Lindex Group (Stockmann Group)

Aili · Marraskuu 2, 2021, 10.57pm

Harmillista, kun Mellby Gård osti retail puolen parhaan verrokin 2019 pois Tukholman pörssistä. En ainakaan löytänyt nykyisiä talouslukuja. Olisivat kyllä mielenkiintoiset.

Hiukan ilmaiseksi kyllä listattiin pois pörssistä.

En henkilökohtaisesti ole erityisen innoissani Lindexin listaamisen suhteen Tukholman pörssiin. Voipi olla, ettei arvostettaisi tarpeeksi korkealle. Siellä on lähivuosina tyypillisesti Lindex verrokit saaneet kylmää kyytiä. H&M:n kyyti on myös ollut omansalainen.

Fiksumpaa omasta mielestäni olisi ostaa jokin nuorten vaatekonsepti tuoteportfolion täytteeksi, jotta Stockmann brändinä houkuttelisi myös nuoria ja asiakkaat vain yksinkertaisesti tottuisivat käyttämään liikettä huolimatta iästä tai siitä, miten haluaa ilmaista itseään.

Kaukana on ne ajat, kun OneWay oli se teinien juttu ja lukiokirjat ostettiin Akateemisesta kirjakaupasta. Stockmannin olisi hyvä houkutella nuoret asiakkaakseen jo siinä vaiheessa, kun harjoittellaan ensimmäisiä kertoja rahan käyttöä.

Ei nuoret halua shoppailla vanhusten kanssa samoilla huudeilla. He tarvitsevat oman nurkan.

Toki voisihan tuon OneWayn vain järjestellä takaisin niin, ettei se ole integroituna vanhusten osastolle.

kto · Marraskuu 3, 2021, 4.47am

Stockmann tavaratalossa on lukuisia brändejä, joita nuoret haluaa ja arvostaa. Varsinkin designer-brändit puolella, jossa Stockmann erottuu Helsingissä kilpailijoista Beamhill ohella. Stockmannilta löytyy mm. Acne Studios, Canada Goose, Common projects, Stone Island, Moncler ja Marimekko. Lisäksi suositut urheilullisten vaatteiden valmistajat.

Pidän järkevämpänä vaihtoehtona erottua kilpailijoista tarjoten premium/designer-muotia kuin lähteä kilpailemaan omien brändien kautta. Jopa Mr. Porter:lla on ollut tekemistä oman Mr. P -merkin kanssa, vaikka kyseessä on maailman tunnetuin ja paras high-end muodin “nettitavaratalo” eli verkkokauppa.

Tavaratalon omien brändien on haastavaa kilpailla globaaleja toimijoita vastaan enkä näe oikein muuta kilpailuetua kuin hinnan, mikä sotii premium tavaratalo -ajattelua vastaan. Pitäisi panostaa markkinointiin hyödyntäen somea sekä sitä kautta tapahtuvia yhteistöitä ja luoda sellaisia brändejä, jotka puhuttelee nykyajan nuoria kuluttajia. Vaatisi työtä ja osaamista vaikka hyödynnettäisiin Lindexin tehtaiden toimittamien tuotteiden uudelleenbrändäystä. Paremmat mahdollisuudet on mielestäni kasvattaa Lindexin osuutta kuin luoda uusia kilpailijoita Lindexille.

OneWayn jälkeen Suomeen on rantautunut useita nuorille tai nuorille aikuisille suunnattuja vaatekauppaketjuja, joiden myötä kivijalkaliikkeiden kilpailukenttä on kiristynyt. Samoin verkkokaupan osuus on kasvanut enkä näe erityisen houkutteleva pidemmän aikavälin suunnitelmana tarjota samoja vaatemerkkejä, joita myy käytännössä joka toinen Suomessa suosittu nettivaatekauppa.

Olisi tärkeää kuunnella nuoria kuluttajia ja ymmärtää, mitä ja millaisia vaatemerkkejä he haluavat Stockmann tavarataloista ostaa. Sisäänostajien kannattaisi tehdä fundaa vaikka liittymällä Facebookin Hypend -ryhmään ja seuraamalla keskustelua siellä. Sisäänostajilla on suuri merkitys sen kannalta, miten Stockmann retailin muotivaatekauppa jatkossa menestyy.

