Ehdottomasti! Olen vankasti sitä mieltä, että jos meinaa joltakulta rahaa pyytää niin on vähintään varauduttava vastailemaan kysymyksiin
Pidettiin jo viime vuoden puolella yritystä yleisesti kuvaileva webinaari, joka olikin jo linkattu tänne aikaisemmin, mutta kiinnostuksen määrästä johtuen päätettiin tehdä viel toinen tälle vuodelle. Webinaarin vetää ja haastattelun hoitaa Arvopaperilehden entinen päätoimittaja ja pitkän linjan talousjournalisti Eljas Repo. Singan puolelta mukana minä, COO Nils Paajanen ja HPJ sekä suurimman sijoittajan edustaja Ilkka Kivimäki. Tällä kertaa kulmana enemmän juurikin VVK:n ja listaamattomaan yhtiöön sijoittamisen mekaniikka.
Mielestäni ehdottomasti mielenkiintoinen ja potentiaalinen keissi tämä Singa. Tekisi mieli lähteä mukaan, mutta itselläni on yksi todella iso ”mutta” tässä ja se on suuret kansainväliset suoratoistopalvelut kuten Spotify.
Nähdäkseni Spotify on jo vahvasti menossa osittain kohti sitä, mitä Singa tekee. Jokin aika sittenhän Spotify lisäsi jo palvelunsa biiseihin sanat, jotka useimmissa kappaleissa on myös synkronoitu liikkumaan biisin tahtiin kuten karaokessakin. Teknisesti ainakaan biisien instrumentaaliversioiden lisääminen ei olisi paljoa vaadittu, jolloin Spotifylla olisi jo tarjota aito karaoke-alusta. Olen itse ainakin henkilökohtaisesti yllättynyt, mikäli Spotify ei lanseeraa jonkinlaista lisämaksullista karaoke-mahdollisuutta palveluunsa seuraavan kolmen vuoden sisällä.
Kuinka suurena uhkana näette Spotifyn ja muut suoratoistojätit liiketoiminnallenne?
Jos/kun kilpailijakenttä laajenee, miten pystytte vastaamaan tähän? Miksi kuluttaja ostaisi erikseen Singan palvelun, jos pientä lisämaksua vastaan kaiken saman saa esim. Spotifylta?
Mahtavat kysymykset, kiitos! Tästä tulee nyt vähän pitkähkö vastaus, pahoittelut, mutta koen sen olevan hyödyllisempi tässä kontekstissa. Vastaan myös kumpaankin kysymykseen omana postauksena niin pysyy jokin ryhti
Tämä on teknologialan ikiaikainen “Why doesn’t Google just build this?” -kysymys ja vastaus toki aina välillä on, että no kyllähän Google rakensikin. Paljon yleisempää on kuitenkin skenaario, jossa iso yritys näkee mahdollisuuden, testailee sekä flirttailee sen kanssa ja lopulta luopuu siitä kokonaan tai epäonnistuu rakentamaan mitään merkittävää. Jos jaksaa niin aiheeseen liittyen kannattaa lukea Benedict Evansin mahtava “Are you a seal?” artikkeli, joka käsittelee tätä problematiikkaa: Are you a seal? — Benedict Evans
Myös Daniel Ekiltä itseltään kysytään lähes jokaisessa osavuosikatsauksen analyytikkopuhelussa onko hän huolissaan Apple Musicista, Amazon Musicista, Google Musicista, Tencent Musicista tai mistä ikinä nyt juuri viimeksi onkaan tullut jotain isoa ulos täysin pohjattomalla budjetilla. Vastaus (ja totuus) on tähän asti ollut, että niistä kaikista sekä kaikesta muustakin kannattaa olla terveellisesti huolissaan, mutta harva, jos yksikään, isompi yhtiö pystyisi uskottavasti kehittämään paremman musiikki- ja audiopalvelun kuin Spotify tavalla joka tappaisi Spotifyn. Syy tähän on se, että siinä missä Applen kaikesta liikevaihdosta musiikki ja tätä nykyä laajemmin audio on ehkä joitakin prosentteja niin Spotifyn liikevaihdosta se on sata prosenttia. Tämä lähes suoraan tarkoittaa myös sitä, että Applen panoksesta maksimissaan prosentteja menee musiikki- ja audiopalveluiden kehittämiseen, siinä missä Spotifyn osalta se on heidän koko elämä, joka päivä. Koko yhtiö, sen tuotteet ja henkilökunta ovat täysin linjassa tekemään vain yhtä asiaa.
Ironisesti tämä on myös minun kanta aina kun kysytään Spotifyn lyriikkaominaisuudesta - ihan jo lähtökohtaisesti Spotifyllä on heikot mahdollisuudet rakentaa hyvää karaokea, saatikka sellaista joka tuhoaisi Singan, koska meille tämä on 100% fokuksesta ja tällä hetkellä Spotifylle 0%. Laajempaa todistusaineista voi hakea siitä, että kaikilla streamauspalveluilla on ollut lyriikkaominaisuus jo 2010-luvun alusta lähtien (myös Spotifyllä, se oli vain tauolla pari vuotta lisenssiongelmien takia) ja Deezer on tainnut julkaista oman karaoketoiminnallisuuden jo kolmesti, mutta aina pikaisesti sulkenut sen. 2014 istuin Oslossa silloisen WiMPin (nykyinen TIDAL) toimitusjohtajan huoneessa ja kuuntelin kun hän esitteli tuotekarttaa, jossa karaoketoiminnallisuus julkaistaisiin 18 kuukauden päästä ja vasta aluillaan ollut Singa voisi olla siinä isossa roolissa - ei ole kuulunut TIDAL Karaokesta sen koommin. Samanlaisia keskusteluita olen käynyt jokaisen ison teknologiayhtiön kanssa joilla on mitään tekemistä musiikkistreamauksen kanssa. Amazon jopa päätti kokeilla isosti ja palkkasi ison tiimin rakentamaan Twitch Sings -ominaisuutta vuonna 2018. Se suljettiin 1.1.2021 ja koko tiimi siirrettiin muihin tehtäviin.
