Merus Powerin ensimmäisellä vuosipuoliskolla liikevaihto kasvoi, mutta kannattavuus otti kolhua. Kari Tuomala kommentoi analyytikko Pauli Lohen haastattelusssa.
Aiheet:
00:00 Aloitus
00:39 H1:n kuulumiset
02:20 Kysyntä
05:01 Taaleri Energian sähkövaraustilaus
06:37 Myyntikanavien rakentaminen
08:40 Muutto uusiin tiloihin
10:59 Kannattavuus
Osaatko arvioida kuinka paljon liikevaihtoa tuloutui H1:llä Taalerin projektista?
Pauli ja Meruksen uusi yhtiöraportti. 
Kovasta liikevaihdon kasvusta huolimatta H1-raportin yleiskuva jäi mielestämme heikon kannattavuuden vuoksi hieman negatiiviseksi ennakko-odotuksiimme nähden. Kasvustrategia kuitenkin etenee hyvin, vaikka kannattavuuden skaalautumisen ajankohtaan ja mittakaavaan liittyy epävarmuutta.
https://www.inderes.fi/fi/tyolas-kasvuprojekti-etenee-mallikkaasti
Paras arvioni on noin 5,5 MEUR (H1 ennusteen ja toteuman välinen erotus).
Kyllä tuo taitaa enemmänkin tarkoittaa että Wärtsilä ei välttämättä ole jatkossa kilpailija. Kannattaa vilkaista Wärtsilän ketjun kommentteja, joissa epäillään tuon olevan vahvasti läpilaskutusta hyvin alhaisella katteella Wärrelle.
Esim:
ja heti seuraava viesti(t).
Itsellä hivenen kosketuspintaa näihin akkuihin. Järjestelmän rakentajan kannalta on oleellista mitä älyä siihen kylkeen saa rakennettua, josta olisi asiakkaille merkittävää lisäarvoa. Muuten tosiaan rooli jää vain akkujen välittäjäksi alhaisilla katteilla. Ja tuon “älyn” keksiminen ei ole ihan helppoa siten että saisi luotua kestävän kilpailuedun.
Ja tämä erityisesti noissa suurissa hankkeissa, joissa on paljon mahdollisia toimittajia. Merus taas pyrkii keskittymään hivenen pienempiin hankkeisiin, jolloin kilpailu on enemmän paikallista. Ja toki Merus pyrkii luomaan tuota älyä järjestelmään. Nähtäväksi jää kuinka pysyää etua saavat sillä luotua.
Joo kyllä se todennäköisempi skenaario on että Wärre luopuu sähkövarastoista.
Sekin olisi teoriassa mahdollista että Merusta kiinnostaisi hankkia joku osuus itselleen noissa järjestelyissä jos paikka tulee?
Paljon tapahtuu nyt vauhdilla kasvavalla sähkövarastoinnin markkinalla ja monenlaista yrittäjää apajilla kuten nyt vaikka tämä Leden Group.
Merus Power toimittaa 110 Mvar staattisen loistehon kompensaattorin (SVC) modernisaation ArcelorMittalin terästehtaaseen Varsovaan. ArcelorMittal on yksi maailman suurimmista teräksen tuottajista. Modernisaatio toteutetaan yhteistyössä Puolan partnerin Electrical Power Quality Systems (EPQS):n kanssa tehtaaseen uusitaan kaikki ohjattavat komponentit ja hallintaohjelmistot. Toimitukseen kuuluvat tyristoriventtiilit, ohjausjärjestelmä ja jäähdytyslaitteisto sekä varaosat ja kokonaisvaltainen asennuspalvelu. Kaupan arvo on alle miljoona euroa. Asennukset tapahtuvat vuosihuoltoon kuuluvan seisokin aikana syksyllä 2024.
@Pauli_Lohi on antanut kommenttinsa uudesta tilauksesta terästeollisuuteen.
Merus Power tiedotti pienehköstä sähkönlaatuprojektista metalliteollisuuteen vuodelle 2024. Metalliteollisuuden tilaukset ovat heikentyneet kuluvana vuonna, mutta Merus Powerin kasvun kannalta olennaisin kysymys liittyy sähkövarastoliiketoiminnan kehitykseen ja tilauksiin.
