Perintömettien rästien hoidot kesken. Tai no tämä kohde oli vain maisemointia, mutta huomenna tarkoitus iskeä useamman hehtaarin hieskoivuhelvettiin. Hyvä maapohja, jossa harvassa olevat kuuset kasvavat kuin Savon mailla konsonaan, mutta eiköhän tuo mene tuolla kuviolla kuidun kasvattamiseksi. Kemerat toki saa jos ei mitään muuta
Kunto kyllä kasvaa nopeammin kuin pääomantuotto näillä hoitotöillä. Mutta kuten joku viisas tokaisi niin pitää tienata muissa jutuissa hyvin, jotta voi harrastaa kalliilla
Tuossa hikoillessa huomaa kuinka hemmetisti tuolla metsissä on tekemätöntä työtä. Meillä on maan kattava tieverkosto, jolla puuta saadaan kerättyä syrjäisistäkin kolkista teollisuuden käyttöön. Valtio tukee muutamalla satasella tuota tekemääni risusavottaa, mutta tulee saamaan moninkertaisesti rahat takaisin tulevina vuosikymmeninä. Sillä työllistetään paikallista metsäkoneyrittäjää ja metsäliitto saa kuitua kattilaan, josta saattaa jopa tulla niitä kaivattuja vientituloja. Sivussa joku saa pääomatuloja ja alveja menee joka välissä
Joku vihreä siellä varmaan itkee peltometsistä, mutta kukaan ei koskaan tule maininneeksi, että merkittävä osa metsistä on jo nyt passiivisessa suojelussa. Niille ei siis tehdä mitään eli tienposket ovat täynnä läpipääsemätöntä pusikkoa. Ei se kesken lopu, vaikka vähän isompi osa metsistä hoidettaisiin siten, että sieltä voitaisiin joskus tulevaisuudessa myydä jotain puuteollisuuden käyttöön
Näkökulmajuttujahan nämä ovat. On hienoa että moni saa tuloja metsästään ja metsät työllistävät monia. Ei siitä kuitenkaan pääse yli eikä ympäri että luonnon biodiversiteetin kannalta “puupellot” ovat köyhiä paikkoja. Lisäksi metsä on alttiimpi tuholaisille jos siellä on vain yhtä kahta puulajia vieri vieressä. Sekametsäisyys parantaa maaperän ominaisuuksia ja monipuolistaa rakennetta. Havupuusto, erityisesti kuusi rapauttaa hiljalleen maan viljavuutta jos se on ainoa valtalaji. Onneksi nykypäivänä tähän ollaan herätty ja tajuttu ettei se heikennä kasvatettavien puiden kasvua jos metsä luodaan järkevästi luonnonmukaisemmaksi eikä se ole pelkkä puupelto jossa kasvaa kasvatuspuut ja kaikki muu on vedetty matalaksi.
Noh itse turisen näistä koska arvostan myös metsissä muita asioita kun vain puuntuotannon maksimointia myyntiin. On hienoa hakea runsaita mustikka -ja sienisatoja omista metsistä, metsästyksestä puhumattakaan.
Jep, metsänhoito on vähän turhan kuuma aihe keskustella mutta vaihda nyt @gadus hyvä mies tuo teräsuoja asianmukaiseen. Voi sattua pahastikin tuon kanssa.
Tuossa Op:n metsärahaatoon tutustui ja katselin palstahintoja mielenkiinnolla vaikka ei niistä voi mitään sanoa tietämättä faktoja, mutta ei nuo poskettomilta vaikuttanut. Tuulivoimaloille oli kohtuullisesti vuokrattu hehtaareja ja tässä voikin olla ihan hyvä bisnes. En vielä vakuuttunut riittävästi rahastosta, jotta sijoittaisin siihen, mutta mielenkiintoinen oli.
Meillä on 80 ha metsää jonka arvonkehitys laskennallisesti seuraavan kymmenen vuoden aikana on 40-50 %. Nämä ovat hoidettu hyvin eikä hoitorästejä ole. Kasvu keskimäärin 10 mottia hehtaarille {ei tietenkään taimikot}.
