Metsään sijoittaminen

Osakkeet Ylätason sijoituskeskustelu
41

Samoilla linjoilla. Kyllä se metsän kasvattelu kuitenkin vaihtelee niin huomattavasti tapauskohtaisesti, että yhtä oikeaa tapaa on mahdoton sanoa. Olen käynnyt pienaukkohakkuu aloilla, joista ei olisi huomannut, ettei alaa ole istutettu. Pienaukkohakkuu on siis jatkuvan kasvatuksen korjuumuoto jossa tehdään pieniä max 0,3ha kokoisia aukkoja. Toisaalta on niitä avohakkuun jälkeen kuuselle istutettuja turvemaita, joista halla on vienyt taimet. Eli jatkuva kasvatus voisi toimia osalla turvemaista, jos sen avulla voidaan lisäksi korjata uudelleen ojitus ja ravinnekuorma ongelmat. Vielä pitää tarkentaa se, että jatkuvan kasvatuksen poimintahakkuissa ei ole tarkoitus nappailla pelkästään niitä isoimpia puita, vaan tarkoitus olisi ottaa tasaisesti eri kokoluokan puita.

Mutta keskimäärin tuntuu metsäalalla olevan konsensus, ettei jatkuva kasvatus voi olla vallitseva tapa. Luontoarvoja voidaan korostaa mielestäni paremmin vaikka FSC-sertifikaatein.

5 tykkäystä
42

Tosiaan Rahapodissa mentiin suoraan syvään päätyyn eikä maltettua kertoa mitään metsäsijoittamisen fundamenteista. Martin on aikaisemmin bloggaillut tähän tapaan Onko sijoitukset metsässä? | Nordnet ja ilmeisesti prof. Pukkalan, Lähteen ja Laihon edustamat tutkimussuunnat ovat menneet läpi ilman kritiikkiä ja metsäpalveluyritys Arvometsä sai ilmaista mainosta nyt Rahapodijakson verran perustajan ollessa vieraana.

Metsätieteen ollessa kuitenkin hyvin empiiristä menee aikasarjojen keräämiseen helposti ihmisikä. Professori Annika Kankaan kirjoitus on mielestäni hyödyllinen arvioitaessa sitä, miten paljon mutkia vedetään suoraksi: https://www.luke.fi/blogi/metsankasvatus-on-taitolaji-hakkuutapojen-vastakkainasettelu-ei-kanna-pitkalle/

Vastakkainasettelu ei kanna pitkälle, vaan jokaisella kohteelle kannattaa valita paras käsittelymenettely päätöksentekijän eli metsänomistajan preferenssien mukaisesti. Digitalisaatio tulee lähitulevaisuudessa muuttamaan päätöstukimenetelmiä merkittävästi ja tuomaan puutason optimoinnin mukaan käsittelyyn.

Jos tasaikäismetsätaloudesta siirryttäisiin pelkästään eri-ikäisrakenteisiin poimintahakkuisiin tulisivat korjuukustannukset luultavasti nykytekniikalla nousemaan merkittävästi ja teollisuuden puustamaksukyky laskemaan. Asiaa on kotimaassa tutkittu hyvin vähän. Joitain näkemyksiä löytyy Poimintahakkuiden puunkorjuu - PDF Free Download

image
image894×655 99.1 KB

image
image845×636 84.7 KB

10 tykkäystä
43

Uusimmassa Metsälehden numerossa oli mielenkiintoisia tietoja metsätilamarkkinan kehityksestä vuonna 2020. Jutussa oli esim. tietoja metsärahastojen ostoista ja metsätilojen hintatason muutoksista maakunnittain.

Metsärahastojen, sijoitusyhtiöiden ja muiden institutionaalisten sijoittajien ostot

  • ostot nousivat v. 2020 yhteensä n. 81 miljoonaan euroon (vrt. v. 2019: 70 MEUR)
  1. United Bankersin kahden metsärahaston ostot 13,3 MEUR
  2. Silvestica Green Forest Finland 13,0 MEUR
  3. FIM Metsä 12,8 MEUR
  4. OP Metsärahasto 9,4 MEUR (2019: 16,9 MEUR)

United Bankersin osalta kehitys on näyttänyt olevan hyvää. Inderesin rahastokatsauksessa (linkki) oli tähän liittyen maininta UB Metsärahastosta:

Seuraamistamme yhtiöistä uusmyynti sujui joulukuussa hyvin United Bankersilla , jonka hyväkatteinen metsärahasto keräsi Q4:llä noin 22 MEUR:n nettomerkinnät.

