MAGMA ja muut megacap-teknot

Osakkeet
, , , ,
1

Avataas FAANGeista oma ketju. FAANGit ovat siis näitä nousumarkkinan tähtiä eli Facebook, Amazon, Apple, Netflix, Alphabet (Googlen emo jos joku ei ole vielä huomannut).

Facebookista löytyy jo ketju täältä, mutta muille ei ole vielä sellaista avattu.

FAANGit herättävät osassa sijoittajia ihailua ja osassa raivoa: ne disruptoivat yhä useampaa muuta alaa (kaupan ala ja media päällimmäisinä), ja niiden ote kuluttajista on täysin ennennäkemättömän tiukka. Sen lisäksi ne vahvistavat asemiaan koko ajan ostamalla nuoret kilpailijat pois muhkeilla kassoillaan tai ajamalla dinosauruskilpailijat kirjaimellisesti suohon.

Mielenkiintoinen aspekti useammassa näistä yhtiöistä on, että ne pystyvät ketterästi leviämään uusille alueille (esim. pankkien reviirille), mikä kasvattaa markkinapotentiaalia. Sen lisäksi ne ovat pysyneet timmissä kunnossa ja pystyneet rakentamaan rinnakkaisia platformeja vanhojen rinnalle (case QQ ja WeChat jne.) ja siten pitämään itsensä pinnalla muuttuvassa maailmassa, mikä on suurille yhtiöille usein haaste. Kuten eräs kommentaattori totesi, nämä yhtiöt on “strukturoitu” moonshot-laukaisualustoiksi.

Jotta avaus tarjoaisi vähän substanssiakin, tein yksinkertaisen kuvaajan FAANGien liikevaihdon keskimääräisestä kasvusta 2015-2017 ja ennustevuosista (lähde: Capitaliq) 2018e-2020e sekä EPSin keskimääräisestä kasvusta samana ajankohtana. Sen lisäksi otin vertailuun kaikkien konttorityöntekijöiden luottoystävän eli Microsoftin ja pari Kiinan internetjättiläistä eli Alibaban ja Tencentin. Inderesin punaisella viivalla merkattu SP500 indeksin keskimääräinen liikevaihdon ja EPS:n kasvu samalla ajalla.

Näiden kasvu ja kasvunäkymät ovat lähes täysin eri luokkaa “keskivertoyhtiöiden” kanssa, mutta paljon hyvää on leivottu myös hintoihin: P/E:t liikkuvat 23-35x tuntumassa lähivuosille.

45
451108×1268 80.4 KB

Toisten mielestä nämä ovat täys kupla, kun taas toisten mielestä näiden kyydissä on pakko istua. Oli näistä sijoituksina mitä mieltä tahansa, kannattaa näitä yhtiöitä ja niiden liikkeitä seurata. Löytyykö teiltä FAANGeja salkusta? Herättääkö tämä joukko yhtiöitä ajatuksia?

Psst! Tämä ei ole mikään analyysi tai sijoitussuositus :wink:

1 tykkäys
2

Monella suomalaisella kuluttajalla nämä yhtiöt ovat varmasti päivittäistä arkea. Monen suomalaisen yhtiön tontille nämä taas ovat tunkeneet (esim. Nokia, Verkkokauppa, Alma Media ja Sanoma).

1 tykkäys
3

Kiitos verneri! Hyvä avaus. Olen näissä Facebookin ja Googlen mukana pienellä siivulla, mutta menin mukaan vasta viime vuonna. Uskon että nämä tulevat dominoimaan maailmaa vielä tulevina vuosina, sillä en näe miten kukaan voisi enää haastaa näitä. Jos haastaa niin mä ostavat ne pois. Seuraava kisa on uskomukseni mukanaan tekoälyn voittaja ja sen voittajaa se jolla on eniten dataaaa kerättynä ja pystyy sillä simuloimaan maailmaa. Kuka sen teidän mielestä voittaa?

4 tykkäystä
4

Hauska termi toi FANG, ne ollut ennen kuullut. Siinä mielessä jännä että ne ovat eri toimialoilta, mutta niit yhdistää laaja digitaalinen edeltäkävijyys ja alustatalous. MItä muita alustatalouden firmoja te seuraatte? Tai jopa omistatte.