Nämä ongelmat eivät johdu teknologisista haasteista enkä usko hetkeäkään, etteikö Spotify voisi koodata meidän yli tuhat kertaa jos vain niin haluaisi. Kyse on siitä, että karaoke on todella uniikki ominaisuus, ennen kaikkea käyttökokemukseltaan, mutta myös tekijänoikeuksiltaan. Spotifyn tämänhetkinen lyriikkojen synkkaus rivi-riviltä on auttava kokemus kun haluaa hyräillä mukana, mutta siihen tosiaan tarvitsisi vielä reilusti enemmän tarkkuutta ja laulajan äänikin pitäisi saada poistettua, aivan kuten sanoitkin. Nämä eivät itsessään ole täysin yksinkertaisia teknologisia haasteita, mutta eivät ylitsepääsemättömiä. Se mikä Spotifyn nykyisestä tarjoamasta, edes nykyisellä UX:llä, karaoken suuntaan kehittämisestä tekee haastavan on tekijänoikeudet; mitkään Spotifyn tällä hetkellä hallitsemat lisenssit eivät salli karaokea eikä niitä saa samoilta tahoilta joiden kanssa Spotify nyt toimii. Spotifyn lyriikkapartnerin Musixmatchin omissakin lisensseissä erittäin selkeästi lukee, että heidän lyriikkadataa ei saa missään nimessä käyttää karaokeen tai karaoken kaltaisiin kokemuksiin, jossa ei ole laulajaa mukana. Täten Spotify joutuisi siis vähintään rakentamaan täysin uuden lisensointiimin, lisensoimaan kaikki kappaleensa uusiksi ja maksamaan (Spotifyn koosta johtuen) vähintään kymmenien miljoonien dollareiden ennakot. Täytyy olla aika vakaa käsi, jos meinaa toimitusjohtajana antaa luvan tuollaiseen projektiin ilman täyttä varmuutta, että rahaa tulee ovista ja ikkunoista per heti. Singalle tämä kaikki on helpompaa ja halvempaa, koska me teemme vain tätä ja aloitimme lisensoinnit kun Singan käyttäjien sekä liikevaihdon lukumäärät olivat kumpikin 0.
Jos kuitenkin kävisi niin, että rahaa on loputtomasti ja streamauspalvelun toimitusjohtajan on vain yksinkertaisesti pakko saada karaokeominaisuus niin sitten pitää vielä miettiä miten sen kehittää osaksi nykyistä palvelua, rikkomatta sitä lypsävää lehmää, joka karaokeristiretken kustantaa. Spotifyllä on jonkin verran kokemusta tästä, sillä se on vuosien 2010-2017 välillä koettanut ainakin neljästi tuoda videota Spotifyyn ja alan huhujen mukaan käyttänyt satoja miljoonia näihin projekteihin - sisältöä vielä onnistuttiin hankkimaan, mutta musa appin ja video appin kehittäminen samaan aikaan, samalle yleisölle osoittautui vuosienkin työn ja iteroinnin jälkeen vaikeaksi. Karaoke ei ole videota samalla tavalla kuin tunnin mittainen Netflix-sarja, mutta käyttökokemus on huomattavasti lähempänä Netflixiä kuin Spotifyä. Täten siis täysiverisen ja oikeasti loppukäyttäjää ilahduttavan kotikaraokepaketin saaminen Spotifyn kautta on epätodennäköistä, mutta ei tietysti mahdotonta. Karaoken ammattilaispuolellehan Spotifyllä ei ole uskottavasti mitään asiaa (Spotify Business suljettiin kannattamattomana ja liian raskaana vuonna 2019), Singa pystyy palvelemaan sitäkin segmenttiä erikoistumisemme ansiosta.
Eli siis summauksena; emme pidä Spotifyn ja muiden streamausjättien saapumista ryminällä karaokemarkkinalle erityisen todennäköisenä uhkana ennen kuin me olemme todistaneet markkinan olevan erityisen iso ja/tai kannattava bisnes. Sitten varmasti useampikin kiinnostuu, mutta silloin ovat ongelmatkin ns. positiivisempia. Tästä huolimatta pysymme kuitenkin valppaana ja juttelen aina ilolla ison teknologiayhtiön Corporate Development dirikan tai toimitusjohtajan kanssa jos sellainen inboxiin ilmestyy. “Only the paranoid survive”, kuten Intelin perustaja Andy Grove tapasi sanoa.
