Hei, Tervetuloa foorumille 
Lisäsin teille tommoisen yhtiön edustaja leiman, niin ihmiset eivät ihmettele miksi kommentoit yhtiönä
13 tykkäystä
@Spede2 ja vastaan samalla myös @Virtuaali
Kiitos kommenteista. Sääli että huomasin keskustelun vasta nyt, mutta hienoa että lisää keskustelijoita liittyy mukaan.
Yleisesti:
En valitettavasti voi kommentoida osakeantiasiakirjojen ulkopuolelta muuta kuin julkisesti tiedossa olevia asioita. En tule avaamaan asioita, jotka ovat liikesalaisuuksia enkä esim. yrityskauppatunnusteluja jne. Vastaan kuitenkin mielelläni kaikkiin kysymyksiin sallituissa raameissa.
“Miksi 2022 tilinpäätös ei ole vielä valmis?”
Tilinpäätös oli tosiaan vielä tarkastamaton (ja se jo sijoitusmuistiossa tekstissä) kun anti alkoi, mutta toki nyt tarkastettu ja lisäämme sen myöhemmin tänään sijoitusmuistioon liitteeksi. Kiitos huomiosta.
“Haluaisin kuulla myös näkemyksesi sijoitusmuistion s. 51-52 kohtaan Johdon osakeomistus ja optio-oikeudet, josta käy ilmi, että käytännössä kukaan hallituksen jäsenistä ei ole sijoittanut euroakaan yhtiöön. Kirjoitin siksi käytännössä, koska en epäile, ettetkö olisi itse omasta pussistasi maksanut aluksi edes jotain kopiointi-, parkki-, tietotekniikka- tai puhelinkustannuksia. Miten hyvä sitoutuneiden omistajien mukanaan tuoma Governance käytännössä toteutuu yhtiön hallitustyöskentelyssä?”
ja
”Huomio Osgenicin hallituksen jäsenten osakkeettomuudesta perustajaa lukuunottamatta oli hyvä ja olisin myös kiinnostunut kuulemaan, osallistuuko hallitus avoinna olevaan antiin ja millaisilla summilla?”
Tämä hallitus on ollut nyt hieman yli vuoden ajan koossa.
Hallituksesta Mikael Hautala on sijoittanut tällä kierroksella 6 000 euroa ja Hannu Halila 5 000 euroa.
Rauha Tulkki-Wilke on sijoittanut 20 000 euroa vuonna 2019 ja pro ratana n. 3 200 euroa vuonna 2020 Osgenic Advisors Oy:n kautta, eli ei suoraa omistusta Osgenicista, mutta välillisesti kuitenkin. Ensimmäisen sijoituksen tehdessään hän koki, että 3D anatomianmallien tuoma IP tulee olemaan hyvin arvokas pitkällä tähtäimellä ja oikeastaan ensimmäinen joka sai minut ymmärtämään kuinka iso asia tästä vielä tulee. Rauha on siis mm. Timo Ahopellon perustaman CRF Healthin ensimmäisiä työntekijöitä ja oli n. 20 vuotta erinäisissä tuoterooleissa ja näki yrityksen kasvun pienestä startupista aina exittiin asti. On ollut kyllä kullanarvoisia neuvoja ja sparrausta, jota häneltä on tullut.
Näiden kopiointi-, parkki- jne kustannusten lisäksi olen itse ottanut aiemman työni palkkaan verrattuna takkiin n. 180 000 euroa (brutto) palkoissa kuuden vuoden aikana ja tunteja tulee toki enemmän, vaikka lääkärinäkin tunteja n. 50/vko. Toki itselläni selkeä upside eikä tulisi siis mieleenkään valittaa tästä. Mutta vaan jos ajattelee, että en ole sijoittanut, niin olen aika paljon tällä yritykselle antanut tunneissa ja tietyllä tapaa rahallisesti aiempaan tulotasoon nähden.
”Antiesitteestä käy ilmi, että nykyinen pääoma on loppumassa heinäkuussa 2023. Negatiivinen kassavirta on 230 000 e/kk (!), neljä jo tehtyä sopimusta sairaaloiden kanssa tuovat 24 000 e liikevaihtoa vuodessa, joten nykyiset kuusi sairaalaa oletettavasti 36 000 e/v."