Eli ollaan parhaassa arvonkehitys vaiheessa.
Metsien hoidossa, hakkuissa ja lajistossa huomiodaan aina olosuhteet. Joka paikkaan ei seka metsä sovi ja jossain ei tietyt puulajit toimi. Laitettiin pahalle hirvialueelle kuusen sijaan tervaleppää ihan vain monimuotoisuuden takia ja jotta opittaisiin uutta. Tehdään myös avohakkuita, koska esimerkiksi kuusikoissa ei monesti toimi hyvin muut vaihtoehdot, kun ne vaativat toisistaan suojaa ja tukea. Naapuri yritti kuusikon hakkuussa jättää puita ja 95 % jätetyistä oli nurin vuodessa ilman isompaa puhuria ja on näitä vastaavia muitakin.
Keskustelut näissä asioissa menevät usein turhan musta-valkoisina, kun ennemmin pitäisi lähteä ajattelemaan mikä minnekkin on paras vaihtoehto. Hoitamattomat metsät eivät myöskään ole hiilinieluja. Hyvin hoidetut metsät kasvavat parhaiten ja samalla sitovat myös eniten hiiltä. Hoito velvoite voisi olla ihan käypänen idea. Tietenkin pitäisi olla myös resurssit valvoa, kun eipä nykysistä uudistamisen velvoitetta saada valvottua.
Vesakkoterä oli aikaisemmin käytössä ja en pikkuhommaan kehdannut vaihtaa. Tai no työkalutkin olivat rehellisyyden nimissä hakusessa, kun tuli hyllyjä rakenneltua talliin, mutta kyllä se paikallaan muuten on
Esille tuomastasi tuulivoimailuista on tuoretta omakohtaista kokemusta. Allekirjoitin keväällä sopimuksen tuulivoimayhtiön kanssa yhden tilan osalta. Ennen varsinaisia sopimusneuvotteluja googlailin netistä löytyneitä (lähinnä kuntien tekemiä) sopimuksia. Ja yllätyin siitä, että yhtiö pamautti heti ehdotuksen, joka oli euroissa selvästi parempi kuin paras netistä löytämäni sopimus.
Eli vinkkinä muille, että ei kannata tutkailla niitä netistä löytyviä vuosien takaisia sopimuksia; korvausmäärät ovat nousseet melko napakasti viimevuosina. Hanke, joka sijoittuu pieneltä osin myös minun maille tarjoaa sille, jonka maille voimala osuu sähkön nykyhinnoilla noin 10 000 euron vuotuista tuottoa ja hankealueen maanomistuksesta noin 115 euroa/ hehtaari/ vuosi. Toisena vinkkinä se, että pienempien maanomistajien kannattaa liittoutua heti ensimmäisen sähköyhtiön tekemän yhteydenoton jälkeen ja palkata juristi puolustamaan etujaan. Jos hankealueella on jokin suuri maanomistaja (yhtiö, valtio, tms.) niin se yleensä osaa asiansa hoitaa ja pienet maanomistajat joutuvat tyytymään siihen mitä saavat.
Ja jos jollakin on sama asia työn alla niin voin lähettää allekirjoittamani sopimuksen keskeisimmät osat nähtäväksi.
Oma kokemus on 20v sitten tehdystä sopimuksesta 3500€ vuotuista tuottoa. Puolet kiinteä vuokra maasta ja loppu sähkön tuoton mukaan joka vaihtelee. Tuotto ei ole juurikaan kehittynyt vuosien aikana, joten pitäisi varmaan yrittää neuvotella sopimus uudelleen. Mutta mistä keksisi argumentit sopparin avaamiselle?
Terve!
