Ei kai se oikein voi olla edes mahdollista, että yhdellä firmalla olisi kilpailulainsäädännöllisesti 80% markkinoista… Mutta Jos esim. palvelutalon huonekalujen tarjouspyynnössä on näkynyt kolme tarjoajaa, Martela, isku ja Kinnarps, niin kivahan se on kilpailijaa omistaa jo siinä mielessä, että ei niin harmita, jos se tarjous hävitään Martelalle. 
… Sinänsä, jos Martela onnistuu sössimään oman pääomansa, niin yritys lienee pakkokin myydä. Arvoa firmalla kyllä lienee , vaikka oma pääoma olisi hieman negatiivinenkin…Ostaja saa ison markkina-osuuden alalta. Marteloilla ei (osakeantia ajatellen) rahaa olle laittaa lisää. Mm. Marfortilla ei ole toimintaa… Heikki Martelahan vuosi pari sitten myi vaatimattoman , pienehkön 50-luvun omakotitalonsa 
Voi olla että Iskun otti näkemystä Martelan osakkeen hintaan ostaessaan osaketta (ns. finanssisijoitus) tiedostaen toimialan hyvän vireen. Hyvinhän se poiminta tuotti lyhyellä aikavälillä.
Nyt Isku-konsernin kiinteistösijoituksista vastaava Isku Invest hakeutuu yrityssaneeraukseen. Mikäli kilpailija joutuu kotimarkkinalla supistamaan liiketoimintaansa voi Martelalle avautua paikkoja markkinaosuuksien valtaamiseen.
Tässä on Salkunrakentajan juttu, jossa on lainattu Thomasta.
Lisäksi heinä-syyskuussa tulos oli positiivinen. Kun toisella vuosineljänneksellä liikevoitto oli tappiolla -2,9 miljoonaa euroa, ylsi Martela kolmannella vuosineljänneksellä niukasti positiiviseen 0,8 miljoonan liikevoittoon. Vertailukaudella liikevoitto oli 2,1 miljoonaa euroa.
Käänteen merkit olivat siis olemassa. Joulukuun 20. päivänä Martela joutui kuitenkin julkistamaan tulosvaroituksen.
Martela suunnittelee toimintojensa tehostamista ja uudelleenorganisointia.
Alustavan arvion mukaan suunnitellut organisaatiomuutokset johtavat noin 25 työtehtävän vähennykseen.
Arttu on antanut kommenttinsa muutosneuvotteluista.
Haasteellisena jatkuneen markkinaympäristön takia Martela ilmoitti aloittavansa toimintojensa tehostamisen ja uudelleenorganisoinnin suunnittelun. Tehostamistoimilla pyritään sopeuttamaan kustannusrakennetta vastaamaan markkinan ja liiketoiminnan nykyistä tilaa. Uudelleenorganisoinnilla yhtiö pyrkii parantamaan asiakkaidensa palvelukokemusta. Arvioimme tehostamistoimien vaikutusta ennusteisiimme ennen yhtiön Q4-tulosta.
Tässä on Thomaksen kommentit Martelan aamun tuloksesta.
Martelan Q4-tulos oli odotuksiamme vahvempi kulusäästötoimenpiteiden siivitettyä tuloksen selvään ennusteylitykseen odotettua pienemmästä liikevaihtokuormasta huolimatta. Todella heikon alkuvuoden jälkeen tasokorjauksen tehnyt tuloskunto on mielestämme huojennus. Toimistokalustemarkkinan haasteet eivät kuitenkaan ole vielä takana ja odotamme markkinalta myötätuulta vasta H2’24. Kuluvalle vuodelle yhtiö ohjeistaa kasvavaa liikevaihtoa ja positiivista liiketulosta, mikä on linjassa odotuksiimme.
Tässä olisi vielä yhtiörapsa. 
Martelan Q4-raportti oli odotuksiamme vahvempi, sillä kulusäästöt siivittivät tuloksen selvästi odotuksiemme yli vertailukaudesta laskeneesta liikevaihdosta huolimatta. Teimmekin raportin myötä positiivisia ennustemuutoksia. Martelan tulospohjainen arvostus on vaisujen tulosennusteidemme myötä edelleen korkea, mikä yhdessä osakkeen korkean riskiprofiilin kanssa painaa riski/tuotto-suhteen silmissämme heikoksi.
