Liikenteen voimalinjaratkaisut: sähkö, vety, polttokennot

Osakkeet Ylätason sijoituskeskustelu
,
271

Hyötysuhteesta eri kuormituksilla:
Performance Study of PEM Fuel Cell under Different Loading Conditions (sciencedirectassets.com)

Tämä on vanha tutkimus mutta yleisölle saatavilla. Edistystä on varmasti tapahtunut esim. lämmönhallinnan osalta mutta kelpaa meille tähän hätään.

Kennon hyötysuhde laskee kun lämmöt nousee. Eli kun otetaan tehoja ulos. Osakuormalla (matka-ajossa, tasaisella nopeudella) hyötysuhde pysyy erinomaisella tasolla. Tämähän on se juurisyy, miksi FCEV:t pystyvät tarjoamaan kilpailukykyiset ajamisen kustannukset matka-ajossa.

Tätä teoriaa tukee polttokennoautojen oikeassa elämässä mitatut matalat matka-ajo kulutukset. Nykyiset FCEV:t pääsääntöiset lyövät omat WLTP ranget/kulutukset matka-ajossa ja tähän pystyi myös Hyundain vetyrekka. Vastaavasti kaupungissa, jossa kiihdytellään paljona (vaatii paljon voimaa ja sen tuottaminen ei ole yhtä energiaedullista) ranget saattavat jäädä alle ilmoitetun. Tämä on mielestäni myös ajotapakysymys, samalla lailla kuin kaikkien muidenkin voimalinjojen kohdalla. Tarpeettomien kovien kiihdytyksien välttely tekee hyvää kulutuslukemille.

Vaihtuvan kuormituksen vaikutus elinikään. Tämä onkin hyvä kysymys, sillä nykyään akku on otettu polttokennon rinnalle vahvemmin tukevaan rooliin. Se auttaa kun voimaa tarvitaan, eli esim. liikkeelle lähdettäessä, kovissa kiihdytyksissä, ylämäissä yms. Toiminta on aivan samanlaista kuin nykyisissä itselataavissa hybrideissä, esim Toyotan HSD. Polttokenno ja akku siis tukevat toisiansa eri tilanteissa ja näin valmistajat voivat paikata kummankin voimanlähteen huonoja puolia. Aiemmat konseptit olivat enemmän polttokennovetoisia ja käsittääkseni niissä on ollut omat ongelmansa. En ole lukenut ensimmäisen sukupolven Mirain kohdalta luotettavuusongelmista ja myöskin AC Transitin tutkimuksessa legacy vetybussien polttokennot pääsevät 25t tunnin lukemiin ilman isoja korjauksia. Ne on jo hyviä lukemia.

Kaiken kaikkiaan oma oletus on se, että esimerkiksi Toyotan polttokennovoimalinja on erittäin luotettava henkilöautokäytössä. Auton elinkaarta rajoittaa tankkien elinkaari, joka on Miraissa 15v ja Nexossa 20v.

Huolto on ICE ajoneuvoja halvempaa. Pieni blogi asiasta:
How to service a Toyota Mirai - Toyota UK Magazine

Huoltoväli on tiheä, mutta voimalinjaan komponentteja siinä ei vaihdeta kuin ilmasuodattimet. Oletan kuitenkin, että nuo ilmansuodattimet ovat oleelliset optimaalisen toiminnan kannalta. Muuten se on pelkkiä tarkistuksia ja normaalia auton huoltoa -jota jokainen auto tarvitsee voimalinjasta riippumatta.

Mirain ohjekira:
Toyota Mirai 2021 Owner’s Manual.pdf - Google Drive
Kiva että on oikea manuaali. Tuota selailemalla pääsee vähän kiinni siitä millainen auto se on ja mitä kaikkea omistaja voi tee se itse -tyylisesti tehdä.