Tämä nyt menee vähän mainostamisen puolelle mutta kyseessä harrastustoiminta silti… Muutamien metsänomistajien ja runsaan metsästäjäkunnan kannustuksesta perustettiin ilmoituspalsta, jossa maanomistajat voivat ilmoittaa metsästysmaan vuokrausmahdollisuudesta. Erityisesti kaupunkien lähellä paljon “maattomia” metsästäjiä, jotka valmiita maksamaan suhteellisen reiluja korvauksia metsästysmahdollisuudesta… Tarvittaessa palstan kautta maanomistajalle järjestellään apua vuokraamiseen, joten metsästystä ja relevanttia lainsäädäntöä ei tarvitse tuntea. Palstan löytää osoitteella www.jahtipaikka.com
Mitä Foorumin kollektiivinen viisaus sanoo tästä Maaseudun Tulevaisuuden sivulla olevasta Metsätilat.fi:n tekemästä metsämaan hintalaskurista? Pitävätkö hinnat kutinsa omiin arvioihinne tai esimerkiksi metsätaloussuunnitelmaan verrattuna? Metsätilan hinta - Maaseudun Tulevaisuus
En itse oikein luota noihin pika-arvioihin. Käsittääkseni kaikki ottavat tiedot yleisistä tietokannoista, mutta joka palvelu antaa eri tiedot. Metsään.fi (se virallinen) antaa samat ehdotukset kuin UPM:n palvelu, mutta näyttää puuston määräksi toistatuhatta kuutiota enemmän.
Hoitoehdotukset ovat myös vähän niin ja näin. En lähtisi päätehakkuuta vielä tekemään hyvässä kasvussa olevaan metsään, jossa palvelun mukaan 100 kuutiota puuta hehtaarille. Todellisuudessa noilla kuvioilla huomattavasti enemmän puuta, joten mallinnukset lähtökohtaisesti jo pielessä tai puusto kasvaa huomattavasti nopeammin
Itsekin olen aika skeptinen noihin, mutta kun myin yhden palstan taholle joka ei käynyt katsomassa paikanpäällä vaan käytti noita palveluita, niin sain paremman hinnan kuin mitä asiantuntian kanssa arvioitiin.
Noissa taitaa olla vielä aikapaljon kehitettävää.
Viimeisen ja sitä edeltävän “skannauksen” tulokset poikkesivat kohtuu reilusti ja ilmeisesti on vielä joku uusi teknologia jolla saadaan tarkennettua tuloksia.
Kyllä noita suuntaa antavina arvon määrityksessä mielestäni voi käyttää.
Tähän on tietääkseni useampi kaukokartoitus menetelmiä kehitteillä, joilla pystyy suhteellisen tarkasti laskemaan puuston tämänhetkisen arvon. Jos en nyt aivan väärin muista Maanmittauslaitos tuottaa laserkeilaamalla jokaisesta alueesta 5 vuoden välein käytännössä joitakin Pohjois-Lapin osia lukuunottamatta dataa, josta hyvinkin tarkkaan puuston määrän/arvon pystyy määrittämään. Tästä kun muodostaa yhtälön jossa otetaan huomioon kuvion/alueen kasvupaikkatyypin odotettu kasvu per/hehtaari, sekä alueen keskimääräinen tilakauppojen hinta pitäisi kyllä ±10% heitolla päästä suhteellisen lähelle totuutta.
Itse siinä luulossa että kaikki toimijat käyttää metsään.fi (metsäkeskuksen yleinen metsävaratieto) palvelun kanssa samoja kaukokartoittamalla (laserkeilaus+ilmakuvat+koealat) kerättyjä tietoja.
Kerätty tieto on tarkkaa tasaikäisissä, yhden tai kahden puulajin metsissä, siellä pituudet ja läpimitat osuvat erittäin suurella todennäköisyydellä yhteen metsäammattilaisen kanssa! Ongelmaksi muotoutuu näissä metsätila-arvioinneissa eritoten taimikot, eli jos jotakin tietoa haluatte lähteä tarkistamaan niin aloittakaa taimikoista, näette onko siellä hoitorästejä tekemättä, tai ylipäänsä että kasvaako siellä mitään muuta kuin risukkoa…
Lisäksi useamman puulajin metsissä puulaji suhteet usein heittää, kaukokartoittamalla kerätyssä aineistossa esimerkiksi koivu merkitään usein lehtipuuna. Kuusen ja männyn se erottaa suhteellisen hyvin mutta sekapuustoisissa metsissä varautukaa puulajisuhteiden oikeellisuuteen kriittisesti.
