V. 2017 analyytikkonne kuitenkin noin 10 euron kurssissa ilmeisesti arveli, että tämä tulos on uusi normaali , kun antoi osta suosituksen, oliko 14 euroa ? Silloin tehtiin kuitenkin “vain” vajaa 5% liikevoittoa, mikä osoittaa sitä potentiaalia… Näin maalaisjärjellä tuntuisi ,että nyt reilu eurossa tuotto/ riski suhde on ainakin parempi…Kuulostaa tosi hurjalle, että se on nyt huono. Mutta Suhdanneherkkä yhtiö siis, jota ehkä pitäisi ostaa silloin, kun luvut on huonot ja myydä, kun ne on hyvät ? Viimeksi parempi aikahan firmalla oli pitempään 90-luvun lopulla eli it-kuplan tienoilla. v. 95 tehtiin 11% liikevoitto. Yritysostajahan katsoisi velattomalle yhtiölle(pois vuokravelat) ehkä vain P/S lukua, joka tuskin olisi alle 0,2 tasoa (muistaakseni aikanaan se Asko ja Sotkan kauppahintakin) eli menisi sinne 4 euron paremmalle puolelle, mikä tosin teilläkin oli vielä tavoitehinta viime keväänä. Toivotaan parasta ja pelätään pahinta …
Meneeköhän tämä jo mainostamisen puolelle
Koppikauppa käy nyt niin kuumana, että päätimme pidentää Habitare Pro -messutarjoustamme syyskuun loppuun saakka. Ota koppi toimistosi työrauhasta ja nappaa alta tarjoukset!
• Sono: 4 760 € (alv 0%)
• PodBooth: 6 900 € (alv 0%)
• PodBooth Duo: 11 400 € (alv 0%)
• PodBooth Meeting: 14 100 € (alv 0%)
Kaikki kopit sisältävät kiinteän pöydän (PodBooth sisältää myös kiinteän istuimen).
Hyvä kuitenkin, että on edes analyysit. Vielä !!!, ettei käy kuin SSH:lle, jotka lopetettiin, ehkä kun tavoitehinnat oli nihkeitä ? Teothan ne ratkaisee, toivottavasti SSH palaa vielä Inderesiin joskus. Inderes tv maksaa sitten vielä extraa. Onko pienelle firmalle jo liian suuri kuluerä? Toivottavasti ei
Martelan tosiaan tulisi kommunikoida strategiaansa markkinoiden suuntaan aktiivisemmin. Eritoten Waas-liiketoiminnan potentiaali ja hyödyt sekä haitat kiinnostanevat. Nythän yhtiö on tyytynyt toteamaan ko. liiketoimintamallin vaikuttavan positiivisesti.
Onko Henkilöstön tarve enää nykyisen suuruinen ? Tullaanko toimeen pienemmällä tuotantokapasiteetillla kalustetiden kierrätyksen ja vuokrausmallin vaikutuksen vuoksi ?
Nummelan toimitila taitaa käydä tarkoitukseensa liian suuresi vielä tulevaisuudessa. Spekuloitaessa yritysfuusioita ym., ovat synergiaetumahdollisuudet valtavat. Onko tiedossa, sitoutuiko Martela myynnin yhteydessä pitkäaikaiseen vuokraukseen ilman irtisanomismahdollisuutta ?
Jokatapauksessa vuokravelka on parempi velka, kuin rahalaitosvelka. Neuvottelu- sekä joustovaraa on enemmän. Tuskin Nummelan kiinteistöön on helppo saada Martelan kaltaista toimijaa ihan helposti.
Toimitusjohtajalle ja CFO:llehan voi soittaa tulospäivänä, mutta ymmärrän ettei moni piensijoittaja yksinkertaisesti ehdi esim. työkiireiden vuoksi. Itse olen aina yhtiöön yhteydessä tulospäivänä, mutta varmasti yhtiö kykenisi paremmin viestimään, mitä pyrkivät tekemään ja suurempien yllätysten iskiessä avaamaan kvartaalin taustoja. Pyrin toki raporteissa tuomaan käsiteltyjä kohtia sijoittajalle, mutta kaikkea ei aina saa raporttiin mahtumaan.