Varmaan tuo 80KWnet paketti on aika hyvä/optimaalinen eurooppalaistyyliseen edulliseen autoon. Siitä saa kuitenkin akun kanssa riittävästi piikkitehoa ja jatkuva teho riittää hyvin keskikokoisen auton matka-ajoon. Voi varmasti vetää jopa peräkärryä. Eikä ole kallis komponentti. Tämän tyylisiä autojahan perinteisesti Euroopassa on kaikista eniten myyty, jos katsoo pre-pandemian automyyntitilastoja. Esim Corollan 1.8 HSD (90kw) myy paremmin kuin tehokkaampi 2.0 HSD (130kw). Käytännössä jos akkuauto meinaa hinnalla kilpailla, niin valmistajat joutuvat akkujen kokoa pienentämään. Se taas rajoittaa käyttöominaisuuksia. Mielestäni tämä on se kilpailun kokonaiskuva eri voimalinjojen välillä jo lähitulevaisuudessa.

Vähemmän yllättäen esim. Toyotalla on 80kw:n kenno valikoimissa ja ainakin brosyyrien mukaan se soveltuu myös ajoneuvokäyttöön. Ensi vuonna pitäisi olla tulossa Prius FCEV, joten en ihmettelisi jos kyseinen kenno löytyisi auton keulilta. Se olisi tehojen osalta linjassaan nykyisen 1.8 HSD:n kanssa.

Ensi vuonna Hyundai tosiaan tuo 100kw:n kennon henkilöautoihin. Se saattaa olla myös aika optimaalinen ratkaisu, sillä siinä on enemmän sitä DOE:n peräänkuuluttamaa stack oversizingia. Toisin sanoen käsittääkseni DOE hakee sitä, että voimalinjaa ei alimitoiteta. Se kun syö aina luotettavuutta jos kenno/moottori/akku joutuu liian kovalle rasitukselle normikäytössäkin.

Tuo Hyundain 100kw:n kenno riittänee isompaankin autoon. Hyundain tulevat FCEV -mallit tukevat tätä teesiä, sillä putkessa on uusi Nexo (5-hengen SUV), Staria (7-9 hengen tila-auto) ja huhujen mukaan myös Sonata (iso sedan).

Toyotan 128kw kenno on jo mielestäni premium tuote. Sen ympärille voi kehitellä esim. tehokkaan voimalinjan bemun x5:seen tai isoon Toyotaan esimerkiksi Highlanderiin. Myös Mirai liikkuu varsin hyvin tuon voimin.

Kirjoitin aiemmin että DOE:n tavoite on 40usd/kw. Se on vuoden 2025 tavoite, ultimate tavoite on 30usd/kw. Puhutaan kyllä aika halvasta voimanlähteestä tuossa vaiheessa. Siihen lisäksi vielä se etu, että polttokennovoimalinja on aika joustava joka sopii moneen käyttötarpeeseen.

Lisäys: speed and power tyypit, jolta löytyy pätäkkää niin on eri juttu. Ne ostaa mitä haluaa, muut ostaa mihin fyffet riittää…

6 tykkäystä
273

Kyllä hullu täytyy olla, kun tollasta suoltaa. Jos on pienintäkään käsitystä esimerkiksi Suomen kaltaisesta harvaan asutusta ja pitkien välimatkojen maasta täytyisi kyllä ymmärtää yksityisautoilun olevan välttämätöntä.

7 tykkäystä
274

Tää oli hyvä nosto, mistä pitikin aiemmin kirjottaa. Sähköautojen vastustaminen on mennyt about näin:

  • Sähköautoilu ei ole ekologisempaa kuin polttomoottoriautoilu (olihan se)
  • Sähköautoille ei riitä sähköä (riittäähän se)
  • Sähköautoja ei voi valmistaa kilpailukykyisillä hinnoilla (pystyyhän niitä)
  • Kukaan ei halua ostaa sähköautoa, koska sillä ei pääse tarpeeksi pitkälle (halusi niitä)
  • Kukaan ei halua ostaa sähköautoa, koska lataaminen kestää liian kauan (halusi niitä)

Nyt ollaan siis vaiheessa:

  • Sähköautoja ei voida valmistaa koko maailman tarpeisiin, koska metallit eivät riitä (riittihän ne)

@Gixxer Joo, hullultahan se usein tuntuu, jos joku kertoo nykyisyydessä elävälle miltä tulevaisuus näyttää :slight_smile:

Edit. Tässä yks keskeinen syy, miksi itse olen niin innoissani sähköautoista. V2G tulee olemaan supermielenkiintoinen seurattava.

