Malcolm Gladwell kuuluu ehdottomiin suosikkeihini tietokirjailijoissa. Gladwell hallitsee tarinankerronnan ja faktat, ja yhdistää nämä viihdyttäväväksi lukukokemukseksi. Tässä kolme poimintaa hänen teoksistaan, jotka luin viimeksi.
Kuka menestyy ja miksi?
Kuka menestyy ja miksi -kirja muistetaan 10 000 tunnin säännöstä. Itselleni kirjan tärkein havainto on, miten suuri merkitys syntymäkuukaudella voi olla lapsen ja nuoren kehitykseen. Oli kyse sitten koulusta, urheilusta tai muusta harrastuksesta. Alkuvuonna syntyneet ovat käytännössä väistämättä loppuvuonna syntyneitä edellä biologisen ikänsä myötä fyysisessä, motorisessa ja kognitiivisessa kehityksessä – ja koska he syntymävuotensa mukaisesti aloittavat koulun, urheilevat ja harrastavat “samanikäistensä” kanssa, alkuvuonna syntyneiden biologinen kehitysero saa heidät näyttämään “ikäisiään” lahjakkaammalta.
Erityisesti junioriurheilussa tällä on välilä, koska monesti joukkueen parhaat pelaajat pelaavat eniten ja pelaamaan oppii vain pelaamalla. Aikuisikäänkin vaikutukset ymmärtääkseni heijastuvat. En kirjoita aiheesta enempää, sillä onneksi tästä on kirjoitettu viime vuosina siellä sun täällä ja ilmiö tunnetaan laajalti. Pienen lapsen ja nuoren vanhemmalle ja valmentajalla Gladwellin kirjan pitäisi olla melkein pakollista luettavaa.
Pommittajat
Pommittajat: Matka toisen maailmansodan pisimpään yöhön on Gladwellilta uudempaa tuotantoa, ja historiallisen otteensa vuoksi se eroaa muista kirjoista. Käytännössä kirja kertoo amerikkalaisten taistelulentäjien operaatioista Euroopassa ja Tyynellämerellä 2. maailmansodan aikana. Tarinaa syvennetään mm. kertomalla, miten ilmavoimat USA:ssa alun perin synnytettiin, miten lentokoneet muuttivat ja taas eivät muuttaneet sodankäyntiä ja henkilöistä, jotka olivat osana tässä kaikessa.
Kirja ei ole mielestäni parasta Gladwellia, vaikka onnistuukin tuomaan itselleni esiin uutta toisesta maailmansodasta. Jos aihe kiinnostaa, suosittelen ennen kaikkea lukemaan Antony Beevorin kirjoittaman järkäleen Toinen maailmansota.
Sinisilmäiset
Kolmas poiminta Gladwellilta on Sinisilmäiset. Teos käsittelee tapausesimerkein sosiaalisiin tilanteisiin ja käytökseen vaikuttavia tekijöitä (rehellisyysolettama, läpinäkyvyysteoria, sidosteoria) ja miten helposti tulkitsemme toista ihmistä väärin puheen, käytöksen, ulkonäön yms. perusteella. Hämmentävin kirjan tosielämän esimerkki oli Bernie Madoffia vuosia omatoimisesti tutkineen Harry Markopolosin tarina.
Kun Markopolosille alkoi selvitä, miten suureksi Madoffin petos oli kasvanut, hän alkoi pelätä henkensä puolesta. “Oli lukemattomien varakkaiden ja vaikutusvaltaisten ihmisten edun mukaista, että Madoff pysyisi kuivilla.”
Markopolos ei luottanut käytännössä keneenkään ja yritti jopa epätoivoisesti toimittaa oikeusministerille todisteensa Madoffin petoksesta kirjastossa pidetyn tapahtuman yhteydessä. Markopolos oli pukeutunut tunnistamattomaksi, käsitellyt aineistoa ainostaan hansikkain, jotta ei jättäisi sormenjälkiä, ja saisi pidettyä henkilöllisyytensä piilossa. Todisteet eivät koskaan päätyneet oikeusministerille, sillä Markopolos luovutti ne kirjeessä kirjaston virkailijalle. Hän oli luullut virkailijaa ministerin avustajaksi.
Markopolos pelkäsi henkensä puolesta niin, että asennutti kotiinsa huipputeknisiksi turvajärjestelmät. Hän vaihtoi lukot ja palasi töistä kotiin joka päivä eri reittiä. Markopolos epäili myös täkäläistä finanssivalvojaa ja alkoi pelätä sen alkavan valvota häntä sen jälkeen, kun Madoff oli ilmoittautunut poliisille. Hänen kerrotaan istuneen kotona ase ladattuna valmistautuneena hetkeen, jolloin SEC tulisi hänen ovelleen.
Markopolosin suhtautuminen ihmisten rehellisyyteen ja luottamus muihin oli alun alkaenkin muista poiketen äärimmäisyyksiin saakka epäilevä. Hän ei olettanut “automaattisesti”, että ihmiset ovat rehellisiä (rehellisyysolettama), ja siksi hän alkoi tutkia Madoffin toimintaa huomattavasti perusteellisemmin. Muillakin toki oli epäilyksiä. Jim Simonsin Renaissance-rahastossa epäili myös Madoffin toimintaa. Madoff ehti kuitenkin vuosia viilata ihmisiä linssiin ennen kuin jäi kiinni. Yksi syy siihen oli, että rehellisyysolettaman mukaisesti hänen oletettiin lähtökohtaisesti toimivan rehellisesti.