5

Vaikka nuo tulevat hieman eri lähtökohdista, ne kilpailevat toisiaan vastaan monellakin saralla: monet hyvin kuluttajiin keskittyvinä yksinkertaisesti samojen ihmisten ajasta (vrt. Netflix jonka missio on kaapata vuorokaudestasi mahdollisimman suuri siivu), pilvipalveluissa, ekosysteemeissä, kuka kerää parasta dataa käyttäjistään, videopalveluissa jne. Sen lisäksi niiden kynnys hypätä “naapurin” tontille on suhteellisen pieni; vrt. Apple ja Amazon sisällöntuotannossa vs. Netflix ja Alphabetin Youtube tai Facebook Watch jne. Kiinassa Alibaba ja Tencent ottavat nokkapokkaa monella saralla jne.

Minkä pointin haluaisin vielä lisätä tuohon aloitukseen, niin näillä on yleensä jäätävä “reinvestment moat” eli siis vallihautaa tuomassa pysyvää kilpailuetua, mutta samalla kyky ja potentiaali investoida kassavirtansa todella korkein tuotoin tulevaisuuteen mikä vahvistaa entisestään näiden asemaa. Vrt. monet yhtiöt meillä päin jotka maksavat koko tuloksen osinkoina ulos “koska ei ole mitään, mihin investoida”.

6

Apple kasvaa kuin ”start up” huolimatta goljattimaisesta kokoluokastaan Apple Reports Third Quarter Results - Apple

Palvelut kasvaa myös voimalla ja kokonaisuudessan Applella on 300 miljoonaa tilaajaa laitteidensa kautta eri palveluille (omille tai third party). Pidemmässä juoksussa Apple saatetaankin mieltää enemmän palvelu- kuin rauta/softayhtiönä.

Markkina arvo hätyyttelee biljoonan (tuhat miljardia $) rajaa, saa nähdä meneekö rikki tällä tuloksella.

7

Mitä nää tilaukset Applella on? Onko siis jotain Itunes ostoja vai mitä meinaat? :slight_smile:

8

ITunes, Apple Music jne. tai kolmannen osapuolen tilaukset Applen kautta käsittääkseni.

1 tykkäys
9

Hyvä artikkeli teknoista:

Lyhyesti avainpointit:

-Huolet siitä, että markkina on liian “raskasta ylhäältä”, eivät ole vanhoja: Apple & Co. ovat nyt ~17 % SP500 indeksin painosta, mutta historiallisesti kärkijoukon paino on ollut vielä suurempi:

27
271452×992 192 KB

-Vaikka Apple, Google ja muut näyttävät kilpailevan samoilla tonteilla ja samalla raaka-aineella, datalla, on niiden core focus silti eri alueilla puhelimista retailiin.

-Kun nämä yhtiöt plus Kiinassa Alibaba ja Tencent, ovat nyt jo niin suuria, onko ainoa tie enää alaspäin? Massiiviset sotakassat, lojaalit asiakkaat ja suuri määrä dataa ovat luoneet näillä yhtiöille kykyä pitää itsensä relevantteina vielä pitkään. Näillä yhtiöillä on varaa laittaa haisemaan R&D:hen eli tuotekehitykseen sellaisia määriä, mihin muilla ei ole. Sen lisäksi ne ovat kärjessä AI:ssa ja monessa muussa tulevaisuuden teknologiassa.

-Näistä eduista huolimatta näilläkin on jatkuva tarve pysyä relevantteina ja kokoluokan kasvaessa tarve pitää kulttuuri ajantasaisena ja freshina. Apple on edelleen pitkälti yhtä kuin iPhone, Amazon rakentaa teknologiayhtiötä ja logistiikkaa legacy verkkokaupan päälle, Google on pitkälti hakukone jne.

10

Mitäköhän Applelle käy kun kauppasota pahenee? Applella on kuitenkin Kiinassa isot markkinat ja valmistus tapahtuu siellä. Ei oo ainakaan kurssi reagoinut pahemmin tähän vielä.

