Täytyi nyt päivittää näkemystä osakkeesta asteen varovaisempaan suuntaan, pitkälti pohjautuen tuohon 19.6. annettuun ohjeistusta koskevaan tiedotteeseen, mutta myös toki kurssitason nousuun. Taaleri-projekti näyttäisi venyneen ja kustannuksia syntyneen odotettua enemmän, minkä seurauksena kuluvan vuoden tulos jää arviomme mukaan vähintäänkin heikoksi. Myös ohjeistukseen yltämiseen liittyy mielestämme pientä riskiä, jos toimitushaasteet jatkuvat, vaikka vahva sähkövarastojen tilauskanta toki itsessään mahdollistaa liikevaihdon kasvattamisen. Oletamme kannattavuushaasteiden jäävän väliaikaisiksi, mutta tuloskäänne kuitenkin viivästynee vähintään vuoteen 2025.
Merus Power Oyj, yhtiötiedote, sisäpiiritieto, 8.7.2024 klo 15.00
Merus Power on saanut merkittävän kompensaattoritilauksen yhdeltä metalliteollisuuden johtavalta tuotantolaitosten järjestelmätoimittajalta. Kompensaattorien tehtävä on parantaa vihreän terästehtaan energiatehokkuutta ja ne toimitetaan eurooppalaiselle asiakkaalle vuoden 2025 aikana. Tyypillisesti Merus® STATCOM -järjestelmät maksavat tässä teholuokassa ja toimituslaajuudessa 4,5-6,5 miljoonaa euroa lopullisesta toimituslaajuudesta ja mahdollisesta laajennussopimuksesta riippuen.
Tämä on aika kova tilaus Meruksen liikevaihdossa. Ensi vuodesta tulee hyvä!
Tilaus on yksi vaiheista. Toinen on sen toimittaminen tuloksellisesti. Tässähän näyttää nyt olevat tämän hetken ongelma. Onko yhtiön rekrytointi asiat kohdallaan?
Suurten projektien toimittaminen tuloksellisesti onkin yksi sijoitustarinan kannalta keskeisistä kysymyksistä Merus Powerin kohdalla - tosin mielestäni kysymys koskee pääasiassa sähkövarastoliiketoimintaa. Merus on toimittanut suuria sähkönlaatuprojekteja ennenkin metalliteollisuudelle, joten en näe tämän viimeisimmän tilauksen toimittamisen osalta tavanomaista suurempaa epävarmuutta.
Kesäkuussa pinnalle nousseet toimitushaasteet ovat liittyneet yhtiön ensimmäiseen n. 20 MEUR:n kokoluokassa olevaan sähkövarastoprojektiin Taaleri Energialle. Merus on harpannut sähkövarastoprojekteissa nopeasti aikasempaa suurempaan kokoluokkaan vuosien 2023-24 aikana, mikä voi luonnollisesti aiheuttaa uusia haasteita. Jo saman tyyppisten ja kokoisten projektien toistaminen voisi itsessään auttaa toimitustehokkuuden parantamiseen. Yhtiö on kyllä rekrytoinut merkittävästi tekijöitä viime vuosina ja ottanut uudet paremmat ja suuremmat tilat käyttöön. En ole erityisesti kuullut, että olisi ollut merkittäviä haasteita rekryjen löytämisessä.
Nyt tiedotettu projekti yhdessä aiemmin heinäkuussa tiedotetun suuren projektin kanssa auttavat Merus Poweria nostamaan sähkönlaatuliikevaihdon kasvuun vuonna 2025. Segmentin liikevaihto on kuluneena vuonna arviomme mukaan laskenut metalliteollisuuden projektien ajoituksista johtuen. Heinäkuussa tiedotetut projektit yhdessä aiheuttavat nostopainetta vuoden 2025 sähkönlaatusegmentille asettamiimme liikevaihtoennusteisiin. Tulemme tarkastelemaan ennusteita viimeistään H1-raportin yhteydessä.
Uusi tilaus sähkönlaatusegmentille. Sisältää kaksi STATCOM-kompensaattoria ja ohjausjärjestelmän tukemaan Viron raideliikenteen sähkönlaatua.
Kompensaattorien toimitus ja käyttöönotto tapahtuu vuoden 2025 aikana.
Urakkaa on vielä jäljellä tulevaisuudessa, sillä Virossa on noin 1200 kilometrin rataverkosto, josta vain Tallinnan ympäristön rataosuudet on sähköistetty. Viron tavoite on sähköistää suurin osa maan nykyisestä rataverkosta vuoden 2028 loppuun mennessä.