Minua kiinnostaisi kuulla Merus Powerin tuotteita tuntevilta, onko Merus Powerilla sellaista osaamista ja sellaisia tuotteita portfoliossaan, että se voisi olla merkittävä tekijä erittäin suurten akkuvarastojen valmistamisessa? Sellaisten varastojen, joista tässä Ylen artikkelissa puhutaan:
Kyse on akkuvarastoista, joihin kyettäisiin varastoimaan tuhansia megawattitunteja sähköä. Niitä on tarkoitus rakentaa tuulipuistojen yhteyteen ja muihin sopiviin paikkoihin lähelle sähkön kantaverkkoa.
– Pystyttäisiin tarjoamaan akuista energiaa ydinvoimalan tuotannon verran joko kahdeksi tai neljäksi tunniksi, sanoo Rimali.
Kyse on noin miljardin euron arvoisesta investoinnista.
– Me arvioimme, että tällaisia suuria energiavarastoja on kannattava alkaa rakentaa 3–5 vuoden kuluttua, pohtii Rimali.
Tuossa jutussa on haastateltu Taaleri Energian sijoitusjohtajaa Ville Rimalia. Mielenkiintoista tuossa on, että Merus Power tekee parhaillaan 20 miljoonan euron arvoista sähkövarastoa Taaleri Energialle ja tuossa tilauksessa on optio sähkövaraston koon kasvattamisesta. Jos tuon varaston rakentaminen onnistuu hyvin, ehkä Merus Power saa lisää tilauksia Taaleri Energialta?
Minua kiinnostaa myös tämä Neoen Renewables Finland Oy:n suunnitteilla oleva sähkövarasto, jota mahdollisesti aletaan rakentaa Raumalle ensi vuonna: Akkusähkövaraston rakentaminen etenemässä Raumalla - Satakunta - Satakunnan Kansa
Lainaus tuosta Satakunnan kansan jutusta:
Lupien järjestyttyä seuraavina vaiheina on sähkövaraston yksityiskohtainen tekninen suunnittelu sekä laitetoimitusten kilpailuttaminen.
Sama firma (Neoen Renewables Finland Oy) kaavailee isoa sähkövarastoa myös Mikkeliin:
Mikkeliin suunnitteilla valtava sähkövarasto, joka parantaisi uusiutuvan energian toimintavarmuutta | Etelä-Savo | Yle
Kysyntää siis sähkövarastoille vaikuttaa tulevaisuudessa olevan, mutta itse en osaa arvioida, mikä on Merus Powerin potentiaalinen asema näillä markkinoilla.
Itse hahmotan tätä markkinaa siten että kokoluokkia on monenlaisia. On todella suuria hankkeita, keskikokoisia ja pieniä. Tästä myös Merus on mielestäni puhunut omissa esityksissään.
Suurissa hankkeissa yleensä taidetaan haluta toimittaja, jolla on kykyä kantaa hankkeen mahdollisia riskejä. tällä markkinalla nähty ainakin Tesla, Wärtsilä ja voisin kuvitella myös suurten sähkötalojen (ABB, Siemens, Schneider etc.) olevan näissä riittävän uskottavia. Nämä ovat käsittääkseni 10M€ tai suurempia hankkeita. Näissä varmaankin asiakkaina ovat suuret sähköjärjestelmätason toimijat (voimalaitoksia operoivat tahot tai muut isot energiamarkkinoille osallistuvat tahot)
Keskikokoiset hankket on käsittääkseni juuri jonkin tuulipuiston yhteen rakennettavia hankeita tai jonkin yksittäisen yrityksen (tehdas, varasto tms.) tarpeisiin rakennettava järjestelmä. Nämä lienevät jossain 100k€ -10M€ kokoluokassa ja näissä käsittääkseni Merus Power on voimakkaimmillaan. Vastapuolet olettavasti samaa kokoluokkaa ja/tai kokevat toiminnan suurten toimittajien kanssa haastavaksi.