Sijoituskierrosta on suunniteltu pidempään ja startupille tyypilliseen tapaan odotetaan tappiin asti, jotta yrityksen tilanne mahdollisimman hyvä kun rahoitusta nostetaan. Tottakai olisi ollut hienoa nostaa kierros 6kk myöhemmin kun yksilöille julkaistava tuote jo ulkona ja sen vaikutus näkyy + sairaaloiden konversio ja retentio-luvut pidemmältä ajalta.
Kuuden sairaalan kanssa tehdyt sopimukset tuovat n. 31 000 euroa toistuvaa liikevaihtoa, joka mainittu myös 26.6. päivitetyssä sijoitusmuistiossa ja antisivuilla. Materiaaleissa myös todettu, että tämä liikevaihto hyvin maltillista ja sairaalamyynti hidasta. Täten liikevaihdon driveriksi uskotaan loppuvuoteen mennessä nousevan yksilömyynti huomioiden huolella ja pitkäjänteisesti tehty kehitys ja käyttäjätestaukset sekä markkinakoko.
”Yksilömyynti on alkamassa syksyllä ja vaikka saataisiin tavoitteena olevat 750 käyttäjää 30 e/(dollarin) kk-hinnalla, tekisi se liikevaihtoa 22 500 e/kk.”
Kuten aiemmin avattu, niin 750 maksavaa käyttäjää on minimitavoite ja 3000 käyttäjää maksimi vuoden loppuu mennessä. Jos jollain näistä käyristä olemme, niin valuaatio on varmasti perusteltu huomioiden markkinoiden koko ja johdonmukaiset, oikea-ajoitteiset laajenemisaskeleet. Huomioiden toki myös myöhempänä mainittu IP.
”Annissa on tällä hetkellä kerättynä n. 1,4 miljoonaa euroa, joka tarkoittaa, että rahat on loppu jälleen puolen vuoden kuluttua, vaikka liikevaihtoa onnistuttaisiinkin saamaan tavoitteiden mukaisesti. Onko tarkoitus karsia kuluja rankalla kädellä vai millaista kassanhallintaa on luvassa, ettei uutta antia jouduta heti järjestämään?”
Yrityksen hallitus tulee harjoittamaan vastuullista toimintaa ja huomioimaan eri tilanteet ja pitämään parhaan kykynsä mukaan huolen osakkeenomistajien edun toteutumisesta.
Skenaariot on toki mallinnettu 1 – 8 M välille painottaen erityisesti 1 ja 2 M skenaarioita. Yhtiön hallituksella on osakkeenomistajien valtuutus, jolla tarjota enintään 5.333.333 osaketta kuten antiehdoissa todettu. Katsomme toki myös meneillään olevan annin loppuun.
”Tuote on varmasti hyvä, mutta ongelmana on pieni maailmanlaajuinen kohdeyleisö (ortopedit) eli tuote ei skaalaudu kovinkaan laajalle parhaassakaan tapauksessa, joten tuottopotentiaali on joka tapauksessa rajallinen.”
Tuotteen kohdeyleisö ei ole ortopedit. Niché-entry jolle nyt näyttää vahvasti olevan ”product-market fit” syyskuussa (määritelmät: yleisesti käytössä oleva 40%+ very disappointed, jos ei saa jatkaa tuotteen käyttöä ja lisäksi 90% kyselyissä valmiita maksamaan, tuolloin oletus on että 50% todellisuudessa maksaa, jotta kassavirtaennusteet eivät ole ylioptimistisia) on vielä huomattavasti kapeampi ja hyvin tiukka, mutta varakas. Tällä arvioitu CLV 6 vuotta (tätä olen julkisesti kommentoinut). Laajenemissuuntia on avattu muistiossa ja toki Suomessa noin puolet käyttäjistä ovat tällä hetkellä ei-ortopediaan erikoistuvia, eli urologia, verisuonikirurgia, gastrokirurgia jne. kun asiakkaista suurin osa keskussairaaloita. Muitakin maita on, joissa sama koulutusmalli. Tarkemmin en voi tässä vaiheessa avata laajenemissuuntia strategisista syistä, mutta niihin on viitattu antimateriaaleissa useammassa kohtaa.