Vielä on osa-alueita, joissa kivijalkakauppaa arvostetaan. Mieleen tulee esimerkiksi mekaanisten arvorannekellojen myynti. Mikäli Stockmann pystyisi laittamaan koru- ja kellokaupan pystyyn sekä toimimaan tavaratalossa esimerkiksi Omegan, Tudorin ja Rolexin edustajana, olisi se pidemmällä aikavälillä erinomainen aluevaltaus. Vaihtoehtona olisi myös vuokrata neliöitä tällaiseen toimintaan. Tämä on helpommin sanottu kuin tehty, mutta tuollaisella toiminnalla voitaisiin kattaa kalliita vuokraneliöitä ja tehdä tavaratalosta houkutteleva vierailukohde.

Wallet_Nahlroos · Marraskuu 3, 2021, 7.35am

Tämä olisi erittäin fiksu askel ottaa mutta en usko geelitukkien kykenevän moiseen. Myös We Got Beefin legendaarisien kirppiksien tuominen jollekin Stokkan osastolle houkuttelisi juuri tätä potentiaalista asiakaskuntaa. Esimerkkinä vast’ikään pidetty Roba trade (löytyy fb) tälläisten spektaakkelien luonti ja tarjoaminen nuorille olisi looginen jatkumo millä Stokka voisi erottua nettikauppabulkista.

Aili · Marraskuu 3, 2021, 11.37pm

En ihan kaikkein uusinta hypetystä seuraa. OneWayn jälkeen ei pelkästään ole rantautunut nuorten vaateliikkeitä vaan OneWay rantautti nuorten muotia. On noita kivijalkaliikkeitä ollut ennenkin.

Hyvänä esimerkkinä on hollantilaisen Bestsellerin brändit, joihin tänä päivänä kuuluu mm. Vero Moda, Jack and Jones, Vila, Name It. Stockmann ja Pukeva olivat ensimmäisiä vaateliikkeitä, jotka olivat kiinnostuneita BestSellerin brändeistä ja muistaakseni OneWay otti ensimmäisinä valikoimiinsa VeroModan vaatteita. 1990 Bestseller perusti ensimmäisen VeroModansa Hyvinkäälle ja tänä päivänä, sillä onkin 113 liikettä.

Mistä löytyi uutta hittiä ensimmäisenä? No OneWaysta, tietenkin.

Muotitalot tekevät usein brändeilleen sitä, että suuntaavat brändin ensin nuorille, jotka on vastaanottavaisempia uusille jutuille. Tässä tapauksessa Vero Modan tai Onlyn. Sitten nuoret kasvavat ja vaatemaku muuttuu. Valmista asiakaskuntaa ei haluta menettää. Myytävät vaatteet muuttuvat enemmän aikuiseen makuun, kunnes brändi muutetaan ajattomaksi legendaksi, Pradaksi. Vaatteiden hintaluokkakin kasvaa matkan varrella.

Vero Modasta ja Only ei olekaan enää muotitietoiselle nuorelle, joka haluaa ilmaista itseään samalla tavalla kuin ennen. Kuuluu asiaan ja hyvä niin.

Nuorten trendien aistiminen vaatii ostajalta erityistä herkkyyttä, sillä hyvin usein ostaja itse ei ole nuori enää ja tyylitaju on muuttunut vuosien varrella.

Tässä on hauska silmäys historiaan, mitä muodin portinvartijan työ on ollut vielä 2009. Armankaan ei ole vielä tehnyt dokumenttiprojektejaan uutena Karpona vaan tunnetaan vielä vaatturimestarina.

Kohtalaisen hyvä valintahan tuo on ollut integroida OneWay muuhun Stockmanniin. En sitä kritisoi.

Nyt kuitenkin Seppälä () on myyty ja OneWayta ei osaa erottaa muusta Stockmannista. Tilalle tarvittaisiin se sisäänheittäjä brändi, joka löytäisi Euroopan kuumimmat nousijat suomalaisille ja totuttaisivat nuoret käyttämään Stockmannia. Eurooppa on kuitenkin täynnä mielenkiintoisia brändejä, jotka ansaitsisivat tulla paremmin suomalaisten tietoisuuteen.

Sauli_Vilen · Marraskuu 4, 2021, 5.49am

Vastaan tässä kollektiivisesti useampaan kysymykseen.