Hyvän uusmyynnin seurauksena UB ilmoitti 21.12.2020, että UB Metsä suljetaan merkinnöiltä määräajaksi. => https://www.unitedbankers.fi/fi/ajankohtaista/erikoissijoitusrahasto-ub-metsae-suljetaan-merkinnoeiltae-maeaeraeajaksi

Metsätilojen hintatason nousu maakunnittain:

  • Lapissa hintaseurannan mukaan tilojen hinnat nousivat eniten, n. 13%
  • Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla hinnat nousivat 10%
  • Pohjanmaalla n. 10%
  • Keski-Suomi, Pohjois-Karjala, Pohjois-Pohjanmaa n. 7%
  • Pirkanmaalla ja Pohjois-Savossa nousua n. 4%

Hinnat nousivat siis eniten Lapissa. Tästä Lapin ostobuumista YLE uutisoi jo elokuussa 2020.
Uutisen mukaan alkuvuonna 2020 tilakaupat nousivat Lapissa 50%. => Lappiin iski metsien ostobuumi: kaupat lisääntyivät 50 prosenttia ja hinnat nousivat eniten koko Suomessa – katso maakunnittaiset hintatilastot | Yle

Pohjois-Suomen ja Lapin ostobuumin taustalla voi nähdä Metsä Groupin Kemin biotuotetehdashankkeen ja Kemijärven hankkeen. Lapin ostobuumin taustalla on myös muita tekijöitä.

Puunostajat ovat taas palanneet Pohjois-Suomeen ja Lappiin.
Vuoden 2019 alussa sekä UPM ja Stora ilmoittivat laajentavansa puunhankintaa Pohjois-Suomessa:

Lapissa metsä maksaa murto-osan etelän hinnoista, mutta olosuhteet on myös heikommat. Ainakin Lapin lämpösumma tuntuu liian pieneltä metsätalouteen, jos jäädään alle 1000 lämpösummaan. Metsäsijoittajat näyttävät nyt laskevan Pohjois-Suomessa ja Lapissa lannoittamisen varaan.

LUKEn laskelmien mukaan vielä Keski-Lapissakin 800 lämpösummalla voidaan typpirikkailla turvemailla tuhkalannoituksella lisätä merkittävästi puuston kasvua. Metsäsijoittajien innostusta on luultavasti lisäänyt vielä lisää valtioneuvoston päätös laajentaa tuhkalannoituksen tukea. :thinking:

Tuhkalannoitukselle saa nyt helpommin tukea, kun tuen myöntämisen edellytyksistä poistui vaatimus puuston ravinne-epätasapainon osoittamisesta.
=> https://mmm.fi/-/metsien-tuhkalannoituksen-tuki-laajenee-valtioneuvosto-hyvaksyi-asetusmuutoksen

Ensiharvennuksia Pohjois-Suomessa ja Lapissa kuitenkin riittää ja myös tarjontaa harvennuspuusta. Turvemailla puunkorjuu myös haasteellista/kallista. Lainaus Lapin metsäohjelmasta 2021-2025 (linkki):

Taimikonhoito- ja ensiharvennustarpeita on moninkertaisesti enemmän kuin viime vuosina tehty.

Viivästyneitä ensiharvennuksia on erityisesti heikosti kantavilla mailla sekä kohteissa, joissa korjuu- ja kuljetuskustannukset ovat suuret.

Lähivuosien hakkuumahdollisuuksista reilu viidennes on turvemaiden metsissä. Turvemaiden kannattavan puuntuotannon suurimpina haasteina ovat puunkorjuun korkeat kustannukset, vesiensuojelun toteuttaminen suometsienhoidon ja uudistamisen yhteydessä sekä puuntuottaminen ilmastokestävästi.