Tähän halusin myös kommentoida. Litiumilla on varmasti NIMBY-ongelmaa, mutta niin on myös uusiutuvilla, erityisesti tuulivoimalla. Jos aiomme sähköistämisen sijasta ”vetyistää” yhteiskuntaa välttämättömiä kohteita pidemmälle, se tarkoittaa, että vihreän vedyn valmistusta tulee lisätä, mikä taas tarkoittaa entistä enemmän tuulimyllyjä ja entistä enemmän NIMBYä. Eli kyllä tuo ongelma on myös vedyn liiallisella käytöllä. Ellei sitten nämä vetyautot kulje (venäläisellä) maakaasu-vedyllä, kuten nykyään?

2 tykkäystä
275

Eikä varmasti haluaisikaan jos se ei tällä hetkellä olisi ainoa vaihtoehto verottamalla mielettömän kalliiksi tehdyn muun liikkumisen rinnalla. Onneksi vety tekee tuloaan.

No kerro nyt ihmeessä millä maaseudulla asuvan yksittäisen ihmisen pitäisi käydä töissä, kaupassa, kuskata lapset hoitoon ja harrastuksiin? Junalla tai bussilla vai? Tyhmää sekin olisi, että meillä kulkisi yhtä paljon junia ja busseja tulevaisuudessa kun nykyään kulkee henkilöautoja vaikka matkustajia ei olisi enempää.

1 tykkäys
276

Heh, näinhän se menee. Ihmisillä on tarve puolustaa omaa näkemystään ja usein vastustaa siitä poikkeavia näkemyksiä - ja yleensäkin muutosta. Olihan se ylipäänsä itse autokin monelle kauhistus aikoinaan. En nyt muista kenen lausuma se oli mutta eräskin merkkihenkilö? aikoinaan Amerikassa oli sitä mieltä, että autoilla ei ole mitään tarvetta/tulevaisuutta/järkeä, kun on ne hevoset. Ja joku patenttioffisööri samalla mantereella yli 100 v sitten oli sitä mieltä, että ihminen oli jo keksinyt kaiken, mitä voi keksiä…

Tässä ketjussa voi myös todeta, että kyllä vetyteknologiaakin on vastustettu vähintäänkin yhtä laajasti ja monipuolisin argumentein kuin sähkövempaimia. Turha näistä on kiistellä, kun molemmat teknologiat elävät ja voivat kohtuullisen hyvin.
Ite olen koulutukseni ja ammattini puolesta seurannut energiatekniikan kehitystä yli 30 v. Ekat reilun 20 v ihmettelin, kun alallani ei tapahdu oikeastaan mitään: fuusioenergia oli aina 20 v päässä, uusiutuvista ja vedystä puhuttiin mutta olivat täysin marginaalissa. No viimeiset 5-10 v ovatkin sitten olleet todella kovaa kyytiä.

Itse perehdyin vetytalouteen kunnolla viitisen vuotta sitten, kun Japani laati kansallisen vetystrategian ja E Korea seurasi perässä. Samaan aikaan uusiutuvien hinnat olivat kovassa syöksyssä ja kun lopulta luin Irenan raportin uusiutuvista ja geopolitiikasta, aloin tajuamaan, että vety on käytännössä uusi öljy, vaikkei juuri tuossa raportissa siitä juuri puhuttukaan. Tulevaisuudessa energiaa tullaan tuottamaan pääosin tuuli- ja varsinkin aurinkoenergialla maapallon aurinkovyöhykkeillä. Esim Australia, Chile ja saudit ovat jo rakentamassa jättiprojekteja. Mutta kuten Irenakin toteaa, uusiutuvat ovat demokraattista energiaa eli kaikille ja kaikkialla saatavissa. Tuotantoa tulee siis kaikkialle mutta ei ole mitään järkeä rakentaa sähkönsiirtoyhteyksiä jokaiseen tuotantopisteeseen. Siis tehdään sähköllä vetyä tai sen johdannaisia, kuten ammoniakkia. Niitä voi kuskata tuhansia kilometrejä ja niillä voi käydä energiakauppaa. Niitä voi myös kayttää kaikissa energiankäytön kohteissa. Yleisesti puhutaan, että vetyä tehdään ‘‘ylijäämäshköllä’’. Niinkin kannattaa tehdä, jos tuotanto on verkossa eikä juuri silloin ole muuta käyttöä mutta kyllä jatkossa rakennetaan yhä suurempia tuotantokenttiä, jotka tekevät pelkästään vetyä. Kun uusiutuvan sähkön hinta parhailla paikoilla alkaa lähestyä sentti/kWh, vetyä tullaan saamaan todella alhaisilla kustannuksilla ja sitä kannattaa kuskata vaikkapa Eurooppaan tai Japaniin, kuten pian tapahtuu.

