Tässä on myös se juju että jos kohtuullisen pienellä rahalla (lisenssointi kun ei “maksa” Googlelle juuri mitään, joten arvaus on että Apple ei siitä myöskään ihan älyttömiä joudu maksamaan) saadaan varmistettua se että AIn pitäisi olla automaattisesti “yhtä hyvä” Android vs. iOS, eli ennen kuin mahdolliset omat keitokset ovat selvästi muiden vastaavia parempia, varmistetaan ettei oteta takkiin sen vuoksi että Googlella on paremmat mallit ja kenties hävittäisiin sen vuoksi käyttäjiä.
Apple on sen verran iso kioski että heillä taatusti on omaakin kehitystä, mutta ehkä katsovat että ovat toistaiseksi perässä, joten varmistetaan näin että ollaan tasoissa. Loppu riippuu sitten sopimuksen yksityskohdista.
Olisin halunnut uskoa (ehkä hieman naivisti), että Applella jo olisi puhetta tunnistava tekoäly jo takataskussa, mutta järjellä ajatellen ei mikään ihme, että lyöttäytyvät Googlen kanssa yhteen. Google on algoritmitalo ja tuntuu, että tuotteistaminen ei ole se heidän juttu, mutta sen muut megateknot osaavat paremmin.
Googlen PR on ottanut aika paljon iskua lähiaikoina (ihan syystä), vaikka Gemini on omasta mielestäni Chat GPT:n ilmaisversiota selvästi parempi. Silti Wall St. konsensus on ollut, että Google on menettänyt otteensa.
Olisi hienoa nähdä, että koittaisi hetki, jolloin Google ja Apple lähtisivät haastamaan Microsoftia LLM osalta ihan oikeasti. Synergiaetua ainakin mielestäni on moneen suuntaan.
Jään innolla odottamaan, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Popparit esille.
En tutkiskele valitettavasti isoja firmoja kovin syvällisesti ja niitä löytyy salkustani vain indekseistä. Kuuntelin kuitenkin tämän Pörssipäivää jakson ja siinä kiinitti huomiota Aktian miehen maininta Amazonin R&D-kuluista, jotka ovat aivan järkyttävät.
Alkoi kiinnostamaan noi investointikulut ja pyysin copilottia tekemään taulukon niistä megacappien osalta. Muutamat luvut tarkistin ja korjasin itse. Lisäsin R&D:n kylkeen Capexin, kun ajattelin, että niidenkin tarkoitus on investoida tulevaan. Tosin osa voi olla ylläpitokuluja, en tunne asiaa niin tarkkaan.
Company
Year
R&D (in billion USD)
Capex (in billion USD)
Total Revenue (in billion USD)
Ratio (R&D+Capex/Revenue)
Amazon
2022
73.213
63.645
515
26.6%
Amazon
2023
85.622
52.729
575
24.1%
Microsoft
2022
22.512
23.886
198
23.4%
Microsoft
2023
27.195
28.107
211
26.2%
Alphabet
2022
39.5
31.485
283
25.1%
Alphabet
2023
45.427
32.251
307
25.3%
Meta
2022
33.619
31.431
117
55.5%
Meta
2023
36.489
27.266
135
47.2%
Minusta on aika hurjaa, että Amazonin R&D + Capex > Metan liikevaihto. Ja esim enemmän kuin Hesulin 15 liikevaihdoltaan suurimman yhtiön liikevaihto yhteensä!
Sukelsin sitten hieman syvemmälle lukujen saloihin. Aluksi tutkin AWS:n osuutta koko Amazonin liikevaihdosta. Kun ajattelin siihen uppoavan paljon kehitysinvestointeja.
Aloin miettimään, että mitenkähän R&D + Capex on sitten näkynyt kasvussa. Vertasin liikevaihdon vuosittaista dollarimääräistä muutosta edellisen vuoden R&D + Capex-kuluihin. Se näyttää tältä.
