Mielipiteitä saa tietysti olla ja en itsekään yleisesti välitä kuuluisista kertaeristä, tämä nyt on Lindexin tapauksessa näitä kuitenkin oli kun velkojille on maksettu kymmenen miljoonaa ylimääräistä sopuun ilman oikeudenkäyntiä päästäkseen.
Vice versa jos nämä haluaa huomioida tämähän tarkoittaa että ensi vuoden vastaavaan aikaan sieltä tulisi MASSIIVINEN tulosjytky kun tämä viimeisin riita ei oletettavasti ratkea Q1/25 vaan ennen sitä.
Mitä vielä tähän yhtiön velkaantumiseen tulee niin tämä IFRS-velkaantuminen ei lähtökohtaisesti rahoittajia kiinnosta. Tase on muuten velaton ja lainaa hajautetusti Pohjois-Euroopassa toimiva yhtiö saa kilpailukykyiseen hintaan.
Mitä päivän tulokseen tulee vakuuttavaa tekemistä Lindexiltä edelleen ja yhtiö on Susannen ohjauksessa saanut vakiinnuttua myyntikatteensa ja liikevoittomarginaalinsa erittäin hyvälle tasolle.
Tähän kun lisää että tulevaisuudessa yhtiö pystyy laskemaan logistiikkakulujaan samalla kun laajennus antaa mahdollisuuksia uusille avauksilla tätä tarinaa on erittäin hienoa seurata.
Kasvuahan tämä tarina kaipaisi entistä suurempaa hillotolppaa ajatellen, mutta ehkä sitten ensi vuonna.
Toivo on huono sijoitusstrategia, mutta sitä täytyy tehdä ettei logistikkakeskuksen kanssa tule suuria lastentauteja.
Mitä konsernirakenteeseen tulee niin eiköhän sieltä jotain uutisia saada eetteriin kun saneeraus saadaan päätökseen, sen verran innostuneena Susanne asiasta tarinoi Raulin haastattelussa.
Mitä suositukseen tulee niin tiedä vaikka Karhu-Rauli jouduttaisiin viimein hautaamaan mahdollisen osta-suosituksen myötä.
No eihän tuo kaukana ole, mutta pidin kuitenkin aiemmat suosituksen ja tavoitehinnan kun Q2:ssa ei ihmeempää sattunut. Osta-suositus on kylläkin ollut jo kerran aiemmin, jos siitä saa jonkinlaisen maininnan
Lähden pariksi viikoksi lomalle, joten palailen keskusteluihin taas sen jälkeen. Tällä kertaa raportissa ei kummempaa puitavaa ollutkaan.
Tai ehkä tässä tapauksessa pitäisi puhua pyhiinvaelluksesta.
Tanskan kohdalla Inde-miittiin ajellessa tuli mieleen tämä Alokkaan viesti.
Koska huomenna olisi tarkoitus olla Uppsalassa, katsoin kartasta, ettei siitä aivan järkyttävää koukkua tule, jos käy samalla vilkaisemassa tämä kuuluisan peltihallin.
Makrosijainti oli tiedossa Zijoittajan twiitistä, mutta mikrosijaintiin piti tehdä hieman googlausta.
Näistä artikkeleista sai tarpeeksi tietoa, että logistiikkakeskus sijaitsisi Belingenin kylässä lähellä Alingsåsia. Lindexhän on muuten saanut alkunsa tästä kylästä vuonna 1954, nykyään toimisto taitaa olla Göteborgissa vajaan 50 km päässä.
Vähän aluksi jännitti, että onkohan paikka vaikea löytää, mutta niin sieltä vain yhtäkkiä pilkotti Lindexin logo tielle puiden takaa.
Kuten kuvista näkyy, valmista alkaa olemaan ainakin ulkoa parkkipaikan maalauksia myöten. Eihän sitä kyllä tiedä, miltä se sisällä näyttää. Pihalla ei näkynyt muita ihmisten jälkiä kuin yksi henkilönostin. Pitää ehkä käydä vielä huomenna pyörähtämässä virka-aikaan.
