Merus Power - Sähkön laatua, varastointia ja muuta

Osakkeet
209

Itse hahmotan tätä markkinaa siten että kokoluokkia on monenlaisia. On todella suuria hankkeita, keskikokoisia ja pieniä. Tästä myös Merus on mielestäni puhunut omissa esityksissään.

Suurissa hankkeissa yleensä taidetaan haluta toimittaja, jolla on kykyä kantaa hankkeen mahdollisia riskejä. tällä markkinalla nähty ainakin Tesla, Wärtsilä ja voisin kuvitella myös suurten sähkötalojen (ABB, Siemens, Schneider etc.) olevan näissä riittävän uskottavia. Nämä ovat käsittääkseni 10M€ tai suurempia hankkeita. Näissä varmaankin asiakkaina ovat suuret sähköjärjestelmätason toimijat (voimalaitoksia operoivat tahot tai muut isot energiamarkkinoille osallistuvat tahot)

Keskikokoiset hankket on käsittääkseni juuri jonkin tuulipuiston yhteen rakennettavia hankeita tai jonkin yksittäisen yrityksen (tehdas, varasto tms.) tarpeisiin rakennettava järjestelmä. Nämä lienevät jossain 100k€ -10M€ kokoluokassa ja näissä käsittääkseni Merus Power on voimakkaimmillaan. Vastapuolet olettavasti samaa kokoluokkaa ja/tai kokevat toiminnan suurten toimittajien kanssa haastavaksi.

Sitten on vielä pienet hankket (alle tuon 100k€) joissa puhutaan vaikka jonkin yksittäisen kohteen energiavarastointi tarpeista ja pyrkimyksestä hallita hintaheilahteluja sekä toisaalta turvata sähkönsaantia mahdollisten katkosten varalta (sänkönsaanti kriittistä kohteelle ns. spinning reserve käyttö akuilla). Nämä luultavasti pienempiä paikallisia toimijoita yhteistyössä akkutoimittajien kanssa.

Tuo yllä esitetty tosin on vielä hyvin yksinkertainen kuvaus asiasta. Oleellista kuitenkin ymmärtää että käytännössä jokaisessa maassa hivenen erilainen lainsäädäntö (Yhdysvalloissa taitaa osavaltioiden välillä olla merkittäviä eroja) ja tämä aiheuttaa kustannuksia projektin suunnittelulle. Eli globaalin tason toimijan ei kannata aivan pieniä projektia pyrkiä edes hakemaan, koska näiden toteuttaminen kustannustehokkaasti ei kuulu noiden organisaatioiden vahvuuksiin.

Asiakkailla on myös hyvin monenlaisia tarpeita, jotka nekin vaikuttavat toteutuksen malliin. Uskoisin olevan perusratkaisuja (taajuussäätömarkkinat tai vaikka vuorokauden sisäinen energian kulutuksen tasaaminen), jotka lienee melko helposti kopioitavissa kohteesta toiseen. Mutta asiakkailla voi olla myös jokin oma erityinen niche tarve, jolloin tulee tehdä hyvin paljon asiakaskohtaista räätälöintiä. Tällöinkin osalla toimittajista olla haasteita vastata noihin tarpeisiin. Itse uskon Meruksella olevan kykyä toteuttaa hyvinkin kustannustehokkaasti asiakaskohtaista räätälöintiä. Suurilla organisaatioilla on taipumus tulla melko jäykiksi toiminnoissaan.

Sitten vielä hyvä muista kaikki asiakkaan muut vaatimukset (HSEQ, Legal etc.) ja miten hyvin toimittaja pystyy näihin vastaamaan uskottavasti. Eli yleensä asiakkaan organisaation koolla on taipumus jollain tasolla korreloida toimittajan organisaation kanssa.

Ja disclaimerina, en ole tuolla alalla enkä tunne teknologiaa syvälisemmin. Toisenlaisessa ympäristössä kyllä näiden asioiden kanssa olen ollut tekemisissä erilaisissa rooleissa (lähinnä jonkinasteisena asiantuntijana). Eli yllä oleva on omaa hahmottelua asiasta ja voin ymmärtää asioita hyvinkin väärin.

