Siinä missä useissa suomalaisissa yhtiöissä epäilen, mietitäänkö aina investointien tuottoa (RONIC) kovin syvällisesti, en epäile hetkeäkään etteikö suurissa amerikkalaisissa firmoissa noita lasketa hyvinkin tarkkaan. Ja kuten sanoit, pilvimarkkinan kasvu on ollut myös rajua.
Muistaakseni pilviraudanpoistoaika on kuusi vuotta nykyään Googlella ja mahd. muillakin: aiemmin viisi. Sillä oli jos jonkinlainen kirjanpidollinen vaikutus tuloksiinkiin ja kuvanneekin tuota raudan pitkäikäisyyttä paremmin.
Nyt investointeja, etenkin Meta, tekee AI-laskentaan missä en tiedä onko joku hopper100 vai mitälie nuo nahkatakkimiehen vempeleet ovatkaan kohta vanhaa tavaraa kun tulee uutta koko ajan.
Joka tapauksessa on mielenkiintoista ajatella, että jos nuo firmat mielevät jatkaa jollain >30 ROIC tasolla jatkossakin pitäisi jokaisesta 150 miljardin investointivuodesta tulla 45 miljardia lisää tulosta. Ja että samalla noiden bisnekset muuttuvat paljoa aiempaa fyysisemmäksi.
Huom. Mauboussin on aiemmin laskenut mm. Microsoftin aineettomia investointeja kuin aineellisiksi. Tällöin Microsoftin ROIC putoaa päälle 30 %:iin, koska aineettomat aktivoidaan taseeseen kuin tehdasinvestoinnit. Se antaa paremman kuvan firman kokonaisinvestointien tuotosta.
Joo, kyllähän tässä pienemmässä mittakaavassa tehdyt tuottoluvut ovat toki koetuksella. Periaattessa kai tuollaisen melko vakaan pilvi-infraliiketoiminnan voisi vivuttaa OPO-mielessä tuottamaan tosi hyvin omalle pääomalle, mutta näiden yhtiöiden ongelma taitaa pikemminkin olla se, missä pursuavat rahakirstut saadaan tuottamaan mahdollisimman isosti. Ja se ei +1T market capilla ole ihan helppoa . Tokihan rahat voisi jakaa ulos yhtiöistä ja vivuttaa sen jälkeen, mutta mistä omistaja löytää korvaavan +30% ROIC sijoituksen?
Kirjanpitostandardin mukainen poistoaika ei ehkä anna ihan todenmukaista kuvaa siitä, kauanko rauta oikeasti hurisee konesaleissa. Esim. Nahkatakkimiehen kahdeksatta vuotta ruksuttavat V-sataset taitaa edelleen olla se käytetyin GPU-resurssi pilvipalveluissa tai ylipäätään AI-laskennassa. Joissain muissa vempeleissä, joissa standardit ovat vuosikymmeniä vanhoja eikä innovaatiot taistele Mooren lakia vastaan, löytyy varmasti vielä paljon vanhempaakin rautaa.
Näin ollen kai tuollainen $150B investointivuosi pitäisi saada katettua ehkä keskimäärin jollain 8-10v takaisinmaksuperiodilla. Cloud-puolella ei vaikuta mahdottomalta - pelkkää softaa kehittämällä (Meta) taas aika paljon epävarmemmalta
Apple on Blumman mukaan lähellä sopimusta OpenAI:n teknologian käytöstä iPhoneissa. Sopimus mahdollistaisi ChatGPT-ominaisuuksien käytön iOS 18:ssa, seuraavassa iPhone-käyttöjärjestelmässä.
Yhtiö on keskustellut myös Googlen kanssa sen Gemini-chatbotin lisensioinnista.
Mitenhän OpenAI:n / Microsoftin käy, kun oletettavasti ei ole maksanut mitään Alphabetille vaikka ChatGPT on koulutettu mm. YouTubella?
AIEMMIN tänä vuonna Reddit solmi Alphabetin Googlen kanssa sopimuksen, joka sallii hakukonejätin kouluttaa tekoälymallejaan Redditin keskustelufoorumin sisällöllä. Mediatietojen mukaan sopimuksen arvo on 60 miljoonaa dollaria vuodessa.
Se on tiettävästi ensimmäinen julkistettu merkittävä lisenssisopimus yhdysvaltalaisen somejätin ja tekoäly-yhtiön välillä. Vastaavia lienee luvassa lisää. Kyse on uuden aikakauden alusta tällä saralla.