Kyllä tämä Lindexin erottaminen olisi varmasti arvon purkamisen kannalta paras reitti. Huomautan, että tämä osien purkaminen olisi ollut paras ratkaisu arvon kannalta jo monta vuotta sitten, mutta sitä ei kuitenkaan haluttu tehdä. Onko omistajilla nyt halua tehdä tämä päätös?

Ohessa Blommalta kuva Stockaa seuraavien analyytikoiden suosituksista:

Voisiko jakautumisen tehdä ilman veroseuraauksia? Käsittääkseni jakautumisesta ei tule välittömiä veroseuraamuksia omistajille (Yritysjärjestelyt ja verotus – jakautuminen - vero.fi).

Heka1 · Marraskuu 4, 2021, 7.51am

Eipä kovin moni aktiivisesti seuraa Stockaa mikä ihan ymmärrettävää. Ainoastaan OP ja SEB:llä jotain tuoretta.

SEB analyysia en ole nähnyt, mutta jotenkin jäänyt kuva että ohut paperi johon analyytikko käyttää hyvin rajallisesti aikaa ei välttämättä kykene identifioimaan turn-around casea.

Mielestäni Stocka on pörssin mielenkiintoisimpia sijoituskohteita tällä hetkellä. En yksinkertaisesti ymmärrä miksi (i) loistavaa ja kasvavaa tulosta tekevä Lindexin vauhti hiipuisi 2022, (ii) retail ei parantaisi tulostaan kun ihmiset jälleen liikkuvat ja (iii) kiinteistöistä ei saataisi markkinahinta (noin 500-600M€) ja Sale and Lease back kuhtuullisilla ehdoilla (konkkariski pieni kokonaisuudelle).

Kaikkeen liittyy riskejä, mutta tässä ihan hyvä kuponki

Seinakadun_Keisari · Marraskuu 4, 2021, 7.52am

Nyt on uusi johto, uudet omistajat pitkälti ja ehkä vähän viisautta lisää.

Jos retail ei pärjää yksinään niin se ei ansaitse jatkaa toimintaansa, Stockmann-nimen voi vuokrata vaikka Tokmannille ja ajaa alas oma toiminta tai myydä se jollekkin. Se että sitä subventoidaan Lindexillä on taas täysin typerää osakkeenomistajien kannalta.

Time to fly or die.

Kaunohammas · Marraskuu 4, 2021, 7.57am

Lisään vielä edellisiin sen, että ennen pandemiaa oli jo käänteen merkkejä ilmassa. Ilman koronaa liikevaihto ja -voitto voisivat olla huomattavasti paremmalla kasvu-uralla.

Paljon on riskejäkin ilmassa, mutta onhan niitä leivottu jo hyvän tovin osakkeen hintaan.

kto · Marraskuu 4, 2021, 8.50am

Tässä toivoisi että saneerauksen jälkeen otettaisiin taas Inderesin seuranta. Tästä taidettiin kyselläkin Stockan ir:lta. Vanhentuneet ennusteet.

sillinkutoja · Marraskuu 4, 2021, 12.17pm

Mailman1 · Marraskuu 4, 2021, 12.32pm

Hyvä että saneeraus menettely vahvistuu eikä muutoksia ole tulossa näiden osalta.

III21 · Marraskuu 4, 2021, 1.57pm

Loistava homma! Poistuu osakkeiden laimentumisen riski siis näiden vaatimusten osalta Hienoa, että nyt on taas yksi pieni epävarmuustekijä poistunut. Näin se tarina eteenee.

Heka1 · Marraskuu 4, 2021, 2.04pm

Jos ymmärrän oikein niin myös riidanalainen velka kokonaisuudessa pienenee merkittävästi

Heka1 · Marraskuu 4, 2021, 2.08pm

Näin käräjäoikeuden päätös tulkittiin finanssiguru lehdessä Ilta Sanomat helmikuussa Elikä nämä ilmeisesti vahvistettiin.

Käräjäoikeus määräsi yrityksen saneerauksesta annetun lain 47 §:iin perustuen, että riitaiset saneerausvelat otetaan maksuohjelmassa huomioon vain pieneltä osin. Stockmannilla oli pitkiä, jopa vuoteen 2030 asti ulottuvia vuokrasopimuksia, joiden perusteella vuokranantajat vaativat korvauksia.