”Lisäksi tuote on “vain” opetusvideoita eli niissä ei ole mitään kovin erikoista teknistä suojaa verrattuna olemasa oleviin tai tuleviin kilpailijoihin. Aiemminhan yrityksen tavoitteena ja tuotteena oli leikkauksien harjoittelu virtuaalitodellisuudessa, mutta kuten tuosta yllä linkatusta Springvestin jutusta voi lukea se ei menestynyt ja käytännössä tehtiin täysin uusi tuote.”
En tiedä oletko kokeillut tuotetta tai perehtynyt kansainvälisten käyttäjien käyttäjäpalautteeseen osakeantisivuilla, mutta väite ei näiden valossa pidä paikkaansa huomioiden toiminnallisuudet ja näiden tuomat integraatiomahdollisuudet.
Leikkausvideot ovat varmasti laadultaan (kriteerit saa helposti, kun lääkärinä vertaa kilpailijoihin) omalla tasolla, mutta tuotteen ydin on anatomia ja sellaisessa muodossa, jota ei ole tarjolla muualla. Tämän anatomia tuoma IP ja laajenemispotentiaali on valtava ja luo toki myös terveen pohjan strategisille yrityskaupoille, jos ymmärtää mikä anatomian arvo on kustantamoille ja eri toimijoille, jotka pyörivät aiheen ympärillä. Anatomiaa on mallinnettu uudella lähestymistavalla 5.5 vuotta ja 70% ihmisen anatomiasta mallinnettu tiettyjen variaatioiden kanssa.
Toki suuri osa lääkäreistä tietää, että anatomian atlakset kuten Netter ja Sobotta ovat täynnä virheitä eivätkä muutoinkaan sovi kliinisen työn tueksi, mutta 3D malleja ei moni ole analysoinut. Saku Pelttari (joka meillä yksi anatomian asiantuntija) on kirjoittanut tästä Lääkärilehteen. Artikkeli toki valitettavasti vain Lääkäriliiton jäsenille saatavilla, mutta alla kuitenkin pihvi, jonka ympärillä ratkaisumme pyörii:
”Anatomisissa kirjoissa, 3D-malleissa ja muissa lähteissä käsitellään parhaimmillaankin toisen käden, yleensä kolmannen ja jopa tuhannennen käden tietoa. Tulkintavirheiden määrä voi olla kaksi perättäistä, jopa ad infinitum.”
”Vaikka alkuvaiheen yritysten arvostus on hankalaa, lukuihin nähden sijoituskierroksella asetettu 18 miljoonan valuaatio ennen antia on mielestäni täysin epärealistinen.”
Viittaisin IP:hen ja mallinnuksiin liikevaihdon kehityksestä, joilla markkinat ja käyttäjien palaute huomioiden näkemyksemme mukaan vahva pohja. IP:hen lisäisin myös 5.5 v mallinnettu pehmytkudoskäyttäytyminen, joka uusi tapa mallintaa (patentti vireillä) ja tulee todennäköisimmin VR:ssä vuosien 24-25 aikana olemaan hyvin arvokas.
Keskittyisin kuitenkin ensisijaisesti liikevaihdon ennusteisiin ja mihin ne pohjautuvat, kuin tuohon mahdollisesti 2024-2025 monetisoituvaan IP:hen. Toki strategisessa yrityskaupassa anatomia + pehmytkudoskäyttäytyminen voi olla vahvassa roolissa ja tuolloin kertoimet eivät välttämättä seuraa liikevaihtoa, kuten antiesitteessäkin todettu TouchSurgeryn esitteen kautta. Käytännössä TouchSurgery oli ”vain” videoalusta ilman anatomian malleja, jolla 4-8M dollaria liikevaihtoa ja kauppahinta on eri arvioiden mukaan ollut 200M + dollaria.
”Yhtiön tavoite parantaa potilasturvallisuutta on hieno ja arvostettava, mutta puhtaasti sijoituksena tätä on vaikea suositella.”
Yhtiön tavoite on vähentää estettävissä olevia komplikaatioita ja kun tämän oikealla tavalla tekee, niin se tuottaa arvo, niin yksilölliselle lääkärille, sairaaloille kuin vakuutusyhtiöllekin ja uskomme vahvasti, että tämä arvo on monetisoitavissa. Keskustelen mielelläni asiasta lisää. Näkemykseni on toki että tiettyjen asioiden arvoa ei tässä kirjoituksessa ole huomioitu.
