Kesäkuussa ensimmäinen osinko ja tarkoitus olisi ryhtyä maksamaan osinkoa kvartaaleittain, eli jos tuo $0,2 on perustaso, niin vuosiosinko alta 0,5%. Kyllä sillä jo osinkopuolueeseen pääsee .
Työntekijämäärää trimmattu noin 5 %. Cloud y/y +28%, search +14%, Youtube ads +20%. Kovaa kasvua tässä kokoluokassa.
Cloud tekee voittoa ja sitähän tässä on odotettu, kun katsottu mm. Amazonin vastaavaa rahalaitosta. Google Cloud operating income 191 miljoonaa → 900 miljoonaa y/y, eli vauhti kiihtyy ? Ei kauaa ole aikaa, kun tuli vain tukevasti tappiota.
70 miljardia omien osakkeiden ostoon. Kassassa noin 108 miljardia.
Salkun top 3 tukijalka ja onneksi en keventänyt keväällä ja siirtänyt rahoja halpaan hesuliin.
Neljänneksen aikana Apple lanseerasi Apple Vision Pron. Cook kertoi myös uudesta tuotejulkistuksesta joka tapahtuu ensi viikolla. Analyytikot ennustavat Applen julkistavan uuden iPadin, sillä yhtiö ei ole julkaissut uutta mallia 2022 jälkeen. Tämä on myös yksi syy miksi iPadien myynti on takunnut viime aikoina.
Applen toimitusjohtaja Tim Cook sanoi myös, että Applella on ”suuria julkistuksia ilmoitettavana” tekoälyn näkökulmasta 7.5. tapahtuvassa tuotejulkistustilaisuudessa, sekä kehittäjien konferenssissa kesäkuussa.
A landmark antitrust case pitting Google (GOOG, GOOGL) against the Justice Department entered its final stage this past week as prosecutors from the federal government and 14 states said in their closing arguments that Google illegally monopolized the online search and search advertising markets.
Google’s lawyer, John Schmidtlein, pushed back one more time with a claim the company has made from the beginning: “Google is winning because it’s better,” he said.
Salkunhoitaja John Huberilla (hyvä blogi muutenkin löytyy kaverilta, suosittelen lukemaan!) mielenkiintoinen nosto, miten megateknojen pääoma- ja kassavirtaprofiili on muuttunut radikaalisti viime vuosina.
Jos mietitään Googlea (Alphabet siis), Metaa (Facebook) ja vaikkapa Microsoftia (nimi pysynyt ennallaan), ne olivat pitkään “aineettomien investointien” taloja: ne investoivat (tuloslaskelmassa nämä näkyvät vain kuluina) tuotekehitykseen eli softaan käytännössä. Mitään muuta fyysistä firmoissa ei ollut, paitsi tietokoneet ja kahvikoneet.
Viime vuosina kaikki ovat lähteneet hurjaan datacenterinvestointibuumiin. Tämä on fyysistä hommaa, ja näkyy raportoinnissakin “capexina” (capital expenditures). Yhtäkkiä firmojen pääomaintensiivisyys on lähtenyt paisumaan. On ne edelleen superkannattavia, mutta kassavirta on alkanut jäämään toistaiseksi jälkeen tuloksesta.
Kollektiivisesti neljän suuren teknon (Amazon mukana) sijoitettu pääoma on paisunut yli 700 miljardiin dollariin!
Ja kokoluokka nyky-investoinneissa on hurja: yhdessä mainitut kolme ja Amazon investoivat 150 miljardia dollaria tällä hetkellä!
Yhtiön nykyarvoa voi selittää sen tulevalla kasvuvauhdilla, millä kannattavuudella se kasvaa (ROIC, return on invested capital) ja tuottovaateella.
Jotta 150 miljardin investointi saavuttaisi 10 % ROICin (10 % sellainen hihatuottovaade), pitäisi sen kasvattaa tulosta 15 miljardilla dollarilla (verojen jälkeen). Jos näitä +100 miljardin investointivuosia tulee useita, voi alkaa miettiä mistä rahat noihin voittoihin oikein tulee.
Kävin pällistelemässä blummalta noiden capexeja. Tässä kvartaalitasolla kolmen firman capex. Melkoinen revähdys on tapahtunut viime vuosina.
Hyvä nosto! Mielestäni kuitenkin näissä pitäisi pystyä katsomaan Cloud-segementtejä (AWS, Azure, GCP) isolaatiossa muusta liiketoiminnasta. Esim. Amazonin verkkokaupan varastojen sotkeminen laskuihin hämärtää kokonaiskuvaa.
Huomionarvoista on nimittäin se, että Cloud-markkina on kasvanut suurin piirtein vastaavassa ajassa sellaiset +400%. Oletettavasti myös Cloud ROIC on jotain ihan muuta kuin yhtiön koko ROIC. Bruttomarginaalit ovat tässä busineksessä kuitenkin sellaista 60-80% luokkaa.