Ehkä hieman ihmetyttää tuo sijainti, kun matkaa Göteborgiin tosiaan on se 50 km, mutta mistä minä mitään tiedän. Lehtijutussa sanottiin, että kunnalta oli saatu maata hyvillä ehdoilla. Lisäksi kylän läpi menee junarata sekä motari, josta on rakennettu uudet hyvät liittymät tehtaalle, joten kelpaa sieltä rättejä roudailla.
LISÄYS: Seuraavana aamuna pihalla oli kymmenisen autoa sekä polkupyörää. Muuta liikettä ei näkynyt. Portti olisi ollut auki, mutten kehdannut mennä kolkuttelemaan.
Sain maililla nipun kysymyksiä, vastailen niihin täällä niin tulee samantien yleiseen tietoon.
Mitä mielestäsi olisivat käytännössä Lindex Groupin mainitsemat “strategiset kumppanuudet” yhtenä vaihtoehtona Stockmannille? Mikä tämän todennäköisyys olisi mielestäsi ja sen käytännön merkitys eli arvo osakkeelle?
Tämä tarkoittanee jonkinlaista toimintojen, esim. hankinnan, yhdistämistä toisen alan toimijan kanssa tai jopa jonkinlaista konseptin muutosta kuitenkin niin että Lindex pysyisi tavaratalojen omistajina. Pitäisin todennäköisyyttä tälle suhteellisen pienenä, joskin se voisi tietysti olla välivaihe siihen että tämä kumppani hankkisi tavaratalot kokonaan itselleen. Nykytilanteessa perusoletus lienee että tavarataloista päästään eroon, jolloin tämä ratkaisu olisi pettymys osakkeen kannalta. Sinällään toki yleiskulujen jakaminen/tehostaminen olisi looginen tapa yrittää hilata kannattavuutta ylöspäin ja olisi parempi kuin jatkaa täysin nykyrakenteella.
Mikä olisi osakkeen arvo, jos Stockmann- tavaratalot jäisivät konserniin? Todennäköisyys tälle skenaariolle?
Tämä riippuu paljon siitä minkälaisten kommenttien kera tavaratalot konserniin jäisi, eli olisiko näkymä että niistä yritetään myöhemmin eroon, niitä aletaan sulkemaan vai että jatketaan kuten nytkin. Mutta jos ihan kylmästi nykyisen tulostason perusteella katsoisi tilannetta niin antamalla vaikka hihakertoimena P/E 10x, niin päästään 2 euron tuntumaan, siellähän osake ja meidänkin tavoitehinta pyöri ennenkuin rakennemuutos alkoi näyttämään todennäköisemmältä. En ala naulitsemaan tällekään todennäköisyyttä, raporteissa olen hahmotelmana käyttänyt 2/3 todennäköisyyttä sille että tavaratalot vuoden sisään lähtee konsernista, loppu sitten erilaisille vaihtoehdoilla että ne jää sinne.
Millaista pääomantuottoa Lindex- divisioona yksinään/yhdessä tekee & tekisi?
Tätä kommentoin viimeisimmässä laajassa näin:
Olisiko mahdollista Stockmannin spinnaus omaksi erilliseksi yhtiökseen?
Jos tarkoitat pörssiyhtiöksi niin käytännössä ei. Tappiota ja negatiivista kassavirtaa tekevälle yhtiölle tuo ei oikein sovi ja tuskin sitä moni haluaisi omistaa.
Hieman aiempaan kysymykseen liittyen; miksi näet arvostus- riskin yhtiösivulla mainitun (2) matalana?
