Osakesijoittaminen

Metsään sijoittaminen

Perintömettien rästien hoidot kesken. Tai no tämä kohde oli vain maisemointia, mutta huomenna tarkoitus iskeä useamman hehtaarin hieskoivuhelvettiin. Hyvä maapohja, jossa harvassa olevat kuuset kasvavat kuin Savon mailla konsonaan, mutta eiköhän tuo mene tuolla kuviolla kuidun kasvattamiseksi. Kemerat toki saa jos ei mitään muuta

Kunto kyllä kasvaa nopeammin kuin pääomantuotto näillä hoitotöillä. Mutta kuten joku viisas tokaisi niin pitää tienata muissa jutuissa hyvin, jotta voi harrastaa kalliilla :ok_hand:

36 tykkäystä

Jos jatkan omia turinoita täällä…

Tuossa hikoillessa huomaa kuinka hemmetisti tuolla metsissä on tekemätöntä työtä. Meillä on maan kattava tieverkosto, jolla puuta saadaan kerättyä syrjäisistäkin kolkista teollisuuden käyttöön. Valtio tukee muutamalla satasella tuota tekemääni risusavottaa, mutta tulee saamaan moninkertaisesti rahat takaisin tulevina vuosikymmeninä. Sillä työllistetään paikallista metsäkoneyrittäjää ja metsäliitto saa kuitua kattilaan, josta saattaa jopa tulla niitä kaivattuja vientituloja. Sivussa joku saa pääomatuloja ja alveja menee joka välissä

Joku vihreä siellä varmaan itkee peltometsistä, mutta kukaan ei koskaan tule maininneeksi, että merkittävä osa metsistä on jo nyt passiivisessa suojelussa. Niille ei siis tehdä mitään eli tienposket ovat täynnä läpipääsemätöntä pusikkoa. Ei se kesken lopu, vaikka vähän isompi osa metsistä hoidettaisiin siten, että sieltä voitaisiin joskus tulevaisuudessa myydä jotain puuteollisuuden käyttöön

18 tykkäystä

Näkökulmajuttujahan nämä ovat. On hienoa että moni saa tuloja metsästään ja metsät työllistävät monia. Ei siitä kuitenkaan pääse yli eikä ympäri että luonnon biodiversiteetin kannalta “puupellot” ovat köyhiä paikkoja. Lisäksi metsä on alttiimpi tuholaisille jos siellä on vain yhtä kahta puulajia vieri vieressä. Sekametsäisyys parantaa maaperän ominaisuuksia ja monipuolistaa rakennetta. Havupuusto, erityisesti kuusi rapauttaa hiljalleen maan viljavuutta jos se on ainoa valtalaji. Onneksi nykypäivänä tähän ollaan herätty ja tajuttu ettei se heikennä kasvatettavien puiden kasvua jos metsä luodaan järkevästi luonnonmukaisemmaksi eikä se ole pelkkä puupelto jossa kasvaa kasvatuspuut ja kaikki muu on vedetty matalaksi.

Noh itse turisen näistä koska arvostan myös metsissä muita asioita kun vain puuntuotannon maksimointia myyntiin. On hienoa hakea runsaita mustikka -ja sienisatoja omista metsistä, metsästyksestä puhumattakaan.

10 tykkäystä

Jep, metsänhoito on vähän turhan kuuma aihe keskustella mutta vaihda nyt @gadus hyvä mies tuo teräsuoja asianmukaiseen. Voi sattua pahastikin tuon kanssa.

5 tykkäystä

Tuossa Op:n metsärahaatoon tutustui ja katselin palstahintoja mielenkiinnolla vaikka ei niistä voi mitään sanoa tietämättä faktoja, mutta ei nuo poskettomilta vaikuttanut. Tuulivoimaloille oli kohtuullisesti vuokrattu hehtaareja ja tässä voikin olla ihan hyvä bisnes. En vielä vakuuttunut riittävästi rahastosta, jotta sijoittaisin siihen, mutta mielenkiintoinen oli.