6 tykkäystä
210

Kirjoitan yhtiön nimen usein Mersus. En ikinä opi tai muista. :confused:

@Pauli_Lohi on tehnyt tuoreen yhtiöraportin Meruksesta. :slight_smile: :gem:

Vuoden 2023 kannattavuus on jäämässä heikoksi vahvasta kasvusta huolimatta, mikä johtuu mm. komponenttien kallistumisesta, kysynnän heikentymisestä tuotemyynnissä sekä kulumassan kasvusta uusien tilojen ja rekrytointien myötä. Näemme yhtiöllä edelleen hyvät mahdollisuudet merkittävälle tuloskasvulle keskipitkällä aikavälillä, mutta lyhyellä aikavälillä näkyvyys on heikko. Vuoden 2024 ennusteemme nojaavat onnistumisiin uusien merkittävän kokoisten sähkövarastoprojektien saamisessa.

image

EDIT:

Tässä olisi vielä kommentit:

9 tykkäystä
211

Pauli on tehnyt myöhäisillalla töitä, jotta saisi laajan rapsan valmiiksi ja tässä se nyt olisi ihan kaikkien luettavissa.

Sähkövarastovetoinen kasvu otti merkittävän askeleen eteenpäin vuoden 2023 aikana suuren projektin ansiosta. Lisäksi uudet toimitilat yhdessä vahvistuneiden henkilöresurssien kanssa mahdollistavat liiketoiminnan nopean kasvattamisen. Sähkövarastoliiketoiminnan kilpailukyvystä ja kannattavuudesta ei kuitenkaan ole vielä riittävästi todisteita.

image
image976×649 116 KB

9 tykkäystä
212

Lueskelin Inderesin, @Pauli_Lohi, tuoretta laajaa analyysiä Merus Powerista.

En löytänyt laajasta analyysistä mainintaa yhtiön immateriaalioikeuksista, vaikka yhtiö mielletään teknologiayhtiöksi ml. sen omat innovatiiviset ratkaisut. Yhtiön listautumisannin esitteestä (21.5.2021) löysin jotain tietoa, mutta mikä mahtaa olla yhtiön immateriaalioikeuksien nykytila ja merkittävyys?

5 tykkäystä
213

Oma tulkintani on, että patenteilla on toistaiseksi melko vähäinen rooli Merus Powerin kilpailukyvyssä. Toki on mahdollista, että patentointia tehtäisiin tulevaisuudessa enemmän, kun myös resurssit ovat kasvaneet. Julkisista tietokannoista (Google Patents tai Escapenet) en ole löytänyt mainintoja uudemmista patenteista tai hakemuksista kuin tuo yksi listautumisesitteessa mainittu ratkaisu. Patentointi on työlästä puuhaa ja ei välttämättä ole aina tarkoituksenmukaista. Etenkin ohjelmistoratkaisujen patentointi voi ennemminkin helpottaa ratkaisujen kopiointia.

7 tykkäystä
214

Tässä vielä videomuodossa pohdiskelua Merus Powerista.

5 tykkäystä
215

Mielenkiintoista pohdintaa tuolla videolla ja tosiaan tässä odotellaan näyttöjä siitä, kuinka kannattavia Merus Powerin sähkövarastoprojektit tulevat olemaan. Kysyntää yhtiön sähkövarastoille vaikuttaa edelleen olevan, sillä tällä viikolla Merus Power kertoi uudesta tilauksesta:

6 tykkäystä
216

Kohta alkaa kuukauden pituinen hiljainen jakso ennen kuin Merus Powerin viime vuoden tilinpäätöstiedote julkaistaan helmikuun 9. päivä. Eli merkittäviä uutisia jouduttaneen odottamaan siihen saakka. Mutta itseäni kiinnostaa myös pienet tiedonmuruset, joten tässä pari sellaista.