Eikä tämä Cloud-transitio ole katoamassa minnekään. On win-win, että infra-tarjoajat ottaa taseeseen nämä isolla skaalalla ja tarjoaa palveluna vs. pienet konesalit yksittäisten organisaatioiden omissa taseissa. Esim. meillä Suomessa taisi vasta tänä vuonna valtiohallinto tehdä linjauksen, että pilvi on ensisijainen infraratkaisu - ennen tätä se oli omat palvelimet.
Ylivoimaisen osan tästä investointien kasvusta selittää siis perus pilvilaskennan kasvanut kysyntä, joka on ottanut juuri tuossa 2017 tienoilla järisyttäviä loikkia ja jatkuu edelleen. Paljon pienempi selittäjä on viimeisen vuoden jyllännyt AI boomi.
Palvelin ja tietoliikennerauta on yllättävän pitkäikäistä. Pakko myöntää, etten ole täysin perillä Azure/AWS-palvelinkeskusluokan ratkaisuiden ylläpitoinvestoinneista, mutta pienemmässä skaalassa tulee töissä edelleen vastaan esim. palvelinrautaa 2000-luvun alkupuolelta. Oma näkemys on, että investointeja ajaa vielä seuraavat 10 vuotta uusi kysyntä paljon suuremmassa määrin kuin korvausinvestoinnit.
Edit: Meta on se ainoa, jonka investointiluvut herättävät pieniä pelonsekaisia ajatuksia, koska investoinnit kohdistuvat lähes puhtaasti tuotekehitykseen eikä investoitua infraa vuokrata megakatteisella laskutuksella eteenpäin. Tosin surullisen kuuluisat metaverse-miljardit, jotka noissa luvuissa näkyvät, eivät ole saaneet markkinoilta muutenkaan kovinkaan suurta suitsutusta.
Siinä missä useissa suomalaisissa yhtiöissä epäilen, mietitäänkö aina investointien tuottoa (RONIC) kovin syvällisesti, en epäile hetkeäkään etteikö suurissa amerikkalaisissa firmoissa noita lasketa hyvinkin tarkkaan. Ja kuten sanoit, pilvimarkkinan kasvu on ollut myös rajua.
Muistaakseni pilviraudanpoistoaika on kuusi vuotta nykyään Googlella ja mahd. muillakin: aiemmin viisi. Sillä oli jos jonkinlainen kirjanpidollinen vaikutus tuloksiinkiin ja kuvanneekin tuota raudan pitkäikäisyyttä paremmin.
Nyt investointeja, etenkin Meta, tekee AI-laskentaan missä en tiedä onko joku hopper100 vai mitälie nuo nahkatakkimiehen vempeleet ovatkaan kohta vanhaa tavaraa kun tulee uutta koko ajan.
Joka tapauksessa on mielenkiintoista ajatella, että jos nuo firmat mielevät jatkaa jollain >30 ROIC tasolla jatkossakin pitäisi jokaisesta 150 miljardin investointivuodesta tulla 45 miljardia lisää tulosta. Ja että samalla noiden bisnekset muuttuvat paljoa aiempaa fyysisemmäksi.
Huom. Mauboussin on aiemmin laskenut mm. Microsoftin aineettomia investointeja kuin aineellisiksi. Tällöin Microsoftin ROIC putoaa päälle 30 %:iin, koska aineettomat aktivoidaan taseeseen kuin tehdasinvestoinnit. Se antaa paremman kuvan firman kokonaisinvestointien tuotosta.
Joo, kyllähän tässä pienemmässä mittakaavassa tehdyt tuottoluvut ovat toki koetuksella. Periaattessa kai tuollaisen melko vakaan pilvi-infraliiketoiminnan voisi vivuttaa OPO-mielessä tuottamaan tosi hyvin omalle pääomalle, mutta näiden yhtiöiden ongelma taitaa pikemminkin olla se, missä pursuavat rahakirstut saadaan tuottamaan mahdollisimman isosti. Ja se ei +1T market capilla ole ihan helppoa . Tokihan rahat voisi jakaa ulos yhtiöistä ja vivuttaa sen jälkeen, mutta mistä omistaja löytää korvaavan +30% ROIC sijoituksen?
Kirjanpitostandardin mukainen poistoaika ei ehkä anna ihan todenmukaista kuvaa siitä, kauanko rauta oikeasti hurisee konesaleissa. Esim. Nahkatakkimiehen kahdeksatta vuotta ruksuttavat V-sataset taitaa edelleen olla se käytetyin GPU-resurssi pilvipalveluissa tai ylipäätään AI-laskennassa. Joissain muissa vempeleissä, joissa standardit ovat vuosikymmeniä vanhoja eikä innovaatiot taistele Mooren lakia vastaan, löytyy varmasti vielä paljon vanhempaakin rautaa.
Näin ollen kai tuollainen $150B investointivuosi pitäisi saada katettua ehkä keskimäärin jollain 8-10v takaisinmaksuperiodilla. Cloud-puolella ei vaikuta mahdottomalta - pelkkää softaa kehittämällä (Meta) taas aika paljon epävarmemmalta
Apple on Blumman mukaan lähellä sopimusta OpenAI:n teknologian käytöstä iPhoneissa. Sopimus mahdollistaisi ChatGPT-ominaisuuksien käytön iOS 18:ssa, seuraavassa iPhone-käyttöjärjestelmässä.
