Tämä tilaus on kokonsa lisäksi kahdesta syystä tosi tärkeä. Se kertoo, että markkinoita sähkövarastoille riittää ja koska samalle asiakkaalle on tehty aiemminkin, se kertoo, että asiakkaat ovat toimituksiin tyytyväisiä. Ollaan suoraan sillä kiitoradalla, joka johtaa Inderesin raportin optimistiseen skenaarioon!
13 tykkäystä
@Pia_Maljanen ja @Pauli_Lohi juttelivat Meruksesta. 
Merus Power is a Finnish technology company that designs and produces energy storage systems, power quality solutions and related services. In this interview, analyst Pauli Lohi explains what the company does, its peers, growth potential, and its outlook.
Video löytyy Inderes Nordic-kanavalta, siellä on myös paljon muitakin kiinnostavia videoita:
https://www.youtube.com/@inderesnordic
3 tykkäystä
Meruksen kohdalla huomaa, että tarvitsisi kvartaalipäivitykset. Firma toimii nopeasti kehittyvällä alalla, jolla ehtii puolessa vuodessa tapahtua. Lisäksi osake ei ole kovin likvidi (spread voi olla 5 %), ja siksi sekään ei välitä informaatiota. Olisiko täällä juoruja?!?
Loistavaa!
Ensimmäinen suuri sähkövarasto valmistui raakasti myöhässä ja tämä toinen jo aikataulussa.
Virheistä on näköjään opittu 
13 tykkäystä
Ote Kauppalehden uutisesta. Tämä kappale on merkittävä monesta syystä.
Benjamin Kennedy, Managing Director Infrastructure - Renewables, Ardianilta kertoo: ”Mertaniemen valmistuminen on meille merkittävä virstanpylväs, sillä se on Ardianin Clean Energy Fundin ensimmäinen investointi sähkövarastoihin Suomessa. Koska maan tuulivoimakapasiteetti jatkaa kasvua edelleen, varastointiratkaisujen tarve on kasvanut entisestään, minkä vuoksi sähkövarasto on erittäin tärkeä tekijä verkon vakauden ylläpitämisessä ja luotettavuuden parantamisessa. Olemme ylpeitä siitä, että saimme ratkaisun käyttöön 18 kuukaudessa, ja näemme merkittäviä investointimahdollisuuksia sähkövarastoissa Pohjoismaissa, missä aiomme jatkaa alustan rakentamista.”
Ei ole sattumaa, että sähkövarasto on Lappeenrannassa, kun katsoo kartalta, missä Suomen tuulivoimalat sijaitsevat. Lisäksi, alempi kuva näyttää Ydinvoimaloiden sijainnit.
Lähde: https://lehti.seamk.fi/verkkolehti/keskisuuri-tuulivoima-suomessa/
Lähde: Ydinvoima Suomessa – Wikipedia
Itä-Suomi on täysin autiomaata päästöttömässä energiantuotannossa. Tuulivoimaloita ei rakenneta Itärajalle, koska Venäjä. Samoin Ydinvoimaloita. Lisäksi, energiaintensiivinen teollisuus on keskittynyt länteen ja rannikkoalueille. Mutta Itä-Suomessa on kuitenkin asutusta, joka tarvitsee luotettavaa energiaa. Siirtoyhteydet lännestä Itään ovat Fingridillä yksi painopistealue:
Fingrid koosti yhdessä Itä-Suomen jakeluverkkoyhtiöiden kanssa syksyllä 2024 erillisen Itä-Suomen verkon kehittämisesityksen. Esityksen pohjana on Fingridin julkaisema kantaverkon kehityssuunnitelma, jakeluverkkoyhtiöiden omat kehittämissuunnitelmat sekä mahdollisten asiakastarpeiden perusteella tehdyt erilliset suunnitelmat. Esityksen pääviesti on, että Itä-Suomen sähköverkossa on hyvin tilaa uusille tuotanto- ja kulutushankkeille ja että sähköverkkoa kehitetään asiakastarpeiden perusteella yhteistyössä alueiden jakeluverkkoyhtiöiden ja alan toimijoiden kesken.
