Olen kai liian “maalainen” ajastustavaltani, koska en oikein ymmärrä yhteismetsän ajatusta taloudelliselta kannalta. Perinteisesti maalla metsä on ollut “pankki”, josta on haettu ne isot rahat johonkin tarpeeseen. Ei siis joka vuosi, vaan esim. kerran viidessä tai kymmenessä vuodessa, riippuen tietysti hehtaareista ja hakkuumahdollisuuksista.
Suuremmilla maanomistajilla (>100ha metsää) tilipäivä voi toki olla jopa joka vuosi, koska joka vuosi voi tehdä yli hehtaarin aukon, eikä metsä lopu kesken normaalin kiertoajan ja elinajan puitteissa. Silloin kyse lienee kuitenkin usein maatilasta, jonka toiminnan varmistamiseksi tarvitaan tuo metsästä saatava merkittävä lisätulo. Maataloushan on nyky-Suomessa monen kohdalla (vastoin omaa tahtoa) harrastus ja harrastuksilla on tapana maksaa.
Yhteismetsä vaikuttaa kuitenkin siltä, että se voisi olla vain pieni, mutta säännöllinen lisätulo muiden tulojen päälle, mutta heti kun tarvittaisiin suurempia kertasummia, ei rahaa olekaan saatavilla, kuten omasta metsästä sen saisi.
Miten metsä arvostetaan liittymisvaiheessa ja kuinka paljon tuloja voisi olettaa saavansa vuosittain esim. 30 hehtaarin liittämisestä, jos alueen keskihinta kaupoissa olisi esim. 5000€/ha?
Hei, onko kenelläkään tässä ryhmässä kokemusta Metso-ohjelmasta? Itse olen vakavasti miettinyt 20 vuoden määräaikaista suojelua yhteen osaan palstasta jossa kasvaa ns ikimetsä. Noin viiden hehtaarin alue olisi kyseessä, mutta millaisia kokemuksia metsään sijoittajilla on kyseisestä toimenpiteestä. Ilmeisesti veroton tuloa mutta onko jotain sudenkuoppia mahdollisesti kyseisessä ohjelmassa?
Riippuu tilanteesta ja sopimuksesta. Metsäkeskus laatii näitä 10v suojeluohjelmia, jonka rahastuksen jälkeen voit kerätä päätehakkuu rahat taskuun ilman ongelmaa. ELYt tekevät 20v/pysyviä suojelusopimuksia. Näistä ELYn sopparit ovat verotonta tuloa
Tietyissä maakunnissa on jo tällä hetkellä aika suurta ylitunkua kohteista, mutta jos on oikeasti luontoarvoltaan hyvä kohde niin suosittelen lämpimästi.
Kohteen hinta määräytyy alueellisen keskihinnan mukaisesti, ja se maksetaan koko tilavuudesta, eli teoriassa valtapuuston ja kuitupuun lisäksi kaikki taloudellisesti heikosti tuottavat alikasvokset/toisen latvuskerroksen puut kuten haavat, pihlajat ym., mutta myös esim. juurikäävän vaivaamat sisältä lahot puut menevät kaikki samalla hinnalla, joiden puukauppahinta olisi energiapuu.
Jos sopimuksessa sovitaan puuston lisäksi maapohjan myynnistä, niin metsästysoikeus saattaa karata käsistä.
Suosittelen pyytämään korvaustarjouksen ja tatkastelemaan asiaa sen tiimoilta.
Itse miettisin tarkkaan noita määräaikaisia suojelualueita. On mielestäni jonkinlainen riski, että paikalliset luontoihmiset vaativat suojelun jatkoa, kun sen kerran on aloittanut ja alueelta alkaa löytyä liito-oravien papanoita ja ties mitä kasviharvinaisuuksia.
Toki vuosittainen tuotto on euroissa pienempi, kuin jos tekisi ison avohakkuun omaan metsään. Itse sijoitan nuo yhteismetsätulot muualle ja minun pankkini on osakesalkku eikä enää metsä.
