Velasta voisi silti sanoa, että nykyinen vuokravelka on parempi kuin entinen pankkivelka. Kun sen myydynkin kiinteistön omistaa ulkomainen taho, niin joustoa lienee vuokranmaksuunkin…
Koppivalmistaja Frameryllähän menee hyvin. Jospa sieltä puolelta tämäkin vielä joskus saisi paremman leivän?
Grundell tytäryhtiö tekikin viime vuonna varsin hyvän tuloksen… Firmallahan voisi ehkä jopa yksinkin perustella nyk. markkina-arvon.
Parhaiten toki rahoiksi varmaan löisivät, jos ottaisivat yhteyttä vaikka Steelcaseen (+63% tänä vuonna),ja kertoisivat, että 1+1 on enemmän kuin kaksi… Jenkeissähän ne teki hyvää 10% liikevoittoa, mutta Euroopassa tappiota. Martelakin saisi yhtiölleen kunnon jenkkiarvostuksen …
Kiva, kun viikonloppunakin tulee näitä lyysejä. 
Tässä on Thomakselta yhtiörapsa. 
Arviomme mukaan Martelan liiketoimintaympäristö on talouden hidastuessa ottanut harppauksen haastavampaan suuntaan, mikä aiheutti tarpeen ennustemuutoksille. Olemme laskeneet lähivuosien liikevaihtoennusteitamme 4-6 %, mikä lyö rajusti läpi Martelan kannattavuuteen liiketoiminnan merkittävän operatiivisen vivun vuoksi. Laskeneet tulosennusteet nostavat osakkeen tulospohjaisen arvostuksen korkeaksi, mikä yhdessä heikentyvän taseen kanssa laskee osakkeen riski/tuotto-suhteen heikoksi.
https://www.inderes.fi/fi/research/heikko-suhdanne-altistaa-taseriskeille
On tämä kyllä melkoinen arvontamasiina aina tulosjulkistuspäivinä. Nyt paukahti positiivinen tulos ja näkymätkin mm. kustannustason suhteen hieman parantuneet. Varmaa ainakin on, että tämä tupakan tumppi on täysin hyljeksitty, unohdettu ja markkinoiden tutkakantaman alapuolellla.
Tässä on Thomaksen kommentit aamun tuloksesta.
Martelan Q3-tulos oli odotuksiamme vahvempi kulusäästötoimenpiteiden siivitettyä tuloksen ennusteidemme yli odotuksiamme pienemmästä liikevaihtokuormasta huolimatta. Todella heikon alkuvuoden jälkeen vertailukaudesta parantunut liikevoitto oli mielestämme huojennus ja osoittaa merkkejä tuloskunnon vahvistumisesta alkuvuoteen verrattuna (kysynnän erittäin vahvasta kausiluonteisuudesta huolimatta). Toimistokalustemarkkinan haasteet eivät kuitenkaan ole vielä takana ja odotamme markkinalta myötätuulta vasta H2’24.
Luin alkuillasta Martelan tuoreen Thomaksen tekemän yhtiörapsan, oli hyvä.
Martelan Q3-raportti oli odotuksiamme vahvempi, sillä kulusäästöt siivittivät tuloksen odotuksiemme yli ennusteitamme heikommasta liikevaihdosta huolimatta ja teimmekin raportin myötä pieniä positiivisia ennustemuutoksia. Martelan tulospohjainen arvostus on vaisujen tulosennusteidemme myötä edelleen korkea, mikä yhdessä korkean riskiprofiilin kanssa painaa riski/tuotto-suhteen silmissämme heikoksi.