1 tykkäys
Alla vielä julkisestikin jaettua tuoreimpaa käyttäjäpalautetta, joka linjassa muun palautteen kanssa. Tämä kyseinen on itse asiassa market entry sweet spotin reunalta ja markkinalta jossa ei ole paras maksukyky. Uskon myös lukuisten muiden data-pisteiden valossa että syksyllä julkaistava online-alusta tulee Saas-myyntinä toimimaan yksilöille. Ja tuotetta tosiaan parannellaan vielä ennen julkaisua kuten antimateriaaleissa todettu.
2 tykkäystä
Sijoitusfoorumilla kun ollaan, niin se asettaa tietyn kontekstin kun käsitellään vallihautoja. Lääketieteen alalla Osgenicin tuote voi olla kilpailukykyinen ja ostan perustelun että sillä voi olla jonkinasteista kilpailuetua. Vallihauta käsitteenä on jo aika vaihteleva, eihän se ole binäärinen asia että sitä on tai ei ole. En vain näe että Osgenicin tuotteella olisi sellaista vallihautaa jonka minä haluan jos sijoittaisin start up -vaiheen yritykseen. Minä vaadin tämän vaiheen yrityksiltä vallihautaa, joka vähentää merkittävästi kaupallistamisen riskejä. Tässä en niitä näe. Ei toki tarkoita että keissi ei voisi onnistua! Mielipideasioitahan nämä on loppuviimein ja sijoittajana riskinhallintaa
Kasvuennustekommentista: tuokin enemmän heijastelee omaa mielenmaisemaa sijoittajana. Tietysti teillä on jonkinlaisia skenaarioita taustalla jotka pohjautuvat esim. käynnissä oleviin neuvotteluihin. Olen sijoittamiseen sen verran hurahtanut että on tullut käytyä pörssien historiaa ja yritysviestintää läpi ja valitettavasti isoa massaa katsoessa ohjeistukset ovat järjestäin huonoja. Etenkin kasvuvaiheen yrityksissä ei ole sijoittajana lainkaan mielekästä nojata näihin. Tämän vaiheen yrityksissä on sijoittajan näkökulmasta paljon olennaisempa vallihautojen arvioiminen.
Tuolla kommentilla kirurgian vähentymisestä tarkoitin nimenoman vähenemistä suhteesssa muihin hoitoihin. Ei mulla oo tähän mitään linkkiä laittaa, mutta näin meille ihan kirurgiankin opetuksessa joku kolme vuotta sitten sanottiin. Empiirinen havainto työelämästä tukee myös tätä. Oletko eri mieltä että hoidot eivät keskittyisi koko ajan vähemmän invasiivisiin hoitoihin? Toimenpiteiden määrä voi siis toki lisääntyä globaalista, mutta on eri asia että operoidaan jotain polven tekoniveltä kuin haastavempia laparotomiateitse tehtäviä leikkauksia. Lisäksi, en näe että sellaisten kirurgisten toimenpiteiden määrä mihin tämä teidän niche-tuote osuu, kasvaisi läheskään samaa tahtia kuin lääketieteen muut hoitokeinot. Yritin tuolla alkuperäisellä viestilläni nimenomaan viitata tähän kontekstiin (“ei tässä TAM nyt surkastumassa ole, mutta ei kasva sama tahtia kuin muut segmentit”).
Tsemppiä kaupallistamisvaiheeseen, mielenkiinnolla seuraan teidän taivalta ja kiva kun tulit foorumille
7 tykkäystä
Moikka!
Sain privaviestillä ehdotuksen.
Täällä on alkanut olemaan paljon keskusteluja esimerkiksi Singasta ja Osgenicista. Osittain nämä keskustelut menevät tässä samassa ketjussa ristiin ja tuli ehdotus, jos nämä pilkkoisi eri ketjuihin. Vaatisi toki hyvät aloitusviestit ja viestien siirrot.