Kaikki yhteismetsät taitavat arvostaa metsän samalla tapaa. Eli kuviokohtainen puustotietojen maastoinventointi ja tuottoarvolaskelma sen jälkeen. Diskonttauskorko oli joitakin vuosia sitten 4% ainakin tässä yhteismetsässä, johon liityin. Jos tuo sinun palstasi olisi arvioitu noin 150 tonnin arvoiseksi, olisit saanut viime vuonna tästä esimerkki yhteismetsästä noin 4500 Euron nettotuoton.
Lisäys: Kauppahintoja ja arvostusta yhteismetsään liityttäessä ei tosin voi suoraan verrata. Toisesta menee verokin ja kauppahinnat ovat sen verran irrallaan realismista ettei niin suurta arvostusta saa, kun liittyy. Toisaalta jo olemassa olevat yhteismetsän palstat arvostataan samalla kaavalla, joten puun kulloinen hinta tai palstojen kauppahinnat eivät vaikuta siihen, millaisen osuuden saat.
Itse tein 10 vuoden METSO sopimuksen pieneen osaan yhdestä tilasta. Vajaa 2ha oli ala ja yli 400 mottia oli hehtaarilla arvion mukaan.
Tuo kuvio jää itseltä jokatapauksessa pitelemättä luonto/perintö arvojen takia niin oli hieno että siitäkin sai kuitenkin rahallisen hyödyn.
Sillähän noissa aina pelotellaan että pian suojellaan kaikki kun avaa itse pään suojelulle mutta ei se ainakaan itseä ole vielä haitannut vaikka sopimuksen tein kolmisen vuotta takaperin ja kuvioita jotka suojeluun kelpaisi olisi kyllä yllinkyllin
Miten teillä jotka olette tehneet suojelupäätöksen on korvaus laskettu? Onko mahdollisesti ongelmana että kun puustoa arvotetaan ja lasketaan suojelukorvausta. Se tehdään sen arviointihetken puuston määrän mukaan ja kahden vuoden alueellisten PTL keskihintojen mukaan, jossa erotellaan tukki ja kuitu, sekä kuollut puu (energiapuun hinnalla?) vai mitenkä?
Herää vain kysymys että jos esimerkiksi suojelupäätöksen jälkeen alueelle iskeytyy tuho, olkoon esimerkiksi myrsky tai hyönteistuho, miten mahdollinen uusi jatkosopimus neuvotellaan? Sehän ei mene vanhalla puustotiedolla vaan lasketaan uudestaan jolloin puuston arvo on oleellisesti muuttunut. Eikö tälläisen riskin minimoimiseksi kannattaisi tehdä pysyvän suojelun ratkaisu kun puusto on elinvoimaista?
Itse en saanut hukkapuusta senttiäkään eli kuolleet puut meni ilmaiseksi. Muuten sain mielestäni hyvän korvauksen, tosin siihen tehtiin 20% kokonaisarvon korjausta, mutta verovapaus hyvitti tämän enemmän kuin kokonaan. Kyseessä oli siis pysyvä suojelu.
Hyvä jos sieltä jonkun euron saa, kuitenkin lähtökohta pitäisi olla se että metsänomistaja itse haluaa suojella tietyn alan. Me ainakin oli jo päätetty suojella parin hehtaarin puro notko ja jätetty hakkuun ulkopuolelle, sitten haettiin suojelurahaa vuosien päästä ja kyllä sieltä verorahoista löytyi tuhansia euroja tähänkin. Nykyään rahoitukseen ei riitä että on vanha puusto, pitää olla niitä erityispiirteitä ja kun ne on itse oikein hakenut suojeluun, on varmaa, että avohakkuu 10 vuoden kuluttua ei mene metsäkeskuksen järjestelmässä automaattisesti läpi.
