten menköön. Oletan itsekkin että ruplan tjsp merkki puuttuu. Itseäni kiinnosti nuo prosentuaaliset nousut. Ei taida olla lfp:stäkään oikein pelastajaksi.

1 tykkäys

The Electric Reliability Council of Texas (ERCOT) announced last week that six of its power generation facilities went offline following a high demand for power amid a heatwave. During the outage, the six stations would have produced enough electricity to power more than half a million homes. Electric automaker Tesla, which is now headquartered in the state, followed up by asking owners of its vehicles to avoid charging their cars during peak hours in order to help prevent a further increase in demand for electricity.

3 tykkäystä

Juu, verkot ei vissiin kestä. Ne ei oikeasti kestä Jenkeissä, Japanissa, Kiinassa, Euroopassa… Ei edes Norjassa. Suomi saattaa olla muuten ainoita maita jossa asia on kunnossa.

Tämäkin on sellainen asia mistä ovat monet tahot varoitelleet, mutta ne on internet-osaajien toimesta kuitattu hölyn pölynä. Nyt ollaankin sitten tosipaikan äärellä. Se taitaa olla niin, että vedynjakeluverkosto skaalautuu merkittävästi paremmin mitä kantaverkko kun puhutaan isosta määrästä sähköautoja.

Renault julkisti FCEV SUV-konseptin:
Reborn Renault Scenic SUV previewed by new Scenic Vision concept | Auto Express

Renault Scénic Vision EV concept: Fuel-cell range extender enables smaller, lighter battery (greencarreports.com)

renault-scnic-vision-concept_100841959_h.jpg (1920×1080) (hgmsites.net)

Tiivistettynä:

  • 15kw:n polttokenno range extenderinä. (Sattumoisin tuollainen löytyy plugilta hyllystä. Polttokenno sijaitsee kuvassa lattiassa auton takaosassa)
  • 40kwh:n akku
  • Range 800km
  • 160kw moottori
  • 75% vähemmän co2 päästöjä mitä perinteinen vastaava BEV
  • Voimalinja tuotannossa tyyliin 2030

Mielestäni tärkeä pelinavaus eurooppalaisten henkilöautojen suhteen. Tuollaisen voimalinjan range, tankkausnopeus ja hinta kohtaa hyvin ja se tarjoaa käyttäjälle erittäin joustavat käyttöominaisuudet.

Vielä yksi pieni havainto liittyen vähän tuohon lataukseen. Vetyautoissa on aina nopea tankkaus, oli auton hintaluokka halpa tai kallis. Akkuautoissa pikalataus vaatii yleensä isommalla akulla varustetun kalliimman version. Esim Renault Megane Etechin tapauksessa hintaero on 7t€ pikkuakkuisella (40kwh) ja isoakkuisella (60kwh) sekä nopeammin lataavalla versiolla. Tämä voi olla iso asia pitkässä juoksussa ja tällä voi olla vaikutusta ostopäätöksiin.

13 tykkäystä

Jenkeissä kesäisin verkot on koetuksella jo pelkästään ilmastoinnin takia.
Kysynkin viisaammilta miten jenkkien verkot ja sähköntuotanto kestää yli 200000000 auton vedyn tarpeen jos vedystä tulee joskus tulevaisuudessa yleinen voimalinja?
Vedyn tuotanto vaatii julmetusti sähköä ja häviötä syntyy kun energiaa muutetaan muodosta toiseen.
En väitä etteikö vedyllä olisi paikkansa, mutta se sopisi paremmin laivoihin, raskaaseen liikenteeseen ja lentokoneisiin.

1 tykkäys

@Karmapolice Nythän tulee kyseeseen vedyn ominaisuudet, sitä voi varastoida, kuljettaa ja käyttää tarvittaessa. Tämän takia vetyähän ei kannata tehdä suuren kulutuksen aikaan tai siellä missä ei ole paljoa potentiaalia uusiutuvien energioiden suhteen. Sitä joko tehdään halvan ylijäämäsähkön aikaan tai sitten tuotantolaitoksissa jotka ovat suoraan kiinni aurinko/tuulivoimalapuiston kyljessä. Tämähän siis on se kuningasajatus ja näin esim. Plugi niitä tuotantolaitoksiaan toteuttaa. Totta kai uusiutuvaa energiaa tarvitsee rakentaa huomattavan paljon lisää jos meinataan fossiiliset sillä korvata.

Tottakai jenkkiautovalmistajatkin tämän ongelman tiedostavat. GM:llä on tulossa sähköautojen pikalatausasemia jotka toimivat vedyllä:

Se, että kuinka fiksua se on ladata jotain GM:n EV Hummeria (jossa on 212kwh:n akku) tuollaisessa laturissa niin onkin toinen kysymys. Mutta tuollaiset laturit vastaavat tällaiseen haasteeseen mitä sähköautojen lataus aiheuttaa.