Käräjäoikeus määräsi, että vuokranantajien saneerausvelat otetaan maksuohjelmassa huomioon seuraavan suuruisina (suluissa vaatimus):

– Nordika II SHQ Oy 1 182 438 euroa (14 500 000).

– Rodareal Oy:n ja Vantaan Valo Ky 1 409 561 euroa (7 234 028).

– Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennia 2 833 296 euroa (11 900 000).

–Tampereen Seudun Osuuspankki 1 953 458 euroa (17 740 480).

– LähiTapiola Keskuskiinteistöt Ky 3 452 017 euroa (43 398 160).

– Kauppakeskus Hansa Ky 141 487 euroa (ei tietoa).

– HOK-Elanto Liiketoiminta Oy:n vahingonkorvaussaatava nolla euroa (6 495 390).

– Pirkanmaan Osuuskaupan vahingonkorvaussaatava nolla euroa (5 354 000).

– Turun Osuuskaupan vahingonkorvaussaatava nolla euroa (4 006 056).

Aili · Marraskuu 4, 2021, 5.51pm

Tämä arvon purkaminen listaamalla Lindex pörssiin on vähän laiskaa Matomäkeläisyyttä. Tällä tavalla on myös helppo mokata ja pahasti.

Käsittääkseni tuo toimii parhaiten vielä sillä päätöksenteko syklillä, että

Pidetään yrityksessä tuottavat osat.
Lakkautetaan ne osat, jotka eivät tuota, eivätkä ole halvalla pelastettavissa
Myydään ne osat, jotka näyttävät arvokkaammilta ja tuottavammilta kuin ne todellisuudessa ovat.
Kehitetään niitä osia, jotka ovat arvokkaampia kuin miltä näyttävät.

Tämä on ihan hyvä päätöksentekosykli johdolla päästä jättimäisen imperiumin tuottavuuden parantamiseen käsiksi, kun ruohontason nyanssit ei ole tehokkaasti norsunluutornin tasolta hallittavissa. Stockmannia en hankalasti hallittavaksi imperiumiksi kuitenkaan kutsuisi.

Omasta mielestä vähän pulmallista tässä kohtaa on jakaa yritys kahtia. Stockmann pitäisi jakaa useammalle alaotsikolle. Ehkä näin on tehtykin.

Tärkeintä Lindexin listaamisessa olisi:
Näyttääkö Lindex arvokkaammalta, mitä se on?

Ilmeisesti, jos Lindex listattaisiin räpiköimään Stockmannin velkataakan kanssa, se olisi sitä. Muutenhan tuottavien osien myynnissä on yhtä paljon järkeä kuin tuottavimpien osakkeiden myymisessä.

Vaikka Stockmannilla on ollut hyvin ruma vuosikymmen ja se on ollut vanhojen kiinteistöjensä vanki, Stockmann brändinä on arvokkaampi kuin miltä tällä konseptilla näyttää. Lähes 160 vuotta kaupan alan historiaa ei välttämättä kannata konkurssikypsänä tulospettäjänä myydä.

Kyllä.

Stockmann muutti ikonisiin Manskun tiloihinsa 1930 finanssikriisin keskellä ja toihan Stockmann Suomeen paljon uusia tuulia tuon jälkeen, mutta se oli ollut menestyvä yritys jo ennen tätä. Jo pelkästään Stockmannin perustaminen 1862 oli uusi tuuli Suomeen. Mitä on yksi tai kaksi huonoa vuosikymmentä yli 150 vuotisessa historiassa merkitsee?

Eiköhän se vielä unohdu, eikä kukaan jaksa enää edes muistella tätä.

Koska Stockmann brändinä on arvokkaampi kuin miltä se tällä hetkellä näyttää. Sitä siis kannattaisi kehittää.

Ehkä nämä vanhat tavaratalokiinteistöt on niitä vanhoja vaatteita, jotka voisi jo kärrätä kirpparille ja käydä kaupasta ostamassa uusia. Ehkä se, mikä olisi rohkeaa tässä kohtaa, on uudistaa konseptia takaisin juurille.

Meinaan suunnan näyttäjäksi sille, mitä maailmalla tapahtuu.

Pikku-Ipo · Marraskuu 4, 2021, 6.28pm

vai näyttääkö näyttääkö stockmann arvokkaampana brändinä, mitä se on?