6 tykkäystä
44

Ehkä näkisin nuo isoimmat tehdashankkeet suurimpana motiivina lyhyellä aikavälillä. Kuten tuossa taisit mainitakin niin Lapin ja Kainuun alueella kasvu ylittää hakkuut valtavalla marginaalilla. Kemijärvelläkin Keiteleen sahan kuitukertymä on sen verran suuri, että se riittäisi jo osaltaan tukemaan sellukattilan syöttöä. Puhumattakaan Kainuusta, jossa Kajaanin tehtaan sulkemisen jälkeen ensiharvennukset jäävät tyystin tekemättä

Mikäli ilmat lämpenevät niin nykyiselle puustolle olosuhteet voivat olla erityisen hyvät tulevaisuudessa. Tältä kannalta ajatellen kuusen istutusvimma voi kostautua eteläisemmässä Suomessa, mutta pohjoisemmassa ei olisi niin merkitystä

2 tykkäystä
45

Kyllä. Ainakin Luonnonvarakeskuksen lukujen mukaan Pohjois-Suomessa olisi hakkuumahdollisuuksia.

Lapissa olisi eniten hakkuumahdollisuuksia. Suurin osa valtion, kun Lapin metsämaasta 62% on valtionmaita.

Lähes sama tilanne Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun osalta:

  • Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa puuston vuosittainen kasvu 11,0 milj. m3
    Vuotuinen poistuma vuosina 2015-2018 keskimäärin 7,8 milj. m3

  • Kainuun maakunnasssa puuston vuosittainen kasvu 7,3 milj. m3
    Vuotuinen poistuma 2016-2018 4,5 milj. m3.

Jos laskee yhteen, niin kolmen pohjoisimman maakunnan alueella puuston kasvu yht. 30 milj. m3.
Hakkuut on olleet 2015-2018 keskimäärin luokkaa 20 milj. m3 vuodessa.

46
  • Pohjois-Pohjanmaalla myytiin 520 tilaa.
  • Lapissa tiloja myytiin 330 => nousua 37 %
  • kauppasumma kohosi lähes 300 milj. €
  • Keskimääräinen hehtaarihinta 3 070 €, nousua edellisvuoteen verrattuna n. 3 %
  • Myytyjen tilojen pinta-ala keskimäärin 41 ha
  • yhtiöiden osuus kauppojen lukumäärästä 14 %, ostetusta pinta-alasta n. 13 % ja kauppasummasta n. 17 %.
  • rahastot ostivat tiloista lähes 18 % lukumäärästä, 37 % pinta-alasta ja n. 34 % kauppasummasta
  • yksityiset ostivat n. 64 % lukumäärästä, 45 % pinta-alasta ja 44 % kauppasummasta
  • v. 2019 verrattuna rahastojen osuus ostojen lukumäärästä on noussut 4,6 prosenttiyksikköä ja kauppasummasta 4,4 prosenttiyksikköä

Metsätilakauppojen maakunnittaisia lukuja voi tarkastella avoimesta Maanmittauslaitoksen Tilastotietoa kiinteistökaupoista -palvelusta.

3 tykkäystä
47

PTT:n Metsäsektorin ennuste kevät 2021 (15.4.2021):

Metsäala kapuaa koronakuopasta elvytyksen ja investointien vetämänä

  • Kartongin kysyntänäkymät ovat tasaisen hyvät. Keskimääräisessä vientihinnassa ei nähdä suuria muutoksia.
  • Hyvän markkinatilanteen ja alhaisten sahatavaravarastojen myötä sahatavaran keskimääräinen vientihinta nousee tänä vuonna 8 prosenttia.
  • tänä vuonna sellun keskimääräinen vuotuinen vientihinta nousee 12 prosenttia viime vuoteen verrattuna.