Sitten on vielä pienet hankket (alle tuon 100k€) joissa puhutaan vaikka jonkin yksittäisen kohteen energiavarastointi tarpeista ja pyrkimyksestä hallita hintaheilahteluja sekä toisaalta turvata sähkönsaantia mahdollisten katkosten varalta (sänkönsaanti kriittistä kohteelle ns. spinning reserve käyttö akuilla). Nämä luultavasti pienempiä paikallisia toimijoita yhteistyössä akkutoimittajien kanssa.
Tuo yllä esitetty tosin on vielä hyvin yksinkertainen kuvaus asiasta. Oleellista kuitenkin ymmärtää että käytännössä jokaisessa maassa hivenen erilainen lainsäädäntö (Yhdysvalloissa taitaa osavaltioiden välillä olla merkittäviä eroja) ja tämä aiheuttaa kustannuksia projektin suunnittelulle. Eli globaalin tason toimijan ei kannata aivan pieniä projektia pyrkiä edes hakemaan, koska näiden toteuttaminen kustannustehokkaasti ei kuulu noiden organisaatioiden vahvuuksiin.
Asiakkailla on myös hyvin monenlaisia tarpeita, jotka nekin vaikuttavat toteutuksen malliin. Uskoisin olevan perusratkaisuja (taajuussäätömarkkinat tai vaikka vuorokauden sisäinen energian kulutuksen tasaaminen), jotka lienee melko helposti kopioitavissa kohteesta toiseen. Mutta asiakkailla voi olla myös jokin oma erityinen niche tarve, jolloin tulee tehdä hyvin paljon asiakaskohtaista räätälöintiä. Tällöinkin osalla toimittajista olla haasteita vastata noihin tarpeisiin. Itse uskon Meruksella olevan kykyä toteuttaa hyvinkin kustannustehokkaasti asiakaskohtaista räätälöintiä. Suurilla organisaatioilla on taipumus tulla melko jäykiksi toiminnoissaan.
Sitten vielä hyvä muista kaikki asiakkaan muut vaatimukset (HSEQ, Legal etc.) ja miten hyvin toimittaja pystyy näihin vastaamaan uskottavasti. Eli yleensä asiakkaan organisaation koolla on taipumus jollain tasolla korreloida toimittajan organisaation kanssa.
Ja disclaimerina, en ole tuolla alalla enkä tunne teknologiaa syvälisemmin. Toisenlaisessa ympäristössä kyllä näiden asioiden kanssa olen ollut tekemisissä erilaisissa rooleissa (lähinnä jonkinasteisena asiantuntijana). Eli yllä oleva on omaa hahmottelua asiasta ja voin ymmärtää asioita hyvinkin väärin.
Kirjoitan yhtiön nimen usein Mersus. En ikinä opi tai muista. 
@Pauli_Lohi on tehnyt tuoreen yhtiöraportin Meruksesta.
Vuoden 2023 kannattavuus on jäämässä heikoksi vahvasta kasvusta huolimatta, mikä johtuu mm. komponenttien kallistumisesta, kysynnän heikentymisestä tuotemyynnissä sekä kulumassan kasvusta uusien tilojen ja rekrytointien myötä. Näemme yhtiöllä edelleen hyvät mahdollisuudet merkittävälle tuloskasvulle keskipitkällä aikavälillä, mutta lyhyellä aikavälillä näkyvyys on heikko. Vuoden 2024 ennusteemme nojaavat onnistumisiin uusien merkittävän kokoisten sähkövarastoprojektien saamisessa.
EDIT:
Tässä olisi vielä kommentit:
Pauli on tehnyt myöhäisillalla töitä, jotta saisi laajan rapsan valmiiksi ja tässä se nyt olisi ihan kaikkien luettavissa.
Sähkövarastovetoinen kasvu otti merkittävän askeleen eteenpäin vuoden 2023 aikana suuren projektin ansiosta. Lisäksi uudet toimitilat yhdessä vahvistuneiden henkilöresurssien kanssa mahdollistavat liiketoiminnan nopean kasvattamisen. Sähkövarastoliiketoiminnan kilpailukyvystä ja kannattavuudesta ei kuitenkaan ole vielä riittävästi todisteita.
Lueskelin Inderesin, @Pauli_Lohi, tuoretta laajaa analyysiä Merus Powerista.