Itselle tuli mieleen Kodak. Yhtiön perustettu vuonna 1888 ja joutui velkasaneeraukseen 2012. Kodak selvisi ja ilmeisesti nykyään valmistaa mm. lääkkeitä ja printtereitä, mutta mielestäni kamera brändinä ei ole enää kaksinen, lähinnä nostalginen. Stockmann on myös brändinä nostalginen ja Lindex toisaalta historiansa parhaassa imussa.

Ymmärrän pointtisi että reippailla uudistuksilla ja uutteralla vuosien työllä stockmannista voisi vielä rakentaa toimivan “tavaratalon” (kiinteistöillä tai ilman). Tässä hyvä muistaa että kaikki helpot temput on jo varmasti yritetty.

Itseä Stockmann kiinnostaa, vain sen osien summan verran. Rumasti sanottuna, kun tämä paisti on lyöty lihoiksi tavalla tai toisella, niin siirryn seuraavaan sijoituskohteeseen.

Tume1 · Marraskuu 4, 2021, 6.43pm

Allekirjoitan @Pikku-Ipo viestin lähestulkoon kokonaan.

Ei tässä sijoittajat jaksa enää katsoa samanlaista rämpimistä pidempään, vaan haetaan mahdollisimman nopealla aikataululla rahoja pois, vaikka olisikin ehkä mahdollista saada hieman enemmän “kehittämällä” brändiä, mutta siinä on taas riskinsä.

Se vaatii rahaa
Se vaatii aikaa
Se voi epäonnistua, jolloin ne “helpoimmatt” tuotot menee ja ollaan lähtöruudussa

En myöskään minä näe Stockmannilla suurempaa brändiarvoa, sillä sitä on jo riepoteltu vuosikymmen.
Ehkä vanhemmat ikäluokat vielä muistaa hohdokkaat tavaratalot ja tungokset ostoshyllyillä, mutta en näe sillä samanlaista brändiarvoa.

Ikonisen tavaratalon kaikki kyllä varmasti muistaa, mutta en usko, että sillä on monellekkaan väliä lukeeko siinä Stockmann vai Lindex tai jotain muuta.

Myös minusta parasta olisi irtauttaa Lindex omaksi yhtiökseen ja jakaa osa osakkeista omistajille ja jättää osa Stockmannille, joka voi sitten yrittää sitä brändäystä omana yhtiönään ilman Lindexin taustatukea.

Aili · Marraskuu 4, 2021, 8.06pm

No joo… Eipä me piensijoittajat vielä olla mikään iso siivu Stockmannin omistajissa. Alle 23%

Mutta tällä hetkellä piensijoittajat on se toisiksi eniten noussut omistajakunta. Tässä mielessä on hyvä, että Stockmannia täälläkin pohditaan.

Toivottavasti kaikki sijoittaneet ovat lukeneet vahvistetun velkasaneerausohjelman.

http://www.stockmanngroup.com/documents/10157/1446412/Oikaistu+saneerausohjelmaehdotus+Stockmann+Oyj+Abp+1.2.2021+JULKINEN(15290652.1).pdf/f42d2ca7-cfd4-7730-4a66-59cbfa2afe0f

Jos joku ei ole lukenut vielä, nyt olisi jo aika. Ainakin ne tärkeimmät kohdat.

Pitikin lainata sivua 20 kohtaa

”4.2 Taloudellisten vaikeuksien syyt”

Pitkän aikavälin syyt

Yhtiö on vuodesta 1862 lähtien ollut tunnettu viimeisimpien kansainvälisiltä markkinoilta hankittujen laadukkaitten tuotteiden myyjänä ja erinomaisen asiakaspalvelukokemuksen tuottajana.
Pitkän taloudellisesti kannattavan kauden jälkeen Yhtiö on päätynyt kasvaviin taloudellisiin ongelmiin 2010-luvun alkupuolelta lähtien.

Eli finanssikriisin jälkimainingeissa

Pääsyyt taloudellisiin ongelmiin ovat olleet merkittävät investoinnit omiin ja vuokrattuihin tavaratalotiloihin (brick & mortar), aggressiiviset kasvusuunnitelmat ja niitä tukevat merkittävät investoinnit muun muassa Nevsky- kauppakeskus ja tavaratalo Venäjällä, Helsingin keskustakiinteistön mittavat laajennukset ja remontit sekä uusi parkkihalli ja suhdannesyklin huipulla vuonna 2007 ostettu AB Lindexin osakekanta 867 miljoonan euron kauppahinnalla.