Lisäksi suuri määrä vaihtelevaa uusiutuvaa energiantuotantoa tarvitsee tasapainottavia elementtejä, koska aina ei tuule, tai paista aurinko. Sähköverkko voi olla hyvin haavoittuvainen häiriöille - tahallisille tai luonnonilmiöiden aiheuttamille - ja sähkönsaannin turvaaminen häiriötilanteissa on tänä päivänä tärkeämpää kuin koskaan. Yhteiskunta menee kaaokseen hyvin nopeasti, kun sähkö lakkaa tulemasta pistorasiasta.
Esimerkiksi Espanjassa ja Portugalissa muutama viikko sitten nähty sähkökatko johtui ilmeisesti luonnonilmiöistä, mutta osasyynä ilmeisesti se, että maan sähköverkko ei ollut valmistautunut kyseisenkaltaiseen häiriöön, aiheutti dominoefektin. Suuret sähköntarpeen vaihtelut eri paikoissa kaatoivat verkon.
A rare and powerful atmospheric phenomenon has been blamed for the massive blackout that plunged large parts of Spain, Portugal and even parts of southern France into darkness on Monday (April 28). The unprecedented outage disrupted daily life for over 50 million people across the Iberian Peninsula, halting subways, grounding flights, severing phone lines and knocking out traffic lights and ATM machines.
According to Portugal’s electricity grid operator REN, the incident was triggered by “anomalous oscillations” in very high-voltage lines, caused by extreme temperature variations in Spain. This rare event, known as an “induced atmospheric variation,” led to synchronisation failures across the interconnected European electricity network, causing successive disturbances and widespread outages.
Sähköntuotannoltaan vaihtelevien uusiutuvien enerigianlähteiden kasvu Euroopassa vaatii paljon paitsi siirtoverkolta, myös paikalliset ratkaisut voivat auttaa pienemmissä tai suuremmissa ongelmatilanteissa.
Siinä, missä Elisa tarjoaa kotitalouksille Kotiakkua, voi Merus tarjota paikallisia varastoratkaisuja ennakoimattomiin häiriötilanteisiin ja jopa varmistaa sähkönsyötön yksityiselle toimijalle - tai miksi ei vaikka julkiselle taholle? - joka on varautunut omalla sähkövarastolla, ainakin joksikin aikaa. Tarpeeksi tämänkaltaisia ratkaisuja hajautettuna eri puolille kasvattaa yhteiskunnan ja yritysten resilienssiä ja varmistaa yhteiskunnan toimivuuden vaikeina aikoina.
Mitkähän mahtavat olla näkymät huoltovarmuuden kannalta valtiollisesti tärkeillä toimijoilla hankkia vastaavia ratkaisuja? Eikös kotimaisuus ole valttia tällaisina epävarmuuden aikoina? 
Näen Meruksen liiketoiminnalla valoisan tulevaisuuden. Se on oikea firma, oikeassa paikassa, oikeaan aikaan. Pysyy salkussa. Ehkäpä lisään.
ps. Tämä ei ole sijoitussuositus. Sijoitin myös Hyzoniin. Ja Plug Poweriin. 
Lukekaa omalla vastuulla.
13 tykkäystä
Tässä on Paulin tuoreet kommentit Meruksesta ja sen kuulumisista.
3 tykkäystä
@Pauli_Lohi Miten näet meruksen kassavirran palveluliiketoiminnasta kehittyvän lähivuosina näiden merkittävien Akkuprojektien jälkeen? Palvelupuolen osuus tulee varmasti nousemaan.
Minkälaisia hinnoittelumalleja Meruksella on palvelupuolelle?
Asia ei kyllä ole näin.