Tuollainen kohde nyt sopii erittäin hyvin suojeluun. Luultavasti kymppikohde ja jäisi joka tapauksessa hakkuun ulkopuolelle. Erinomainen tapa hyötyä kohteesta, joka on muutenkin talouskäytön ulkopuolella
Saa siirtää Metsäsijoitus-ketjuun, Tornator on kuitenkin hyvä esimerkki miten metsän arvo on muuttunut, mutta voiko arvo kasvaa loputtomasti?
Vuonna 2022 käyvän arvon muutos oli 80% liikevoitosta.
Olen kai huono metsänomistaja (osakas yhtymässä), kun en ole perehtynyt kunnolla esim. noihin suojelujuttuihin, mutta joku tukisysteemi päättyi viime syksynä. Hieman sitä ennen päädyttiin tekemään 10 vuodeksi ympäristötukisopimus n. 2ha alalle, joka oli vanhaa suopohjaista ojitettua peltoa.
Peltona se oli huono, usein liian märkä ja heinäkään ei kelvannut edes karjalle. Pellolle oli istutettu jonkinlainen taimikko joskus 70-80 luvulla. Se ei kuitenkaan koskaan lähtenyt kunnolla kasvuun ja nyt siellä on eri ikäisiä puita (kuusi, koivu, mänty, leppä,…), jotka lähinnä lahoavat pystyyn. Näyttää siltä, että esim. kaikki männyt ja koivut kuolevat pystyyn, vaikka valoa riittäisi. Osalla alasta kuusi voi vähän paremmin. Seassa on isohkoja aukkoja, jotka kasvavat lähinnä nokkosta.
Alkoi näyttää siltä, että tuota alaa ei kannata edes yrittää harventaa tai hoitaa muutoinkaan, joten tehtiin tuo hakemus paikallisen MHY:n edustajan kanssa. Tuloksena tilille >7k€ rahaa “tyhjästä”. Kiitos ja kumarrus veronmaksajille.
Katsotaan sitten 10v päästä, miltä siellä näyttää silloin. Ilman noita tukijuttujakin tuo olisi saanut olla koskemattomana vähintään tuon 10 vuotta.
Kiitokset ympäristötukisopimuksesta vinkanneille. Olen suhteellisen tuore metsänomistaja ja uskoisin että metsässäni voisi olla edes muutama kelvollinen läntti.
Jäin ymmärrykseen että tuosta sopimuksesta voi kysyä “tarjouksen” lomakkeella sitoumuksetta? Osaatteko kokeneemmat sanoa kannattaako tuota harkittaessa olla heti kättelyssä MHY:n edustaja mukaan? Voiko omatoimisesti päästä aivan samaan lopputulokseen korvauksen määrän osalta
Omassa tapauksessani MHY:n rooli oli olennainen, koska alue piti käsittääkseni arvioida jonkun ammattilaisen toimesta ja sieltä piti vielä löytää olennaiset piirteet, joiden perusteella tuki voitiin myöntää. Toki MHY lähetti laskun tuosta, mutta eipä tässä tapauksessa (ei kovin vanha) yhtymä olisi osannut tuota itse laatia.
Älä vaan sotke yhdistystä siihen Sillä et saa kuin kuluja…
Itse soitin metsäkeskukseen ja sieltä sitten otti suojeluasioista vastaava kaveri yhteyttä ja hän oli etukäteen katsonut nuo oman tilani metsävaratiedot ja oli siltäpohjalta sitämieltä että ehdottamani kuvio sopisi hyvin Metsoon.
Sovittiin käynti palstalla ja hän totesi että hyvältä näyttää ja teki sen jälkeen kaikki vaadittavat mittaukset maastossa ja senjälkeen sain tarjouksen suojelusta jonka hyväksyin.
Edit.
Jonez1 viestiin vielä että se MHY.n arvio on käytännössä turha koska metsäkeskus käsittääkseni arvioi nuo tilavuudet yms jokatapauksessa itse. Ainoa hyöty voi tulla siitä jos metsäkeskus arvioi puumäärän todellista pienemmäksi niin siitä voi alkaa vääntämään ku on yhdistyksenkin arvio olemassa mutta ainakin itsellä metsäkeskuksen arvio oli ihan käypänen omaan verrattuna.