Rapsasta lainattu:
Tehostustoimenpiteet pelastivat tuloksen
Martela kykeni puolustamaan kannattavuuttaan liikevaihdon laskusta huolimatta toiminnan tehostamisella (mm. lomautukset ja muut säästötoimenpiteet). Q3:n liiketulos nousi 0,8 MEUR:oon, mikä ylitti selvästi 0,4 MEUR:n ennusteemme. Vuoden ensimmäinen puolisko on käytännössä poikkeuksetta tappiollinen Martelalle, joten nykyisessä heikossa talousympäristössä hyvän tuloksen tekeminen kausiluonteisesti vahvalla H2:lla on kriittistä.
https://www.inderes.fi/fi/research/paaomat-allokoitava-tehokkaasti
EDIT:
Ja tässä olisi vielä analyytikon aamarikommentit:
Niin kenen kannalta hyvä ? Tuskin ainakaan osakkeenomistajien 
, kun ennustetaan alle 2% liikevoittoa koko tämä vuosikymmen. Usein tulee ennemmin ihmeteltyä varsiin ruusuisia ennusteita monen yhtiön kohdalla… Yhtiön tavoite on ainankin ollut 8% liikevoitto…
Frameryllä oli nyt 18,4%. Niitähän se Martelakin myy ja kätevästi vuokrapalveluna…
Missä on ennustettu 2 % liikevoittotasoa ? Kyllä omasta mielestäni Martela on erittäin edullinen.
Pieni osakemäärä tekee vivun hinnassa erittäin suureksi. 1 EUR muutos osakkeen hinnassa on kuitenkin vain n. 4,5 milj. EUR markkina-arvossa. Nettovelkojen uskon säilyvän nykytasollaan, sillä lomautukset ja muut kulukurivalmius tekevät yhtiöstä paremmin valmistautuneen H1:een, joka on kausiluontoisesti heikompi. Toki Waas-liiketoimintamalli tulee koko ajan entistä enemmän tasoittamaan tätäkin asiaa. En muista, milloin Martelan käyttöpääoma on ollut nollassa, ellei peräti negatiivinen, kuten nyt Q3:lla. Tämä on todella hyvä kehityssuunta, joka on voimistunut Waas-liiketoiminnan osuuden kasvaessa.
Yhtiöllä on selkeä visio, jolla etenevät. Strategiaa lukujen kera tulisikin paremmin kommunikoida markkinoiden suuntaan.
Myönnän että odotukset ovat ennusteissa ja nykyisen kurssitason näkökulmasta maltilliset etenkin Helsingin pörssin mittakaavassa. Yhtiöiden tavoitteisiin kannattaa kuitenkin suhtautua aina terveellä skeptisyydellä. 2006–2022 korkein liiketulosmarginaali jonka Martela on raportoinut oi 7,7 % vuonna 2008 eli piirun alle mainitsemasi 8 %:n tavoitteen. Liiketulosmarginaalin keskiarvo 2006–2022 oli puolestaan 1,2 % ja mediaani asettuu 0,8 %:iin. Tätä taustaa vasten 8 %:n tason saavuttaminen normalisoidusti vaikuttaa mielestäni todella haastavalta ja, kun huomioi yhtiön heikentyneen materiaalikatteen (51 % → 40 %) 2 %:n normalisoitu marginaali olisi itse asiassa hyvä saavutus. Martelassa kannattaa muuten liiketuloksen ohella kiinnittää huomiota myös vapaaseen rahavirtaa vuokrakulujen jälkeen, sillä se on mielestäni parhaiten tuloskuntoa kuvastava mittari. Nummelan Kiinteistön myynnin ja takaisinvuokraamisen seurauksena yhtiön vuokrakulut eivät näy täysmääräisesti tuloslaskelmalla, ja liiketulos antaa näin ollen antaa liian hyvän kuvan kannattavuudesta (IFRS 16 standardin hienouksia).
Frameryn suhteellinen kannattavuus on kieltämättä erittäin vahva, ja käsitykseni mukaan yhtiön tuotteita myydään jopa Euroopan ulkopuolelle.
Ennusteissani pidemmän aikavälin liiketulosmarginaali on sitä luokkaa. Olen samaa mieltä, että oman pääoman arvo heiluu vahvalla vivulla, mutta osakkeen halpuus riippuu täysin miten osaketta katsoo. Liikevaihtopohjaisesti osake on toki halpa, mutta 0,7x P/B-kerroin ei vaikuta mielestäni erityisen halvalta, kun yhtiö on historiallisesti tehnyt 1,8 %:n oman pääoman tuottoa, Euroopan taloussuhdanne on heikko ja saksan kymppivuotisesta velkakirjasta saa 2,5-3 %:n tuoton.
Tästä olen aivan samaa mieltä.