Lappeenrannan sijainnin takana on aivan muita asioita kuin tuulivoiman sijainti, tuolla logiikalla akun pitäisi olla tuulivoiman vieressä.
3 tykkäystä
Palveluliiketoiminnan osuus meidän ennusteissa on 3-4 %:n tasoa kokonaisliikevaihdosta tulevina vuosina. Osuus on matala enkä pidä sitä toistaiseksi kovin merkittävänä ajurina tuloslaskelmassa. On toki kannattavuudelle maltillisen positiivista, jos ja kun palveluliikevaihto alkaa lähitulevaisuudessa kattamaan niiden kehittämiseen ja tuottamiseen liittyviä kustannuksia. Palveluilla on myös strateginen rooli tehdä Merus Powerin kokonaisvaltaisista sähkövarastoratkaisuista asiakkaalle houkuttelevampia, yhden luukun periaatteella.
3 tykkäystä
Merus tarjoaa akkuihinsa lisäksi optimointi palvelua, jolla se optimoi akkujensa toimintaa reservimarkkinoilla ja vie akut reservimarkkinoille.
Alan toimijoilla (kilpailijalla töissä) on tapana tarjota tuota palvelua pääasiassa profit sharing mallilla. Tässä toki toimija kohtaisia eroja, ja isoimmissa sopimuksissa vaikeampi neuvotella.
Mutta tämä on ns alan tapa.
Onko sinulla tietoa Meruksen laskutus periaatteista tai siitä minkälaisia nämä kassavirrat voisivat olla? Pidän arvioita palveluliiketoiminnan osuudesta pessimistisenä. Ja mikäli olen oikeassa tuota ei oteta huomioon ennusteissa.
En usko että meruksen pre -22 -23 akuissa tuota profit sharingia on. Mutta luulen että se on mukana kaikissa 23-25 tehdyissä(aloitetuissa) akkuhankkeissa.
Nuo isoimmat ovat hyvä kysymys ja niiden profit sharing % voi myös olla eri. Mutta ei nuokaan Suomen mittakaavassa vielä jättimäisiä ole.
Voin toki avata tuota toimintaa näissä markkinoissa lisää jos kiinnostaa.
3 tykkäystä
Olen tästä eri mieltä. Tuulivoimaa (kuten myös vesivoimaa) rakennetaan sinne, missä sitä on mahdollista tuottaa. Sähkövarastot taas kannattaa rakentaa mahdollisimman lähelle käyttöpaikkaa, ei tuotantopaikkaa. Tänä päivänä energiaa siirretään paljon Lännestä Itään juuri siksi, että sitä ei tuoteta Idässä tarpeeksi. Itään kyllä haluttaisiin rakentaa tuulivoimaa, mutta kaikkien tuntemista syistä näin ei ole tehty. Paikalliset sähkövarastot voivat olla se toiseksi paras ratkaisu sähkön saannin varmistamiseen, jos paikallista tuotantoa ei voi varmistaa.
Tällöin on järkevää tehdä varasto nimenomaan käyttöpaikan lähelle, joka on kaukana tuotannosta ja ladata varastoa silloin, kun sähkö on halpaa ja verkon siirtokyky riittää hyvin. Lisäksi se luo resilienssiä tilanteeseen, jossa esimerkiksi kantaverkossa olisi siirto-ongelmia.
Olisikin hienoa, jos jokaisella tietyn ihmismäärän omaavalla alueella olisi oma sähkövarasto, joka riittäisi kattamaan alueen tarpeet vaikka muutaman tunnin ajan tilanteessa, jossa alueelta on kaikki siirtoyhteydet tuotantopaikkaan poikki. Lisäksi tällaiset varastot voivat tasapainottaa verkkoa tilanteissa, jossa yhdessä paikassa tulee epätavallisen suuri kysyntä. Esimerkiksi nyt vaikka Suviseurat tai Matin ja Tepon konsertti jossakin pienessä maalaispitäjässä.