10 tykkäystä

Vedyn vahvuus on nimenomaan varastoitavuus ja ”halpa” sähkö kannattaakin muuttaa vedyksi.
Kun yllä oli juttua sähköautojen tuomista ongelmista sähkön tuotantoon ja siirtoon niin ongelma ei taida poistua siirtymällä vetyautoiluun. Vaikka en mikään alan asiantuntija olekaan, niin väitän että vetyautoilu vaatiin vielä suuremman sähköinfran mitä sähköautoilu. Tähän lisäksi jakeluinfra, häviöt sähkön muuttamisessa vedyksi ja takaisin sähköksi versus sähkön lataaminen suoraan akkuun.
Vedyn rooli olisi pikemminkin kulutushuippujen tasaaminen ja raskas liikenne.

Vedyn tuotanto varmasti vaatii toimivan sähköinfran, mutta sitä sähköinfraa ei tarvitse vetää joka niemeen ja notkelmaan saadakseen vetyä tankkiin vaan se voidaan sinne kuljettaa muilla keinoin. Yksinkertaistetusti voisi kai sanoa että eihän joka kylässä ole öljynjalostamoakaan. Ja näiden tuotantolaitosten sähkönsaanti on omasta mielestä lähtökohtaisesti yksinkertaisempaa turvata vs. auto, mopo, vene tms. lataamassa joka pihalla.

Ei mikään universaali totuus, mutta fakta on että infraa ei joka paikassa tänäkään päivänä ole.

Itse en ole joko/tai kannalla vaan nimenomaan uskon että sekä sähköautoilla että vetyautoilla on käyttötarkoituksensa. Pari vuotta sitten sähköauto olisi ollut täydellinen meidän talouteen, tällä hetkellä ehdoton ei. :slight_smile:

5 tykkäystä

Sähkön kanssa sitä infraa ei ole myöskään pakko joka niemeen ja notkoon rakentaa tai siis voi tehdä täysin paikallisen ratkaisun ilman kytkentää laajempaan verkkoon paneelien tai tuulimyllyn avulla. Uskoisin jonkun jo kehittelevä ideaa miten taitettavilla paneeleilla voit rakentaa auton viereen (miksei myös päälle) kennoston lataamista varten. Hidasta toki, mutta jos aikaa on enemmän, niin miksi ei? Mutta olet oikeassa tarpeita olevan monenlaisia ja kysymys onkin enemmän siitä mikä on suuren massan tarve?

Näkemyksiä monenlaisia, mutta markkinat lopulta määrittävät millainen tulevaisuuden liikenteen voimalinjaratkaisu on ja tällä hetkellä sähköautoilla on merkittävä etumatka. Todennäköisesti raskaammalle liikenteelle ainakin tulee vetyä, mutta missä mittakaavassa ja millä aikataululla? Ja tosiaan vedylle haaste on tuo heikko hyötysuhde primäärienergiasta (primäärillä tarkoitan siis esim. auringon säteilyä) käyttökohteeseen, eli sähkö siinäkin on välissä ja jos sähkön hinta on korkea ei se edistä vedyn yleistymistä yhtään sen enempää.

Tuo sähköntuotannon kehittyminen vaikuttaa olevan avainasemassa tässä kaikessa sekä:

  • Miten sähköntuotantokustannukset kehittyvät
  • Kuinka suurta vaihtelua sähköverkkoon tulee kysynnän ja tarjonnan välille.

Vähän haastan ajatusta siitä, että akkuautolla on merkittävästi parempi hyötysuhde vaikka esimerkiksi aurinkosähkössä vs vetyauto.

Aurinkohan paistaa päivällä ja monesti auto on silloin ajossa. Autoa ladataan yöaikana. Jos otetaan vaikka miljoona autonomistajaa niin enemmistöllä lienee tällainen elämänrytmi. Jos meinataan yöllä käyttää aurinkovoimaa niin se vaatii jonkun ratkaisun väliin ja nähtävästi se tulee olemaan vety. Muuten pitäisi aina autot ladata päivisin, mikä lienee mahdotonta.

Päiväsaikaan aurinkosähköä voi käyttää vedyn tekemiseen ja sitä voi tankata ajallisesti milloin vain kuskilla on sille tarvetta.

Mielestäni tämä on se oikean elämän logiikka uusiutuvien kanssa. Tuotanto ja tarve ei läheskään aina kohtaa. En minä näe että voimalinjoilla on isoakaan eroa hyötysuhteessa oikeassa elämässä.

