Uusimmassa Metsälehden numerossa oli mielenkiintoisia tietoja metsätilamarkkinan kehityksestä vuonna 2020. Jutussa oli esim. tietoja metsärahastojen ostoista ja metsätilojen hintatason muutoksista maakunnittain.
Metsärahastojen, sijoitusyhtiöiden ja muiden institutionaalisten sijoittajien ostot
- ostot nousivat v. 2020 yhteensä n. 81 miljoonaan euroon (vrt. v. 2019: 70 MEUR)
- United Bankersin kahden metsärahaston ostot 13,3 MEUR
- Silvestica Green Forest Finland 13,0 MEUR
- FIM Metsä 12,8 MEUR
- OP Metsärahasto 9,4 MEUR (2019: 16,9 MEUR)
United Bankersin osalta kehitys on näyttänyt olevan hyvää. Inderesin rahastokatsauksessa (linkki) oli tähän liittyen maininta UB Metsärahastosta:
Seuraamistamme yhtiöistä uusmyynti sujui joulukuussa hyvin United Bankersilla , jonka hyväkatteinen metsärahasto keräsi Q4:llä noin 22 MEUR:n nettomerkinnät.
Hyvän uusmyynnin seurauksena UB ilmoitti 21.12.2020, että UB Metsä suljetaan merkinnöiltä määräajaksi. => https://www.unitedbankers.fi/fi/ajankohtaista/erikoissijoitusrahasto-ub-metsae-suljetaan-merkinnoeiltae-maeaeraeajaksi
Metsätilojen hintatason nousu maakunnittain:
- Lapissa hintaseurannan mukaan tilojen hinnat nousivat eniten, n. 13%
- Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla hinnat nousivat 10%
- Pohjanmaalla n. 10%
- Keski-Suomi, Pohjois-Karjala, Pohjois-Pohjanmaa n. 7%
- Pirkanmaalla ja Pohjois-Savossa nousua n. 4%
Hinnat nousivat siis eniten Lapissa. Tästä Lapin ostobuumista YLE uutisoi jo elokuussa 2020.
Uutisen mukaan alkuvuonna 2020 tilakaupat nousivat Lapissa 50%. => Lappiin iski metsien ostobuumi: kaupat lisääntyivät 50 prosenttia ja hinnat nousivat eniten koko Suomessa – katso maakunnittaiset hintatilastot | Yle
Pohjois-Suomen ja Lapin ostobuumin taustalla voi nähdä Metsä Groupin Kemin biotuotetehdashankkeen ja Kemijärven hankkeen. Lapin ostobuumin taustalla on myös muita tekijöitä.
Puunostajat ovat taas palanneet Pohjois-Suomeen ja Lappiin.
Vuoden 2019 alussa sekä UPM ja Stora ilmoittivat laajentavansa puunhankintaa Pohjois-Suomessa:
Lapissa metsä maksaa murto-osan etelän hinnoista, mutta olosuhteet on myös heikommat. Ainakin Lapin lämpösumma tuntuu liian pieneltä metsätalouteen, jos jäädään alle 1000 lämpösummaan. Metsäsijoittajat näyttävät nyt laskevan Pohjois-Suomessa ja Lapissa lannoittamisen varaan.
LUKEn laskelmien mukaan vielä Keski-Lapissakin 800 lämpösummalla voidaan typpirikkailla turvemailla tuhkalannoituksella lisätä merkittävästi puuston kasvua. Metsäsijoittajien innostusta on luultavasti lisäänyt vielä lisää valtioneuvoston päätös laajentaa tuhkalannoituksen tukea. ![:thinking: :thinking:](https://emoji.discourse-cdn.com/facebook_messenger/thinking.png?v=12)
Tuhkalannoitukselle saa nyt helpommin tukea, kun tuen myöntämisen edellytyksistä poistui vaatimus puuston ravinne-epätasapainon osoittamisesta.
=> https://mmm.fi/-/metsien-tuhkalannoituksen-tuki-laajenee-valtioneuvosto-hyvaksyi-asetusmuutoksen
Ensiharvennuksia Pohjois-Suomessa ja Lapissa kuitenkin riittää ja myös tarjontaa harvennuspuusta. Turvemailla puunkorjuu myös haasteellista/kallista. Lainaus Lapin metsäohjelmasta 2021-2025 (linkki):
Taimikonhoito- ja ensiharvennustarpeita on moninkertaisesti enemmän kuin viime vuosina tehty.
Viivästyneitä ensiharvennuksia on erityisesti heikosti kantavilla mailla sekä kohteissa, joissa korjuu- ja kuljetuskustannukset ovat suuret.
Lähivuosien hakkuumahdollisuuksista reilu viidennes on turvemaiden metsissä. Turvemaiden kannattavan puuntuotannon suurimpina haasteina ovat puunkorjuun korkeat kustannukset, vesiensuojelun toteuttaminen suometsienhoidon ja uudistamisen yhteydessä sekä puuntuottaminen ilmastokestävästi.