Se on hieman erikoinen tilanne, että Martela on Inderes:n analyysien piirissä, mutta tulosraporttien yhteydessä yhtiö ei järjestä tiedotustilaisuuksia, eikä yhtiön edustaja ole ollut Inderes-TV:ssa haastateltavana. Näissä voisi esim. tj:lta saada lisätietoja juuri strategiaan liittyen.
V. 2017 analyytikkonne kuitenkin noin 10 euron kurssissa ilmeisesti arveli, että tämä tulos on uusi normaali , kun antoi osta suosituksen, oliko 14 euroa ? Silloin tehtiin kuitenkin “vain” vajaa 5% liikevoittoa, mikä osoittaa sitä potentiaalia… Näin maalaisjärjellä tuntuisi ,että nyt reilu eurossa tuotto/ riski suhde on ainakin parempi…Kuulostaa tosi hurjalle, että se on nyt huono. Mutta Suhdanneherkkä yhtiö siis, jota ehkä pitäisi ostaa silloin, kun luvut on huonot ja myydä, kun ne on hyvät ? Viimeksi parempi aikahan firmalla oli pitempään 90-luvun lopulla eli it-kuplan tienoilla. v. 95 tehtiin 11% liikevoitto. Yritysostajahan katsoisi velattomalle yhtiölle(pois vuokravelat) ehkä vain P/S lukua, joka tuskin olisi alle 0,2 tasoa (muistaakseni aikanaan se Asko ja Sotkan kauppahintakin) eli menisi sinne 4 euron paremmalle puolelle, mikä tosin teilläkin oli vielä tavoitehinta viime keväänä. Toivotaan parasta ja pelätään pahinta …
Meneeköhän tämä jo mainostamisen puolelle
Koppikauppa käy nyt niin kuumana, että päätimme pidentää Habitare Pro -messutarjoustamme syyskuun loppuun saakka. Ota koppi toimistosi työrauhasta ja nappaa alta tarjoukset!
• Sono: 4 760 € (alv 0%)
• PodBooth: 6 900 € (alv 0%)
• PodBooth Duo: 11 400 € (alv 0%)
• PodBooth Meeting: 14 100 € (alv 0%)
Kaikki kopit sisältävät kiinteän pöydän (PodBooth sisältää myös kiinteän istuimen).
Hyvä kuitenkin, että on edes analyysit. Vielä !!!, ettei käy kuin SSH:lle, jotka lopetettiin, ehkä kun tavoitehinnat oli nihkeitä ? Teothan ne ratkaisee, toivottavasti SSH palaa vielä Inderesiin joskus. Inderes tv maksaa sitten vielä extraa. Onko pienelle firmalle jo liian suuri kuluerä? Toivottavasti ei
Martelan tosiaan tulisi kommunikoida strategiaansa markkinoiden suuntaan aktiivisemmin. Eritoten Waas-liiketoiminnan potentiaali ja hyödyt sekä haitat kiinnostanevat. Nythän yhtiö on tyytynyt toteamaan ko. liiketoimintamallin vaikuttavan positiivisesti.
Onko Henkilöstön tarve enää nykyisen suuruinen ? Tullaanko toimeen pienemmällä tuotantokapasiteetillla kalustetiden kierrätyksen ja vuokrausmallin vaikutuksen vuoksi ?
Nummelan toimitila taitaa käydä tarkoitukseensa liian suuresi vielä tulevaisuudessa. Spekuloitaessa yritysfuusioita ym., ovat synergiaetumahdollisuudet valtavat. Onko tiedossa, sitoutuiko Martela myynnin yhteydessä pitkäaikaiseen vuokraukseen ilman irtisanomismahdollisuutta ?
Jokatapauksessa vuokravelka on parempi velka, kuin rahalaitosvelka. Neuvottelu- sekä joustovaraa on enemmän. Tuskin Nummelan kiinteistöön on helppo saada Martelan kaltaista toimijaa ihan helposti.