Jokunen vuosi sitten aloin kirjoitalla aiheesta KL palstalle ja siellähän vilisi tietäjiä, joiden mielestä vedyssä ei ole mitään järkeä. Mutta niin vain reilut 20 maata on jo laatinut kansalliset vetystrategiat ja vetytalous alkaa tiekartoilla olemaan Euroopan energiahuollon kulmakivi. Vaikka olin vetybulli, en olisi uskonut, että Euroopassa edetään näin nopeasti. Siis edettiin jo ennen Venäjän törkeilyä pelkästään ilmastonäkökohtien johdosta. Nyt kun geopoliittinen riski iski oikein kunnolla, vauhti vain kiihtyy. Jopa Suomeen on suunnitteilla vedyn tuotantoa useilla paikkakunnilla ja viimeksi muutama päivä sitten Kalevassa esiteltiin Perämeren kiertävää Suomi-Ruotsi vetyputkihanketta. UKssa vetyä aletaan syöttämään kotien lämmitykseen, saksalaiset ovat tuotteistaneet kotielektrolyyserin jne.

Tässä voimalinjakeskustelussakin pitäisi ottaa huomioon tämä kokonaiskuva eli tuleva vetytalous eikä vain ajatella, että vetyä tehdään vartavasten autoilua varten. Oma kantani on, että näissä sähköautojen satojen kilojen painoisissa akuissa ei ole mitään järkeä. Siis miksi lisätä teille tuollaisia painoja, miksi kaivaa maasta miljoonia tonneja litiumia, nikkeliä , kobolttia ym, kun ne voidaan pääosin korvata maailman yleisimmällä ja kevyimmällä kaasulla?? Miksi siis pitää ajaa shköautoja kuin käärmettä pyssyyn? No poliitikot ovat niin päättäneet ja sehän tästä tekeekin vaikeata, kun poliitikot päättävät näistä asioista ja aina vaalien jälkeen yhä uudelleen ja aina vähän eri tavalla.
Tosiasia on kuitenkin se, että vetyteknologia on vasta aivan lähtökuopissa maantieliikennettä ajatellen: puuttuu sekä ajoneuvot että tankkausinfra. Mutta molemmat ovat tulossa hyvää vauhtia. Bosch on ilmoittanut miljardi investoinneista polttokennotehtaaseen. EKPO ja Faurecian kumppanit ajavat myös tuotantoa ylös Euroopassa. Raskas liikenne ja logistiikka vetyistyvät ensin ja veikkaan, että tekniikka valuu hyvin nopeasti myös henkilöautoihin, kunhan toimitusketjut saadaan kuntoon. Aasiassa ollaan paljon pidemmällä ja USA laahaa jäljessä.

Vety siis tulee varmasti liikenteeseen laajasti mutta mielestäni suurin kysymysmerkki voimalinjojen kannalta on akkuteknologian kehitys. Nykyiset satojen kilojen painoiset akut eivät mielestäni ole mitenkään kestävä ratkaisu, niitä on tehty lähinnä pakon edessä. Kiinteäelektrolyyttiset akut voivat olla yksi ratkaisu mutta mitä olen lukenut esim Quantumscapen osalta, paljon näyttää olevan vielä auki. USAssa jotkut analyytikot puhuvat tulevista ‘‘jeesus akuista’’, joilla ajetaan tuhat mailia ja ladataan 2 minuutissa. Mikähän sillion mahtaa olla latausteho ja vaadittava latausinfra ; )

Tulipa pitkä vuodatus mutta omalta osaltani en aio jatkaa mitään juupas eipäs vääntöä. Sitä oli KL palstalla aivan tarpeeksi. Kaikki saavat olla ihan mitä mieltä haluavat ja sijoittaa oman mielensä mukaan. Itse olen puoleni valinnut ja Plugi jatkaa salkun suurimpana sijoituksena. Eikä vähiten siksi, että se on nyt valumassa myös maantieliikenteeseen ja toivottavasti matkalla todella suuriin voluumeihin.