Rapsasta lainattua:
“Iskulla voi nähdäksemme olla kiinnostusta yhdistyä Martelan kanssa,koska se omistaa edelleen noin 10 % konsernista. Kolikon kääntöpuolella taseriski ja riski osakkeen uudelleenhinnoittelulle painavat kuitenkin vaakakupissa selvästi tunnistamiamme potentiaalisia ajureita enemmän.”
Tässä olisi toimitusjohtaja Ville Taipaleen katsaus yhtiöönsä. 
Mielenkiintoinen uusi hallitusjäsen Martelaan, Stokke AS:n CEO. Toivottavasti tuo hyviä oppeja, miten tehdään kannattavaa kalustebisnestä.
Suosittelen esitystä Martelasta kiinnostuneille! Yhtiöllä kun ei ole webcasteja tai haastatteluja tämä on ainut esitys, jonka olen netistä löytänyt. Informatiivinen esitys ja siitä saa myös kosketusta yhtiön johtoon. Laajassa raportissa olemme nostaneet esille Martelan jakelevan myös kumppaneiden tuotteita ja tämä kalvo nostikin esille millaisia brändejä joukosta löytyy.
Thomaksen etkoilukommentit Martelan tiistaista Q1-julkkaria varten.
Martela julkistaa Q1-raporttinsa tiistaina arviomme mukaan kello 7.45. Vastassa on heikko vertailukausi, jonka aikana toimistokalustemarkkina kutistui selvästi, mikä yhdessä kasvupanostusten kanssa aiheutti selvää painetta kannattavuuteen. Odotamme yhtiön toteuttamien säästötoimenpiteiden johtavan vertailukautta vahvempaan tulostasoon, mutta liikevaihdon supistuneen. Ennakoimme yhtiön toistavan kasvavaa liikevaihtoa ja positiivista liiketulosta indikoivan ohjeistuksensa, mutta tiedostamme ohjeistuksen olevan vahvasti H2:n varassa.
Aivan karmea tulos. Kannattavuus romahti ja minusta kassakriisi näyttää jo uhkaavalta.
Pistetään myös analyytikon kommentti mistä löytyy myös luvut: Martela Q1-aamutulos: Puun ja kuoren välissä - Inderes
Aika lunkisti yhtiössä kuitenkin otetaan asiat, vaikka tuloskunto on surkea. Uskotaanko yhtiössä oikeasti itsekään enää ohjeistuksen pitävyyteen ? Pakkohan se kai on, kun virallisesti niin tiedottavat.
Yhtiössä täytyisi osakesarjat yhdistää, kuten esim. Keskisuomalainen Oyj:ssä tehtiin.
Hyvää kommenttia analyytikoilta. Tosin itseä on jo pidempään mietityttänyt toistuva puhe Nummelan logistiikkakeskuksen myynnistä saaduista varoista. Martelahan oli jo tätä ennen tehnyt useamman vuoden verran tappiota eli tällä paikattiin jo aikaisemmin kertynyttä kassavajetta. Vuonna 2021 oli myös noin miljoonan osakeanti, jolla saatiin kassatilannetta parannettua:
Huomionarvoista on, että kumulatiivisesti kertyneet voittovarat ovat painuneet vuoden 2017 14 miljoonasta jo yli miljoonan verran negatiivisen puolelle.
Mielenkiintoista nähdä mitä Isku tekee omistamilleen Martelan osakkeille. Isku Invest Oy on yrityssaneerauksessa mutta osakkeet olivatkin ilmeisesti Isku Yhtymän taseessa eli ei ainakaan heti ole yrityssaneerauksesta johtuvaa pakkomyyntiä tulossa. Jos konsernin sijoitusyhtiö on haettu saneeraukseen niin se kuitenkin kertoo, että heillä on kova tarve käteiselle.
Suunnattu osakeanti 2021 ei tuonut yhtiölle nettomääräisesti, kuin n. 30 % merkintähinnoista, sillä osakehankintoihin yhtiö myönsi merkitsijöille lainaa 70 % hankinnan arvosta. Osa lainoista lienee maksettu takaisin, mutta yli taseen yli 500 000 EUR pitkäaikainen lainasaatava on henkilökunnan velkaa yhtiölle. Luulisi sparraavan kovempaan suorittamiseen.
Huvittavaa (tai ehkä ei) kyllä, pari päivää ennen Q1-raportin julkaisua, päättyi avainhenkilöille suunnatun annin merkintäaika. Tälläkin kerralla yhtiö myöntää lainaa max. 70 % hankintojen arvosta. Saapa nähdä miten paljon on merkitty. Jos merkintäaika olisi alkanut Q1-raportin jälkeen, merkintä ei varmaankaan olisi ollut mikään suksee. Ajoitus suunnatulle annille oli siis huonoin mahdollinen.