11

Löysin aiheesta tällaisen tuoreehkon uutisen: Applen alihankkijat kärsivät jo Subscribe to read | Financial Times

iPhonessa taitaa olla osia sadoilta ellei tuhansilta eri hankkijalta, eli sinänsä herkkä yhtiö kauppasodalle. Yhtiön viimeisimmän kvartaali rapsan 10-Q riskeissä kaupan esteitä kommentoitu jo enemmän:

“International trade disputes could result in tariffs and other protectionist measures that could adversely affect the Company’s business. Tariffs could increase the cost of the Company’s products and the components and raw materials that go into making them. These increased costs could adversely impact the gross margin that the Company earns on sales of its products. Tariffs could also make the Company’s products more expensive for customers, which could make the Company’s products less competitive and reduce consumer demand. Countries may also adopt other protectionist measures that could limit the Company’s ability to offer its products and services. Political uncertainty surrounding international trade disputes and protectionist measures could also have a negative effect on consumer confidence and spending, which could adversely affect the Company’s business.”

Näihin lisätään tietty kaikki mahdolliset skenaariot =) Mutta mielenkiintoisena kuriositeettina sana “tariff” mainittu 5 kertaa Q3-raportissa, vs. yhden kerran Q2-raportissa.

Markkinan on todella vaikea arvioida näitä, ja isossa kuvassa Apple on erinomainen yhtiö valtavilla kilpailueduilla. Kauppasodan pitäisi kärjistyä todella voimakkaasti että tämä muuttuisi.

12

Hyvä Verneri, mielenkiintoinen keskustelunavaus. FAANG (ja Kiian BAT) ovat yrityksiä, joista löytyy montakin mielenkiintoista piirrettä.

Otetaanpa vaikka koulun penkiltä opittu asia: pienet yritykset ovat ketteriä, isot hitaita. Perustelu on validi, koon kasvaessa kompleksisuus kasvaa ja integraatiosta tulee ongelma. Ja yleisesti ottaen onkin näin. Vaikkapa pankkien kohdalla uudet ratkaisut ja palvelut syntyvät usein ensin startup-yritysten puolella ja se on ymmärrettävää. Reilun 30 000 työntekijän Nordeaa nyt ei oikein saa liikutettua samaan tahtiin kuin pientä muutaman kymmenen hengen startup-yritystä.

Amazon pystyy kuitenkin olemaan kehityksen kärjessä jatkuvasti. Tämä siitä huolimatta, että palkkalistoilla on sellaiset 540 000 henkeä. Ja hauskaa vielä se, että tuohonkin outlier tilanteeseen löytyy selittävää tekijää skaalautuvasta rakenteesta. Ei ne minkään black swan -tyyppisen sattuman kautta siellä kärjessä keiku.

3 tykkäystä
13

Amazon on strukturoitu nerokkaasti: kurinalaisesti hoidettu retail-operaatio, jossa enemmistö työntekijöistä. Samalla itse “emo” on kuin “moonshot laukaisija” joka voi koko ajan kokeilla uusia sovelluksia, palveluita ja tuotteita joiden downside-riski pieni, mutta parhaimmillaan pay off 10x tai isompi. Melko harva firma on saanut tällaista struktuuria itselleen luotua. Bezoksen sanoin, Amazon on paras paikka kokeilla ja epäonnistua.

Suomessa epäonnistumisen kulttuuria on vaalinut mm. Supercell, muista en ole varma.

2 tykkäystä
14

Tää moon shot termi on loistava. Onko Helsingin pörssissä yhtiöitä joilla on kyky olla moon shot alustana? Sanoma? Median päälle on helppo kehittää muita liiketoimintoja.

15

Hyvä pointti tuo virheiden teko. Muutoksessa mukana pysyminen sisältää useita teknisiäkin haasteita, mutta ne voivat kaatua jo ihan riskiaversioon. Startupilla ei ikään kuin ole muuta kuin mahdollisuudet onnistumiseen ja sen eteen pitää tehdä asioita. Mainetta ei vielä ole.

Sillä isolla yrityksellä sitten taas on maine, jonka voi menettää. Asiakkailta saatu luottamus. Vakaa kassavirta. Työntekijöillä taas on hyvät ja vakaat palkat. Työpaikan saa pitää kunhan ei mokaa liian isosti tai kunhan ei markkina myllähdä.

