Tämä ei pidä paikkaansa, kyseessä oli tämä päätös välimiesoikeudessa joka päätti korvaussummaksi 1.5me
Tässä casessa oli siis kaksi erillistä haaraa, VMK:ssä käsiteltiin korvauksen suuruus ja sitten käräjäoikeudesta alkaen tapeltiin siitä onko velka saneerausvelkaa vai saneerausohjelman ulkopuolista velkaa
Korkeimman oikeuden päätöksellä ei siis ollut vaikutusta itse korvaussummaan
Anteeksi tyhmä kysymys, mutta kuka valitti tässä jutussa ylempiin oikeusasteisiin ja miksi jos kyseessä on pelkästään velan nimitys eikä summa muuttuisi oli päätös kummin päin vain? Ymmärtääkseni juristeille maksetaan ihan tuntuvia palkkioita.
Juurihan yllä lainattiin käräjäoikeuden päätöksestä kohtaa, jonka mukaan Osuuskauppa
on vaatinut 5 354 000 euroa korvauksia. En ymmärrä, miten voit kirjoittaa, että korvauksen suuruus oli 1,5 me, eikä siitä ollut käräjäoikeudesta alkaen kiistaa.
Osuuskauppahan tässä valitti. Nimityksen lisäksi sillä on aivan olennainen merkitys velan ehtoihin (erääntymiseen, etusijaisuuteen, yms.), onko kyse saneerausvelasta vai sen jälkeen syntyneestä velasta.
Alla on @Rauli_Juva:n kommentti tästä tuoreesta korkeimman oikeuden päätöksestä.
Stockmann tiedotti eilen, että korkein oikeus on hylännyt sen entisen alivuokralaisen Pirkanmaan Osuuskaupan vaatimukset ja todennut että Pirkanmaan osuuskaupan saatava on saneerausvelkaa. Tämä oli myös saneerausprosessin valvojan, käräjäoikeuden ja hovioikeuden kanta, joten päätöstä voi pitää odotettuna. Näin ollen Pirkanmaan Osuuskapun vahingonkorvaussaatava eli 1,5 MEUR käsitellään saneerausvelkana. Tapauksella ei ole nähdäksemme vaikutusta muihin meneillä oleviin oikeusjuttuihin, ja korvaussummakin on määrältään vähäinen Stockmannille.
Nämähän ei ole mitenkään ristiriidassa. Tuossa yllä olevassa lainauksessa sanottiin että Osuuskauppa on saneerausmenettelyn aikana vaatinut tuota yli 5 MEUR. Sen jälkeen Osuuskauppa valitti oikeuden vahvistamasta saneerausohjelmasta ja korvaussumma määrättiin välimiesoikeuden puolella, tämä tekninen seikka yleisessä tuomioistuimessa (jos se on oikea termi). Eli summasta oli toki kiistaa, mutta se on sovittu aiemmin toisaalla, eikä siten ollut tämän jutun aihe. Tämähän näkyy hyvin päätöksessäkin, jossa kerrotaan mistä valitettiin korkeimpaan:
“Osuuskauppa vaati valituksessaan, että hovioikeuden päätöstä muutetaan siltä osin kuin osuuskaupan mahdollinen vahingonkorvaussaatava on katsottu saneerausvelaksi ja osuuskaupan vahingonkorvaussaatava B Oyj:ltä vahvistetaan saneerausmenettelyhakemuksen vireilletulon jälkeen syntyneeksi velaksi.”
Päätös kokonaan: KKO:2022:74 - Korkein oikeus
Minä kyllä ymmärsin lainaamani kommentin sillä tavoin, että käräjäoikeudessa olisi tapeltu vain tästä teknisestä seikasta, kun tosiasiassa käräjäoikeudessa tapeltiin sekä korvauksen suuruudesta ja teknisestä seikasta. Osuuskaupan valitus toki koski vain tätä velan luonnetta, ja kyllä, korvauksen suuruus on ratkottu käräjäoikeuden päätöksen jälkeen myöhemmin välimiesoikeudessa.
Olen kyllä lukenut KKO:n päätöksen. Lähinnä vaikuttaa siltä, että kaikki muut kommentoijat eivät ole.
Lienemme joka tapauksessa samaa mieltä siitä, että nyt korkeimmassa oikeudessa ei korvauksen suuruudesta ollut kiistaa. Ja vähintäänkin siitä, että kyse on meidän sijoittajien kannalta hyvin vähäpätöisestä asiasta, eikä tällä oikeuden päätöksellä ole laajempia vaikutuksia.