Tällainen ehdotus siis tuli, eli laitetaanko esimerkiksi nämä kaksi yhtiötä erillisiin ketjuihin, mikä vaatii ehkä hieman töitä vai pidetäänkö keskustelu toistaiseksi tässä ketjussa. Jos tämä ehdotus ei herätä isompaa innostusta tai kommentteja, niin mennään näin ja jos herättää innostusta, niin sitten voidaan lähteä työstämään ainakin kahta uutta yhtiöketjua. Itselläni ei ole isompaa mielipidettä suuntaan taikka toiseen.
5 tykkäystä
Pidetään täällä. Ei ole menneet sekaisin vielä ainakaan
10 tykkäystä
Voin myöntää olleeni ehdottajani. Viime aikoina on ollut merkittävästi paljon enemmän keskustelua uusista yrityksistä, Singa ja Osgenic, enemmän kuin monesta yrityksestä omassa ketjussaan. Itselleni ainakin osan aikaa keskustelun seuraaminen ollut vaikeata ristikkäin menemisten osalta ja nostot muista yrityksistä jääneet jalkoihin ja välissä tullut paljon viestejä yrityksistä, joita en erityisesti tarvitsisi nähdä. Toisaalta esimerkiksi Injeqistä on oma ketjunsa, vaikka on listaamaton. Singalla ja Osgenecillä on vielä se spesialiteetti, että toimarit ovat aktiivisesti mukana keskustelussa ja todennäköisesti tulevaisuudessakin keskustelu pysyy aktiivisena.
12 tykkäystä
Voisin vaikka avata Singasta ketjun tässä joku päivä, jos joku muu ei halua? Tosiaan keskustelu yhtiöstä on ollut jo aika vilkasta ja varmasti kiihtyy entisestään, jos/kun yhtiö joku päivä listautuu 
7 tykkäystä
Kiitos tsempeistä, ne ovat aina tervetulleita 
Vallihauta:
Ilman muuta ymmärrän että se millaisia vallihautoja haluaa nähdä on jokaisen sijoittajan oma mielipide ja riskinhallintakysymys. Yrityksenä toki uskomme että 5.5 vuoden aikana kehitetty anatomia, jota siis mallinnetaan uudella tavalla ja joka sisältää rakenteita joita muut 3D mallit eivät sisällä on IP:ltään arvokas (huomioiden anatomian fundamentaalinen rooli ei pelkästään kirurgiassa vaan laajalti terveydenhuollon ammattilaisten ja muiden anatomiaa tarvitsevien koulutuksessa). Anatomian mallin toki tulee olla dynaaminen, koska kuten tiedämme, niin edelleen löydetään uusia makroanatomisia rakenteita. Tässä on tärkeää että se huomioidaan anatomiaa kehittäessä. Erityisesti kaikessa invasiivisessa toiminnassa toki anatomian tarkkuus/laatu on kriittisessä roolissa.
Yrityksen tiimin kokoonpano ja omistajapohja on jo uniikki ja tulee vaan vahvistumaan kierroksen myötä - en aliarvioisi sitä kilpailuetuna.
Kasvuennusteet:
Oma mielenmaisema vs. data on kyllä kaksi eri asiaa ja ne mielestäni menevät tässäkin kommentissa sekaisin.
Osaatko kertoa mistä kohdasta osakeannin asiakirjoja tulee vaikutelma skenaarioiden pohjautumisesta “esim. käynnissä oleviin neuvotteluihin”? Pahoittelen jos tuo on epäselvästi kirjoitettu, mutta pitäisi kyllä käydä ilmi suurimmaksi osaksi jo osakeantisivun esittelytekstistä, että skenaariot pohjautuvat kerättyyn dataan ja jo toteutuneisiin diileihin - ei neuvotteluihin. Kirjoitan auki tähän laajemmin samaa dataa joka sijoitusasiakirjoista löytyy:
- Lokakuussa 2022 on julkaistu online-alusta jota myydään Saas-businessmallilla
- Ilmaisen 3kk koekäytön on aloittanut tähän mennessä 12 suomalaista sairaalaa (siis 8 kk aikana)
- sairaaloista tähän menness 6 on konvertoitunut maksaviksi asiakkaiksi
- Yhtiön kasvuskenaarioissa kerrotaan, että uskotaan vuoden loppuun että sairaaloita on 9 - 14 maksavina asiakkaina.