Hakkuut ja puukaupat piristyvät paremman suhdanteen ja metsäteollisuuden investointien johdosta

  • Koko metsäteollisuuden puunkäyttö nousee tänä vuonna 4 prosenttia
  • Tänä vuonna tukkien vuotuinen keskihinta pystykaupoissa nousee selvästi viime vuoteen verrattuna, havutukkien hinnat nousevat koivutukin hintaa jyrkemmin
  • Kuitupuiden vuotuiset keskihinnat päätyvät tänä vuonna vajaat 4 prosenttia viimevuotista korkeammiksi
  • bruttokantorahatulot yksityismetsistä nousevat 14 prosenttia kahteen miljardiin euroon
6 tykkäystä
48

Pörssiromahdusta ennustavien kuoro saa miettimään, mihin eurot jos salkusta poistaa osakkeet.
Asuntosijoittamisesta eli vuokralaisharmeista pyrin aktiivisesti eroon. Listaamattomista asuntorahastoista saan 3½ % nettona vuodessa, mutta niissä on jo nyt kolmasosa omaisuudesta.

Metsärahastot todennäköisin valinta sitten kun USA:n elvytys hiipuu

49

Voitko kertoa mihin metsärahastoihin. En ole ole omilta välittäjiltäni löytänyt hyviä.(nordnet/OP)

50

Podcastissa oli puhetta myös puun myymisestä suoraan sahalle vs isompi toimija. Muistaakseni mainitsi myös että väliä olisi kuskilla, miten metsästä valikoituu kuitua ja tukkia. Jossain vaiheessa tulee puun myynti ajankohtaiseksi perimisen kautta ja haluaisi jo etukäteen miettiä, että siitä pläntistä saisi nyhdettyä parhaan hinnan kun kerran eläessään se vain onnistuu. Metsään liittyvät asiat ovat itselleni melko tuntemattomia.

1 tykkäys
51

Tuohon tukin ja kuidun suhteeseen vaikuttaa sekä katkonta että paksuusrajat (senttikin on usein merkittävä ero). Ääritapauksissa ongelmia voivat aiheuttaa myös liian paksut puut, jos tyvitukki ylittää ostajan mittarajat. Lisäksi päätehakkuiden hinnoittelussa on yleistynyt ns. ainespuuhinnoittelu, mikä vaikuttaa tarjousten vertailua entisestään. Eri puulajeilla on aivan eri hinnat, mikä vuoksi tarjousten kokonaistuottojen vertaaminen pelkästään tarjottujen hintojen perusteella on hyvin vaikeaa, jos itsellä ei ole selkeää käsitystä hakuualueen puustosta. Toki jos myytävänä on päätehakkuukypsä tasakasvuinen kuusikko, vertailu on paljon helpompaa kuin eri-ikäistä puuta sisältävän sekametsän tapauksessa. Missään tapauksessa ei kannata tuijottaa sokeasti vain sen pääpuulajin hintaa. Tapauskohtaisesti tuloon vaikuttaa merkittävästi myös tehdäänkö päätehakkuu vai harvennus, korjataanko puut talvella vai kesällä, paljonko maksetaan energiapuusta/lahopuusta/hakkuujätteestä, paljonko rahaa kuluu istutuksiin, yhtiöiden tarjoamat bonukset ja korot sijoitetulle hakkuutulolle jne. jne. Ja myös verotus kannattaa ottaa huomioon, jos on kyse isoista hakkuista.

Eli kannattaa aloittaa metsäasioihin tutustuminen asioihin hyvissä ajoin eikä vasta sitten, kun myynti on ajankohtainen. Kun toimenpiteet on harkittu ajoissa, on helpompi suorittaa myynti silloin, kun puun hinta on mieleisellä tasolla. Maltillisesti metsäkokemusta omaavana kaupunkilaismetsänomistajana olen käyttänyt myynneissä (varsinkin puukaupan kilpailutus sekä korjuun valvonta; osin myös suunnittelu ja istutukset) Metsänhoitoyhdistyksen palveluja, mutta sekin toki maksaa ja voi alentaa lopullista tuottoa. Todennäköisesti silloin tulee kuitenkin pahimmat mokat vältettyä. Ainakin omalla kohdallani olen ollut palveluihin tyytyväinen, mutta toki henkilö voi vaikuttaa paljonkin.

Mukavaa on ollut huomata, että mitä enemmän metsäasioihin tutustuu, sitä mielenkiintoisempia ne ovat. Metsälehden tai Aarteen tilaaminen ei ole noviisillekaan huono idea.