Edit: Olisi kyllä hienoa, jos joku sähköverkkoinsinööri voisi kertoa asioista lisää. Itse en siis ole sellainen.
En ole sähköverkkoinsinööri. Mutta lasken akkujen kannattavuuksia, optimoin niiden toimintaa jne työkseni joten läheltä liippaisee.
- Oletus siitä että akkua käytettäisiin energiamarkkinalla on väärä. Akut ovat pääasiassa FCR ja FFR käyttöön. Nämä ovat matala energisiä taajuusmarkkinoita jotka ovat Suomen laajuiset.
Toisin sanoen kärjistetysti sijainnilla ei ole väliä, säädöt toteutetaan verkon taajuuden perusteella joka on koko Suomessa sama.
Enemmän rajoituksia aiheuttavat muuntajat jossa on kykyä ottaa akkuja vastaan.
Tuosta käyttötarkoituksesta kertoo mm tuo Teho-Energiasuhde, joka taisi olla 1.
Tuo akun energia, mitäs se oli 30 MWh? Riittäisi about 5min jos sitäkään, minkään isomman kaupungin käyttöön.
Fingrid voi käyttää akkua erikoissäädöissä jossa sijainnilla on väliä, mutta Meruksen akut eivät ole mFRR markkinalla jossa näitä erikoissäätöjä toteutettaisiin.
tässäkin jaottelu energiapuolella on tehty vain 3 osaa.
Etelä - Keski - Pohjoinen, vaikka Fingrid voisi niitä sijainnin perusteella periaatteessa aktivoida. Eivät nämä akut siis sellaisella markkinalla ole.
Se ei ole niille pääasiassa kannattavaa. Cost of cycle on liian korkea.
7 tykkäystä
Meruksen toimittama sähkövarasto on ymmärtääkseni juurikin tarkoitettu tällaiseen sähköntoimituksen luotettavuuden ja vakauden parantamiseen. Eli ainakin Ardianin itsensä mukaan on ja varmaan ovat laskeneet sen olevan myös kannattava. Ehkä tuo sijainti Lappeenrantaan ei liity mitenkään siihen, että suuri osa uusiutuvasta sähköstä tehdään Länsi-Suomessa ja olisivat voineet sen tehdä muuallekin?
Benjamin Kennedy, Managing Director Infrastructure - Renewables, Ardianilta kertoo: ”Mertaniemen valmistuminen on meille merkittävä virstanpylväs, sillä se on Ardianin Clean Energy Fundin ensimmäinen investointi sähkövarastoihin Suomessa. Koska maan tuulivoimakapasiteetti jatkaa kasvua edelleen, varastointiratkaisujen tarve on kasvanut entisestään, minkä vuoksi sähkövarasto on erittäin tärkeä tekijä verkon vakauden ylläpitämisessä ja luotettavuuden parantamisessa.
Ja vaikka tuo sähkövarasto ehkä riittäisi Turussa tai Helsingissä sen 5 min, Lappeenrannassa ainakin uutisen mukaan n. 2 tuntia. Vaikuttaisi jutun perusteella olevan lisäksi valmis nopeisiin reagointien verkon taajuuden niin vaatiessa.
38 megawatin teho vastaa pienen voimalaitoksen tuotantokapasiteettia, ja 43 megawattitunnin nimellinen kapasiteetti riittäisi kattamaan reilun 35 000 kotitalouden eli noin Lappeenrannan kokoisen kaupungin kotitalouksien sähkönkulutuksen kahden tunnin ajalle. Yksi sähkövaraston tärkeimmistä ominaisuuksista on sen kyky reagoida verkon tarpeisiin sekunnin murto-osissa. Juuri tällainen jousto on ratkaisevaa, jotta vakaus säilyy Suomen sähköverkossa.