Olkaapahan varovaisia yritysten kanssa, jotka investoivat voimakkaasti kasvuun, jos uskotte, että olemme syklin huipulla. Historialla on paha tapa toistaa itseään.

Investoinnit ja kaupat on rahoitettu pääosin velkarahoituksella. Yhtiön velkaantuneisuus on siten noussut merkittävästi.
Yhtiön harjoittaman tavaratalokaupan kannattavuus on kääntynyt vuositasolla tappiolliseksi vuonna 2014 ja jatkunut tappiollisena aina Q3/2019 loppuun saakka. Yhtiö ei ole kyennyt uudistumaan vähittäiskaupan uudistumisen myötä.

Toisin sanoen tappiollista kautta jatkui vuositasolla noin viiden vuoden ajan. Harmittaahan se varmasti niitä, jotka ostivat osaketta syklin lopussa. Mutta viisi vuotta…

Tappiot on tappioita ja summat ovat olleet merkittäviä. Kaikki hiukankin vanhemmat ihmiset kuitenkin ymmärtävät suhteellisen tajun, mitä tekee viisi vuotta, kun sen suhteuttaa pitkään kannattavaan kauteen ja retailiin liiketoiminnan liittyvien muutosten tarpeellisuuteen.

Monihan tällä palstalla hakee pikavoittoja ja korkeaa YTD, joten ymmärrän tahtotilan realisoida voitot listautumalla. Kulta-aikojen markkinatilanteeseen toki vaaditaan sitä vuosien panostusta ja malttia.

Panostukset online-verkkokauppaan on aloitettu liian myöhään ja verkkosivuston uudistukset ovat olleet toiminnallisesti vajavaisia samaan aikaan, kun fyysiset erikoistavarakaupat ovat kiihtyvään tahtiin hävinneet markkinaosuuksia nettikaupoille. Tavaratalojen vuokrat ovat olleet kiinteämääräisiä ja pääosin indeksoituja, joten ne ovat rasittaneet aiottua enemmän toiminnan kannattavuutta liikevaihdon laskiessa.

Vuokrat velkasaneerauksen myötä saatiin neuvoteltua uudestaan ja viimeksi tänään hovioikeus on varmistanut käräjäoikeuden määrittämän varsin maltillisen korvaussumman.

https://view.news.eu.nasdaq.com/view?id=b4146e81c592be714a92233e6529d4665&lang=fi

Yhtiö on eksynyt alkuperäisestä markkina-asemastaan useimmista kauppakeskuksista saatavien tavaroiden myyjäksi jatkuvilla alennuskampanjoilla ja saman aikaisesti heikentänyt asiakaspalvelukokemusta. Yhtiön merkittäviä tappioita tuottaneiden Suomen tavaratalojen ruokaosastojen myynti vuonna 2018 S-ryhmän alueosuuskaupoille on johtanut merkittäviin asiakasmäärien vähentymisiin muussa tavaratalotoiminnassa eron ollessa merkittävä verrattuna Konsernin itse omistamiin ja operoimiin Baltian ruokaosastoihin. Lisäksi useat tämän kaupan yhteydessä solmitut alivuokrasopimukset ovat olleet vuokrien osalta alihinnoiteltuja (vastaava vuokra samasta tilasta päävuokranantajalle on ollut selvästi suurempi).

Pirkanmaan Osuuskaupan välimiesmenettely on vielä meneillään, mutta eiköhän velkasaneerauksen päätökset lähinnä vahvisteta niinkuin nämä aikaisemmatkin.