Ihan validi huomio. Tuo on ehkä vähän vaikeasti tulkittava Lindexin kaltaisessa tilanteessa, myös itselleni. Kertoimethan on suhteellisen korkeat, mutta toisaalta rakennemuutoksen kautta saatavaan arvoon nähden arvostus on maltillinen. Tuo kuvaa siis enemmän jälkimmäistä.
Onko tämän hetken korjausliikkeellä markkinoilla mainittavaa vaikutusta tavaratalojen strategiseen prosessiin mielestäsi?
Tästä on keskusteltu ketjussa useasti, tuoreimpana tässä viestissäni. Hakemalla “alasajo” hakusanalla löytyy muitakin.
Lyhyesti sanottuna, on kallis ja/tai hidas tapa. Helsingin ja Baltian kiinteistöjen pitkien vuokrasopparien lisäksi juuri Q2-tuloksessa kerrottiin että Turun ja Tampereen vuokrasoppareita on pidennetty, joten ei näytä olevan myöskään missään vaihtoehtojen listalla, muutenhan vuokrien pituus kannattaisi ajaa minimiin.
Suomalainen vaateketju Lindex teettää maassa valtavat määrät tuotteita, ja se on riippuvainen maan tuotantoketjun toimivuudesta.
”Seuraamme tiiviisti tilanteen kehittymistä ja sen mahdollisia vaikutuksia ja toimimme sen pohjalta. Kansainvälisenä yrityksenä varaudumme toimintaympäristöstämme johtuviin mahdollisiin häiriöihin”, kerrotaan Lindexin viestinnästä Kauppalehdelle.
Lindexillä on Dhakassa toimisto, jossa on noin 35 henkilöä, ja jotka työskentelevät pääasiassa hallinto- ja tuotekehitystehtävissä.
”Tällä hetkellä kaikki työntekijämme Dhakassa ovat kotitoimistoillaan. Heti kun tilanne on ratkennut, jatkamme työtä toimistolla”, yhtiön viestinnästä kerrottiin.
Kuten monet muutkin tekstiilialan toimijat, Lindex ei omista tehtaita maassa, vaan se käyttää 21:tä eri alihankkijaa tuotetoimituksiin.
Tällä hetkellä noin 40 prosenttia Lindex -brändin tuotannosta tulee Bangladeshista. Dhakassa vaatetehtaat olivat ainakin toistaiseksi vielä suljettuina, ja tällä hetkellä on vaikeaa ennustaa, miten maan tapahtumat vaikuttavat tuotantoon. Yhtiö kertoo tehneensä riskinhallintasuunnitelmia valmiiksi ja se on valmis siirtämään tarvittaessa tuotantoaan muualle.
Reuters raportoi, että Hugo Boss myy Stockmannille sen Venäjän toiminnot.
Varmaankin tarkoittaa niitä Stockmann nimen alla puöriviä tavarataloja, joilla ei ole mitään tekemistä nykyisen Lindex konsernin kanssa.
Artikkelissa ei ihan näin sanota
” Stockmann in Russia operates independently to its former Finnish owner, which sold its Russian business after Moscow’s 2014 annexation of Crimea.”
Voihan tuo ärsyttääkin Uutinen oli monessa mediassa.Googlaamalla “Stockmann russia” tulee tavaratalot Pietarissa ja Moskovassa karttaan.Lisägooglaamalla historia selviää.Tuskinpa tuo enää tekee tahraa Stokkan brändiin.
Ihmiset ei yleensä (ja varsinkaan uutisen luettuaan) haasta lukemaansa lisägooglauksilla. Stokkan, kaikkien Venäjän törkeästä operaatiosta kärsineiden ja ylipäätään Suomen talouden kannalta onhan tuo karmeaa.