Voi toki olla että puhun nyt aivan ohi siitä, mitä yrität ilmaista. Lisäksi, tuo tiedote voi olla täysin mainosta, joka ei välttämättä kerro juuri tuon sähkövaraston täsmällistä käyttökohdetta/tarkoitusta, vaan yleisiä asioita, mitä sähkövarastoilla voi tehdä. Tiedät varmasti työsi puolesta nämä asiat paljon paremmin, mutta haluan myös Merukseen sijoittavana henkilönä koettaa ymmärtää, onko tuollaiset suuret sähkövarastot verkon vakauden ja sähköntoimituksen varmistuksen kannalta esimerkiksi Itä-Suomeen järkeviä. Tuon uutisen perusteella tuo Lappeenrannan sähkövarasto minusta näyttää juuri sellaiselta.
Ja vaikka verkon taajuuden perusteella olisi sama, missä ne akustot verkon kannalta ovat, sähkön saatavuuden kannalta poikkeustilanteissa niiden sijainti on kyllä merkittävä. Pohjanmaalla sijaitseva sähkövarasto ei auta Lappeenrantaa, jos siirtoyhteydet Lappeenrantaan ovat poikki.
Tähän otan vielä mukaan Elisan Kotiakuston, jossa siis kuluttajat voivat kotiinsa ottaa Elisan akuston, johon sitten varastoidaan tai josta otetaan verkon tarpeen mukaan Elisan toimesta energiaa keskitetysti hallittuna verkon kulloisenkin tarpeen mukaan. Sen kannattavuudesta kuluttajille en tiedä, mutta ymmärrän hajautetun tuotannon idean, kun on verkossa vaikka sähköpula jollakin alueella. Jos noita kotitalouksia on kymmeniä tuhansia, voi sillä kokonaisuudessa olla merkittävä vaikutus.
Näetkö @Glarin sinä tämän Ardianin hankinnan miltä kannalta? Onko realistista ajatella, että muut kaupungit tai julkiset tahot voisivat hankkia vastaavia sähkövarastoja ja jos hankkivat, millä perusteella sellainen hankinta pitäisi tehdä?
1 tykkäys
Julkiset tahot eivät tule hankkimaan näitä akkuja.
tämä “luotettavuuden ja vakauden parantamiseen” mistä näissä puhutaan on verkon taajuuden tuentaa. Eli juuri sitä mistä puhuin. Eli Fingridin taajuusmarkkinan tuentaa.
Ihan puhtaasti kassavirta ja markkinatoiminta mielessä tehtyä toimintaa.
Siitä maksetaan ja siksi sitä tehdään.
Se ei mahdollista “saareke-ajoa” mistä puhut että pystyisi estämään paikalliset sähkökatkot.
Siihen toiminnan pitäisi olla erilaista ja eri markkinoilla. Merus ei näille markkinoille osallistu.
“Pohjanmaalla sijaitseva sähkövarasto ei auta Lappeenrantaa, jos siirtoyhteydet Lappeenrantaan ovat poikki.”
→ Ei tämäkään koska tämä ei sellaisille markkinoille osallistu.
Elisan akussa sama asia. Toki elisan akku suojaa kuluttajaa.
Teknillistaloudelliset syyt näiden akustojen ostoon ovat erittäin erilaiset kuin kuvitelmissasi.
Lisäksi akkuja sijoitetaan atm erityisesti esim tuulivoiman yhteyteen.
Toki myös kulutuksessa niistä on hyötyä.
Elisan akku ja Optimointi on myös tuttua.
Mutta sekään ei luo sitä toiminnallisuutta verkolle mitä luulet sen luovan.
6 tykkäystä
Puhumasi ratkaisut vaatisivat siirtojen hallintaa. Siirtojenhallintaa ei tehdä Fingridin FCR markkinoilla.
Siirtojenhallintaan on mFRR markkina ja ID jota Fingrid käyttää tukena. Merus ei mFRR markkinalle akustoilla osallistu.
Enkä usko että tulee osallistumaan koska sykli kustannus on liian korkea.