Meillä on 80 ha metsää jonka arvonkehitys laskennallisesti seuraavan kymmenen vuoden aikana on 40-50 %. Nämä ovat hoidettu hyvin eikä hoitorästejä ole. Kasvu keskimäärin 10 mottia hehtaarille {ei tietenkään taimikot}.
Eli ollaan parhaassa arvonkehitys vaiheessa.

Metsien hoidossa, hakkuissa ja lajistossa huomiodaan aina olosuhteet. Joka paikkaan ei seka metsä sovi ja jossain ei tietyt puulajit toimi. Laitettiin pahalle hirvialueelle kuusen sijaan tervaleppää ihan vain monimuotoisuuden takia ja jotta opittaisiin uutta. Tehdään myös avohakkuita, koska esimerkiksi kuusikoissa ei monesti toimi hyvin muut vaihtoehdot, kun ne vaativat toisistaan suojaa ja tukea. Naapuri yritti kuusikon hakkuussa jättää puita ja 95 % jätetyistä oli nurin vuodessa ilman isompaa puhuria ja on näitä vastaavia muitakin.

Keskustelut näissä asioissa menevät usein turhan musta-valkoisina, kun ennemmin pitäisi lähteä ajattelemaan mikä minnekkin on paras vaihtoehto. Hoitamattomat metsät eivät myöskään ole hiilinieluja. Hyvin hoidetut metsät kasvavat parhaiten ja samalla sitovat myös eniten hiiltä. Hoito velvoite voisi olla ihan käypänen idea. Tietenkin pitäisi olla myös resurssit valvoa, kun eipä nykysistä uudistamisen velvoitetta saada valvottua.

12 tykkäystä

Vesakkoterä oli aikaisemmin käytössä ja en pikkuhommaan kehdannut vaihtaa. Tai no työkalutkin olivat rehellisyyden nimissä hakusessa, kun tuli hyllyjä rakenneltua talliin, mutta kyllä se paikallaan muuten on

1 tykkäys

Esille tuomastasi tuulivoimailuista on tuoretta omakohtaista kokemusta. Allekirjoitin keväällä sopimuksen tuulivoimayhtiön kanssa yhden tilan osalta. Ennen varsinaisia sopimusneuvotteluja googlailin netistä löytyneitä (lähinnä kuntien tekemiä) sopimuksia. Ja yllätyin siitä, että yhtiö pamautti heti ehdotuksen, joka oli euroissa selvästi parempi kuin paras netistä löytämäni sopimus.

Eli vinkkinä muille, että ei kannata tutkailla niitä netistä löytyviä vuosien takaisia sopimuksia; korvausmäärät ovat nousseet melko napakasti viimevuosina. Hanke, joka sijoittuu pieneltä osin myös minun maille tarjoaa sille, jonka maille voimala osuu sähkön nykyhinnoilla noin 10 000 euron vuotuista tuottoa ja hankealueen maanomistuksesta noin 115 euroa/ hehtaari/ vuosi. Toisena vinkkinä se, että pienempien maanomistajien kannattaa liittoutua heti ensimmäisen sähköyhtiön tekemän yhteydenoton jälkeen ja palkata juristi puolustamaan etujaan. Jos hankealueella on jokin suuri maanomistaja (yhtiö, valtio, tms.) niin se yleensä osaa asiansa hoitaa ja pienet maanomistajat joutuvat tyytymään siihen mitä saavat.

Ja jos jollakin on sama asia työn alla niin voin lähettää allekirjoittamani sopimuksen keskeisimmät osat nähtäväksi.

11 tykkäystä

Oma kokemus on 20v sitten tehdystä sopimuksesta 3500€ vuotuista tuottoa. Puolet kiinteä vuokra maasta ja loppu sähkön tuoton mukaan joka vaihtelee. Tuotto ei ole juurikaan kehittynyt vuosien aikana, joten pitäisi varmaan yrittää neuvotella sopimus uudelleen. Mutta mistä keksisi argumentit sopparin avaamiselle?

2 tykkäystä