- Kysymys on mielestäni että huomioiden Suomen sairaaloiden kokonaismäärä ja meidän todistettu vauhti: Onko yllä oleva realistista?
Mutta mennään mielenkiintoisempaan, eli yksilömyyntiin, joka kuitenkin on se liikevaihdon oletettu driveri:
- Teknisesti saman tuotteen joka Suomessa on jo myynnissä englanninkielistä versiota on yhteiskehitetty kansainvälisten käyttäjien kanssa vuoden ajan
- Tuotetta testaa tällä hetkellä yli 170 käyttäjää 23 maassa
- Aiemmin tehdyissä kyselyissä yli 50% käyttäjistä oli valmiita maksamaan tuotteesta (kysymyspatteristo yllä)
- Tuote julkaistaan kun 90% valmiita maksamaan - tämän voidaan aiempien kyselyjen valossa olettaa olevan syksyllä 2023
- Kun 90% on valmiita maksamaan, niin lasketaan konversion olevan kuitenkin vain 50% jotta ei tehdä ylioptimistisia kassavirtalaskelmia
- Tavoite vuoden loppuun mennessä on 750 - 3000 maksavaa yksiläkäyttäjä-asiakasta
Voit toki sanoa, että kaikki on vaan mielipidekysymyksiä, mutta kun sijoittajien kanssa olen viimeisen 6 vuoden aikana keskustellut, niin yleensä keskustelun pohjana on dataan perehtyminen sijoittajan näkökulmasta ja sen jälkeen kysymysten esittäminen liittyen datan pohjaan. Nimenomaan dataa käydään tuntikaupalla läpi. Yllä olevassa voi haastaa yksilötuotteen go-to-marketia ja käyttäjämääriä, mutta mielellään data-pohjaisesti ja markkinakokojen/markkinaosuuksien kautta. Voi toki myös haastaa hintapistettä jne.
Meillä on hyvin solidit bottom-up luvut tällä hetkellä ja kaikki aiemmin saadut opit on huomioitu (nekin usein kiinnostavat sijoittajia: mitä olette oppineet aiemmista mokista) ja mielelläni tätä keskustelua jatkaisin data-pohjaisesti Osgeniciin liittyen enkä siihen mikä fiilis on tullut muista yrityksistä ja heidän viestinnästään vaikka se toki yleisesti vaikuttaa siihen miten sijoittajat ajattelee.
Ja hyviä kysymyksiä myös on täällä ilman muuta tullut (kuten 230 k e burni), mutta lisää dataan pohajutuvaa keskustelua kaipaan. Pahoittelen tosiaan että kaikkeen en voi vastata koska en voi kommentoida materiaalien ulkopuolelta tai sellaista mikä ei olisi jo julkisesti tiedossa.
Kirurgian väheneminen:
Kansainvälisellä tasolla olen kyllä ilman muuta eri mieltä ja en löydä dataa joka tukisi väitettäsi. Oletan täten että kommentit on Suomesta lääkiksestä ja myös empiiriset kokemukset Suomesta? Niistä olisi hyvä olla muutama esimerkki jotta voimme arvioida kansainvälistä relevanssia. Eli puhutko esim. akromioplastian ja polvinivelen tähysten vähenemisen määrästä vai mistä? Ja siis tarkoitatko, että saman taudinkuvan konservatiivinen hoito on kasvussa?
Käydään ensin Suomen tilanne läpi, vaikka se toki Osgenicin liikevaihdon kannalta ei kovin relevantti (kuten antiin liittyvistä asiakirjoista selviää).
Tällä hetkellä Suomessa toki toimenpiteiden määrä julkisella puolella alhaisempi, kun potilaat kasautuvat jonoihin hoitajapulan takia, mutta se jonokin pitää purkaa. Tässä käytetään tietenkin yksityistä apuna, joka ei taas kouluta Suomessa merkittävissä määrin. Terveydenhuolto ajautuu kaiken järjen mukaan vääjäämättä tilanteeseen jossa sitä pakosta yksityistetään ja se ei varmastikaan vähennä uudenlaisen toimenpidekoulutuksen tarvetta:
"Erikoistuvat lääkäri eivät saa riittävää koulutusta
Tilanne ei vaikuta negatiivisesti ainoastaan potilaisiin, vaan myös erikoistuviin lääkäreihin.