Mielenkiintoista minusta, että R&D+Capex-kulujen vaikutus liikevaihtoon näyttää laskeneen viime aikoina. Mistähän tämä johtuu? Onko kasvusta tullut kalliimpaa vai näkyykö se viiveellä vai ymmärränkö jotain väärin?
Joka tapauksessa Aktian mies huomautti, että jos Amazon lopettaisi maailmanvalloitussuunnitelmansa ja vähentäisi investointeja, niin sen vaikutus tuloskertoimiin olisi melkoinen. 2023 R&D+ Capex oli $138B ja EBIT $37B. Eli aika paljon sieltä säästämällä voisi saada viivan alle lisää suffelia, jos haluaa.
Johannes Ankelo on kirjoittanut jutun Applesta, jonka lukee muutamassa minuutissa.
Yhtiön liikevaihto tuli vuoden aikana alas, mutta tulos per osake, eli EPS, nousi keskimäärin 8,8 prosentilla. Tämä johtui osakkeiden takaisinostoista ja Applen kurinalaisuudesta kulujen suhteen.
Applen osakkeen P/E-luku (Price-to-Earnings, hinta/tulos) on noin 27, mikä on historiallisesti verraten korkea hinta yhtiöstä, jonka liikevaihto kutistuu.
Google harkitsee maksullisten premium-ominaisuuksien tarjoamista generatiiviseen tekoälyllä hakukoneessaan. Jos näin tapahtuu, niin tarjoaako joku kilpailija pian parempaa AI-hakua ja ilmaiseksi.
(Googlen hakua käytän entistä vähemmän, koska en enää löydä sillä kuin ennen… ehkä vika on vain mussa.)
“We’re not working on or considering an ad-free search experience. As we’ve done many times before, we’ll continue to build new premium capabilities and services to enhance our subscription offerings across Google,” the company told Reuters in an emailed statement.
Sitten vielä jonkun tviitti Vernerin ja Ekan lempiarvostuskertoimesta liittyen Googleen.
Tässä on Salkunrakentajan kirjotius siitä, että miten seitsikolla jatkossa mennee. Jutussa on lainattu Seligson&Co:n salkunhoitaja Anders Oldenburgia.
Oldenburg vertaa vuosien 1980 ja 2000 tilannetta. Vuonna 1980 kymmenen suurimman listalla oli peräti kuusi öljy-yhtiötä, kun vuonna 2000 teknoyhtiöt hallitsivat. Oleellista on, että yksikään vuoden 1980 suurimmista yhtiöistä suurin osa oli vaihtunut toisiin yhtiöihin 20 vuotta myöhemmin. Joukossa oli enää kaksi öljy-yhtiötä, ExxonMobil ja Shell. Tällä hetkellä ne eivät yllä 10 suurimman joukkoon.
”Välillä öljy-yhtiöt ovat muodissa, välillä teknologiayhtiöt, tällä hetkellä tekoäly. Mutta mikään ei ole silti mielestäni oleellisesti muuttunut”, Oldenburg toteaa.
Alaotsikot:
”Superyhtiö” voi olla kupla
Hallitsevat toimialat vaihtelevat eri ajanjaksoina
Tuli tässä sellainen mieleen, että olisiko syytä pilkkoa nykymuotoinen ”MAGMA ja muut megacap -teknot” -ketju erillisiksi yhtiökohtaisiksi ketjuiksi? Lisäksi voisi harkita jätettäisiinkö silti rinnalle myös yleisluonteinen ”Megateknot-ketju”. Mitä mieltä?
Tässä on Salkunrakentajan juttu Metasta, siis siitä yhtiöstä.
Lisäksi analyytikot povaavat, että Meta voi saada jopa 50 prosenttia alan mainosdollareiden lisäyksestä tänä vuonna, mikä on 33 prosenttia enemmän kuin vuonna 2023. Jefferiesin analyytikoiden mukaansa Meta voisi ylittää Amazonin mainosliiketoiminnan ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2015.