Edit2.
Yksi sukulainen innostui kanssa tuosta Metsosta minun kerrottua omasta sopimuksestani ja hän otti kanssa yhteyttä metsäkeskukseen ja kävi edustajan kanssa palstalla mutta ei kelvannut suojeluun. Jos MHY käy toteamassa ettei kelpaa niin siitä tulee lasku.
Tuo markkinatransaktioihin perustava arvostus on minusta riskaabeliä. Tätä harrastavat Tornator
ja myös vaikkapa Ruotsissa SCA. Asia käy ilmi vuosikertomuksista. UPM arvostaa metsänsä taseessaan kassavirtaperusteisesti, mikä on minusta parempi tapa. Varsinkin nyt, kun metsäpalstoja ostetaan mielestäni ylihintaan, mikä tuo kuplaa Tornatorin ja SCAn taseeseen.
Itsekin arvostan “omassa taseessani” yhteismetsäni kassavirtaperusteisesti, vaikka tiedän kyllä, että yhteismetsäosuuksia myydään ja ostetaan hurjiin hintoihin. Kuka ostaa metsää, jos tuotto jää korkean ostohinnan takia 2-3% tasoon per vuosi? Näin vain tapahtuu.
Metsän tuoton kasvussa on vähän enemmän rajoitteita kuin vaikkapa Huhtamäen osingossa. Eikä siinä mitään, ostaa saa toki vapaasti. Itselläni tuotto-odotus on metsästä korkeampi kuin 2-3% ja olisi vaikea perustella omistuksen lisäystä nykyhinnoilla.
Puun hinnan odotan itsekin pysyvän korkealla. Nousevankin, kunhan metsäteollisuuden suhdanne kääntyy jossain vaiheessa. Mutta jossain vaiheessa teollisuus sopeutuu ja kaikki vanhat laitokset eivät saa uusintainvestointeja, jolloin puupula aikanaan helpottuu. Seuraavat +5 vuotta on varmasti metsänomistajan kissanpäivät.
Varmasti puun hinta jää kuitenkin pysyvästi korkeammalle kuin mitä se oli ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan.
Puun kysyntä on todella hyvää, vaikka suhdannekäänne vasta alussa. Hinnat nousseet koko alkuvuoden. Taas tulee hyvä vuosi metsänomistajalla, niin kuin varmasti 5 seuraavaakin vuotta nykysetupilla.
Havutukin hinta ollut jo pari vuotta korkealla,nyt koivutukin hinta noussut 100% ja kuitu-energiapuun hinta 50-80%.Perimmäisenä syynä Venäjän hyökkäyssota ja sen seurannaiset.
Metsätilojen hintataso ennallaan tai jopa vähän laskenut.Rahastot ja instituutiot lähes poistuneet markkinoilta.Taustalla lainojen korkeat korot
Olin varma viime keväänä, että sain tehtyä kaikkien aikojen kaupan myytyäni tukkileimikon 73 euron kuutiohintaan (MäTu ja KuTu sama hinta). Paikkana Kainuun länsireuna. Nyt on jo päällä tunne, että taisin hätäillä. Esimerkiksi Sahateollisuus Ry:n pj Matti Kylävainio ennusti vähän aikaa sitten, että varsinaiset kultaiset vuodet metsänomistajille ovat vasta aluillaan. Se on vahvaa puhetta, kun huomioi sen mistä organisaatiosta ennustus tuli.
Hankintahinnatkin ovat sillä tasolla (eli kuitupuu täälläkin reilusti yli 40 euroa/ kiinto), että täytynee muutaman vuoden tauon jälkeen itsekin repäistä Echo käyntiin syksymmällä ja sahata muutama kymmenen mottia ihan urheilumielessä. Pääsee jopa pienille tuntipalkoille.
Sillä et saa kuin kuluja…