Kun toimenpidemäärät laskevat, näkyy se suoraan erikoistumiskoulutuksessa olevien kirurgien koulutuksessa.
Tilanne on ollut haastava jo oikeastaan korona-ajoista lähtien.
– On tosi vaikea toteuttaa kouluttamista, kun ei ole leikkaussaleja, joissa voidaan kouluttaa. Voi sanoa, että nyt valmistuneet ovat olleet aika niukilla elektiivisen ortopedisen koulutuksen kanssa."
Katsotaan kansainvälistä tilannetta:
Tärkeimmät markkinat Osgenicille pohjautuvat vakuutuspohjaisiin malleihin ja perinteisesti niissä toki leikataan herkemmin. Jos katsoo esim. selkäkirurgian indikaatioiden muuttumista jenkeissä, niin ollaanhan siellä nyt aivan eri tasolla eikä suunnanmuutosta kyllä konservatiivisempaan suuntaan näillä potilasryhmillä näy. Esim. instabiliteetti ja paikallinen kipu ei Suomessa ole indikaatio leikkaukselle, mutta jatkuvasti vaan enemmän näitä leikkauksia tehdään erityisesti jenkeissä. On ihan eri asia sanooko tieteellinen näyttö että jotain asiaa ei kannata leikata nykypäivänä ja mitä maailmalla tapahtuu johtuen siitä mikä ajaa maailmalla insentiivejä leikata tai olla leikkaamatta.
Sitten jos katsotaan esim. Saksaan, niin en edes kehtaa kertoa julkisesti miten malli toimii, mutta mitä parempi vakuutus, sen todennäköisemmin leikkaus. Eli oik. ylävatsakipu johtaa paljon herkemmin elektiiviseen laparoskooppiseen sappirakonpoistoon, kuin esim. Suomessa ja kilpailu leikattavista potilaista ei ole pelkästään sairaaloiden vaan jopa sairaalan osastojen välistä.
Myös laitevalmistajien (erityisesti robotiikka) pusku tuoda uusia toimenpiteitä on selkeä ja kasvava ja se perustuu heidän ansaintalogiikkaan. Ehkä onnistunein (ja myös härskein) GTM joka olen nähnyt on tämä:
Vakuutuspohjaisissa malleissa nämä toimintamallit käytännössä pakottavat hankkimaan uusia laitteita ja harjoittelemaan uusia kompleksimpia toimenpiteitä kun potilaat vaativat tiettyjä toimenpiteitä tai teknologioita. Kilpailu potilaista on ihan eri tasolla, kuin täällä Suomessa.
Eli, kaipaisin jotain todellista dataa väitteesi tueksi.
Tästä kommentista en saa oikein kiinni. Olkoon kyse meidän traumalaparotomia-sisällöistä (gastrokirurgia/traumakirurgia), transpositio-kielekkeestä (plastiikkakirurgia) tai tekonivel-sisällöistä (ortopedia) niin ei niiden kanssa kilpaile tällä hetkellä eikä lähitulevaisuudessa mitkään muut hoidot. Ja en tiedä onko laparotomiana tehtävä leikkaus nyt aina haastavampi kuin polven tekonivel, joka kuitenki suunnitellaan potilaskohtaisesti ja sen kompleksisuuhan vaan vuosi vuodelta lisääntyy. Kai se on enemmän siitä kiinni mihin kirurgi on erikoistunut/erikoistuu. Gastrokirurgia on kokeneelle gastrokirurgille helppoa ja ortopedia kokeneelle ortopedille - riippuen toki millaisesta potilastapauksesta on kyse.
Ehkä myös hyvä huomioida että toimenpiteiden määrä ei suoraan korreloi koulutustarpeen/materiaalin kanssa. Huomioiden esim. kuinka harvinainen kirurgisen hätäilmatien (krikotyreotomia) tarve käytännössä on ja miten laaja sen koulutustarve on globaalisti jopa lääkäreiden ulkopuolella. Sijoitusaineistoissa viitataan niin videoissa kuin sijoitusmuistiossa näihin muihin ammattiryhmiin ja segementteihin.