Ensin yksi sähkövarastoprojekti, jossa toimittajaksi valittiin toinen yhtiö. En tiedä, oliko Merus Power missään vaiheessa edes mukana keskusteluissa tämän projektin mahdolliseksi toimittajaksi, mutta on joka tapauksessa kiinnostavaa seurata alan tapahtumia. Kyseessä on ranskalaisen Neoen Renewablesin noin 56 megawatin (kapasiteetti n. 113 MWh) sähkövarasto, joka rakennetaan Lappeenrantaan. Toimittajaksi valittiin Nidec.
Ranskalaisyhtiö rakentaa Suomen itärajan tuntumaan toisen ja edeltäjäänsä suuremman akkuvaraston | Kotimaa | Yle

Nidecin sivuilta löytyy tietoa heidän sähkövarastoteknologiastaan: Battery Energy Storage Solutions (BESS) | Nidec Industrial Solutions (nidec-industrial.com)

Toinen tiedonmurunen on se, että tällä viikolla Merus Power laittoi hakuun kaksi projektipäällikköä: Avoimet työpaikat (te-palvelut.fi)

9 tykkäystä
219

Pidän tätä erinomaisena signaalina. Indikoi sitä, että putkessa on projekteja, joihin tarvitaan vetäjiä. Yksi projektipäällikkö voi yleensä hallita 1-4 projektia yhtäaikaa riippuen laajuudesta. Uusille hepuille ei laitettaisi tietysti mitään suuria miljoonaprojekteja heti kättelyssä, mutta laitetaan aluksi kokeneemman kaveriksi ja sitten 1 - 2v kuluttua voisi vastata jo omista projekteista. Mennään oikeaan suuntaan. :ok_hand:

8 tykkäystä
220

Meruksesta en tiedä, mutta Suomessa näiden varastojen ostajan on erittäin vaikea saada nämä hankinnat näyttämään kannattavilta ilman hyvin rohkeita positiivisia oletuksia sähkö- ja reservimarkkinan kehityksestä ja Fingridin ajatusmaailmasta. Tällä hetkellä Suomessa ilmoitetut projektit ovat lähinnä pilotteja tai niillä on jotain muita käytännön funktioita.

Säätövoima on varmasti tulevaisuudessa yhä vahvemmassa roolissa, mutta vaikea sanoa minkä osuuden akkuvarastot siitä tulevat ottamaan.

:brain:

221

Onko sulla jotain lähteitä tähän? Tästähän on ollut aika paljon keskustelua viime perjantain jäljiltä (esim HS tänään https://www.hs.fi/talous/art-2000010113321.html), mutta nää on niin ylimalkaisia, että vaikea päätellä mitään. Kaikki päätökset tän asian tiimoiltahan voi olla aika kriittisiä Meruksen kannalta.

3 tykkäystä
222

Tämä on totta silloin, kun yrityksellä on erittäin varma sähköntoimitus. Sitten, kun tehdään riskikaroituksia, voi tulla ilmi seuraavanlaisia skenaarioita:

Riski: Sähköntoimituksen katkeaminen vuorokaudeksi
Todennäköisyys: pieni
Kustannus toteutuessaan: Suuri

→ Sitten se on vain excelöintiä, että minkä verran kannattaa laittaa paukkuja tuon pienen todennäköisyyden skenaarion estämiseen. Luulen, että monella taholla on herätty Venäjän aiheuttamaan epävarmuuteen, sähkön hintapiikkeihin ja siihen mahdollisuuteen, että jos sähköä joudutaan säännöstelemään, mitä se vaikuttaa toimintaan. Esimerkkiskenaarion todennäköisyys on tänä päivänä huomattavasti suurempi kuin 2 vuotta sitten.

Nimim. skenaariosuunnittelua tehnyt.

3 tykkäystä
223

Juuri tätä meinasin ”muilla käytännön funktioilla”. Toisaalta, jos akkuhanke on tarkoitus rakentaa puhtaasti sähkö- ja reservimarkkinaan osallistumiseen, on projekti vaikea saada näyttämään fiksulta.

Tämä :point_up:t3: perustuu siis tämän hetken reservimarkkinan tilanteeseen.

1 tykkäys
224

Varmaan tässäkin ketjussa olen kommentoinut samaa, että en myöskään usko kaikkien akkuhankkeiden olevan kovinkaan tuottoisia ja jotkut jäänevät jopa tappiolliksiksi pitkällä tähtäimellä. Akun omistajan kannalta siis näin, mutta Meruksen kannalta kannattavuus riippuu muista asioista. Akkukapasiteettia on Suomen reservimarkkinoilla tällä hetkellä ehkä 60-70 MW, minkä lisäksi jo kerrottuja uusia hankkeita on noin sadan megawatin edestä. Ne valmistuvat 2024-2025. Käytännössä kaikki akut suuntautuvat samoille nopeille reservimarkkinoille, jotka eivät ole mitenkään räjähtävän kasvun markkinoita. Pientä kasvua voi olla, mutta ei mitään moninkertaistumista. Akkuja mahtuu Suomen nopeille reservimarkkinoille muutaman sadan megawatin edestä, mutta vain jos oletetaan ettei niillä ole mitään muita resursseja, kuten vesivoimaa tai erinäköistä kulutusta, jopa tuulivoimaa. Voin kertoa, että niille kyllä haluaa kaikenlaiset toimijat päästä mukaan jos suinkin mahdollista, ja varsinkin teolliset kuluttajat on siitä hyvässä asemassa, että heidänhän ei yleensä tarvitse tehdä mitään miljoonien eurojen lisäinvestointeja laitteisiinsa.