26 tykkäystä
277

Tähän kantaa sen verran että ADAC testeissä vielä sähköt ei niin hyvin välttämättä pärjää jos elinkaaripäästöistä lasketaan.

6 tykkäystä
278

Tämmöisiä vuodatuksia luen erityisen mielelläni. Kaikki asiat perusteltu selkeästi ja lopussa todetaan, että jokainen päättäköön itse, mihin uskoo. Allekirjoittanut on ”vuodattajan” linjoilla. Totean vielä, että esim. Toyotan autoihin liittyvä vetytekniikka on ollut valmiina jo yli 10 vuotta. Tällä hetkellähän heillä on mm. lähijunaprojekti menossa.

7 tykkäystä
280

Laitetaan tähän vielä “klassikko” vedystä

https://twitter.com/countluku/status/1435963217814163457

Edit: @Ripetirip Ota nyt herranjestas happea! :smiley: Tarkoitus ei ollut provosoida, vaan antaa karrikoitu esimerkki vihreän vedyn käytön kehittymisestä.

No tämä nyt ei kenellekkään mikään uusi asia ole vaan se vihreän vedyn käyttö tulevaisuudessa on se kaiken a ja o. Käytännössä kaikkien maiden ja EU:n vetysrategiat pohjautuu lopulta vihreään vetyyn. Mitä tulee Hydrogen Allianceihin niin itse seuraan käytännössä vain Clean Hydrogen Alliancen projekteja.

Kun saa aggressiivistyylisiä vastauksia vetyyn, mainitsen, että kaikkia vihreitä ratkaisuja tarvitaan ympäristön ja ilmastonmuutoksen estämiseksi. Yhtä ratkaisua onneen ei ole.

PS: Joskus sähköautot olivat epävarma kohde ja tähän liittyvää teknologiaa rahoitettiin lukuisin tuin, kuten myös uusiutuvia energiamuotoja (aurinko, tuuli). Helvetin hyvä, että tuettiin.

8 tykkäystä
282

Jotenkin sain kirjoituksistasi sellaisen sävyn, pahoittelut!

Mutta tämä keskustelu ei tästä sen enempää etene, kuten ollaan aiemminkin huomattu. Aika näyttää millainen vetytaloudesta tulee :smiling_face:

2 tykkäystä
283

Duunia on vielä tehtävä jotta vetyala saa äänensä kuulumiin oikeissa pöydissä:

"The letter also calls for an integrated and strategic rollout of both HRS and battery electric vehicles (BEV) charging infrastructures will be cheaper than relying solely on one type of infrastructure or restricting specific technologies to specific road transport segments.

A multi-technology approach will grant a transition that is faster, more cost-efficient and serves all consumers and business models. "

@Von_Wangell
Tässä on hyvä haastattelu JCB:n toimarilta:

Kysyttäessä miksi akkuja niin vahvasti ajettiin jokaiseen käyttötarkoitukseen, oli miehellä vastauksena että poliitikot oli Muskin pauloissa. Kysyttäessä kannattaako vetyä käyttää henkilöautoissa hän vastasi, että sitä kannattaa tutkia tarkasti eikä kannata pelätä Muskin reaktiota. On sillä jätkällä ollut kyllä valtavasti epäsuoraa vaikutusvaltaa.

Eli nähdäkseni vetyala joutuu vieläkin tekemään töitä saadakseen näkyvyyttä, joskin toki isoin työ on jo tehty. Seuraava (ohut) jää on murrettava vetyhenkilöautojen ja vetyä käyttävän polttomoottorin osalta. Mutta kuten sinäkin totesit, on asioissa menty viimeisen 3:n vuoden aikana hurjasti eteenpäin!