Ymmärrän pieniä käänneyhtiöitä, jotka priorisoivat muuta kuin esimerkiksi tulosesitysten järjestämistä, mutta toimitusjohtajan haastatteluthan voisivat hoitua kätevästi tulospäivän aikana.
Mun on vaikea kommentoida Martela analyysiämme vuodelta 2017, kun olen itse ollut tulossa vasta vuodesta 2020 ja seurannut Martelaa vuodesta 2021. Maalaisjärjellä voi tuntua siltä, mutta samalla on tärkeää pitää mielessä, että yhtiöt ovat eläviä organismeja, jotka muuttuvat ajan myötä eikä tämän päivän Martelaa voi suoraan verrata vuonna 2017 seuraamaasi yhtiöön. Martelan osakekohtainen pääomahan on sittemmin laskenut kolmannekseen siitä, mitä se oli vuoden 2017 lopussa ja taseen piiloarvokin on käytetty (ts. Nummelan Logistiikkakeskus). Tähän kun lisää vielä korkojen renesanssin (korkeampi vaihtoehtoiskustannus) ja heikomman lyhyen aikavälin näkymän, vaikuttaa kurssikehitys mielestäni rationaaliselta.
Suhdanneherkkyys pitää täysin paikkansa. Varmasti yritysostaja katsoo yhtiötä laajemmin, kun vain P/S-lukua, sillä onhan sillä valtava ero omistaako yhtiö 15 MEUR:n kiinteistön vai onko se siinä vuokralla, vaikkei P/S-kertoimeen sillä ei ole vaikutusta.
Hyviä kysymyksiä kaikki!
Valitettavasti nykyinen strategia on jäänyt melko vähäisille huomioille sijoittajien suuntaan ja uskon että senkin suhteen on tullut jonkin näköistä iteraatiota ajan myötä.
Jonkin näköinen rakennejärjestely on luonnollisesti yksi potentiaalinen arvonajuri ja uskon että toimiala kaipaa ravistelua, jotta kannattavuustasot nousisivat kohtuulliselle tasolle. Se voi toki tapahtua myös kilpailijan poistumisen kautta.
Niin sitähän ei ole tainnut kukaan osannut arvata, että sillä 60-luvun Nummelan tehtaalla olisi joku muu arvo kuin tasearvo. Vai vedätettiinko ostajaa , kun korot oli alhaalla ? Nykyään ollee sinänsä trendi, että tiloja ei enää omisteta itse, ei edes Kesko. Yritysostaja katsonee sitä P/S lukua ja varmasti arvelee, että kyllä se 5% liikevoitto tuolla tehdään , kun tulee osaavammat toimijat tilalle. Jysk Suomikin tekee sen 10%, vaikka luulisi, että kotikuluttajat on hintatietoisempia.
Korona ja sota on nyt aiheuttanut , että myös pahimmat kilpailijat Isku ja Kinnarps on melko kanveesissa. Kuinka kauan ? Toivoa sopii, että uusi talousjohtaja olisi hieman etevämpi sen kulukontrollin suhteen… Varmasti Martelan konkurssi -riski on kasvanut 5 vuoden aikana, toisaalta kurssilaskun myötä tuottopotentiaali on myös kasvanut, sillä siihen “potentiaaliseen” (kun kaikki mätsää) 20 euron kurssiin (josta v. 2017 analyytikkokin lienee puhunut) on yhä pitempi matka. Jonkinlainenhan Gaussin käyrä siitä tulee, jonka muoto muuttuu jatkuvasti…Aika vaikea piirrettävä toki, kun sitä kristallipalloa ei kenelläkään ole.