Yhtiö on vuodesta 2013 lähtien pyrkinyt saneeraamaan liiketoimintaansa, keskittymään ydinliiketoimintaansa ja myymään omaisuuttaan velkojensa vähentämiseksi. Yhtiö on myynyt Venäjän tavarataloliiketoiminnan, Akateemisen kirjakaupan ja Herkku-liiketoiminnat Suomessa sekä Seppälä Oy:n ja Hobby Hall Oy:n. Lisäksi Yhtiö on myynyt Kauppakeskus Nevsky Centren ja Kirjatalon kiinteistöt.
Yhtiö on modernisoinut jakelukeskuksensa, organisoinut liiketoiminnan vähittäiskauppaan (Retail) ja kiinteistöihin (Real Estate) sekä vuonna 2020 tehnyt investointeja online- verkkokauppaan. Osa säästöistä on kohdistunut Yhtiön kilpailuedun kannalta vahingollisesti järjestelmäinvestointeihin sekä tavaratalotoiminnan myyjien määrään ja koulutuksen vähentämiseen molempien heikentäen Yhtiön kilpailuetua.

Tässä voisi ajatella, että tavarataloliiketoimintaan sokea uskominen on ollut syynä, mutta mitä jos se olikin se huippuvuosina hankittu tuntuva velkataakka, joka pakotti päättämään, mihin on varaa.

Myös markkinointipanoksista on jouduttu tinkimään. Konsernin tuloksentekokyky on ollut Lindex-konsernin ja edellä mainittujen omaisuuserien divestoinneista saatujen myyntituottojen varassa.
Yhtiössä vuonna 2019 käynnistetty mittava rejuvenation-hanke on pyrkinyt kääntämään Yhtiön tuloksen kannattavaksi ja liikevaihdon takasin kasvu-uralle. Tavaratalotoiminnassa tämän strategian ytimessä ovat olleet merkittävän kanta-asiakaskunnan parempi palveleminen, asiakaskunnan tarkempi profilointi, valikoiman laatutason parantaminen sekä digitalisuuden lisääminen. Hanke on käsittänyt useita osaprojekteja, satoja aloitteita ja tuhansia välitavoitteita. Hankkeessa on vuoden 2019 loppuvuoden aikana saavutettu kustannussäästöjä ja fokusoitu liiketoimintaa ja strategiaa. Tavaratalotoiminta onkin kaudella Q4/2019 kääntynyt kannattavaksi ja ollut liiketoimintasuunnitelmassaan tammi- ja helmikuussa 2020 ennen
koronaviruspandemian alkua. Osana rejuvenation-hanketta vähittäiskauppa (Retail)- ja kiinteistöt (Real Estate) yhdistettiin 1.7.2019 yhdeksi Stockmann (tavaratalot)-divisioonaksi.
Yhtiöllä ja sen tytäryhtiöidensä kanssa muodostamalla Konsernilla on siis ollut pitkäkestoisia kannattavuusongelmia, jotka ovat johtuneet etupäässä Stockmannin tavaratalotoiminnasta, kun vastaavasti Lindex-alakonserni on toiminut kannattavasti ja tehnyt positiivista tulosta. Yhtiön vakavaraisuus on kuitenkin ollut vahva. Yhtiö on ennen saneerausmenettelyn alkamista kyennyt suorittamaan maksunsa ja rahoituslainojen lyhennyksensä käytännössä sovitusti ja niiden erääntyessä. Yhtiö oli vuonna 2015 luopunut Akateemisesta Kirjakaupasta ja Seppälä- alakonsernista sekä vuonna 2016 luopunut Venäjän tavarataloliiketoiminnasta ja Hobby Hall - ketjusta.

Akateemisen Kirjakaupan ja Hobby Hallin kohdalla ainakin mielestäni ollaan oltu kaukaa viisaita. Akateeminen esimerkiksi oli kova myymään lukiolaisille koulukirjoja

Taitaa pystyä nykyään hankkimaan toisin lukiokirjat. Entä milloin viimeksi tuli ostettua pokkareita?

Olisihan tuon HobbyHallin voinut viedä vieläkin tehokkaammin nettiin, mutta senkin asiakaskunta taisi matkalla vanheta.

Yhtiö ja Konserni ovat myyneet kiinteistövarallisuuttaan (Kirjatalon kauppahinta 108,6 miljoonaa euroa ja Nevsky Centren kauppahinta 171 miljoonaa euroa) sekä Herkku- elintarvikekauppaliiketoiminnan Suomessa (kauppahinta 27,6 miljoonaa euroa).