Omistajiston tahtotilasta pääomitusten suhteen ei ole suurempaa tietoa. Iskun tilannetta on jo aiemmin käsitelty, joten haluja merkittäviin lisäpanostuksiin ei liene olemassa. Perustajaomistajien kyvystä / halusta pääomituksiin ei ole tietoa, ainakaan julkisesti.
Edelleenkään en ymmärrä Iskun 10 %:n omistuksen logiikkaa. Ei mitään merkitystä mihinkään ?
Itsekin uskoin, että q1 olisi parempi johtuen juuri tuosta suunnatun annin ajoituksesta. No pääasia, että uusi talousjohtajakin (toivottavasti etevämpi) on nyt sitoutettu firmaan. Positiivista, jos nyt jotain haluaa löytää, niin oli palveluiden myynnin kasvu, ilmeisesti yksikkö on kokonaisuudessaan ent. muuttopalvelu Grundell. Sehän teki v.-22 n. 13% liikevoiton 17 millin liikevaihdolla, ennen sulautumista Martelaan. Jo yksinään, jos se myytäisiin (ostettiin alunperin v.-12), arvo voisi olla jopa yli 10 milliä. PankkiVelatonhan yhtiö vielä on. Vuokranmaksuissa ollee tarvittaessa joustovaraa(verrattuna asuntojen vuokriin), sillä eihän ne jenkkisijoittajat sinne “hornankuuseen” kovin helposti varmaan saisi uutta vuokralaista. Oikeastaan niiden pitäisi varmaan jo nyt aloittaa keskustelut vuokran alentamisista tai siirtämisestä vähän eteenpäin, toki viimeistään, jos ja kun nettokassa on syöty
Osaako kukaan avata asiaa miksi vuotuinen kassavirtavaikutteinen vuokrasopimusvelan lyhennus on ollut n. 3,5 milj. EUR, vaikka emoyhtiön tilinpäätöksessä Nummelan kiinteistön kk-vuokraksi on mainittu n. 130 000 EUR ?
Vuokrasopimusvelan rahavirta laskee vuosittain. v. 2026 se olisi enää 2,17m vuosikertomuksen (s.43) mukaan. Vuokrallahan ovat myös Keilaniemessä, jossa on pääkonttori. Katolla oleva nimikyltti ollee Keilaniemen isoimpia ja oven edessä liehuu isot liput, ei uskoisi, että puhutaan 5 millin yhtiöstä Nokiakin joutui ilmeisesti kustannussyistä lähtemään valitettavasti sieltä… Intialaisia turistibusseja oli aikanaan kiva bongata…
Ok, kiitoksia selvennyksestä.
Tuo 5 milj. korreloi sijoittajien uskosta (tai pikemminkin sen puutteesta) yhtiön tekemiseen. Valmistavan puolen tuloskunto pitäisi saada paremmaksi, ehkä sellaista Ikeamaista kulukontrollia kaivataan. Osien summa luulisi olevan suuremman. Etenkin jos ja kun tulos on positiivinen, vaikka tulosalskelmaan lisättäisiin vielä nyt kassavirtalaskelmassa olevat vuokrakulujen rippeetkin.
Ovat viime vuonna näköjään ottaneet käyttöön uuden ERP:in ilmeisen onnistuneesti.
Kauppalehti 4.11.2017
Toiminnanohjausjärjestelmän merkitys kasvaa yhtiön koon kasvaessa ja järjestelmien takkuilut näkyvät talousluvuissa. Oriola menetti kolmannella neljänneksellä järjestelmän käyttöönoton ongelmissa neljä miljoonaa euroa liikevaihtoa ja viisi miljoonaa euroa liikevoittoa. Vaikutukset heijastuvat vielä ainakin neljännelle kvartaalille.
”Aina kun firma sanoo sanan erp, niin tulosvaroituksen voisi pistää seuraavalla viikolla jakoon. Se näyttää olevan niin, että yhtiöt melkein poikkeuksetta aliarvioivat niiden käyttöönoton vaikeutta”, sanoo Taalerin kokenut salkunhoitaja Mika Heikkilä.
Tikkurila antoi tulosvaroituksen kesällä ja Martela viimeksi lokakuussa. Molempien syynä oli ainakin osin toiminnanohjausjärjestelmä.