Kaikissa akkuja koskevissa mediajulkaisuissa kerrotaan, kuinka kasvava tuulivoima ja aurinkovoima aiheuttavat tarpeen joustaville resursseille ja siksi mekin akkuun investoimme. Niin, se sääriippuvainen tuotanto aiheuttaa tarpeen useiden tuntien / useiden päivien pituisille joustoille ja säädöille, kun taas akkuja kannattaa käyttää sekunti- ja minuuttitason, max tunnin säätöihin. Ei akkua voi näillä hitaammilla markkinoilla ladata täyteen purkaa tyhjäksi kuin kerran tai kaksi per päivä. Ei kannata ei, vaan pakko mennä niihin nopeampiin markkinoihin, jos meinaa rahaa tehdä. Ymmärretäänköhän tämä asia oikeasti niissä pöydissä, joissa investointipäätökset tehdään, vai luullaanlo siellä että kyllähän sillä akulla voi tehdä vaikka mitä ja osallistua vaikka kaikille markkinoille? Ja ymmärretäänköhän samoissa pöydissä, että samaan aikaan kymmenissä muissa pöydissä mietitään ihan samoja asioita, eli että investoidaanko akkuun ensi vuonna vai sitä seuraavana?

Tuulivoiman ja pian aurinkovoiman aiheuttamaa ongelmaa ei akuilla ratkaista, vaan joustavalla kulutuksella, kuten vetyhankkeet ym. joustavat teolliset kuluttajat, sähkökattilat, kaasuvoimalat, pumppuvoimalat ja lisäämällä maiden välisiä siirtoyhteyksiä. Ei nekään välttämättä tahoillaan ole tarpeeksi kannattavia hankkeita, ja joka tapauksessa ne tulevat hitaammin kuin tuulivoima tulee. Voi siis käydä vielä huonosti myös monelle tuulivoimaankin investoineelle. Ruotsissahan on alkanut jo olla ensimmäisiä tapauksia.

Tässä on ihan sama sopulilaumailmiö kuin monissa osakemarkkinakuplissa. Joku näkee tuottoja juuri nyt jossain, toinen huomaa saman ja kohta koko lauma juoksee samojen tuottojen perässä ja se aiheuttaa niiden katoamisen jossain vaiheessa. Toki rahaa saa reservimarkkinoilta tulevaisuudessakin, mutta hyvä kysymys onkin, että jos akku kestää sen 10-15 vuotta ennen romuttamista ja maksaa miljoonia / kymmeniä miljoonia, niin saako markkinoilta edes omia takaisin? Toivottavasti saa, mutta ei se mitenkään varmaa ole.

3 tykkäystä
225

Pauli on antanut ennakkokommenttinsa, kun kertoo H2:staan torstaina.

Merus Power raportoi 2023 tilinpäätöstiedotteen torstaina 8.2. Arvioimme kasvun jatkuneen H2:lla korkeana ison sähkövarastoprojektin vetämänä, mutta kannattavuus jäänee vaisuksi. Tilauskanta kaipaisi vielä lisää täytettä, jotta kannattavuus voisi parantua vuoden 2024 aikana.

5 tykkäystä
226

Helen investoi Evlin kanssa isosti. Mahtaako Merus Power olla mukana. Muistaakseni vuonna 2022 tekivät yhteistyötä.