Itse ainakin rakastan muistella vanhaa Herkkua ja sen tiettyjä antimia. Salaattibaarit, lämpimät vuohenjuustopatongit ja tuotteita, joita ei muualta löytynyt. Siihen nähden onhan tuo kauppasumma paraatipaikoista aivan naurettava. On ollut hölmö päätös omasta mielestä myydä paraatipaikoilla oleva Herkku näin halvalla. Velkasaneetausohjelman esityksen kanssa tässä kohtaa samaa mieltä.

Yhtiön rahoitus on vuoteen 2017 saakka pääosin perustunut bilateraalilainoihin eri pankkien kanssa. Pankkilainat on yhdistetty yhdeksi syndikoiduksi kokonaisuudeksi marraskuussa 2017. Yhtiö on myös joulukuussa 2017 laskenut liikkeelle 250 miljoonan euron vakuudellisen Joukkovelkakirjalainan (sama vakuuspooli kuin pankkisyndikaatilla yhdessä eräiden Yhtiön johdannaisvastapuolten kanssa). Lisäksi Yhtiö on vuonna 2011 tehnyt yritystodistusohjelman, jonka alla Yhtiö on voinut laskea liikkeelle yritystodistuksia enintään 600 miljoonan euron arvosta. Yhtiö on myös taloudellisen tilanteensa kiristyessä joulukuussa 2015 laskenut liikkeelle 85 miljoonan euron määräisen Hybridilainan. Hybridilainan pääomamäärää on kasvatettu laskemalla marraskuussa 2019 liikkeelle uusia osuuksia 21 miljoonan euron arvosta.
Yhtiön osakkeiden määräysvalta on keskittynyt A-osakesarjan haltijoille. Edellä mainituista strategisista virheistä, korkeasta velkaantuneisuusasteesta ja ikonisen tavarataloliiketoiminnan tappiollisuudesta huolimatta pääomistajat ovat toteuttaneet tarvittavat henkilövaihdokset pääosin liian myöhään. Pääomistajat ovat myös olleet erimielisiä osakesarjojen yhdistämisestä.

Stockmann ei ole ainut finanssikriisin sykliä edeltänyt huippu lappu, joka on paininut korkean arvostuksen luoman kasvupaineiden vuoksi otetun velkataakan kanssa vain huomatakseen, että maailma muuttui ja asiat alkoi mennä pieleen.

Ovathan nuo saaneet sovittua asioita uudestaan. Vaikeuksien keskellä painivan yrityksen vierellä on helppoa olla se karhu painimassa. Mutta näyttäisikö viimein siltä, että näistä veloista päästäisiin ja lähdettäisiin uudelleen hakemaan sitä markkina-asemaa?

Pikku-Ipo · Marraskuu 4, 2021, 9.04pm

.

Niin nyt jos ajatellaan että olemme syklin huipulla, olisi erinomainen aika listata Lindex pörssii.
.

.

Hymähdin tälle velkasaneerausohjelma “pääsyyt” -osiolle. Viimeistään joskus 2014 jälkeen alkoi olla selvää, että Stockmann ajoi valot päällä jyrkänteeltä alas. Se suurin syy mitä tässä ei mainittu, oli isoimpien omistajien, hallituksen ja johdon nukkuminen ratissa. 2011 Zalando alkoi painaa pohjoismaiden markkinoille täydellä höyryllä ja Stockmannin suurimmat omistajat olivat sitä mieltä, että ei ole tappiota takovasta nettikaupasta mitään uhkaa. Siellä siis suurin piirtein ajateltiin monta vuotta että ennemmin tai myöhemmin Zalandolta loppuu rahat ja “markkinahäirikkö” poistuu kuvioista.

Zalandon taloudelliset tiedot 2010 - 2020:

III21 · Marraskuu 4, 2021, 9.20pm

Sokosta ja Stockaa ei voi täysin suoraan toisiinsa verrata, mutta ovat mielestäni silti toisilleen ihan selkeät verrokit ja kilpailijat. Kuilun partaalle ajautunut Sokoshan onnistui siinä mitä Stocka nyt yrittää.

Jotta ketju ei menisi liian härkämäiseksi, niin kysynkin mitä mieltä aiemmin ketjussa karhuillut @SijoitusSeppo on asiasta. Miksi Stocka ei onnistuisi samassa missä Sokos? Retailihan kääntyi nyt tosiaan voitolliseksi pitkästä aikaa Q3:lla, jonka ei pitäisi olla kausiluontoisesti edes paras kvartaali Stockalle.