Tyypillisestihän tasearvot voivat poiketa merkittävästikin näissä tapauksissa, jossa tilat/tuotantolaitokset ovat pitkään majailleet taseessa. Mieleen tulee ehkä Orthex ja Tulikivi, jossa vastaavaa ”piiloarvoa” löytyy. Jos kyseiset tilat ovat operatiivisessa käytössä näkyvät niiden tuomat säästöt (vrt. vuokraaminen) toki yhtiön kassavirrassa. Markkina-arvoaan pienempien tasearvojen vuoksihan edellä mainittujen yhtiöiden riskikorjatut pääoman tuotot vaikuttavat suuremmilta kuin ovat todellisuudessa (taseen kirjaaminen markkina-arvoon nostattaisi omaa pääomaa ja laskisi pääoman tuottoja). Eihän Martelankaan kiinteistön tasearvo ollut kuin pari miljoonaa, mikä on todella matala kiinteistön noin 1,5 MEUR:n vuotuiseen vuokraan nähden. Asia on toki erilainen, jos yhtiön taseessa majailee omaisuuserä, jota ei hyödynnetä operatiivisessa liiketoiminnassa ja jonka vaikutus ei tästä johtuen ei heijastu rahavirrassa.
Olen ollut huomaavinani vastaavaa trendiä.
Käsittääkseni McKinseyn näkemys (Valuation kirjan perusteella) näihin sale and leasebackeihin on, että ne kannattavat yhtiön kannalta niissä tilanteissa, jossa yhtiö on jollain aikavälillä poistumassa kiinteistöstä. Mikäli tuotantolaitosta/logistiikkakeskusta on tarkoitus hyödyntää hamaan tappiin asti olisi omistuksen säilyttäminen osakkeenomistajien kannalta parempi. Valmistavan teollisuuden ja dynaamista myymäläverkostoa ylläpitävän toimijan lähtökohdat voivat tästä näkökulmasta olla täysin erilaiset.
Hyvä kysymys. Kyllähän toimialan heikot pääoman tuotot ja kireä kilpailu pakottavat koko toimialaa muovautumaan/uusiutumaan.
Tänä päivänä vastaava transaktio olisi luultavasti vaikeampi toteuttaa / toteutettavissa heikommilla ehdoilla pääoman nousseen kustannuksen myötä. Mielestäni Martelan kannalta on nyt vaan kriittistä, että logistiikkakeskuksen myynnistä vapautuneet rahavarat saadaan investoitua korkealla pääoman tuotolla.
Toimari näytti saaneeen viime vuonna palkkaa 357 tonnia. Vertailun vuoksi saman kokoluokan Robitiilla sai puolet vähemmän. Jos henkilökunnan kuluja leikattaisiin 20%, yhtiöhän olisi heti voitolla… Miksi henkilökunnan pitää olla niin korkealle koulutettua. Eihän tämä mikään teknologiafirma ole. Tulospalkkaus ja pienempi kiinteä palkka olisi hyvä.
Organisatorinen uudistus olisi kyllä tehtävänä, se on totta.
WaaS-liiketoimintamallin kasvu ei vaatine aivan entisenlaista organisaatiota. Ei toteutusten, kuten ei myöskään suunnittelun puolella. Eksaktisti ei osaa sanoa, kun yhtiö ei ole strategiaansa esitellyt liiemmin.
Mutta sellainen kutina on kuitenkin, että yhtiössä tiedostetaan palvelumallin katepotentiaalin olevan paljon parempi, kuin ns. perinteisen toimitusmallin.
Talouselämä julkaisi kiinnostavan jutun Martelan kilpailijasta Iskusta. Jos tiivistän hieman kiinnostavimpia kohtia
Viime vuonna yhtiö teki 141 MEUR:n liikevaihdolla 6,3 MEUR:n liiketappion.
Viimeisen kymmenen vuoden aikana yhtiö on vain kerran saavuttanut voitollisen nettotuloksen.