Viime vuonna GRK-konsernin Viron maayhtiö valittiin toteuttamaan Aegvidu - Tartto radan sähköistyshanketta. Viron sähköradoille tulee 2×25 kV -sähköistysjärjestelmä, joka on käytössä myös Suomessa.
Todella mielenkiintoinen pieni yritys, jolla mahdollisuus suureen kasvuun. Itseäni viehätti yhtiön selkeä strategia joka yhdistää sähkön varastointiin liittyvää kasvupotentiaalia vahvaan tukijalkaan sähkön laadun puolella. Voimakas kasvu on onnistuttu tähän asti myös kattamaa pienillä tappioilla mikä on melko harvinaista. Myös arvostuskertoimet on siedettävät.
Merus Powering molemmat tuotesektorit varmasti tarjoavat kasvua kun teollisuus ja yhteiskunta sähköistyy. Ohjelmistot ja palvelut tarjoavat myös mielenkiintoista lisäarvoa asiakkailla etenkin pienessä ja keskisuurten asiakkaiden kohdalla, joilla ei ole rahkeita palkata tiiimillistä sähkömarkkina-analyytikoita optimoimaan sähkön kustannuksia. Näen että kasvu- ja arvonluontipotentiaali voi olla todella suuri mikäli markkinaosuus kysyntäjousto-, reservi- ja kapasiteettimarkkinoiden palveluissa kasvaisi globaalisti merkittäväksi. Olisi kiva saada globaalista taajuudensäätömarkkinasta vaikka pieni promille Suomeen etäoperoidun softapalvelun muodossa.
Kilpailu on toki kovaa globaalilla tasolla ja erottautuminen haastavaa, mutta näkisin että suomalainen laatu ja luotettavuus kelpaa kriittisen infrastruktuurin sekä kalliiden sähköistyvien laitosten kylkeen vaikka hinta olisikin kiinalaisten versiota kalliimpi. Toivottavasti kovan luokan referenssejä saadaan tilauskirjoihin lisää.
Suurimpana riskinä näen projektien onnistuneen hinnoittelun ja kyvyn korjata lasten tauteja ensimmäisissä sähkövarasto- ja softatoimituksissa joita on nyt myyty useampia putkeen. Myös sopismustekniset asiat voivat luoda yllättäviä riskejä etenkin palveluliiketoiminnassa. Yrityksen johto vaikuttaa kuitenkin asiansa osaavalta, ja laadultaan yrityksestä saa kokoaan suuremman vaikutelman. Veikkaisin kuitenkin että tulevissa osavuosikatsauksissa mahdollisia ikäviä yllätyksiä liittyen lastentauteihin on luvassa.
Mutta en kuitenkaan yllättyisi vaikka tästä saataisiin vielä yksisarvinen Suomeen. Kunnianhimo ja kasvuhalukkuus yhdistettynä laadukkaisiin tuotteisiin, osaavaan myyntiin ja laadukkaaseen johtamiseen on hyvä resepti, ja Merus Power mielestäni täyttää tämän reseptin hyvin. Kansainvälistyminen on varmasti oma haasteensa, mutta sekin kortti kannattaa varmasti katsoa etenkin sen jälkeen kun lastentaudeista on selvitty.
Odotettua heikommaksi jäävä tulos vuonna 2024 liittynee arviomme mukaan Taaleri Energialle toimitettavan sähkövaraston toimituksen viivästymiseen. Oletamme haasteiden liittyvän siirtymään suuremman kokoluokan projektitoimituksiin, jolloin kustannusylityksistä voitaisiin päästä eroon ajan myötä rutiinin karttuessa. Epävarmuus pitkän aikavälin kannattavuuteen liittyen kuitenkin laskee osakkeen houkuttelevuutta. Yhtiön 22.8. raportoima H1-katsaus tarjonnee lisää informaatiota tilanteeseen liittyen. Toistamme vähennä-suosituksen ja 4,5 euron tavoitehinnan.
Olipa muuten kökköä, kun tulospuhelu järjestetään Teamsissa ja se vaati etukäteisilmoittautumisen, joten toista tulospuhelua seurannut Matti Myöhänen ei päässyt lennosta mukaan.
Bing @Pauli_Lohi , Inderesillä olisi varmaan myydä tähän edullisesti toimivampi ratkaisu.