Reutersin muotoilu kuitenkin kertoo että länsimainen luotto oman oikeustajun globaaliuteen ja horjumattomuuteen on joskus kupla. Ja kun Suomessakin ollaan tällaiset oman historian opetusten jälkeenkin ohittamassa parissa vuodessa olankohautuksella, se on kannustin jatkaa törkyoperaatioita. Siinä mielessä positiivista että Lindex katsoo länteen eikä itään. Kuitenkin Stokkan näkökulmasta se että kellonalunen kääntyy historiankirjoituksessa venäläiseksi kansan kuluttamisen ja hyvinvoinnin brändiksi on kaikin puolin ikävää ja aiheesta valitettavaa.
Pahoittelut politiikasta, mutta liittyy asiayhteydessä nimenomaan yhtiön liiketoimintaan. En kuitenkaan jatka aiheesta, ei hätää.
Mä oon niin monille joutunut selittämään Stockmannista tämän Lindex asian ja minkä vuoksi on ensiarvoisen tärkeää, että Stockmannin konserni vaihtoi nimensä Lindexiksi.
Ja ei… Stockmann ei mennyt konkurssiin vaan on VELKASANEERAUKSESSA.
Ei ei ei ei… Tavaratalojen nimeksi ei tule Lindex. Se on vain konsernin nimi. Symboli strategiamuutoksesta ja mistä rahat tulee.
Mitenhän helppoa tuota on selittää ihmisille, että venäläinen Stockmann ei ole se sama Stockmann joka on Suomessa. Ostavat vain brändinimen, koska venäläiset on tottuneet luottamaan siihen, ettei Stockmann myy piraattikamaa.
Toki sekin maine pilataan kyllä tässä sotiessa.
En edes taida alottaa ja hymyilen hiljaa itsekseni.
Tässä on Hesarin juttu Lindexistä, siellä on kuultu Kim Lindströmiä ja Rauli Karhua. Ei toistaiseksi ainakaan muurin takana. Jutun lukee noin viidessä minuutissa.
Myös Lindström odottaa myyntipäätöksen tuovan nostetta Lindexin osakekurssille. Hän uskoo myös jo pelkän yrityssaneerauksen päättymisen nostavan kurssia, koska se selkiyttää yhtiön tilannetta
”En aio luopua osakkeista ennen kuin tilanne on ratkennut”, Lindström sanoo.
Toinen, mutta vähemmän todennäköinen, tapa voisi olla diffuusio eli Lindex Groupin jakautuminen kahtia, Lindström spekuloi.
Tuolloin Lindex Groupin omistajille voitaisiin antaa tavarataloyhtiön osakkeita.
Jos tavaratalot spinnattaisiin ja ne menisivät konkkaan (kaikille varmaan selvää, että näin kävisi), niin eikö Lindex olisi taas velkojien hampaissa? Tollainen tappiota tekevän osan spin-off ei käsittääkseni ole juridisesti kaikin puolin ok.
Tuore suurimmat omistajat lista 31.8.ei oikein tue suuria muutoksia.10 suurinta muutos viimeisen kuukauden aikana nolla.50 suurimman omistuksissa lähinnä “kosmeettisia” muutoksia.
Tulkitsen listan kertovan “odottavasta epävarmuudesta” vaikka Hesarin jutussa olivat ne samat perusasiat, joita on oikeastaan jo pidempään toisteltu.
Strateginen tarkastelu tulee aikanaan.Sitähän johtaja Susannekin sivusi Q2 yhteydessä
Kukaan ei ole viimeaikoina viestinyt oikeusjuttujen tilanteesta.Kai nekin etenevät lomien loputtua.
Lehtikirjoitus sai sentään pientä liikettä osakekurssiin.
mainio juttu. jos halutaan hiuksia halkoa niin vähän harmitti kun puhutaan tavaratalojen myynnistä. kiinteistöthän on pantattu ja otettu haltuun jo aikoja sitten. kyse on tavarataloliiketoiminnasta. kim lindströmin ajatus tavarataloliiketoiminnan spinnaamisesta täysin epärealistinen. Lindexin kannattaisi vaikka hieman maksaa, että pääsisi myrkkypilleristä eroon.