Smartlyn Kristo Ovaska kiteytti tuossa muutama vuosi sitten tämän perusongelman aika hyvin: “Meillä on kahdenlaisia yrityksiä. Ryhmä 1 a) saavat nähtäväkseen datan b) ymmärtävät datan c) ymmärtävät datan pohjalta selkeästi mitä pitäisi tehdä d) tekevät tarvittavat muutokset. Ryhmä 2 a) saavat nähtäväkseen datan b) ymmärtävät datan c) ymmärtävät datan pohjalta selkeästi mitä pitäisi tehdä d) eivät tee mitään”

16

Sanomalla ja Alma Medialla on erinäisiä digitaalisia viritelmiä, eri asia, riittääkö niiden potentiaali (esim. Suomen markkinan pieni koko) varsinaiseen “moonshottiin”.

Teoriassa pelifirmat voi mieltää potentiaalisina moonshot-alustoiksi: Rovio tai Next Gamesiksi voivat teoriassa räjäyttää pankin jos jokin peli menestyy yli odotusten (markkinapotentiaali on globaali). Remedy tekee melko niche-pelejä, mutta on toisaalta huomattavasti “turvallisempi” betti tällä saralla. Cargotecilla NAVIksen on pitänyt räjäyttää pankki jo aikoja sitten, en ehkä menisi antamaan sille tällaista ruhtinaallista titteliä.

On Suomessa tietysti monia kasvuyhtiöitä, jotka tekevät koko ajan uusia tuotteita vanhojen rinnalle tukemaan kasvua mutta ne eivät räjähdä 10x lyhyessä ajassa (esim. Talenom, Revenio ja moni muu).

Muita ei tule tähän hätään mieleen.

1 tykkäys
17

Peliyhtiöt on hyvä nosto moonshottien kategoriaan. Esimerkkinä Steam on kova alusta moonshottien laukaisuun. Ne ampuu sekä omia että muiden pelejä avaruuteen :smiley: jos haluut pelille menestystä, ole steamissä. Kaikki Steamin omat pelit mm. Menestyy kun moonshottien alusta antaa niille vähän enemmän potkua kun kilpaileville peleille, niin että ne varmasti menestyvät. Pitää alkaa tutkimaan jos Steam olisi potentiaalinen ostolappu, jos on edes pörssissä.

4 tykkäystä
18

Steam on peliplatform ja hyötyy muiden ja omien pelien menestyksestä. Varmistin Atelta, että se ottaa oman 30 % siivun peleistä itselleen. Se hyötyy siis a) pelaamisen lisääntymisestä ja b) latauksista oman alustansa kautta ja c) sen lisäksi sillä on omat pelit jotka voivat olla moonshotteja :slight_smile:

Varmimpia voittajia pelialalla ovat alustat jotka hyötyvät pelaajien ja peliostosten lisääntyvästä määrästä (Google, Apple, Steam, EA, Steam eli Valve, tai Tencent esimerkiksi).

Valitettavasti Steam, eli siis Valve Corporation, ei ole pörssissä.

3 tykkäystä
19

Joo näin mäkin sain selville että valve on Steamin takana mutta ei voi sijoittaa… sääli… Tervetuloa muuten Salkunrakentajalle! Kiva nähdä myös yhtiöitä täällä foorumissa tuomassa näkemystä.

2 tykkäystä
20

Netflix, joka polttaa >10 $ miljardia vuosittain sisällöntuotantoon ja markkinointiin ja jonka missio on implisiittisesti viedä kaikki hereilläoloaikasi, on kokeilemassa mainoksia videoiden loppuun (aluksi vain oman sisällön mainoksia).

Olen aina ollut skeptinen sen suhteen, miten Netflix saa ikinä kammettua itseään voitolliseksi: isompi käyttäjäkunta vaatii vielä enemmän sisältöä joka taas maksaa. Toisaalta hinnankorotukset menneet tähänkin asti mukisematta läpi… Netflixissä ei myöskään ole network-efektejä kuten esim Facebookissa ja viestintä on yksipuolista käyttäjän kanssa. Toisaalta tavalliselle katsojalle näyttääkin kelpaavan kaikki esteettisiä makunystyröitä aliarvioiva materiaali.

tenor

2 tykkäystä