H1 jäi tuloslaskelman lukujen osalta odotettua heikommaksi, mutta vahva tilauskasvu mahdollistaa liikevaihdon voimakkaan kasvun ja toiminnan skaalautumisen H2:lta lähtien. Sähkövarastoliiketoiminnan kannattavuuden todistaminen parantaisi osakkeen houkuttelevuutta, mutta toistaiseksi lähivuosien tulosennusteisiin tukeutuminen on melko huteraa.
Rapsasta lainattua:
Voimakkaan negatiivisesta tuloksesta huolimatta yhtiön korolliset nettovelat laskivat -3,4 MEUR:oon (eli nettokassan puolelle), kun vuotta aikaisemmin balanssi oli 0,9 MEUR nettovelan puolella. Käyttöpääomaa vapautui H1:llä peräti 9,3 MEUR:n verran, kun vertailukaudella käyttöpääomaa sitoutui 0,8 MEUR
Mielenkiintoinen uutinen Ylellä siitä, miten sähkövarastoissa on buumi meneillään Suomessa. Jäi myös eilisestä Merusin tulosinfosta vaikutelma, että kysyntä sähkövarastoille on markkinoilla edelleen kova.
Toinen mielenkiintoinen huomio liittyy sähkövaraston rakennustapaan. Nämä Ylen artikkelissa mainitut NW Groupin akut rakennetaan konttimallisina ratkaisuina, mikä on todennäköisesti lyhyellä aikavälillä edullisempi kuin Merus Powerin ratkaisut joille rakennetaan erillinen rakennus. Suomessa on myös muita, jotka tekevät konttimallisia ratkaisuja. Merus Powerin lähestymistapa voi kuitenkin olla pitkällä aikavälillä parempi ja kestävämpi, aika näyttää.
Mitenkähän näitä akkuja huolletaan. Vaihdetaanko sieltä yksittäisiä paketeita mittaustulosten perusteella vai miten? Tuommonen kontti voi olla parempi jos akkuja huolletaan. Viedään varastopaikalle uusi kontti ja tuodaan vanha tullessa tehtaalle huoltoon. Meruksen ratkaisussa työ joudutaan tekemään paikanpäällä.
Sen sijaan että perustaa ajatuksensa vaikutelmiin, kannattaa katsoa todellista tilannetta ulkona. Kun sähköverkossa on tuulivoimaa ja aurinkovoimaa edelleen kasvavasti, niin ongelmat sähkön varastoinnin puutteen suhteen kasvavat. Sähköverkkoa ei voi rääkätä tai se romahtaa. “Naapurilla” on pienaurinkovoimalaitos ja myyntituotto on kuulemma surkea silloin kun watteja paneeleista tulee.
Haastattelu oli erittäin hyvä ja tarttui hyvin askarruttaneisiin asioihin.
Yksi asia mikä jäi mietityttämään tuosta haastattelustasi koskien näitä isoja projekteja on niiden projektiluonteisuus. Itsellä vähän sen suuntaista kokemusta ettei projektien ja tuotteiden toimittaminen oikein tunnu istuvan samaan johdon alle. Eli tämä on asia mistä olisi tulevaisuudessa kiinnostava kuulla johdon ajatuksia.
Tietyllä tavalla ymmärsin Karin selityksiä koskien Taaleri projektin vaikeuksia. Tässä tosin olisin ollut kiinnostunut kuulemaan kuinka perusteellisen auki perkaamisen ovat tehneet/aikovat tehdä juurisyiden osalta (krhm… saa kirjoitella tänne, jos sattuu johto tätä palstaa vilkuilemaan). Kerrotussa esimerkissä, vaikutti että oltiin joko liian tiukalla aikataululla tai sitten suunnittelun laadunvalvonta oli pettänyt (toki myös asiakkaalta tulleet muutokset voivat olla mahdollisia).
@Jukka7 ei akkuja taideta juurikaan huoltaa. Jos jokin moduuli vikaantuu, niin tämä toki vaihdetaan uuteen. Tosin vaihdettava moduuli taitaa olla aika paljon pienempi kuin kokonainen kontti. Enemmänkin näkisin niin että tuollainen konttiratkaisu voi olla epäoptimaalinen esimerkiksi talvella suorittaa muihin kuin itse akkuihin kohdistuvia toimenpiteitä - kuinkahan mahtaa muutenkin sääsuojaus kontissa toimia? Konttiratkaisun etuna toki on siirrettävyys, mutta tuo taitaa tulla enemmänkin kyseeseen kohteen omistajan ollessa epävarma liiketoimintansa pitkäjänteisyydestä.