Se Volkkarin tekemä lappu jossa vertaillaan eri voimalinjojen hyötysuhteita on virheellinen eikä siihen voi tukeutua. Sen lähtökohta on se, että verkossa olisi koko ajan 100% uusiutuvia tarjolla ja sehän ei pidä paikkaansa missään tapauksessa.

Näin siis itse olen tämän hahmottanut.

Lisää luettavaa täällä:

Edit: @Balleh Olen sitä mieltä että loppuviimeksi raha ratkaisee sen että mitä voimalinjaa käytetään ja missä tilanteessa. Sitä odotellessa :slight_smile:

7 tykkäystä

Primäärienergia on siis aurinko. Auringon lämmittävä vaikutus generoi tuulet (kuuma ilma kohoaa ja virtaa päiväntasaajalta kohtia napoja, tosin pyörimisliikkeen ja kitkan johdosta ilmiö muuttuu hyvin mutkikkaaksi sääilmiöiden summaksi) jonka voimme kerätä tuulivoimana talteen sähköksi.

Suora aurinkopaneeli-vety yhdistelmä ei oikein näillä kulmilla taitaisi olla iloksi talvella vaikka keräisimme kesäisin vetyä talteen? Voin toki olla väärässäkin. Muutenkin tuosta ei jostain syystä ole isommalti puhetta, miksi?
Tuuli siirtää energiaa päiväntasaajilta tänne pohjoiseenkin. Tuulesta vedyksi, taitaa hyötysuhde tulla ongelmaksi?

Tuo linkki tarjoaa kyllä harhaanjohtavaa tietoa, koska tuo tuotanto riittää vain 40k autolle. Ja vaikka Yhdysvaltojen sähöverkon CO2 intensiteetti on heikko - 0.479kgCO2/kWh, niin Kaliforniassa tilanne ei ole aivan noin paha (joka siis on linkissä mainittu kohdemarkkina) - 0.206kgCO2/kWh. Ja jos tuo on argumentti, niin vasta argumentti on että vedyn ka. päästöt aivan toista luokkaa (kaasu reformin kautta tuotetaan valtaosa vedystä tänään).

Ja edelleen en ole mitenkään vetyä vastaan, uskon sillä olevan merkittävä rooli puhtaan energia tulevaisuudessa, mutta mielestäni vielä liian varhaista tehdä merkittäviä sijoituksia ajoneuvojen energiaratkaisujen suhteen liian suuren epävarmuuden takia (siis omaan riskinsietokykyyn nähden).

1 tykkäys

Näin tämä varmaan menee. Autovalmistajan tulevaisuus näyttää huonolle jos ei repertuaarissa ole kuin BEV voimalinja. Odottelemme tietojen vahvistamista mutta pitäisin tätä aika loogisena ratkaisuna.

2 tykkäystä

Tuohon on kuitenkin vielä 8 vuotta aikaa. Mihin se aika tarvitaan? Odotellaanko vetyinfraa vai onko tuossa vielä jotain teknisiä haasteita ratkaisematta?

En tiedä, De Meo ei sitä sanonut. Voi olla että oletuksesi on oikea. Sen tiedän, että autovalmistajat yrittävät aikauttaa markkinoita vetyautojen kanssa. Kuuntelin seminaarin johon osallistui vetyautovalmistajia ja konsensus on se, että valmistajat yrittävät synkronoida autojen määrän jakeluverkoston kantokyvyn kanssa. Sitten kun jakeluasemaverkosto vahvistuu niin tuodaan autoja enemmän tarjolle/myyntiin. Yrittävät välttää sitä, että mikään toimija ei jää tyhjän päälle.

Eikai tuo teknisesti ihan hirveästi kaipaisi kehitystä, sillä Renaultilla on ollut vetyautoja jo vuosia liikenteessä ja näyttäisi siltä että tuo 15kw:n kenno on Plugin bulkkikamaa. Varmaksihan sitä ei voi sanoa, mutta Plugilla on mallistossa 15kw:n kenno joka kokonsa ja mittasuhteidensa puolesta mahtuisi juuri tuohon kohtaan autoa.

Sen tiedän, että Renault sai melkoiset persnetot siitä että oli sähköistyksen edelläkävijöitä. Firma kuvasi toimintaa erittäin kalliiksi oppirahoiksi. Eli ehkä Renault vain välttelee taloudellisia tappiota
ja ottaa aikataulun kanssa varman päälle. Ja voihan se olla, että pystyyvät aikataulua jouduttamaan JOS markkinat ovat tarpeeksi kypsät.

@KohtiVapautta Mites harmaa vety liittyy tähän keskusteluun?

AirLiquiden tuotanto riittää 40t autolle ja autoja on Kaliforniassa tällä hetkellä 12t kipaletta. Siinä on hyvä kasvuvara.

3 tykkäystä