4 tykkäystä
284

Kyllä tässä tosiaan hyvin varhaisessa vaiheessa ollaan vetyliikenteen suhteen. Autojen tarjonta on vähäistä (Miraita ja Nexxoa riittää pääosin vain Aasian markkinoille) ja vetyjakelun laajentaminen on byrokratian rattaissa. Tämä artikkeli tiivistää aika hyvin tilanteen:

https://www.euractiv.com/section/energy/news/hydrogen-taxis-could-be-the-next-big-thing/

Lähiajan tavoitteet ovat kuitenkin korkealla ja pelureitahan markkinalle tulee jatkuvasti lisää.

Nyt tilanne on se, että tavallinen kuluttaja voi käytännössä, maasta riippuen, valita vain erilaisten sähköautojen väliltä, jos siis haluaa muun kuin ICE auton. Vetyautoja on saatavilla lähinnä marginaalisesti.

Ja mikäpä siinä, kyllä sähköauto on ihan kannattava hankinta monessakin tapauksessa. Lueskelin eilen Enphasen tulosraporttia ja sielläkin tuotiin esille voimistuva trendi, missä kuluttajat haluavat ladata sähkärinsä aurinkoenergialla. Ja vaikka käyttäisi ostosähköäkin, km-kustannukset ovat vain murto-osa ICE autoihin verrattuna.

BEV myynti kasvaa lähivuosina todella kovaa, kun muut maat seuraavat Norjan viitoittamaa tietä. Ja kasvaisi toki vieläkin nopeammin ilman tuotannon pullonkauloja ja akkuteknologian haasteita.

Kyllä tämä omavaraisuusajattelu toimii täällä Pohjolassakin:

6 tykkäystä
285

Joo, en yhtään epäile ihmisten halua siirtyä zero emission autoiluun. Sitä löytyy kyllä.

Niitä joita kiinnostaa, niin tässä on erinomaisen hyvä videopätkä Kalifornian vetykäyttöisten henkilöautoliikenteen kehityksestä, mutta keskustelijat sivuavat samalla liikennettä kokonaisvaltaisemminkin. Keskustelijat ovat enemmän sillä asenteella liikenteessä että kaikkia voimalinjoja tarvitaan eikä mitään ratkaisuja väheksytä. Tavallaan noiden automerkkien mallistot aika hyvin kuvastaakin tämän keskustelun asenteita.

Muutama oma nostoni videolta:

Itselle jäi mieleen FirstElement Fuelin edustajan toteamus, että aina kun he avaavat uuden aseman niin sen käyttöaste on heti alusta lähtien erittäin korkea. Toinen merkittävä asia mielestäni on se, että private funding on nykyään erittäin isossa roolissa vs kunta/valtio.

Tämä on mielenkiintoinen yritys muutenkin, mutta vielä ei ole listautunut börssiin.

Kolmas mielestäni hyvä havainto oli Hyundailta, että aluksi BEV-markkinat eivät vaadi panostuksia pikalatureihin. Vasta sitten kun siirrytään massamarkkinoille, pitää olla vahva ja kattava pikalatausverkosto. BEVien omistajista yli 80% lataa kotonaan ja tämä helpottaa markkinoiden kasvua. Yrityksellä on vahva panostus luxus-luokan BEVeihin mutta haluaa myös palvella niitä asiakkaita joilla ei ole kotilatausmahdollisuutta. Mielenkiintoisena nieppinä edustaja sanoi, että käytettyjen autojen markkinoilla on ostajilla harvemmin kotilatausmahdollisuutta ja Hyundai haluaa palvella myös heitä. Hyundaihan on ollut perinteisesti työväen merkki ja suosittu vähän matalamman tuloluokan työssäkävijöiden keskuudessa. Syynä suosioon on perinteisesti ollut Hyundain omistamisen matalat kokonaiskulut yhdistettynä autojen kilpailukykyisiin ominaisuuksiin.

Hondan mielestä pitkällä aikajänteellä vety liikenteessä se ultimaattinen ratkaisu, mutta siihen pääseminen kestää kauan → valmistajalla on erilaisia voimalinjoja laaja-alaisesti. Edustaja sanoi että tämä on maratooni ei sprintti. Yhtiö näkee omassa toiminnassaan vedyllä muutakin käyttöä ja tarkoituksena on leikata laaja-alaisesi c02 -päästöjä.