Alle 30 % Iskun liikevaihdosta tulee kuluttaja-asiakkailta. Myös Martelalla on 4 kuluttajia palvelevaa outlettia, mutta olettaisin Martelan osuuden olevan Iskua pienempi.
Yli 90 % Iskun liikevaihdosta tulee huonekaluista, joten kalustemyynti on hieman Martelaa keskeisemmässä roolissa.
Venäjä oli Iskulle tärkea vientimarkkina, joka toi viime vuosina noin 10 MEUR liikevaihtoa. Yhtiö lopetti toimintansa Venäjällä viime vuonna.
Venäjän myyntiä pyritään korvaamaan mm. Euroopasta ranskan- ja saksankielisillä markkinoilla sekä Keski-Aasiassa Kazakstanilla, Mongolialla ja Uzbekistanistanilla.
Osinkoa Isku jakoi viimeksi vuonna 2012
Omaa pääomaa oli 2022 taseessa vain 6,3 MEUR ja omavaraisuusaste matala 11 %.
Isku on viime vuosina rahoittanut liiketoimintaansa myymällä varojaan. Tänä vuonna yhtiö on myynyt Kouvolassa sijainneen kiinteistönsä ja vuonna 2021 yhtiö myi työterveyspalveluita tuottaneen Apila Terveyden Mehiläiselle ja kirjasi siitä 8,2 MEUR:n myyntivoiton.
Lyhytaikaista velkaa yhtiöllä oli viime vuoden lopussa tuntuvat 49,7 MEUR, mutta rahoituksen riittävyys on tarkoitus varmistaa omaisuuserien realisoimalla omaisuuseriä. Pankkilainaa oli kuitenkin vain noin 2,5 MEUR.
Tammi-syyskuussa yhtiö on liiketulostasolla ollut 2,4 MEUR tappiollinen.
Kuluvan vuoden lopussa olisi tarkoitus sulkea vielä 6 pientä tappiollista myymälää. Mielestäni myymälöiden sulkeminen on koko toimialalle myönteistä kilpailun löystyessä.
Iskun tuloksen odotetaan kääntyvän voitolliseksi ensi vuonna. Voitollinen tulos ja tappioputken katkaiseminen olisi mielestäni vahva tulos, sillä odottaisin ainakin alkuvuoden olevan vielä haastava.
Iskussakin lienee huomattu, että Martela on palvelumallinsa (WaaS) kanssa uniikki tapaus markkinassa. Fuusioilla on spekuloitu jo muutaman vuoden, mutta markkinadynamiikan hiljalleen muuttuessa, Martela on vahvoilla, eikä sen näkökulmasta ainakaan “pakkofuusioita” tarvinne.
Järkevällä tavalla fuusio voisi olla looginen. Mutta, millä ehdoilla / hinnalla osapuolet voisivat löytää toisensa ?
Edelleenkään en ymmärrä logiikkaa tuon 10 % osakemäärästä omistamisen suhteen.
Ei kai se oikein voi olla edes mahdollista, että yhdellä firmalla olisi kilpailulainsäädännöllisesti 80% markkinoista… Mutta Jos esim. palvelutalon huonekalujen tarjouspyynnössä on näkynyt kolme tarjoajaa, Martela, isku ja Kinnarps, niin kivahan se on kilpailijaa omistaa jo siinä mielessä, että ei niin harmita, jos se tarjous hävitään Martelalle. … Sinänsä, jos Martela onnistuu sössimään oman pääomansa, niin yritys lienee pakkokin myydä. Arvoa firmalla kyllä lienee , vaikka oma pääoma olisi hieman negatiivinenkin…Ostaja saa ison markkina-osuuden alalta. Marteloilla ei (osakeantia ajatellen) rahaa olle laittaa lisää. Mm. Marfortilla ei ole toimintaa… Heikki Martelahan vuosi pari sitten myi vaatimattoman , pienehkön 50-luvun omakotitalonsa
Voi olla että Iskun otti näkemystä Martelan osakkeen hintaan ostaessaan osaketta (ns. finanssisijoitus) tiedostaen toimialan hyvän vireen. Hyvinhän se poiminta tuotti lyhyellä aikavälillä.
