Masse-sedän Joulupähkinä 2021
Sedän supersuosituissa Pähkinöissä on aiemmin liihoteltu mm. Kreikassa, Islannissa ja Savon sydänmailla. Nyt näin korona-pirun taas riehuessa on parempi pysyä turvallisesti kotimaan kamaralla ja suunnata Pohjanmaalle, tuolle hersyvien tarinoiden kotikonnulle, ja mennä riemukkaaseen pikkujouluaikaan. Pähkinän tarina on tosi, mutta se saattaa sisältää pieniä määriä nk. arveluttavaa materiaalia, joten sitä ei suositella alaikäisille, tosikoille eikä ylimmille moraalinvartijoille :
Elettin 80-luvun loppua ja Seinäjoen sivukylällä asusteli uhkea ja simpsakka nuori rouva, joka kävi päivätöissä kaupungin keskustan tilitoimistossa. Yksistään maanviljely kun ei silloinkaan meinannut pitää viljelijäperheitä leivän syrjässä kiinni. Joulukuun alun pe-iltana toimistolla oli tuttuun tapaan pikkujoulut eikä rouva kerennyt kotia saakka kääntymään vaan vaihtoo verkkosukat, pikkumustan ja korkkarit siinä nopiasti vaan toimiston vessassa.
Päivällä oli ollut vesisadetta, mutta illaksi alkoi kivasti ilma kuivua ja pakastua. Juhlailta meni rattoisasti pikkuhuppelissa syöden, juoden, tanssien ja laulaen. Mutta pikkurouva oli körttiläistä sukua ja muisti hyvin, että oli luvannut isännälle lähteä taksilla kotia kohti jo pian puolen yön jälkeen. Näin tehtiinkin ja 30km asfalttitietä taksin etupenkillä lauleskellen sujui sukkelaan. Mutta sitten kotitalon kylätielle käännyttäessä odotti heti ensimmäisen mutkan takana yllätys: tie edessä umpijäässä, ja taksimies löi liinat kiinni kieltäytyen ajamasta eteenpäin – hyvän kun edes uskaltaisi pilkkopimeässä peruuttaa takaisin päätielle!!!
Voihan ristus mikä tilanne! Kotitilalle olisi vielä reipas 2km matkaa, kello jo yli yksi yöllä ja autossa jumissa ventovieraan taksikuskin kanssa …
Mutta miten tilanne eteni ja lopulta ratkesi?
Alla on foorumilaisille neljä ratkaisuvaihtoehtoa. Reippaasti vaan vastaamaan, miten mielestäsi tarina päättyi. Mielellään mukaan napakka perustelu. Jos mikään vaihtoehdoista ei tunnu hyvältä eikä uskottavalta, kerro foorumille oman ratkaisuehdotuksesi. Tapaninpäivänä Masse-setä sitten teille kertoo, miten tarina oikeasti päättyi…
- Pikkurouva mietti tovin, maksoi taksin, vetäisi korkkarit jalasta ja sukelsi pilkkopimeän tien ojanpohjalle ja alkoi metsiä pitkin pungertaa käsikopelolla kohti kotitaloa. Tarina ei kerro, pääsikö rouva koskaan perille.
- Taksimies haistoi tilanteessa rahastuksen paikan: kyytimaksun rahastuksen jälkeen mies kaivoi mersun perärontista vanhat 46-numeroiset hokkarit ja katkenneen lätkämailan, myi ne rouvalle 400 markalla, auttoi ystävällisesti hokkarit verkkosukkien päälle, työnsi rouvan paanalle, toivotti onnea ja kaasutti äkkiä pois paikalta.
- Tovin siinä taksin etupenkillä istuttuaan pikkurouva huomasi, että kuskin käsi oli viivähtänyt rouvan reidellä useammin kuin todennäköisyyslaskenta sallisi. Siitä rouva jonkinasteiseen paniikkiin, ulos autosta maksamatta, sekoryntäys kaatuillen kohti edessä siintävää metsästystornia ja pian tornista alkoi kuulua susimaista, epätoivoista ulvontaa.
- Pikkurouva ja taksimies huomasivat yhteistuumin tilanteen toivottomuuden ja eikun taksilla takaisin Seinäjoelle, Sorsanpesän yökerhossa päät täyteen, ja sitten jatkoille hyvää flaksiaan kiitelleen taksimiehen kämpille. Taaskaan tarina ei kerro, mitä aamulla tapahtui…
Oikein Rattoisaa Joulua! Hou! Hou!
Masse-Pukki, FA, Sijoittajana vain Mr. Keskiverto, mutta sijoittamisen viihdekomponentissa parasta A-ryhmää