Tämän kysymyksen vastaus pohjautuu aikaisempaan siltä osin, että uskon laadun (läpi operaation, ei pelkästään teknisesti tuotteessa) lopulta voittavan, varsinkin nykyään kun kuluttajalla on symmetrisempi tieto vaihtoehdoistaan kuin koskaan ennen ja vaihtamisen kustannukset ovat lähellä nollaa. Netscapen legendaarinen toimitusjohtaja ja Marc Andreessenin pitkäaikainen yhtiökumppani Jim Barksdale tapasi sanoa "There are only two ways to make money in business: One is to bundle; the other is to unbundle.". Vaikka teoriassa siis Spotifystä, Netflixistä tai Amazon Prime Musicista voisi tulla ns. super app, joka tarjoaa kaiken mikä liittyy edes kaukaisesti musiikkiin ja viihteeseen niin olen erittäin skeptinen sen suhteen, etteikö siinäkin markkinassa pärjäisi erikoistunut ja laatuvetoinen toimija, joka toimittaa juuri karaokea haluavalle kuluttajalle parhaan karaoken, eikä vain riittävää karaokea kaiken muun roinan seassa - jopa super appien luvatussa maassa Kiinassa Tencent on eriyttänyt karaoke appinsa WeChatista ja Tencent Musicin pääpalvelusta WeSing -nimiseksi appiksi. (Tämän takia me keskitymme ensiksi länsimaiseen markkinaan, jos Aasia -kysymys kävi jollakulla mielessä)
Laatuun ja karaokekokemuksen tärkeimpiin osiin keskittyminen on ehdottomasti meidän mielestämme paras myynnin edistäjä, mutta samalla myös kilpailuetu ja suoja Spotifyn kaltaisia alalle laajentujia kohtaan. Koska Singa keskittyy kehittämään itse laulamiskokemuksesta aina vain parempaa (Singassa ei esimerkiksi voi ainankaan vielä hetkeen nauhoittaa, koska se ei ole kriittinen ominaisuus laulamiselle) niin voimme palvella samalla tuotteella kotikäyttäjää kännykällä, selaimella ja älytelevisiolla sekä ammattilaiskäyttäjää karaokebaareista musiikkiterapeutteihin. Koska Singa toimii näin laajasti läpi kaiken sen missä karaokeharrastaja haluaisi laulaa niin uskoisin, että Singasta olisi jokseenkin vaikeaa vaihtaa välttävään ja vain vaikkapa kännykässä toimivaan karaokekokemukseen, joka nyt sattuu olemaan vähän edullisempi (9,99 euroa kuussa ei ole länsimaissa niin hirveä määrä rahaa). Olemme nähneet tämän Singan ammattilaisasiakkaiden puolella jo nyt; kun Singa tulee taloon niin se yleensä poistuu vasta kun yritys/baari/yms menee konkurssiin tai lopettaa karaokeen liittyvän toiminnan. Tällä hetkellä kuukausittainen “kilpailijalle” vaihtamisen kautta tapahtuva asiakaspoistuma ammattilaispuolellamme on noin 0,1%, eikä Singa ole missään nimessä halvin tapa järjestää baarin karaoket.
Tähän siis summauksena; raivoisa laatu läpi operaation ja keskittyminen vain niihin asioihin jotka ovat absoluuttisen tärkeitä johtavat lopulta kestävään menestykseen, kilpailijoiden koosta huolimatta.
Kiitos paljon @atteh kattavista vastauksista! Hienoa, että sinusta ainakin viestien perusteella välittyy erittäin intohimoinen kuva työtäsi kohtaan. Haastavia paikkoja Singallakin varmasti vielä eteen tulee, mutta jos sinun ja muiden tiimiläisten intohimo pysyy jatkossakin kohdillaan, niin en epäile etteikö vaikeistakin paikoista voitaisi selvitä.
Olen sitä mieltä, että joku tai jotkut tämän karaoke-pelikentän tulevat vielä entistä vahvemmin haltuun ottamaan. On se sitten Singa, Spotify, Youtube vai mikä, niin sen aika näyttää. Onnistuit minut nyt kuitenkin sen verran vakuuttamaan, että taidan ehkä jollain panoksella mukaan lähteä, kun olen ensin vielä vähän lisää yhtiöön perehtynyt.
Singa on tosiaan mielenkiitoinen yhtiö ja tuote! Harkitsen mukaan lähtöä. Ainoa asia mitä mietin ja ihmetyttää on tämä vaihtovelkakirjalaina-muoto ja ehkäpä @atteh osaat tätä kommentoida.
Antimateriaalien mukaan Singan valuaatio oli viime kierroksella 10meur (6,6x FY19 sales) Jos kaikki menisi seuraavalla kierroksella kuin täydellisessä skenaariossa 1 (LV: fy24 37meur), niin Singan valuaatio olisi yli 200meur tuolla multippelilla. Tässä tapauksessa vaihtovelkakirjalainaan tehty sijoitus siis kovertoituisi 10% p.A. tuotolla ja lisäksi sijoittaja saisi 20% alennuksen… siispä vaihtovelkakirja sijoittajan tuotto olisi vain alle 2x sijoitettu pääoma kun taas equity sijoittajat saavat +20x tuoton. Tämä vvk siis rajaa hyvin merkittävästi invesdor-sijoittajan upsidea, lisäksi nykyiset equity sijoittajat hyötyvät siitä ettei pääoma tarvitse nyt ottaa sisään koronariskisille valuaatiolla. Miksi olette päätyneet tälläisen ratkaisuun ja miten koette että tämä tarjoaa houkuttelevan mahdollisuuden yksityissijoittajille?
“Poistamme solistin äänen alkuperäistallenteista koneoppimiseen perustuvalla teknologialla ja ajastamme karaoken sanat musiikkiin automaattisesti.”
Onko Singalla laulamani kappaleet olleet täällä kotimaassa koneoppimista hyödyntäen toteutettu? En olisi huomannut. Onko tämä koneoppimisstrategia vaikuttanut lisensoinnin helppouteen/vaikeuteen?