3 tykkäystä
286

Aika härkämäisiä lausuntoja Ballardilta polttokennobusseihin liittyen. Ac Transit on vähäpäästöisen bussiliikenteen edelläkävijä ja iso toimia. Käsittääkseni niillä on reilu 600 autoa.

Saas nähdä härmistyykö nämä Ballardin tilikirjassa. Yritys on mielestäni laadukas ja mielenkiintoinen sijoituskohde.

8 tykkäystä
287

Fusion Fuelin tilinpäätöksessä kommenttia vetyliikenteestä:

We began the year focusing our commercial efforts on the legacy consumers of hydrogen— ammonia producers and oil refiners, as well as the emerging natural gas blending ambitions. However, as the year progressed, we experienced a marked increase in interest coming from some newer applications, in particular mobility and the development of a hydrogen refuelling infrastructure. The incredible opportunity and velocity of the hydrogen mobility and infrastructure market was not lost on us. On the heels of that momentum, we have taken a strategic step to be an early mover in this space by partnering with Exolum in Spain to create the first fully-integrated green hydrogen production and refuelling station. We continue to build on this first project and have already created a substantial pipeline of projects in the mobility space.

2 tykkäystä
288

Ja tämä firma julkisesti haukkunut kokoajana vetytegnologiaa ja vannonut akkutegnologian nimeen :clap::clap::clap:

9 tykkäystä
289

En tosin ymmärrä miten keraaminen membrane liittyy 2000km rangeen…

1 tykkäys
290

Euroopan automarkkinat kääntyvät laskuun ja BEVien myynnin kasvu sakkaa:

Tärkeä pointti on tässä:
“The semiconductor situation easing at the end of 2022 will lead to a higher volume total market in 2023 (13.8 million), likely suppressing BEV penetration growth as entry-level ICE model availability returns, giving non-plug-ins a boost,” Schmidt said.

Plus että kyseisen asiantuntijan mukaan juurikin ICE -ajoneuvot ovat highly profitable.

Sen lisäksi jenkeissä käytettyjen autojen kysyntä krässää:

Oma käsitykseni tästä on se, että autot ovat liian kalliita nykyiseen taloudelliseen tilanteeseen nähden. Se on BEVIen perisynti, mutta käytettyjen autojen hinnat pääsi nousemaan ahneuden takia joka edisautaa tätä demand destructionia. Esim. Carvanalle on tulossa tästä isot turskat. Vähän jännittävää on nähdä miltä tasolta kysyntä alkaa elpymään.

Enkä usko @Jukka_Lepikko :n peräänkuuluttamaa hinnoitteluvoimaa olevan millään automerkillä. Ei edes Teslalla. Koko EV-markkinoiden kasvuodotukset perustuivat enemmän haaveille kuin todellisuudelle ja nyt se alkaa realisoitumaan. Korkojen nousu tekee hallaa rahoituskuluille jotka tietysti nousee euromääräisesti enemmän kun on kyse kalliimmista autoista. Kalliiden autojen markkinat ovat kuitenkin vain reilusti alle 20% koko automarkkinoista, joten ostajia hinnaston yläpään autoille ei määräänsä enempää löydy.

Renaultin 19.5 julkaisema vetyautokonsepti on erittäin mielenkiintoinen, sillä zero emission autojen hintaa on saatava alaspäin ja niiden pitää olla tuottoisia myös valmistajalleen. Edullinen vetyauto saattaa olla tähän hyvä ratkaisu jo lähitulevaisuudessa.

Tämä suuntaus saattaa näkyä kyllä myös latauslaitteita valmistavien yritysten näkymissä.

5 tykkäystä
291

Daimler ja Cummins yhteistyöhön amerikan markkinoilla polttokennopuolella. Isosti on Daimler lähtenyt nyt liikkeelle.

Cumminsilta 15 litrainen vety-ICE:

6 tykkäystä
292

Cummins ja Scania yhteistyössä vetyrintamalla. Tratonin rivit rakoilevat?