Alaotsikot:
Tehostamistoimet vakuuttaneet sijoittajat
Meta kahmii leijonan osan digitaalisista mainostuloista
Intelin pulkkamäki viime aikoina on kyllä melkoista. Tuntikynttilöillä:
Alkaa jo vähän himottamaan jätetunkion kaivelu tämän osalta, mutta ehkä kaipaisi vähän merkkejä käänteestä.
Ja ihme on tapahtunut: Yleensä kun Intel floppaa, AMD symppaa koska tietenkin floppi johtuu PC-menekin heikkoudesta eikä markkinaosuuksien muutoksesta. Tällä kertaa näin ei käynyt - AMD lievässä nousussa after hours enemmänkin peesaten NVIDIAa. AI-kiihdytinbisnekset selvästi parempaa bisnestä kuin PC-rauta
Kesäkuussa ensimmäinen osinko ja tarkoitus olisi ryhtyä maksamaan osinkoa kvartaaleittain, eli jos tuo $0,2 on perustaso, niin vuosiosinko alta 0,5%. Kyllä sillä jo osinkopuolueeseen pääsee .
Työntekijämäärää trimmattu noin 5 %. Cloud y/y +28%, search +14%, Youtube ads +20%. Kovaa kasvua tässä kokoluokassa.
Cloud tekee voittoa ja sitähän tässä on odotettu, kun katsottu mm. Amazonin vastaavaa rahalaitosta. Google Cloud operating income 191 miljoonaa → 900 miljoonaa y/y, eli vauhti kiihtyy ? Ei kauaa ole aikaa, kun tuli vain tukevasti tappiota.
70 miljardia omien osakkeiden ostoon. Kassassa noin 108 miljardia.
Salkun top 3 tukijalka ja onneksi en keventänyt keväällä ja siirtänyt rahoja halpaan hesuliin.
Neljänneksen aikana Apple lanseerasi Apple Vision Pron. Cook kertoi myös uudesta tuotejulkistuksesta joka tapahtuu ensi viikolla. Analyytikot ennustavat Applen julkistavan uuden iPadin, sillä yhtiö ei ole julkaissut uutta mallia 2022 jälkeen. Tämä on myös yksi syy miksi iPadien myynti on takunnut viime aikoina.
Applen toimitusjohtaja Tim Cook sanoi myös, että Applella on ”suuria julkistuksia ilmoitettavana” tekoälyn näkökulmasta 7.5. tapahtuvassa tuotejulkistustilaisuudessa, sekä kehittäjien konferenssissa kesäkuussa.
A landmark antitrust case pitting Google (GOOG, GOOGL) against the Justice Department entered its final stage this past week as prosecutors from the federal government and 14 states said in their closing arguments that Google illegally monopolized the online search and search advertising markets.
Google’s lawyer, John Schmidtlein, pushed back one more time with a claim the company has made from the beginning: “Google is winning because it’s better,” he said.
Salkunhoitaja John Huberilla (hyvä blogi muutenkin löytyy kaverilta, suosittelen lukemaan!) mielenkiintoinen nosto, miten megateknojen pääoma- ja kassavirtaprofiili on muuttunut radikaalisti viime vuosina.
Jos mietitään Googlea (Alphabet siis), Metaa (Facebook) ja vaikkapa Microsoftia (nimi pysynyt ennallaan), ne olivat pitkään “aineettomien investointien” taloja: ne investoivat (tuloslaskelmassa nämä näkyvät vain kuluina) tuotekehitykseen eli softaan käytännössä. Mitään muuta fyysistä firmoissa ei ollut, paitsi tietokoneet ja kahvikoneet.