Jaksatko avata vähemmistöosakassopimusta? Tämä taitaa olla ihan perus hommia näissä, mutta en ole aikaisemmin jaksanut perehtyä panos/vaiva -suhteen ollessa pieni. Mutta nämä vaihtovelkakirjat taitavat muuttua nimenomaan näiksi vähemmistöosakkeiksi, joiden kanssa joutuu sitten olemaan hissun kissun, kuten esitteissä sanotaan. Tähän seuraavaan haluaisin selvennyksen:
sitoutuu olemaan luovuttamatta osakkeita, paitsi jos Vähemmistöosakassopimus nimenomaisesti sallii, ilman pääosakkeenomistajien etukäteen antamaa kirjallista suostumusta
Eli ymmärränkö oikein, että vähemmistöosakkeita ei saa myydä jolloin odotellaan rauhassa Exittiä?
“Mikäli Exit tapahtuu osakkeiden myyntinä, investointipankin kulut tulevat maksettavaksi osakkeenomistajille pro rata perustuen vastikkeen jakautumiseen osakkeenomistajien kesken, lisäksi Vähemmistöosakkeenomistajan tulee osallistua Yhtiössä tarvittavien päätösten tekemiseen Exitin loppuunsaattamisen turvaamiseksi”
Tarkoittaahan tämä sitä, että minun ei tarvitse käytännössä miettiä kulujen osuutta sijoittamasta summastani? vrt. ei kannata ostaa osaketta 100 €:lla, jos kaupankäyntikulut ovat 20 €.
Onko pandemia vaikuttanut siten, että asiakassuhteita on purettu? Vai onko laskutus ollut vain tauolla, mutta koneet ovat edelleen seisoneet ravintoloissa?
Anteeksi seuraavasta kysymyksestä jo etukäteen, mutta pakko se on suoraan kysyä: Onko ollut vaikeuksia saada rahoitusta, nyt kun varsin komeaan recordiin tuli korona mylläämään?
Tyytyväisenä olen teidän laitteitanne ravintoloissa rokannut ja tyytyväisenä aion osallistua tähän projektiin!
Bonusehdotus 1: Oletteko miettineet, että tekisitte vähemmän innokkaille mökkikaraokestaroille esimerkiksi kappale-, tunti-, tai päiväveloituksella toimivaa laskutusvaihtoehtoa? Näkisin tässä itse joitain etuja esimerkiksi kokeilun keveyden parantumisella ja teoriassa katekkin voisi parantua.
Bonusehdotus 2: Sitten, kun maailma on valloitettu niin voisiko Singan laitteisiin tulla mahdollisuus laittaa nämä legendaariset Powerviihteen karaokevideot pyörimään taustalle? Niissä on tunnelmaa! Oheessa Hesarin juttu näistä mestariteoksista.
Mainio huomio ja kysymys Atelle! Uskokseni kyllä multippelit tulevat seuraavalle rahoituskierrokselle nousemaan, mikäli kasvu USA:ssa onnistuu ja tuohon skenaario 1:seen päästään. Ainakin omasta mielestäni reilu 200 miljoonan valuaatio olisi vähän Singan kaltaisesta yhtiöstä, joka tekisi yli 16 miljoonan ebitdaa ja omaisi edelleen vahvat kasvunäkymät yli 15 miljardin markkinalla.
Eli kappaleet ovat Suomessa pääasiassa karaokevalmistajien katalogista. Luca sanoo myöhemmin videossa, että karaokekappaleita ei valmisteta ihan yks kaks, ja että tämä olisi yleinen harhaluulo. Vaatiko koneella master-tallenteesta konvertointi karaokeversioksi paljon työtä?
Ylätasolla matematiikan teoria on tässä havainnoissa oikein, mutta käytännön syitä ja seurauksia varten haluaisin esittää muutaman huomion
Singa on nostanut ensimmäisen (enkeli) rahoituskierroksen vuonna 2015 ja Reaktor Ventures itse asiassa sijoitti pienen määrän rahaa Tekes T&K-projektin oman pääoman komponenttia varten jo vuoden 2014 puolella, joten jos siitä asti on ollut missä tahansa firmassa mukana millä tahansa summalla niin itse pidän varsin oikeudenmukaisena sitä, jos saa hieman korkeammalla kertoimella pääoman kasvua kuin vuonna 2022 sijoittava taho.
Ensimmäisen rahoituskierroksen jälkeen Singa on nostanut oman pääoman ehtoista rahoitusta alkuvuodesta 2017 ja vuoden 2018 lopussa (vaikka itse kierros teknisistä syistä kirjattiinkin toteutuneeksi 1.1.2019), eli käytännössä jokainen equityssä jo oleva sijoittaja on sijoittanut Singaan huomattavasti aikaisemmin ja täten myös huomattavasti suuremmalla riskillä kuin yksikään Invesdorin kautta tuleva sijoittaja vuonna 2021 tai 2022. Myös näillä vuosien 2017 sekä 2018 kierroksilla mukaan tulleiden korkeamman multippelin pidän itse oikeudenmukaisena asiana.
Vaihtovelkakirjalainan ehdot ovat voimassa vain seuraavaan “qualified equity event” tapahtumaan asti, eli käytännössä siihen hetkeen kun yhtiö kerää seuraavan kerran isompaa oman pääoman ehtoista rahoitusta ja vaihtovelkakirjalainan lead sijoittaja Maki.vc katsoo kaikkien konversioon johtavien ehtojen täyttyneen (Makilla on oikeus hylätä esim. poskettomalla valuaatiolla toteutettu “strateginen” sijoitus, joka siis suojelee kaikkia Invesdorin kautta sijoittaneita liian korkealta konversiohinnalta). Tämän konversiohetken jälkeen kaikki Invesdorin kautta sijoittaneet ovat täysin samalla linjalla (myös samassa osakeluokassa) equityyn jo sijoittaneiden tahojen kanssa kaikissa tulevissa arvon nousuissa.