Toimitusjohtajalle ja CFO:llehan voi soittaa tulospäivänä, mutta ymmärrän ettei moni piensijoittaja yksinkertaisesti ehdi esim. työkiireiden vuoksi. Itse olen aina yhtiöön yhteydessä tulospäivänä, mutta varmasti yhtiö kykenisi paremmin viestimään, mitä pyrkivät tekemään ja suurempien yllätysten iskiessä avaamaan kvartaalin taustoja. Pyrin toki raporteissa tuomaan käsiteltyjä kohtia sijoittajalle, mutta kaikkea ei aina saa raporttiin mahtumaan.
Ymmärrän pieniä käänneyhtiöitä, jotka priorisoivat muuta kuin esimerkiksi tulosesitysten järjestämistä, mutta toimitusjohtajan haastatteluthan voisivat hoitua kätevästi tulospäivän aikana.
Mun on vaikea kommentoida Martela analyysiämme vuodelta 2017, kun olen itse ollut tulossa vasta vuodesta 2020 ja seurannut Martelaa vuodesta 2021. Maalaisjärjellä voi tuntua siltä, mutta samalla on tärkeää pitää mielessä, että yhtiöt ovat eläviä organismeja, jotka muuttuvat ajan myötä eikä tämän päivän Martelaa voi suoraan verrata vuonna 2017 seuraamaasi yhtiöön. Martelan osakekohtainen pääomahan on sittemmin laskenut kolmannekseen siitä, mitä se oli vuoden 2017 lopussa ja taseen piiloarvokin on käytetty (ts. Nummelan Logistiikkakeskus). Tähän kun lisää vielä korkojen renesanssin (korkeampi vaihtoehtoiskustannus) ja heikomman lyhyen aikavälin näkymän, vaikuttaa kurssikehitys mielestäni rationaaliselta.
Suhdanneherkkyys pitää täysin paikkansa. Varmasti yritysostaja katsoo yhtiötä laajemmin, kun vain P/S-lukua, sillä onhan sillä valtava ero omistaako yhtiö 15 MEUR:n kiinteistön vai onko se siinä vuokralla, vaikkei P/S-kertoimeen sillä ei ole vaikutusta.
Hyviä kysymyksiä kaikki!
Valitettavasti nykyinen strategia on jäänyt melko vähäisille huomioille sijoittajien suuntaan ja uskon että senkin suhteen on tullut jonkin näköistä iteraatiota ajan myötä.
Jonkin näköinen rakennejärjestely on luonnollisesti yksi potentiaalinen arvonajuri ja uskon että toimiala kaipaa ravistelua, jotta kannattavuustasot nousisivat kohtuulliselle tasolle. Se voi toki tapahtua myös kilpailijan poistumisen kautta.
Niin sitähän ei ole tainnut kukaan osannut arvata, että sillä 60-luvun Nummelan tehtaalla olisi joku muu arvo kuin tasearvo. Vai vedätettiinko ostajaa , kun korot oli alhaalla ? Nykyään ollee sinänsä trendi, että tiloja ei enää omisteta itse, ei edes Kesko. Yritysostaja katsonee sitä P/S lukua ja varmasti arvelee, että kyllä se 5% liikevoitto tuolla tehdään , kun tulee osaavammat toimijat tilalle. Jysk Suomikin tekee sen 10%, vaikka luulisi, että kotikuluttajat on hintatietoisempia.
Korona ja sota on nyt aiheuttanut , että myös pahimmat kilpailijat Isku ja Kinnarps on melko kanveesissa. Kuinka kauan ? Toivoa sopii, että uusi talousjohtaja olisi hieman etevämpi sen kulukontrollin suhteen… Varmasti Martelan konkurssi -riski on kasvanut 5 vuoden aikana, toisaalta kurssilaskun myötä tuottopotentiaali on myös kasvanut, sillä siihen “potentiaaliseen” (kun kaikki mätsää) 20 euron kurssiin (josta v. 2017 analyytikkokin lienee puhunut) on yhä pitempi matka. Jonkinlainenhan Gaussin käyrä siitä tulee, jonka muoto muuttuu jatkuvasti…Aika vaikea piirrettävä toki, kun sitä kristallipalloa ei kenelläkään ole.