4 tykkäystä
293

Tätä oli autourheilufanina mukava seurata. Viikonloppuna tehtiin historiaa, vetykäyttöinen polttokennoauto osallistui ensimmäistä kertaa Michelin Le Mans Cupin osakilpailuun joka käytiin Imolassa. Kyseessä on lyhyehköistä (1h 50min) endurance kisoista koostuvasta kilpasarjasta. Auto sai FIA:n turvallisuushyväksynnän ja se on siis good to go muutenkin, joten tallin tarkoitus olisi kiertää koko kilpasarja. Ultimaattinen tavoite on Lemansin 24h kisa vuonna 2025.
Tulokset
Cool Racing Win Dramatic MLMC Race at Imola - LMC (lemanscup.com)
Kisa:
LIVE | Race | Imola Round | Michelin Le Mans Cup (English) - YouTube
Tallin sivut:
L’ingénierie GREENGT I LMPH2G est un prototype GREENGT (missionh24.fr)

Voittaja kiersi rata 52 kierrosta ja H24 38. Kaikilla autoilla 1 pakollinen stoppi, mutta h24 pysähtyi 3 kertaa. Itse kisavauhti autolla oli TCR-autojen luokkaa. Varsin lupaava ensimmäiseksi kisaksi, sillä rata ja olosuhteet olivat aika vaativia.

Sen verran oli vakuuttava esitys, että olen aivan varma että vety on moottoriurheilun tulevaisuus. Moottoriurheilu muutenkin saa taas uutta merkitystä, sillä siellä niitä toimivia ratkaisuja löydetään myös siviiliautoihin näiden uusien voimalinjojen osalta.

Polttokennoteknologia tähän autoon on tullut Symbiolta, joka on Michelinin ja Faurecian yhteisomistuksessa. Mielenkiintoinen yritys mutta yksityissijoittaja ei pääse käsiksi.

China’s First Mass-Produced Hydrogen Electric Vehicle Comes From Chang’an Dark Blue (fuelcellsworks.com)

Kiinassa uutta yritystä NEV-markkinoille, Changan Deep Blue niminen pulju. Heiltä on tulossa sedan, johon on saatavilla 3 eri voimalinjaa, BEV, Plug-in hybrid ja FCEV. Todennäköisesti Kiinan ensimmäinen sarjatuotettu polttokennoauto. Kaikkien voimalinjojen ilmoitetut speksit ovat sellaisia, että ei edes kiinalaiset niihin usko… Akkuauton rangeksi ilmoitetaan 700km ja FCEV:n kulutukseksi 0.65kg/100km :rofl: :rofl:

Lopuksi vielä katsaus markkinoille tulevasta h2 premium-suvista:
A Franco-Moroccan behind NamX, the car that runs on green hydrogen - health gov (techblogreader.com)

Pininfarina’s New Hydrogen-Powered Vehicle Has Removable Fuel Tanks (motor1.com)

Maailman automarkkinat tuskin tarvitsee yhtään kallista autoa enää lisää, mutta tässä on pari mielenkiintoista nieppiä joten siksi ajattelin tänne tämän linkittää. Autossa on kiinteän tankin lisäksi 6kpl irroitettavia h2 kapseleita. Näin yritetään helpottaa tankkausinfran aiheuttamia ongelmia. Rangeksi autolle luvataan 800km. Lähtöhinnaksi kaavaillaan 65t€, jolla saa 300hv takavetoisen version. Toinen nieppi on se, että taustajoukot ovat kohtalaisen vakuuttavia, joten saattaahan tämä tuotantoon päästä sitten joskus vuonna 2025. Pininfarina teki ulkomuodon suhteen hyvää työtä.

Itselleni suurin juttu tässä julkaisussa on se, että se vahvistaa omia näkemyksiäni polttokennoautojen halventuvista hinnoista. Tämän kaavailtu lähtöhinta on lisääntyneestä tehosta ja rangesta huolimatta hivenen halvempi kuin nykyisen Nexon, joka perustuu vanhaan ja kalliiseen voimalinjaan. Itse odotan että ensi vuonna julkaistava uuden sukupolven Nexon hinta leikkaantuu rajusti, luokkaa 10t€.

7 tykkäystä