Vaihtovelkakirjalainaan sijoitetut eurot ja niiden arvon nousu on taattua, vaikkakin seuraavaan markkinaehtoiseen arvon nousen varmistamisen hetkeen nähden rajattua. Equityssä jo olevien sijoittajien eurot voivat myös ns. down roundin kohdalla laskea, siinä missä Invesdor-sijoittajat saisivat silloinkin luvatun preemion. En luonnollisesti pidä down roundia erityisen todennäköisenä mahdollisuutena, mutta siitä huolimatta tämä on tärkeä mekanismin osa alleviivata.
Teollisuussijoitus, Maki.vc, Superhero Capital, Corporatum, Kristian Pentti ja nimetyt artistit kaikki sijoittivat yli 1,4M euroa samoille ehdoilla samaan vaihtovelkakirjalainaan kuin jokainen Invesdor-sijoittaja sijoittaisi. Teollisuussijoitus on tuon ankkuriosuuden suurin sijoittaja, eikä ole Singan osakkeenomistaja aikaisemmin. He kaikki selkeästi näkivät, että näillä ehdoilla tässä ajanhetkessä sijoittaminen oli houkuttelevaa.
Vaihtovelkarkijalaina, vaikka merkittäisiin kokonaan viiden miljoonaan rajaan asti, on maksimissaan kolmen vuoden pituinen instrumentti. Täten siis sijoituksen hetkestä konversioon voi kulua vain tietty määrä kuukausia ja yhtiön arvo voi luonnollisesti siinä ajassa nousta vain rajallisen määrän. Henkilökohtaisesti uskon, että konversio tulee lähempänä 18 kuukauden ikkunaa kuin täyttä 36 kuukauden ikkunaa, joten siihen nähden takuuvarman instrumentin kautta luvatun tuoton odotusarvo on mielestäni reilu ja houkutteleva, ottaen huomioon, että siitä eteenpäin arvon nousu sijoitukselle jatkuu teoriassa rajattomana.
Vaihtovelkakirjalaina instrumenttina poistaa myös mahdollisen assymmetrian yrityksen ja yksilöidyn sijoittajan näkemyksestä siitä, mikä on riskitaso ja valuaatio juuri tällä hetkellä. Kuten sanoitkin, tällä hetkellä jotkut pitävät koronaa vielä riskinä, toiset mahdollisuuteena ja loput ehkä suhtautuvat asiaan neutraalisti. Kun Teollisuussijoitus ja muut Singan sijoittajat ehdottivat näitä ehtoja ja käytännössä riskikeskustelun siirtämistä ajanhetkeen, jossa toivottavasti koronasta on jo selkeämpi kuva, niin yhtiö ei nähnyt syytä alkaa ehdottamaan markkinalle omaa näkemystään arvosta sekä riskistä - kaikilla olisi kuitenkin ollut siitä tällä hetkellä vahvasti värittynyt oma mielipide (hyvä tai huono). Nyt päätös liittyy lähinnä siihen, onko sitä mieltä, että tuo mainitsemasi noin 2x multippeli seuraavan 1-3 vuoden aikana on houkutteleva vai ei ja riittääkö siitä eteenpäin saavutettu multippeli kattamaan mahdollisen menetetyn lähitulevaisuuden alphan, ottaen huomioon, että on kohtalaisen tuore sijoittaja yhtiössä (verrattuna aikaisemmin equityyn sijoittaneisiin).
Eli siis summauksena; olet oikeassa siinä, että vaikka tuotto on taattu niin se on myös lyhyellä aikavälillä rajattu ja jo aikaisemmin sijoittaneet saattavat saada korkeamman tuoton seuraavan arvonmäärityksen tapahtuessa. Ne jotka sen saavat, ovat kuitenkin sijoittaneet huomattavasti aikaisemmin ja huomattavasti korkeammalla riskillä, joten yhtiön näkökulmasta se on oikeutettua. Konversiosta eteenpäin ovat kaikki sijoittajat tulevien multippeliensa kanssa yhdenvertaisia ja se on mielestämme houkuttelevaa.
Tähän jo laitoitkin alle osittaisen vastauksen Kuten Luca nauhoitteessa mainitsee niin Singa käyttää kaikki keinoja sekä lähteitä mahdollisimman laajan katalogin saavuttamiseksi ja siihen sisältyy myös ns. perinteiset karaoketuottajat (myös Powerviihde, mutta ilman legendaarisia videoita) sekä Singan oma karaoketuotanto (kappaleille, joita ei mitenkään muuten pikaisesti saa lisensoitua muualta) ja alkuperäisnauhoitteet suoraan artisteilta tai levy-yhtiöiltä. Soittojen määrässä ehdottomasti suurin osa Suomessa tapahtuvista soitoista kohdistuu edelleen karaokenauhoitteisiin, koska niitä on tehty viimeisen 40 vuoden aikana merkittävä määrä ja ne kattavat käytännössä kaikki karaokehitit. Puhtaasti kappaleiden määrässä mitattuna suomalaisista kappaleista Singalla on tällä hetkellä lisensoituna noin 30% alkuperäisnauhoitteina ja loput karaokenauhoitteina, mutta vielä tällä hetkellä alkuperäisnauhoitteet ovat indiempää tai marginaalisempaa (lastenlaulut, joululaulut, yms) osastoa ja eivät siksi saavuta samassa suhteessa soittoja. Näiden nauhoitteiden karaokemuotoon saattamisessa on suurimman osan kohdalla käytetty mainittua koneoppimisen tekniikkaa. Jotkut artistit ovat kunnostautuneet karaokebisneksessä ja toimittavat meille valmiiksi masteroidut versiot!