Tuo on erikoinen tilanne, koska sekä ChatGPT että Googlen oma Gemini on ollut hillopurkilla ja voi hyvinkin olla että videoiden tekijöiden tekijänoikeuksia on rikottu… Ymmärtääkseni Google ei tästä metelöinyt koska pelkäsi itsekin joutuvan selittelemään mitä Gemini oli touhunnut.
Eiköhän tässä ole täystyöllisyys IP-lakimiehille tarjolla lähivuosiksi
Pidän kuitenkin epätodennäköisenä sitä, että asia ei olisi tullut mieleen Googlen yli tuhannen hengen legal tiimille, kun on pohdittu mitä dataa OpenAI on ChatGPT:lle syöttänyt. Pitäisin todennäköisempänä Googlen hiljaisuudelle sitä, että juristit saavat rauhassa rakentaa asiasta erittäin isoa casea.
Täystyöllisyys heille taitaa olla taattu juu, kun miettii kuinka arvokasta tuo videodata, sen määrä ja kommentit ovat
Jos syyte tulee, ja se ratkastaisiin Googlen hyväksi, niin eikös se olisi tuplavoitto heille siinä mielessä, että tulevaisuudessa kukaan tekoälybotin mahdollinen kehittäjä ei saa sen mallejaan kouluttaa enää YouTuben videoilla ilmaiseksi → ChatGPT ja Gemini ovat saaneet ylivoimaiset kilpailuedut.
Jos syytettä ei ratkastaisi Googlen hyväksi, tai syytettä ei edes tule, niin luonnollisesti Google ei saa korvauksia, niin mitä he siitä hyötyisivät? Alalletulon esteet ovat merkittävästi matalemmat, kun joku voi tulevaisuudessakin opettaa Geminin haastajaa autotallissaan.
Ah, mutta nämä eivät ole Googlen videoita. Vaan videoiden tekijöiden. Väitän että ainakaan vanhempien videoiden kohdalla ei ole mitään sopimuspykälää joka sallisi Googlen käyttävän niitä oman AI:n koulutukseen…
(Käytännössä tosin jos tästä käytäisiin oikeutta, todennäköinen efekti olisi että Google pistettäisiin maksamaan joku summa joka sitten jaetaan kaikkien videoiden tekijöiden kesken ja keskimääräinen videon tekijä saa pari euroa ja matka jatkuu)
Totta. Videon julkaisija voi ruksia Creative Commons -käyttöluvat julkaisulle.
Kuulostaisi omaan korvaan järkevältä, että tekijänoikeuksien omistajille maksetaan korvaus, jos heidän videoita käytetty tekoälyn kouluttamiseen ja kaupallistamistarkoituksiin. Google maksaa sisällöntuottajille → sisällöntuottajat tekevät laadukkaampia ja/tai enemmän videoita nyt kun siitä saatu kompensaatio kasvaa → Youtuben mainostulot kasvavat, tai vähintään pysyvät ennallaan.
OpenAI maksaa myös korvaukset. Google hyötyy siitä tästä syystä välillisesti sekä suorasti sillä, että kilpailuedut tälle kaksikolle taattu kun rahanarvoista dataa on käytetty ilman välittömästi maksettavaa korvausta tekijänoikeuksien omistajille ja suljettu pois käytännössä kaikki kilpailu pl. megakassan omistavat.
Jos taas esteeksi tulee maksettavan korvauksen suuruus, niin tekoälyn kouluttaminen ei ole enää yhtä kannattavaa. Mutta, jos korvaus tulee maksettavaksi, niin Google isommalla kassalla sen helpommin hoitaa.
Laitetaan vielä tännekin, yhtiö on 4,5 miljardia tähän mennessä laittanut tänne ja miljardi menee tähän uuteen investointiin. Sata työpaikkaakin on tulossa. Ei muuria.
”Tämän ilmoituksen myötä Google ottaa paikkansa viimeisen vuosikymmenen suurimpana sijoittajana Suomessa”, kertoo tiedotteessa Business Finlandin pääjohtaja Nina Kopola.
This time is different, or not. Itse olen osittain sitä mieltä, että kyllä jenkkien teknofirmat tulevat vielä luovuttamaan kuninkaan paikkansa, mutta aikajänteestä voidaan keskustella.