Viime vuosina kaikki ovat lähteneet hurjaan datacenterinvestointibuumiin. Tämä on fyysistä hommaa, ja näkyy raportoinnissakin “capexina” (capital expenditures). Yhtäkkiä firmojen pääomaintensiivisyys on lähtenyt paisumaan. On ne edelleen superkannattavia, mutta kassavirta on alkanut jäämään toistaiseksi jälkeen tuloksesta.
Kollektiivisesti neljän suuren teknon (Amazon mukana) sijoitettu pääoma on paisunut yli 700 miljardiin dollariin!
Ja kokoluokka nyky-investoinneissa on hurja: yhdessä mainitut kolme ja Amazon investoivat 150 miljardia dollaria tällä hetkellä!
Yhtiön nykyarvoa voi selittää sen tulevalla kasvuvauhdilla, millä kannattavuudella se kasvaa (ROIC, return on invested capital) ja tuottovaateella.
Jotta 150 miljardin investointi saavuttaisi 10 % ROICin (10 % sellainen hihatuottovaade), pitäisi sen kasvattaa tulosta 15 miljardilla dollarilla (verojen jälkeen). Jos näitä +100 miljardin investointivuosia tulee useita, voi alkaa miettiä mistä rahat noihin voittoihin oikein tulee.
Kävin pällistelemässä blummalta noiden capexeja. Tässä kvartaalitasolla kolmen firman capex. Melkoinen revähdys on tapahtunut viime vuosina.
Hyvä nosto! Mielestäni kuitenkin näissä pitäisi pystyä katsomaan Cloud-segementtejä (AWS, Azure, GCP) isolaatiossa muusta liiketoiminnasta. Esim. Amazonin verkkokaupan varastojen sotkeminen laskuihin hämärtää kokonaiskuvaa.
Huomionarvoista on nimittäin se, että Cloud-markkina on kasvanut suurin piirtein vastaavassa ajassa sellaiset +400%. Oletettavasti myös Cloud ROIC on jotain ihan muuta kuin yhtiön koko ROIC. Bruttomarginaalit ovat tässä busineksessä kuitenkin sellaista 60-80% luokkaa.
Eikä tämä Cloud-transitio ole katoamassa minnekään. On win-win, että infra-tarjoajat ottaa taseeseen nämä isolla skaalalla ja tarjoaa palveluna vs. pienet konesalit yksittäisten organisaatioiden omissa taseissa. Esim. meillä Suomessa taisi vasta tänä vuonna valtiohallinto tehdä linjauksen, että pilvi on ensisijainen infraratkaisu - ennen tätä se oli omat palvelimet.
Ylivoimaisen osan tästä investointien kasvusta selittää siis perus pilvilaskennan kasvanut kysyntä, joka on ottanut juuri tuossa 2017 tienoilla järisyttäviä loikkia ja jatkuu edelleen. Paljon pienempi selittäjä on viimeisen vuoden jyllännyt AI boomi.
Palvelin ja tietoliikennerauta on yllättävän pitkäikäistä. Pakko myöntää, etten ole täysin perillä Azure/AWS-palvelinkeskusluokan ratkaisuiden ylläpitoinvestoinneista, mutta pienemmässä skaalassa tulee töissä edelleen vastaan esim. palvelinrautaa 2000-luvun alkupuolelta. Oma näkemys on, että investointeja ajaa vielä seuraavat 10 vuotta uusi kysyntä paljon suuremmassa määrin kuin korvausinvestoinnit.
Edit: Meta on se ainoa, jonka investointiluvut herättävät pieniä pelonsekaisia ajatuksia, koska investoinnit kohdistuvat lähes puhtaasti tuotekehitykseen eikä investoitua infraa vuokrata megakatteisella laskutuksella eteenpäin. Tosin surullisen kuuluisat metaverse-miljardit, jotka noissa luvuissa näkyvät, eivät ole saaneet markkinoilta muutenkaan kovinkaan suurta suitsutusta.
Mitä mieltä?
.