Yhtiö on keskustellut myös Googlen kanssa sen Gemini-chatbotin lisensioinnista.
Mitenhän OpenAI:n / Microsoftin käy, kun oletettavasti ei ole maksanut mitään Alphabetille vaikka ChatGPT on koulutettu mm. YouTubella?
AIEMMIN tänä vuonna Reddit solmi Alphabetin Googlen kanssa sopimuksen, joka sallii hakukonejätin kouluttaa tekoälymallejaan Redditin keskustelufoorumin sisällöllä. Mediatietojen mukaan sopimuksen arvo on 60 miljoonaa dollaria vuodessa.
Se on tiettävästi ensimmäinen julkistettu merkittävä lisenssisopimus yhdysvaltalaisen somejätin ja tekoäly-yhtiön välillä. Vastaavia lienee luvassa lisää. Kyse on uuden aikakauden alusta tällä saralla.
Tuo on erikoinen tilanne, koska sekä ChatGPT että Googlen oma Gemini on ollut hillopurkilla ja voi hyvinkin olla että videoiden tekijöiden tekijänoikeuksia on rikottu… Ymmärtääkseni Google ei tästä metelöinyt koska pelkäsi itsekin joutuvan selittelemään mitä Gemini oli touhunnut.
Eiköhän tässä ole täystyöllisyys IP-lakimiehille tarjolla lähivuosiksi
Pidän kuitenkin epätodennäköisenä sitä, että asia ei olisi tullut mieleen Googlen yli tuhannen hengen legal tiimille, kun on pohdittu mitä dataa OpenAI on ChatGPT:lle syöttänyt. Pitäisin todennäköisempänä Googlen hiljaisuudelle sitä, että juristit saavat rauhassa rakentaa asiasta erittäin isoa casea.
Täystyöllisyys heille taitaa olla taattu juu, kun miettii kuinka arvokasta tuo videodata, sen määrä ja kommentit ovat
Jos syyte tulee, ja se ratkastaisiin Googlen hyväksi, niin eikös se olisi tuplavoitto heille siinä mielessä, että tulevaisuudessa kukaan tekoälybotin mahdollinen kehittäjä ei saa sen mallejaan kouluttaa enää YouTuben videoilla ilmaiseksi → ChatGPT ja Gemini ovat saaneet ylivoimaiset kilpailuedut.
Jos syytettä ei ratkastaisi Googlen hyväksi, tai syytettä ei edes tule, niin luonnollisesti Google ei saa korvauksia, niin mitä he siitä hyötyisivät? Alalletulon esteet ovat merkittävästi matalemmat, kun joku voi tulevaisuudessakin opettaa Geminin haastajaa autotallissaan.
Ah, mutta nämä eivät ole Googlen videoita. Vaan videoiden tekijöiden. Väitän että ainakaan vanhempien videoiden kohdalla ei ole mitään sopimuspykälää joka sallisi Googlen käyttävän niitä oman AI:n koulutukseen…
(Käytännössä tosin jos tästä käytäisiin oikeutta, todennäköinen efekti olisi että Google pistettäisiin maksamaan joku summa joka sitten jaetaan kaikkien videoiden tekijöiden kesken ja keskimääräinen videon tekijä saa pari euroa ja matka jatkuu)
Totta. Videon julkaisija voi ruksia Creative Commons -käyttöluvat julkaisulle.
Kuulostaisi omaan korvaan järkevältä, että tekijänoikeuksien omistajille maksetaan korvaus, jos heidän videoita käytetty tekoälyn kouluttamiseen ja kaupallistamistarkoituksiin. Google maksaa sisällöntuottajille → sisällöntuottajat tekevät laadukkaampia ja/tai enemmän videoita nyt kun siitä saatu kompensaatio kasvaa → Youtuben mainostulot kasvavat, tai vähintään pysyvät ennallaan.
OpenAI maksaa myös korvaukset. Google hyötyy siitä tästä syystä välillisesti sekä suorasti sillä, että kilpailuedut tälle kaksikolle taattu kun rahanarvoista dataa on käytetty ilman välittömästi maksettavaa korvausta tekijänoikeuksien omistajille ja suljettu pois käytännössä kaikki kilpailu pl. megakassan omistavat.
Jos taas esteeksi tulee maksettavan korvauksen suuruus, niin tekoälyn kouluttaminen ei ole enää yhtä kannattavaa. Mutta, jos korvaus tulee maksettavaksi, niin Google isommalla kassalla sen helpommin hoitaa.
Laitetaan vielä tännekin, yhtiö on 4,5 miljardia tähän mennessä laittanut tänne ja miljardi menee tähän uuteen investointiin. Sata työpaikkaakin on tulossa. Ei muuria.
”Tämän ilmoituksen myötä Google ottaa paikkansa viimeisen vuosikymmenen suurimpana sijoittajana Suomessa”, kertoo tiedotteessa Business Finlandin pääjohtaja Nina Kopola.
.