Aivan. Kun lukee tällaisia artikkeleita niin tietää että lähestymme markkinoiden huippua. Eilen JP Morgan tiedotti että co-head global research Marko Kolanovic jättää yhtiön. Kolanovich ennusti (väärin) viime vuoden lopulla S&P 500 laskevan 20% ja hän on ollut pidemmän aikaa skeptinen markkinoiden arvostustasoja kohtaan. Hän on ollut toki väärässä ajoituksen kanssa mutta kaikki nämä uutiset ja mielipiteet tuovat déjà vu fiiliksen. Muistuu mieleen vuodet 1998 ja 1999.
Haluatko avata miten tämä tapahtuisi? Itse en näe itse muutakuin että firma painaa itsetuho nappia tai regulaattori tekee jotain.
Metalla oli hyvä yritys virtuaalilasien kanssa. Sitten heillä kävi tuuri kun LLMt tulivat ja metaverse raudaksi tarkoitettu NVidia farmi saatiin parempaan käyttöön.
Teslalla on hiukan samanlaisia elkeitä. Järjetön Cybertruck projekti ja Muskin muut sekoilut. No ehkä robotaksi tulee ja pelastaa.
Kuten sanoin, aikajänteestä riippuu. Lähiaikoina tuskin teknojunaa pysäyttää mikään, mutta yhtä hyvin se voi kestää yhden sijoittajan elinkaaren ajan. Pidemmällä aikavälillä kaikki yritykset tuhoutuvat, kuten myös valtiot. Syitä voi vain arvailla, mutta kyllä se regulaatio jotain tulee tekemään ja viimeistään firmat itse sössivät lopulta asiansa.
Miten paikka kuninkaana määritellään? Vaikka M7 jatkaisi hyvää suorittamista, ja ne pysyisivät maailman suurimpina yrityksinä seuraavat 20 vuotta, niin ei se tarkoita, että ne jatkavat indeksin biittaamista. 10 vuotta indeksiltä turpaan ja näitä ei kutsuta enää magnificent seveniksi vaan mörniväksi seitsikoksi.
Jos keskitytään pelkästään näihin pilvilaskennan jätteihin (Google, MS, AWS), niin onhan heillä aivan mielettömät markkinat vielä otettavana.
Globaalista IT spendistä keskimäärin karkeasti 15-20% menee nykyisin pilvipalveluihin. Tuon on ennustettu kasvavan sinne 50% hujakoille ihan muutamassa vuodessa. Dollareissa tämä tarkoittaa ehkä $300-400B markkinakasvua kolmen toimijan oligopolimarkkinalla tulevan 3-4v sisällä. Yritysten workload adopton lienee vasta ehkä siellä 60% nurkilla eri analyytikkolaitosten mukaan - eli saturaatiopiste ei ole vielä lähelläkään.
Oma tarinansa on tietysti sitten datan edelleen eksponentiaalisesti jatkuva kasvu, jolle ei näy päätepistettä. Storage ei ole ihan halpaa ja datan ympärille on rakentumassa mahdollisesti täysin mullistava AI-industry, joka puolestaan kasvattaa taas workload-kysyntää jopa ennusteita enemmän.
Kuluttajapuolen pilvikulutus on puolestaan aivan lapsenkengissä vielä ja puhutaan prosenteista koko markkinasta. On helppo nähdä skenaarioita, joissa yhä isompi osuus peliteollisuudesta, hlökohtaisesta laskennasta ja tiedon varastoinnista tapahtuu lähes yksionmaa pilvessä toisin kuin nyt.
Yhteensä pilven osalta puhutaan noin $1T markkinasta 2026-2027 kohdilla, joka tarkoittaa P/S:nä nykyisille Amazon+MS+Google yhteenlasketuille market capeille karkeasti 7-8x tunnuslukua. Ja kun miettii, että näillä jokaisella on myös paljon muuta tulovirtaa (mainokset, softalisenssit, e-commerce, you name it) niin kovin hankala on nähdä, että aliperformanssia on luvassa ainakaan ihan hetkeen.
On kyllä hankala keksiä skenaarioita, joissa ainakaan nämä yhtiöt tulevat disruptoiduksi, kun ne päinvastoin ovat mukana disruptoimassa lähes jokaisen muun toimialan.
. Tokihan rahat voisi jakaa ulos yhtiöistä ja vivuttaa sen jälkeen, mutta mistä omistaja löytää korvaavan +30% ROIC sijoituksen?