2 tykkäystä
Kiitos @Glarin tarkennuksista. Tuo tiedote näyttää nyt minusta tältä pohjalta harhaanjohtavalta tuolta “2 tunnin kapasiteetti Lappeenrannalle” -osalta. Ehkä siinä on yritetty havainnollistaa sähkövaraston kapasiteettia, mutta jos tuo ei tarjoa sitten “kuluttajille sähköä hurrikaanin jälkeen”, ei sitä ole jutussa ilmaistu ja näin maallikkona se menee täydestä. Onneksi palstalla on heppuja, jotka osaavat kertoa, miten asiat oikeasti ovat.
Tarkistin tuon mFFR termin ja se tosiaan on säätömarkkinoita, joka tarkoittaa jatkuvaa sähköntuotantoa tavalla, jossa voit myydä sitä vaikka Nordpooliin. Nyt (luultavasti) ymmärrän, että mikään olemassa oleva akusto ei sellaiseen voi kyetä, vaan se on tuotettava jotenkin kulutuksen hetkellä.
Näin sitä oppii lähes joka päivä uutta.
ps. That said, näen edelleen Meruksella erinomaisen tulevaisuuden näiden taajuusvarmistuksissa olevien sähkövarastojen kanssa, sillä vaihtelevatuottoisten uusiutuvien lisääntyvä määrä tuo näitä säätötarpeita lisää. (@Glarin älä ammu tätä kuvitelmaa alas, pliis ).
1 tykkäys
Teoriassa akusto kykenee. Se toiminta ei vain ole nykyisillä hinnoilla kannattavaa. Joka takia Merus ei sitä tee.
Asia vähän moniosaisempi ja laajempi toki todellisuudessa mutta aiheen toiminnasta voisi kirjoittaa dippatyön ja silti ei oltaisi täysin maalissa.
2 tykkäystä
Merus Power on tehnyt sopimuksen egyptiläisen Suez Steel Companyn kanssa terästehtaan staattisen loistehon kompensaattorin modernisoinnista. Tämä on jo toinen yhteistyöhanke yhtiöiden välillä, mikä vahvistaa kumppanuutta. Merus Powerin osuus sopimuksesta on noin miljoona euroa. Modernisointi toteutetaan vuoden 2026 alussa yhteistyössä paikallisen kumppanin, ETA Electricin, kanssa.
Suez Steel Company on merkittävä egyptiläinen terästeollisuuden toimija, joka panostaa tuotantonsa tehokkuuden ja kestävän kehityksen mukaisiin ratkaisuihin.
Modernisoinnissa Suez Steel Companyn sähköverkon vakautta ylläpitävän suuren staattisen loistehon kompensaattorin kriittisimmät komponentit uusitaan. Sen sijaan suuret passiivikomponentit voidaan säilyttää, mikä mahdollistaa kustannustehokkaan ja ympäristöystävällisen ratkaisun. Tämä modernisointimalli takaa laitoksen metallisulatusuunin kompensaattorin toiminnan jatkumisen optimaalisesti, ilman tarpeetonta seisokkia, ja modernisointi tapahtuu merkittävästi nopeammin kuin koko kompensaattorin uusiminen.
10 tykkäystä
Merukseen liityen:
Reservimarkkinapäivillä (FG kutsutapahtuma) Suomalaiset akkutoimijat mm Cactos puhuivat siitä miten Suomeen tulossa noin 2000 MW akkuja lähivuosina. Määrä on aika huima ja tuo FCR markkina tulee saturoitumaan.
vähitellen siirtymää tulee tapahtumaan sitä mukaan myös energiapuolelle ja aFRR + mFRR markkinoille.
Myös DSO tason akut tulevat yleistymään millä suoritetaan eräänlaista siirtojenhallintaa.
Kyseessä kuitenkin pääasiassa peak shaving, eikä niinkään toimitusvarmuus.
3 tykkäystä