Siis käräjäoikeudessa vahvistettiin Stockmannin saneerausohjelma 9.2.2021 ja osana hyväksyttyä saneerausohjelmaa saneerauksen selvittäjän (Tähtinen) esitys siitä että mm. POKin saatava ratkaistaan erillisessä riitaprosessissa. Osapuolet olivat samaa mieltä siitä että tämä riitaprosessi ratkaistaan erillisessä välimieskäsittelyssä, lainaus alla:
Koska osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että kysymys tulee ratkaistavaksi erillisessä riidanratkaisumenettelyssä ja kun saatavien selvittäminen ei ole saneerausohjelmaehdotuksen hyväksymisen kannalta merkityksellinen. Käräjäoikeus hyväksyy selvittäjän esityksen siitä, että saatavien määräksi voidaan tässä vaiheessa vahvistaa nolla euroa.
Eli summasummarum; POK vaati isoa summaa saneerausohjelmaan mutta KO:n hyväksymässä ohjelmassa summaksi tuli 0 euroa ja totesi että korvaussumma tulee käsitellä VMK:ssa. VMK päätti summaksi 1.5me ja sitten jäi jäljelle vielä tämä riita siitä onko korvaussumma saneerausvelkaa vai saneerauksen alkamisen jälkeen syntynyttä velkaa.
Ehkä kannattaisi myös lukea ne alkuperäisen saneerausohjelman dokumentit niin aukeaa paremmin tilanne
Voiko joku kertoa tälläselle ymmärtämättömälle, miksi osuuskauppa valititti korkeimpan oikeuteen asti. Jos kyseessä on pelkästään ero perimisjärjestyksestä. Stokkallahan on kassassa rahaa kuitata nämä kaikki pois. Niin rahan saamisessa ei pitäisi olla ongelmaa.
Kuitenkin osuuskaupalle tuli todennäköisesti useampien kymmenien tuhansien eurojen lisäkustannus oikeudenkäyntikuluista.
Tämä monimutkainen velkajärjestely on kuvattu saneerausohjelmassa. Lyhyesti sanottuna saneerausvelkoja leikataan ja osittain konvertoidaan osakkeiksi, maksuohjelma on pitkä, viivästyskorkoa ei makseta eikä muitakaan viivästyskorvauksia ole mahdollista saada.
Voihan sitä velkojan kannalta miettiä: haluaisitko 1,5 M€ heti ja jonkin aikaa jo viivästyskoroilla kasvaneena - vai 20 %:lla leikattuna seuraavan 8 vuoden aikana ilman mitään viivästyskorkoja? Tai vaihtoehtoisesti muuntaa koko velan korottomaksi joukkovelkakirjalainaksi.
Tää on hyvä kysymys, jota itsekin mietin. Nykytilanteessa on tosiaan oletettavaa että Stocka maksaa saneerausvelankin samantien pois, joten etuoikeudesta ei siinä mielessä olisi iloa. Velasta kylläkin 20 % konvertoitaisiin osakkeiksi, mutta siinä tekisi itse asiassa hyvän voiton nykykurssilla, joten ei sekään ihan taloudellisesti kestävä argumentti ole. Korot tosiaan olisi saanut jos Osuuskauppa olisi voittanut eli jotain hyötyä siitäkin olisi ollut. Toki myös teoreettinen riski on siitä että velka jää tuohon 8 vuoden ohjelmaan, mutta kaikki riidattomat saatavat Stocka on maksanut joten vaikea nähdä miksei tätäkin.
Tämä tilannehan (että kaikki velat maksetaan pois) syntyi vasta Hesan kiinteistön myynnin jälkeen viime keväänä, jolloin Osuuskaupan valitus oli jo korkeimmassa oikeudessa sisällä. Eli ei se varmaan sen jälkeen ole enää juuri juristeja työllistänyt. Mutta ei tosiaan kovin iso asia ollut kellekään osapuolelle nähdäkseni tämä enää tässä vaiheessa.
Olen tätä POK-casen taustoja yrittänyt selvittää ja ilmeisesti tässä on nyt se kyseessä että koska alivuokralaisen asemasta, alivuokralaisen sopimuksen irtisanomisesta saneerauksen yhteydessä ja tämän korvaussumman asemasta suhteessa saneerausvelkoihin ei ole vakiintunutta oikeuskäytäntöä eli asiaa ei ole korkeimmassa oikeudessa käsitelty niin nyt se sinne meni.