Helen investoi sähköjärjestelmän joustavuuteen sijoittamalla suuren mittaluokan sähkövarastoon

Helen Oy investoi 40 megawatin sähkövarastoon Nurmijärvellä. Varasto on yksi ensimmäisistä suuren mittaluokan sähkön varastointijärjestelmistä Suomessa. Investointi tukee yhteiskunnan vihreää siirtymää, tasapainottaa sähkön hinnan vaihteluita ja turvaa sähköjärjestelmän toimintavarmuutta. Evli-Rahastoyhtiö Oy:n uusiutuvan energian rahasto toimii hankkeen kehittäjänä ja jatkaa sijoituksen jälkeen hankkeessa kanssasijoittajana. Varasto valmistuu vuoden 2025 alussa.

5 tykkäystä
227

Hesarin jutun (https://www.hs.fi/talous/art-2000010211837.html) mukaan Siemens näyttäisi toimittavan sähkövarastot, vaikkakin jutusta on vähän vaikea päätellä mitä täsmälleen ottaen kukakin tekee. Luulisin, että Merus olisi tiedottanut, jos olisi mukana. Positiivisena singnaalina Hesarin jutussa annettiin ymmärtää, että Helenillä olisi tarkoitus tehdä näitä jatkossa lisää paljonkin. Joku tulevista varastoista voisi hyvin päätyä Meruksen toimitettavaksi.

4 tykkäystä
228

Pauli tehnyt uuden raportin. :gem:
https://www.inderes.fi/files/6292285c-694f-4da1-b5ff-bf1fa9cfe065
“Kovat kasvupanostukset, inflaatio ja sähkövarastovetoisen kasvun suhteellisen matala katetaso painoivat H2:n tulosta, vaikka liikevaihto kasvoikin odotetun voimakkaasti. Ohjeistettu liikevaihdon kasvu vuodelle 2024 on kunnianhimoinen ja vaatii uusia suuria sähkövarastokauppoja H1:llä, mikä kasvattaa lähiaikojen ennusteriskiä. Pitkällä aikavälillä liikevaihdon suunta on selkeä, mutta kannattavuusnäkymä epävarma.”

Tavoite hinta 0,30 € ylöspäin ja suositus säilyy vähennä.

Screenshot_20240209-073543
Screenshot_20240209-0735431053×1932 211 KB

5 tykkäystä
229

Nostin raportissakin esiin tuon sähkövarastoliiketoiminnan katetason. Sehän on ollut toistaiseksi suuri kysymysmerkki, kun isot kv-toimijat ovat kasvaneet jopa 0%-bruttokatteilla.

Merus Powerin H2:n bruttokate oli 36,5 % (H2’22: 47 % ilman merkittävää sähkövarastoliikevaihtoa). Jos oletetaan, että H2:n liikevaihdosta 50 % syntyi Taaleri-projektista ja 50 % muusta liiketoiminnasta, ja oletetaan muulle liiketoiminnalle 47 %:n bruttokate, voitaisiin päätellä, että Taaleri-projektista tuloutuneen liikevaihdon bruttokate olisi ollut noin 25 %.

Toki Taaleri-projekti on Merus Powerille vielä osittain opettelua eikä projekti ole valmis, joten H2:n bruttokatteesta ei pidä tehdä vielä vahvoja tulkintoja. 25 %:n taso on minusta tässä kohtaa melko kohtuullinen ja voisi mahdollistaa myös liikevoiton skaalaamisen positiiviseksi, mikäli liikevaihtoa saadaan riittävästi. Vielä on melko haastavaa ennustaa, mikä liikevaihdon taso riittää kannattavuuskäänteeseen, mutta perusoletukseni on että vaadittu taso on todella merkittävästi matalampi kuin näillä isoilla skaalatoimijoilla (Wärtsilä, Tesla, Fluence jne.).

14 tykkäystä
230

Tämä on asiallista ja kunnon kokoluokkaa;

Lisätään nyt muutama luku vuodesta 2023 ja 2022 (suluissa), niin kokoluokka käy selville

VUOSI 2023 LYHYESTI

  • Liikevaihto oli 29,0 (16,2) miljoonaa euroa, kasvua 79,2 %.
  • Käyttökate (EBITDA) oli 0,2 (0,6) miljoonaa euroa
  • Liiketulos oli -0,5 (0,1) miljoonaa euroa
  • Osakekohtainen tulos oli -0,10 (-0,01) euroa
  • Saadut tilaukset olivat 33,8 (16,9 ) miljoonaa euroa, kasvua 100,2 %
28 tykkäystä