En löytänyt laajasta analyysistä mainintaa yhtiön immateriaalioikeuksista, vaikka yhtiö mielletään teknologiayhtiöksi ml. sen omat innovatiiviset ratkaisut. Yhtiön listautumisannin esitteestä (21.5.2021) löysin jotain tietoa, mutta mikä mahtaa olla yhtiön immateriaalioikeuksien nykytila ja merkittävyys?
Oma tulkintani on, että patenteilla on toistaiseksi melko vähäinen rooli Merus Powerin kilpailukyvyssä. Toki on mahdollista, että patentointia tehtäisiin tulevaisuudessa enemmän, kun myös resurssit ovat kasvaneet. Julkisista tietokannoista (Google Patents tai Escapenet) en ole löytänyt mainintoja uudemmista patenteista tai hakemuksista kuin tuo yksi listautumisesitteessa mainittu ratkaisu. Patentointi on työlästä puuhaa ja ei välttämättä ole aina tarkoituksenmukaista. Etenkin ohjelmistoratkaisujen patentointi voi ennemminkin helpottaa ratkaisujen kopiointia.
Tässä vielä videomuodossa pohdiskelua Merus Powerista.
Mielenkiintoista pohdintaa tuolla videolla ja tosiaan tässä odotellaan näyttöjä siitä, kuinka kannattavia Merus Powerin sähkövarastoprojektit tulevat olemaan. Kysyntää yhtiön sähkövarastoille vaikuttaa edelleen olevan, sillä tällä viikolla Merus Power kertoi uudesta tilauksesta:
Kohta alkaa kuukauden pituinen hiljainen jakso ennen kuin Merus Powerin viime vuoden tilinpäätöstiedote julkaistaan helmikuun 9. päivä. Eli merkittäviä uutisia jouduttaneen odottamaan siihen saakka. Mutta itseäni kiinnostaa myös pienet tiedonmuruset, joten tässä pari sellaista.
Ensin yksi sähkövarastoprojekti, jossa toimittajaksi valittiin toinen yhtiö. En tiedä, oliko Merus Power missään vaiheessa edes mukana keskusteluissa tämän projektin mahdolliseksi toimittajaksi, mutta on joka tapauksessa kiinnostavaa seurata alan tapahtumia. Kyseessä on ranskalaisen Neoen Renewablesin noin 56 megawatin (kapasiteetti n. 113 MWh) sähkövarasto, joka rakennetaan Lappeenrantaan. Toimittajaksi valittiin Nidec.
Ranskalaisyhtiö rakentaa Suomen itärajan tuntumaan toisen ja edeltäjäänsä suuremman akkuvaraston | Kotimaa | Yle
Nidecin sivuilta löytyy tietoa heidän sähkövarastoteknologiastaan: Battery Energy Storage Solutions (BESS) | Nidec Industrial Solutions (nidec-industrial.com)
Toinen tiedonmurunen on se, että tällä viikolla Merus Power laittoi hakuun kaksi projektipäällikköä: Avoimet työpaikat (te-palvelut.fi)
Pidän tätä erinomaisena signaalina. Indikoi sitä, että putkessa on projekteja, joihin tarvitaan vetäjiä. Yksi projektipäällikkö voi yleensä hallita 1-4 projektia yhtäaikaa riippuen laajuudesta. Uusille hepuille ei laitettaisi tietysti mitään suuria miljoonaprojekteja heti kättelyssä, mutta laitetaan aluksi kokeneemman kaveriksi ja sitten 1 - 2v kuluttua voisi vastata jo omista projekteista. Mennään oikeaan suuntaan. 
Meruksesta en tiedä, mutta Suomessa näiden varastojen ostajan on erittäin vaikea saada nämä hankinnat näyttämään kannattavilta ilman hyvin rohkeita positiivisia oletuksia sähkö- ja reservimarkkinan kehityksestä ja Fingridin ajatusmaailmasta. Tällä hetkellä Suomessa ilmoitetut projektit ovat lähinnä pilotteja tai niillä on jotain muita käytännön funktioita.
Säätövoima on varmasti tulevaisuudessa yhä vahvemmassa roolissa, mutta vaikea sanoa minkä osuuden akkuvarastot siitä tulevat ottamaan.