Tyypillisestihän tasearvot voivat poiketa merkittävästikin näissä tapauksissa, jossa tilat/tuotantolaitokset ovat pitkään majailleet taseessa. Mieleen tulee ehkä Orthex ja Tulikivi, jossa vastaavaa ”piiloarvoa” löytyy. Jos kyseiset tilat ovat operatiivisessa käytössä näkyvät niiden tuomat säästöt (vrt. vuokraaminen) toki yhtiön kassavirrassa. Markkina-arvoaan pienempien tasearvojen vuoksihan edellä mainittujen yhtiöiden riskikorjatut pääoman tuotot vaikuttavat suuremmilta kuin ovat todellisuudessa (taseen kirjaaminen markkina-arvoon nostattaisi omaa pääomaa ja laskisi pääoman tuottoja). Eihän Martelankaan kiinteistön tasearvo ollut kuin pari miljoonaa, mikä on todella matala kiinteistön noin 1,5 MEUR:n vuotuiseen vuokraan nähden. Asia on toki erilainen, jos yhtiön taseessa majailee omaisuuserä, jota ei hyödynnetä operatiivisessa liiketoiminnassa ja jonka vaikutus ei tästä johtuen ei heijastu rahavirrassa.
Olen ollut huomaavinani vastaavaa trendiä.
Käsittääkseni McKinseyn näkemys (Valuation kirjan perusteella) näihin sale and leasebackeihin on, että ne kannattavat yhtiön kannalta niissä tilanteissa, jossa yhtiö on jollain aikavälillä poistumassa kiinteistöstä. Mikäli tuotantolaitosta/logistiikkakeskusta on tarkoitus hyödyntää hamaan tappiin asti olisi omistuksen säilyttäminen osakkeenomistajien kannalta parempi. Valmistavan teollisuuden ja dynaamista myymäläverkostoa ylläpitävän toimijan lähtökohdat voivat tästä näkökulmasta olla täysin erilaiset.
Hyvä kysymys. Kyllähän toimialan heikot pääoman tuotot ja kireä kilpailu pakottavat koko toimialaa muovautumaan/uusiutumaan.
Tänä päivänä vastaava transaktio olisi luultavasti vaikeampi toteuttaa / toteutettavissa heikommilla ehdoilla pääoman nousseen kustannuksen myötä. Mielestäni Martelan kannalta on nyt vaan kriittistä, että logistiikkakeskuksen myynnistä vapautuneet rahavarat saadaan investoitua korkealla pääoman tuotolla.
Toimari näytti saaneeen viime vuonna palkkaa 357 tonnia. Vertailun vuoksi saman kokoluokan Robitiilla sai puolet vähemmän. Jos henkilökunnan kuluja leikattaisiin 20%, yhtiöhän olisi heti voitolla… Miksi henkilökunnan pitää olla niin korkealle koulutettua. Eihän tämä mikään teknologiafirma ole. Tulospalkkaus ja pienempi kiinteä palkka olisi hyvä.
Organisatorinen uudistus olisi kyllä tehtävänä, se on totta.
WaaS-liiketoimintamallin kasvu ei vaatine aivan entisenlaista organisaatiota. Ei toteutusten, kuten ei myöskään suunnittelun puolella. Eksaktisti ei osaa sanoa, kun yhtiö ei ole strategiaansa esitellyt liiemmin.
Mutta sellainen kutina on kuitenkin, että yhtiössä tiedostetaan palvelumallin katepotentiaalin olevan paljon parempi, kuin ns. perinteisen toimitusmallin.
Talouselämä julkaisi kiinnostavan jutun Martelan kilpailijasta Iskusta. Jos tiivistän hieman kiinnostavimpia kohtia
Iskussakin lienee huomattu, että Martela on palvelumallinsa (WaaS) kanssa uniikki tapaus markkinassa. Fuusioilla on spekuloitu jo muutaman vuoden, mutta markkinadynamiikan hiljalleen muuttuessa, Martela on vahvoilla, eikä sen näkökulmasta ainakaan “pakkofuusioita” tarvinne.
Järkevällä tavalla fuusio voisi olla looginen. Mutta, millä ehdoilla / hinnalla osapuolet voisivat löytää toisensa ?
Edelleenkään en ymmärrä logiikkaa tuon 10 % osakemäärästä omistamisen suhteen.