Korostan että vaikka yllä olevat kommentit on varsin suoria, niin ne eivät ole pahalla tarkoitettuja. Toivoisin vaan hieman enemmän data-pohjaisuutta tai jos ei dataa ole, niin selkeitä esimerkkejä siitä mitä tarkoitetaan. 
6 tykkäystä
Morjesta. Olen tämmöinen uusia tuulia haisteleva sijoittaja. Niimpä sijoitin pörssin ulkopuoleisiin osakkeisiin n. parivuotta sitten ja yhtiön nimi oli Hile water oy. Tässä haiskahti hyvä kohde ja arvotkin olivat mielestäni kohdallaan. Aika pitkään firma möi noita osakesijoituksia, eikä mitään tapahtunut? Nyt ilmeisesti on ostomahdollisuus poistunut? Onko muut ostanut kyseistä osaketta ja mitä mieltä olette tästä virmasta?
5 tykkäystä
Firma oli käytännössä pelkkä kuoriyhtiö, vaikka lupasivatkin kuun taivaalta täysin epärealistisissa ”ennusteissansa”. Tuossa parin vuoden takaisessa epäonnistuneessa osakeannissa ei juuri ollenkaan saatu rahaa tarvittavan tehtaan rakentamiseen ja koronatukiakin jouduttiin maksamaan takaisin. Sittemmin kaikki yrityksen avainhenkilöt ovatkin pitkälti painuneet maan alle.
Toivottavasti ei tullut liian kalliiksi rahallisesti tämä oppitunti. Listaamattomissa on kaikenlaista vipeltäjää sijoittajien rahoja keräilemässä parempaan talteen 
18 tykkäystä
Ei niin kovin kalliiksi tullut, muutama tuhat osaketta vain. Kait nuo kumminkin avustavat Joulupukin maataja, saamelaisia ja Pelastakaa lapset järjestöä. Ainaskin esitteessä vielä ovat vesinä esillä. Hyvään tarkoitukseen rahani menivät. Serkku pojalle vihjailin kiertotienkautta, joskos kävis ostamassa kuleksimasta pois, mutta ainaskin osakkeihin myynti loppu nyt. Liekkö K2 säikäyttänyt 
Kannattaa muuten silti säilyttää osakkeet tallessa, koska konkurssin jälkeen ne voi vähentää verotuksessa sijoitustappioina täysmääräisesti. Tämän prosessin maaliin viemiseen voi valitettavasti mennä vuosia, mutta ilmainen raha on ilmaista rahaa
13 tykkäystä
Eipä tuolta tainna tulla osakekirjojakaan. Käyneekö maksukuitit tositteina?
Maksukuitti kannattaa säilyttää. Vastaavassa tapauksessa itselläni konkurssipesän hoitaja myös pyynnöstä lähetti todistuksen omistusteni määristä ja hankintapäivämääristä.
4 tykkäystä
Moi, mielestäni molemmista (Singa ja Osgenic) voisi tehdä omat ketjut. Heidän osalta keskustelua tässä ketjussa on jo hieman liikaa. Olen henkilökohtaisesti kiinnostunut kuulemaan uusista listaamattomista sijoitusmahdollisuuksista, enkä niinkään lukemaan eipäs-juupas väittelyä sijoittajien ja parin yhtiön edustajien välillä. Erityisesti vielä yhtiöiden, joihin sijoittaminen ei itseäni kiinnosta.
17 tykkäystä
Kenelle myyt listaamattoman yrityksen osakkeet?
8 tykkäystä
Jos kysyn vähän toisesta kulmasta. Kenelle ja millä tavalla saat myytyä arvottomat osakkeet ennen listaamattoman yrityksen vääjäämätöntä konkurssia, niin että ei tule jälkikäteen kusipeltiä postiluukusta sisälle?
7 tykkäystä
Pikku cashback tai “cashbag”, saattaa kyllä sulattaa aikeet kusipellin toimittamisesta.
Soittivat Septidin Oy:stä, ja tarjosivat sijoitusta vanhaan desinfiointiainemerkkiin. Onko täällä siihen sijoittaneita ja näkemyksiä? Vähän mietityttää markkina, kun ajattelevat myyvänsä lähes miljoona pulloa puhdistusainetta vuodessa.