9 tykkäystä
52

Kumpi on pahempi asuntosijoittamisessa vuokralaisharmit vai metsäsijoittamisessa tuholais- ja myrskyharmit? Ehkä vähän vaikea vertailla näitä riskejä keskenään, mutta kuitenkin.

53

Kumpaakin olen jonkin verran kokenut. Sijoitusasunnot myin, osin sijaintipaikkakunnan liikatarjonnan vuoksi, osin siksi etten halua kokea vuokralaisharmeja uudelleen oikeudenkäynteineen ja häätöineen, vaikka viimeisimmät vuokralaiset olivatkin huippuluokkaa. Metsiä en myy koskaan. Jos metsävahinkoja sattuu kohdalle, kyllä niistä selviää, kun reagoi nopeasti, vaikka tulonmenetys voi olla merkittävä. Omat metsävakuutukset on otettu isolla omavastuulla, mutta myös ison vahingon sattuessa isoilla korvassummilla.

1 tykkäys
54

Metsävakuutus on todella halpa ja korvaa tuholaisvahingot. Vuoralaisvahinkoja varten ei just taida vakuutuksia löytyä.

1 tykkäys
55

Ruotsissa näköjään pörssifirma Latvin Forest, joka sijoittaa latvialaiseen metsiin. Länsinaapurista näköjään löytyy firmoja ihan joka lähtöön.

1 tykkäys
56

Ruotsissa metsäfirmat alkoivat systemaattisesti ostaa enemmän metsää itselleen jossain 2017-2018 tienoilla. Siellä on luultavasti nähty se trendi mihinkä suuntaan tullaan 5-10v päästä menemään, vastuullisuus länsimaisessa biopohjaisissa tuotteissa nousee hirveän näkyväksi ja todellakin koko tuotantoketjun läpinäkyvyys. On pakko saada bullet-proof näkyvyys koko arvoketjun läpi. Ollaan ehkä myös ymmärretty että laajemman osan arvoketjusta omistamalla voiton teko on maksimaalisempaa (=> Esim. metsäfirmojen sijoittaminen langantekoteknologioihin eli mennään arvoketjussa pidemmälle).

Uskon että 6v. päästä voi Stockalla, jos se firma pysyy pystyssä ;), kauluspaitaa ostaessaan tsekata kännykän avulla QR-koodilla/tahi muulla vastaavalla mistä päin maailmaa puut on kaadettu joiden selluloosasta tämä paita on tehty.

Minusta metsään sijoittaminen on tylsää ja liian hidasta itselleni, vaikka vähän sitä omistankin. Myyn pois kunnes lahjoittajista aika jättää niin en pahoita mieltä sitä ennen…

1 tykkäys
57

Metsärahastoja en ole varsinaisesti tutkinut. S- eli FIM- ohimennen todettu “pääsymaksultaan” julmaksi, mutta niin tuntui aikanaan samojen asuntorahastokin, jolla kolmen vuoden jälkeen kuitenkin arvonnousu vuodessa 4,3%. Pikkiriikkinen osinkokin tuli.

Nordea metsärahastossa kimppautumassa jonkin ulkomaisen toimijan kanssa, odotellaan.

2 tykkäystä
58

IMG_20210419_234336
IMG_20210419_2343364608×3456 2.63 MB
Ei päässyt hankintakaupoilla rikastuun🤔 säästi punttisalin ja sai syödä eväitä pois kotoa… Ja eiköhän se hillotolppa ole tulossa vasta.edit metsä kasvaa ja tuottaa kun hoitaa

3 tykkäystä
59

Kylläpäs kelpasi pieni määrä. Veitkö tukit itse sahalle vai noudettiinko noin pieni määrä

Metsäliitto noita hankintakuituja täällä päin ostaa. Pitäisi varmaan kysellä minkälaisia määriä kehtaa tarjota. Joitain pieniä kuvioita löytyy, joille ei oikein motoa kannata viedä niin sama olisi itse hoitaa ajan puitteissa

60

Olisi tarvinnut olla enemmän kerralla, mutta kelpasi koska kovantien varrella ja muutakin ajoa…

1 tykkäys