Koneoppimisstrategia on isossa kuvassa ehdottomasti helpottanut lisensointia, koska karaokeversiota (eli muuten sama kappale, mutta ilman lead laulua) ei yksinkertaisesti ole alkuperäisnauhoitteista juurikaan koskaan saatavilla. Teoriassahan kaikista koskaan nauhotetuista kappaleista pitäisi löytyä myös instrumentaali versio vähintäänkin tuottajan kovalevyn uumenista, mutta käytännössä näin käy erittäin harvoin. Koneoppiminen ja teknologia on edelleen pieni mörkö musiikkialalla, mutta esimerkkien ja perinpohjaisen selittämisen kautta olemme päässeet siitä esteestä yli kaikkien kumppanien kanssa.
Olemme kaikessa viestinnässä alleviivanneet, että Invesdorin kautta sijoittavat pääsevät täysin samaan taloudelliseen (yleisten ehtojen) asemaan kuin jo aikaisemmin sijoittaneet sekä ankkurisijoittajat ja se ei ole ainoastaan markkinointia vaan myös FIVAn vaatimus, jotta rahoituskierros voitaisiin toteuttaa näin kun me olemme sen rakentaneet. Eli Invesdorin kautta pääsee samaan osakesarjaan kuin rahastot, saa samat liquidation preferencet, antidilution protectionit ja kaiken muun mikä löytyy lähes satasivuisesta pääosakassopimuksesta taloudellisen edun ehtojen osalta. Syy miksi Invesdorin kautta sijoittaville on tehty vähemmistöosakassopimus on ensinnäkin yksinkertaisuuden vuoksi itse asiaan perehtymisen kannalta, vähemmistösopimukseen on summattu kaikki tärkeimmät kohdat ja muulta osin sopimus viittaa pääsopimuksen ehtoihin. Toinen syy on operatiivinen, sillä pääosakkaista poiketen Invesdorin kautta sijoittaneet antavat äänioikeutensa yhtiön hallituksen suosituksen mukaisesti äänestettäväksi - tämä on ainut merkittävä ero ja se on yhtiön pakko varata hallitukselle, koska muutoin esim. täysin yksimielisten päätösten tekeminen missään järkevässä ajassa olisi mahdotonta.
Kaikkien muiden ehtojen osalta, varsinkin taloudellisin, vähemmistöosakkaat ovat samalla linjalla kuin enemmistöosakkaat, eli siis myös enemmistöosakkaat joutuvat pyytämään yhtiöltä/hallitukselta ja muilta enemmistöosakkailta lupaa osakkeiden myyntiin. Singan osakkeita ei ole tähän asti sijoittajien toimesta varsinaisesti myyty, mutta sijoittajat ovat järjestelleet omistuksiaan holding-yhtiöstä toiseen ja meillä on tähän valmiina pyyntö ja päätös -prosessi, joka pyörii nopeasti läpi jos kaupassa ei ole mitään mikä olisi yhtiön etujen vastaista. Varsinkin pienien omistuksien tapauksessa ei minulle eikä yhtiölle ole suurempaa merkitystä missä osakkeet menevät, kunhan vain yhtiö on asiasta kartalla eikä kaupoista tosiaan koidu yhtiölle harmia.
En ole juristi, enkä yrityskauppoihin erikoistunut pankkiiri ja tässä kohtaa viimeistään on hyvä antaa se disclaimer kaikkien niille alueille menevien vastausten osalta, mutta kyllä, olemme tämän logiikan ymmärtäneet samalla tavalla. Eli kun exit tapahtuu ja investointipankki laskuttaa hyödyn saajia niin lasku jaetaan suurimmasta hyödystä pienimpään niin, että isoin hyötyjä maksaa isoimman osan laskusta ja pienin pienimmän osan.
Asiakassuhteita on myös purettu pandemian takia, mutta kokonaisuudessaan kuukausittaisten purkujen määrä, eli alan jargonilla “churn”, on itse asiassa laskenut pandemian aikana! Osittain tämä johtuu koko ajan etenevästä tuotekehityksestä, mutta suurimmalta osin siitä, että Singan kohdeasiakkaat ovat selvinneet varsin hyvin pandemiasta. Baareilla ja yökerhoilla ei ole juurikaan pilaantuvaa varastoa ja työvoimakin on ns. joustavasti palkattua eivätkä toimipaikat ole yleensä kaupungin kalleimpia lokaatiota. Myös kaikilla Singan pandemian ajan aikana jo auki olleilla markkinoilla alaan kohdistuneet tukitoimet ovat olleet riittävän tuntuisia. Täten siis valtaosa asiakkuuksista on käyttäytynyt juuri kuten arvelitkin; laskutus on ollut tauolla ja jatkunut kun ovet ovat taas auenneet.