Nyt Isku-konsernin kiinteistösijoituksista vastaava Isku Invest hakeutuu yrityssaneeraukseen. Mikäli kilpailija joutuu kotimarkkinalla supistamaan liiketoimintaansa voi Martelalle avautua paikkoja markkinaosuuksien valtaamiseen.
Tässä on Salkunrakentajan juttu, jossa on lainattu Thomasta.
Lisäksi heinä-syyskuussa tulos oli positiivinen. Kun toisella vuosineljänneksellä liikevoitto oli tappiolla -2,9 miljoonaa euroa, ylsi Martela kolmannella vuosineljänneksellä niukasti positiiviseen 0,8 miljoonan liikevoittoon. Vertailukaudella liikevoitto oli 2,1 miljoonaa euroa.
Käänteen merkit olivat siis olemassa. Joulukuun 20. päivänä Martela joutui kuitenkin julkistamaan tulosvaroituksen.
Arttu on antanut kommenttinsa muutosneuvotteluista.
Haasteellisena jatkuneen markkinaympäristön takia Martela ilmoitti aloittavansa toimintojensa tehostamisen ja uudelleenorganisoinnin suunnittelun. Tehostamistoimilla pyritään sopeuttamaan kustannusrakennetta vastaamaan markkinan ja liiketoiminnan nykyistä tilaa. Uudelleenorganisoinnilla yhtiö pyrkii parantamaan asiakkaidensa palvelukokemusta. Arvioimme tehostamistoimien vaikutusta ennusteisiimme ennen yhtiön Q4-tulosta.
Tässä on Thomaksen kommentit Martelan aamun tuloksesta.
Martelan Q4-tulos oli odotuksiamme vahvempi kulusäästötoimenpiteiden siivitettyä tuloksen selvään ennusteylitykseen odotettua pienemmästä liikevaihtokuormasta huolimatta. Todella heikon alkuvuoden jälkeen tasokorjauksen tehnyt tuloskunto on mielestämme huojennus. Toimistokalustemarkkinan haasteet eivät kuitenkaan ole vielä takana ja odotamme markkinalta myötätuulta vasta H2’24. Kuluvalle vuodelle yhtiö ohjeistaa kasvavaa liikevaihtoa ja positiivista liiketulosta, mikä on linjassa odotuksiimme.
Martelan Q4-raportti oli odotuksiamme vahvempi, sillä kulusäästöt siivittivät tuloksen selvästi odotuksiemme yli vertailukaudesta laskeneesta liikevaihdosta huolimatta. Teimmekin raportin myötä positiivisia ennustemuutoksia. Martelan tulospohjainen arvostus on vaisujen tulosennusteidemme myötä edelleen korkea, mikä yhdessä osakkeen korkean riskiprofiilin kanssa painaa riski/tuotto-suhteen silmissämme heikoksi.
Rapsasta lainattua:
“Iskulla voi nähdäksemme olla kiinnostusta yhdistyä Martelan kanssa,koska se omistaa edelleen noin 10 % konsernista. Kolikon kääntöpuolella taseriski ja riski osakkeen uudelleenhinnoittelulle painavat kuitenkin vaakakupissa selvästi tunnistamiamme potentiaalisia ajureita enemmän.”
Suosittelen esitystä Martelasta kiinnostuneille! Yhtiöllä kun ei ole webcasteja tai haastatteluja tämä on ainut esitys, jonka olen netistä löytänyt. Informatiivinen esitys ja siitä saa myös kosketusta yhtiön johtoon. Laajassa raportissa olemme nostaneet esille Martelan jakelevan myös kumppaneiden tuotteita ja tämä kalvo nostikin esille millaisia brändejä joukosta löytyy.