Olen siis kysynyt tätä Stokkalta ja sitä vaihtoehtoa että Stokka olisi luovuttanut casen ei ollut, tähän liittyy myös saneerauksen valvoja joka tekee näiden osalta päätöksiä pitkälti itsenäisesti. Tämä sama asia koskee myös viimeisimmän VMK päätöksen osalta valittamisesta käräjäoikeuteen eli se oli valvojan päätös, ei Stockmannin. Tai näin olen asian ymmärtänyt.
Noista VMK päätöksistä valittamisesta sen verran että ihan pienestä asiasta ei voi VMK päätöksiä kumota käräjillä vaan se vaatii isompaa fibaa VMK:n toiminnassa jotta päätös saadaan kumottua.
Samassa käsityksesä mäkin olen.
Ja tämä selvittäjän/valvojan (eli asianajaja Tähtinen) rooli on tosiaan asiaa seuraavien tärkeä ymmärtää, koska sen takia Stocka ei voi itse päättää että nyt loppui riitely ja maksetaan vaan kaikille vaatimusten/välimiesoikeuden tms. mukaan, kuten jotkut toivovat/ajattelevat. Tämä monimutkaistaa (ja mahdollisesti pidentää) näitä oikeusprosesseja ja siten saneerausta.
Tarkennetaan tähän että valvoja ei kaikkea päätä mutta myöskään Stokkan johto ei voi päättää näistä asioista vapaasti.
Tässä yhtälössä on siis johto, hallitus ja valvoja.
Mikäköhän kuvio tässä on nyt menossa? JC Switzeland Holding AG on siis Peek & Clobbenburgin tytäryhtiö, löysin tällaisen uutisen jossa entinen kokenut retail-tyyppi hyppäsi remmiin elokuussa
Stephan Fanderl takes on the role of Chief Strategy & Retail Development Office at JC Switzerland Holding AG.
He will take on this task at the company, which belongs to Peek & Cloppenburg KG, from September 1st, the Düsseldorf fashion retailer announced on Friday. The former Karstadt-Kaufhof boss came to Peek & Cloppenburg at the beginning of last year to be part of the company management and responsible for corporate development, logistics and expansion as well as Europe-wide sales.
JC Switzerland: Fanderl becomes part of the company management
Fanderl is now joining the management of JC Switzerland Holding AG , which Peek & Cloppenburg founded earlier this year to strengthen its digital business. In this position, he will be responsible for “long-term growth, strategic partnerships and the development of new retail business models,” according to the announcement. At Peek & Cloppenburg he has been involved in the strategic realignment for the past two years and has driven the expansion.
The industry expert has many years of experience in retail thanks to his positions at companies such as Galeria Karstadt Kaufhof, Metro, Walmart and Rewe. He will help Peek & Cloppenburg to become Europe’s leading multi-brand omnichannel fashion retailer by 2026.
Huomio tähän lauseeseen:
He will help Peek & Cloppenburg to become Europe’s leading multi-brand omnichannel fashion retailer by 2026.
Sitten jää kysymys miten Stokka liittyy tähän vai liittyykö mitenkään
Peek & Cloppenburg* is a family-run fashion company with headquarters in Düsseldorf and Vienna. Since its foundation in Düsseldorf in 1900, it has stood for a sense of style and quality. In the more than 120 years since its founding, Peek & Cloppenburg* has maintained its passion for quality clothing. Customers can experience it in each of today’s round 140 stores in 15 countries. The company also continues to grow and open branches throughout Europe. This makes Peek & Cloppenburg* one of the leading multi-brand retailers in Europe.
Ei tarvitse olla edes minunkaltainen salaliittoteoreetikko saadakseen aika monta villiä ajatusta tästä kuviosta
Ostivat Tanskasta Tavaratalo-ketjun Magasin du Nord
In May 2021, Peek & Cloppenburg acquired Danish department store chain Magasin du Nord from British retailer Debenhams in a £120 million deal.
Vaikkakin osakesarjat yhdistetty niin aika sementoitu on Stockan omistus, mutta ottaen huomioon että osake on käytännössä hinnoiteltu nolla kasvum mukaisesti niin miksi ei voisi olla yritysosto kohde.
Lindex varmasti kiinnostaa useampia osapuolia. Seurataan mielenkiinnolla Peekin edesottamuksia.
Peekillä näyttäisi olevan pitkin Eurooppaa myymälöitä. Voisihan tästä joku tehdä sellaisen arvauksen, että haluaisivat Suomeenkin. Toki tuo Peekin brändi ei välttämättä ole mikään upgrade Stockaan suomalaisille, eli voisiko olla oma brändinsä mahdollisissa suunnitelmissa?