Tämä on täysin oikeutettu kysymys ja itsekin kysyisin sen jos olisin sinun asemassa. Yhtiön materiaaleista Invesdorissa löytyykin jo maininta tästä: Q4/2019 - Q1/2020 yhtiön kasvun vauhti oli sen verran rivakkaa, että ennustimme vuodelle 2020 liikevaihdon kolminkertaistuvan. Pandemian johdosta se lopulta kasvoi noin 12%, joten sitä vasten on ilmiselvää, että rahoituksen hankkiminen ei ainakaan helpottunut pandemian aikana
Teimme hyvin nopeasti johtopäätökset tämän asian tiimoilta vuoden 2020 aikana ja rahoituksen nostamisen sijaan päätimme keskittyä yhtiön kulujen sekä liikevaihdon hallintaan tavalla, joka mahdollistaa toiminnan tehokkaan jatkumisen vallitsevan tilanteen kanssa. Ne keskustelut joita kävimme, indikoivat selkeästi markkinalla olleen vahvaa dissonanssia sen suhteen miten korona vaikuttaa Singan kaltaisten yhtiöiden tulevaisuuteen ja nykyhetken valuaatioon. Jos olisimme päättäneet kerätä vuoden 2020 aikana isomman rahoituskierroksen niin se olisi varmasti ollut vähintääkin haastavampaa kuin ennen koronaan. Matkustus- ja ravintola-alaa palvelevien startupien toteutuneita rahoituskierroksien kun nyt näin jälkeenpäin katsoo niin en ole varma, että olisiko korona lopulta vaikuttanut kerätyn rahan määrään tai hintaan merkittävällä tavalla, mutta prosessi on varmasti ollut kaikilla erilainen kuin se muutoin olisi ollut.
Tälläinen löytyy jo! Kuukausiveloitteisen tilauksen sijaan voi ostaa “Singa Party Pass” tilauksen, joka on vain yhden viikon pituinen. Alunperin suunnittelimme sen 48 tunnin eli noin yhden viikonlopun pituiseksi, mutta Applen sääntöjen muututtua pidensimme sitä 7 päivään kaikilla alustoilla. Eli teoriassa nyt jos tarkasti taktikoi niin voi pitää kahdet viikonloppubileet yhden hinnalla
Powerviihteen legendaariset audiot tosiaan jo löytyvätkin Singasta ja olemme kyllä useasti perjantaisin tiimin after workeillä pohtineet, että joskus täytyy järjestän firman sisäinen hackathon ja yhdelle tiimille tulee tehtäväksi rakentaa VHS-filtteri!
Tälläinen löytyy jo! Kuukausiveloitteisen tilauksen sijaan voi ostaa “Singa Party Pass” tilauksen, joka on vain yhden viikon pituinen. Alunperin suunnittelimme sen 48 tunnin eli noin yhden viikonlopun pituiseksi, mutta Applen sääntöjen muututtua pidensimme sitä 7 päivään kaikilla alustoilla. Eli teoriassa nyt jos tarkasti taktikoi niin voi pitää kahdet viikonloppubileet yhden hinnalla
7 päivää onkin minulle juuri sopiva aika juhlia viikossa. Tulevaisuudessa Applen ja Epicin taisto voi helpottaa esimerkiksi omalla nettisivulla tehtäviä “mikromaksuja”. :
Onko @atteh antaa vielä jotain esimerkkiä koneoppien tuotetusta karaokekappaleesta niin käyn koelaulamassa? Luca sanoi, että te olette tuottaneet jotain Melodifestivaaleilla kuultuja kappaleita, eli onko nämä potentiaalisia koneoppimistekniikkaa hyödyntäviä tekeleitä?
Jommassa kummassa webinaarissa sanottiin, että olette noin 200 kappaletta tehneet itse. Onko kappeleiden tuottonopeudessa oletettavissa muutoksia? Koodi ei varmaan kuitenkaan vielä ole täydellinen, ja karaokekappaleen ulos saadakseen, se vaatii vielä ihmisen kosketusta. Koodia varmaan kehitetään kokoajan ja se kehittyy myös itsestään niin, kuin koneoppijalla on tapana? Onko teidän koodista mitään tietopläjäystä netissä niin voisi perehtyä lisää? Vaiko onko nämä liikesalaisuuksia?
Harvoin näin kiinnostaviin tarinoihin pääsee mukaan.
Vielä viimeinen kysymys ja sitten lupaan rauhoittua.
Onko mitenkään ikinä mahdollista saada puhelin/tv/pc versiota toimimaan suoraan ilman mikseriä ja varsinaista mikrofonia? Itse kävin testailemassa ja hurjan taistelun jälkeen latasin kännykän play kaupasta sovelluksen jonka avulla pystyin laulamaan raidan päälle. Minä näen sen aika tärkeänä edistysaskeleena, että laulaja pääsisi laulamaan vaikka mökkibileissä suoraan kännykkän mikkiin. Ja baareissakin usein mikrofoonit loppuvat kesken. Olisiko mahdollista, että karaokekappaleeseen osallistuvat laittavat itsensä mukaan ravintolan ipadissa olevaan sovellukseen ja pääsevät sitten osallistumaan muutenkin, kuin taustaseisojina. Tekoäly tietenkin sovittaisi äänien voimakkuudet ym. sopiviksi.
Ruusujen kappaleet taitavat olla ensimmäisiä tuotantoon päätyneitä biisejä, joista poistettiin lead laulut tällä työkalulla. “VL Media” tagilla varustetut Eino Grönin kappaleet sen sijaan taitavat olla tuoreimpia paremmin tunnettuja lauluja. Eroa näiden tuotosten välillä on reilu vuosi ja kehityksen kyllä kuulee.
Omien kappaleiden tuotanto on lähinnä resurssikysymys, sillä ne tehdään tällä hetkellä pitkälti perinteisin metodein, eli studiossa soittamalla ja/tai ohjelmoimalla ja täten nopeutta saa säädeltyä tekijöiden määrää muuttamalla. Kuten aikaisemmin mainitsin niin teemme omia kappaleita vain siinä tapauksessa, jos kappaleita ei saa muualta hankittua (valmiina karaokeversiona tai alkuperäisversiona, josta poistetaan laulu ML:n avulla). Studiomme on erittäin tehokas ja taitavat studiomuusikot saavat tehtyä useamman kappaleen päivän pituisessa sessiossa, joten jokainen kappale on hyvin kustannustehokas. Tällä hetkellä oman tuotantomme vauhti on noin 100 kappaletta kuukaudessa ja pidämme tarkkaan huolen siitä, että käytämme aikaa ja rahaa ainoastaan kappaleisiin, joita ei tosiaankaan mistään muualta saa, mutta ne ovat silti suosittuja.
Koodi ei tosiaankaan ole vielä täydellistä ja vain reilut kaksi vuotta sitten tälläinen tapa tehdä alkuperäisnauhotteista karaokekelpoisia kappaleita oli lähinnä akateemisten paperien anekdootti. Prosessi ei myöskään ole vielä täysin automaattinen ja useasti kappaletta pitää räplätä ihmiskäsillä ennen kuin siitä tulee julkaisukelpoista. Joka tapauksessa tämä metodi on vähintään 1000x edullisempaa ja 100x nopeampaa kuin studiossa kappaleen työstäminen. Emme ole vielä julkaisseet mitään tarkempaa työkaluistamme ja toistaiseksi ne ovatkin liikesalaisuuksia, mutta olemme kertoneet aiemmin jo, että Singa ei käytä omia resursseja ns. peruskehityksen tekemiseen vaan hyödyntää alalla tapahtuvaa tutkimusta ja kehitystä oman työkalupakin eri osissa. Googlaamalla “Spleeter by Deezer” löydät varmasti helpoiten luettavaa yhdestä algoritmista, jota käytämme hyväksi prosessissa. Tulemme myöhemmin investoimaan myös omaan alkuvaiheen tutkimukseen ja kehitykseen tällä alueella, mutta toistaiseksi tiivis yhteistyö alan tutkijoiden kanssa sekä useamman algoritmin hyödyntäminen on ollut riittävän laadukas ja ennen kaikkea kustannustehokas ratkaisu.
Applella on ollut jo pidempään tätä teoriassa tukeva arkkitehtuuri niin kauan kunhan puhelin on iPhone, TV on Apple TV ja kumpikin ovat samassa WiFissä. Myös Androidille on vastaavaa lupailtu pitkään. Valitettavasti käytännössä tämä järjestelmä ei ole koskaan toiminut luotettavasti ja sen myöntävät myös Applen omat teknologia-asiantuntijat, kun olemme asiaa heidän kanssaan selvitelleet. Softa on vaikeaa, rauta on vaikeampaa ja kun pitäisi saada kaikki toimimaan täydellisesti kummassakin aivan koko ajan niin tehtävä on usein lähes mahdoton
Olen kuitenkin vakuuttunut, että kyllä tuollainen ominaisuus jossain vaiheessa Singaan saadaan. Latenssit ovat tippuneet läpi teknologian kehityksen historian luotettavasti ja kyllä se tässäkin tapauksessa tulee tapahtumaan. Olemme myös aktiivisesti tarkkailleet bluetooth -pohjaisten all-in-one mikrofonien sekä kaiuttimien kehitystä ja voi olla, että jossain vaiheessa saattaa olla järkevää toteuttaa Singan oma älymikrofoni joka hoitaisi miksauksen ja käyttäjä voisi keskittyä vain olennaiseen. Oman raudan kehittäminen ei kuitenkaan ole toistaiseksi vielä aktiivisesti suunnitelmisssa.
Kiitos @atteh kattavasta ja luottamusta lisäävästä vastauksesta! Tähän vielä jatkokysymyksenä: onko mielestäsi ns. perusskenaario että seuraava rahoituskierros tapahtuu jopa tänä tai ensi vuonna (” Yhtiö uskoo, että erittäin ammattitaitoinen kansainvälinen pääomasijoitusrahasto pystyy arvioimaan yhtiön käyvän arvon myöhemmin vuonna 2022 tai 2023”)?
Kyllä! Vaihtovelkakirjan maksimiaika on tosiaankin se 36kk, joka tarkoittaa, että siihen mennessä täytyy olla kaikki laputettu, säädetty ja allekirjoitettu. Käytännössä tämä johtaa siis siihen, että yhtiö alkaa valmistautumaan seuraavan rahoituskierroksen keräämiseen viimeistään 24kk kuluttua, todennäköisesti jo jonkin verran aikaisemmin. Olen sanonut, että todennäköisempi aikaikkuna konversiolle on 18kk kuin täysi 36kk. Tuo toinen puolisko antaa vain yhtiölle mahdollisuuden tehdä työtä rauhassa, jos sille on tarvetta.
Taannoin Wolt-kuski toi ilmoituksen kyseisestä annista. Pyörittelin päätä ja mietin, että nyt ollaan kyllä niin syklin huipulla, kun voi vaan ikinä olla.
Nyt, kun perehdyin, niin eihän tuo nyt niin pahalta vaikuta? Pre money valuaatiolla ja 2020 vuoden nettotuloksella P/E ~12 ja P/S ~3,5. Liikevaihdon kasvu ollut vuosina 2019-2021 30 %, luokkaa ja minun laskelmieni mukaan pitäisi nousta about 50 % tasolle täksi vuodeksi. Vuonna 2023 sitten 60 % ja 2024 taas 48 %. Ihan uskottavan oloista, vaikka aika paljon riippuu siitä, että miten DIF döner otetaan vastaan.
Tykkään myös tuosta tukkumarkkinan osuudesta, jolloin franchice-yrittäjät ottavat riskin liiketoiminnan kannattavuudesta. Kebab markkinoilla voisi olla tarvetta toimijalle, jolta tilatessaan tietää mitä saa.
En kyllä ole kuitenkaan laittamassa rahaa tähän, ellei joku vippaa paria tonnia. Tai en tiedä, makustellaan.