Ja metsänhoitoehdotuksista sen verran että metsään.fi palvelulla ei ole mitään tarvetta palvella metsäyhtiöitä, sen tekemät metsänhoitoehdotukset perustuvat hyvän metsänhoidon suosituksiin, kun taas ihan hatusta uskaltaisin heittää että yhtiöiden metsäsovelluksissa hakkuiden ehdotteluaika on usein tiheämpi, jolla osaltaan pyritään varmistamaan puuvirtoja tehtaille.
Edit: ja voi olla että uusimpien inventointien jälkeen esimerkiksi metsänomistajan päivittämät tiedot esimerkiksi taimikonhoidosta eivät samantien näy palvelussa, vaan niitä päivitetään viiveellä (useamp kuukausi)
Miksi metsäni arvo ja tiedot ovat erilaisia eri palveluissa?
Aineistojen keruuajankohdat ja -tavat poikkeavat toisistaan ja tämä voi aiheuttaa muutoksia. Puuston arvo ja puumäärät ovat siis suuntaa antavia arvioita, joita metsänomistaja voi tarkentaa ottamalla yhteyttä UPM:ään.
En oikein ymmärtänyt tätä selitystä. Hieman ennen mainitaan, että tiedot otetaan suoraan metsaan.fi -palvelusta ja jos sieltä ei löydy tietoa niin muista julkisista tietokannoista. Mikäli tiedot ovat edellä mainitulta taholta niin eihän tuossa mitään vaihtelua pitäisi olla mistä kirjoitin aikaisemmin…
Nuo arvioidut iät ovat myös vähän niin ja näin. Uudemmista hakkuista tieto on poimittu suoraan tuoreista tietokannoista, mutta olen siinä käsityksessä, että vanhemmissa metsissä on valikoitu jokin laskennallinen arvio kasvumallin mukaan. Oma menetelmäni ei mitenkään tieteellinen ollut, mutta muutama puu tuli kaadettua hieman varttuneemmalta kuviolta ja jokainen näistä oli vuosirenkaista laskettuna huomattavasti arvioitua nuorempia
MT:n laskuri kertoo varmaan nk. totuuden, mutta hieman tukkoista sen pohjalta on omia tai ostettavia tiloja arvioida. Arviointia vaikeuttaa huomattavasti se, että MT:n laskurista ei ilmene kehitysluokkajakaumat ja tukkiosuudet. Myös kuntatieto puuttuu, mikä on tärkeä tieto ainakin suurimmissa maakunnissa.
Yhdelle riville on mahdutettu maakunnittain se tärkein tieto, josta ilmenee toteutuneiden tilakauppojen numerot. Itse tuijottelen erityisesti sarakkeita puustomäärä ja tukkiosuus. Sekä tilakaupassa maksettu euroa/ m3 -luku.
(Huom.jk. näkyypä sittenkin olevan osassa kohteissa nuo puutteeksi mainitsemani kehitysluokkatiedot)
Kyllä. Hannun hintaseuranta kertoo alueen vallitsevasta hintatasosta. Noilla hinnoilla metsäkappaleita todellisuudessa myydään.
UPM/Stora/metsävaratiedot kertovat laskennallisen arvion. Paremman saa jos löytää metsätilat.fi:stä ammattilaisen laatiman metsäarvioin, joka yleensä on tietyn muotoinen esitys. Ammattilainen pohjaa tiedot metsävaratietoihin, mutta käy myös aina kohteella arvioimassa tilanteen. Tällöin tiheyksiä mm. mitataan relaskooppi mittauksella. Lopputuloksena on summa-arvo menetelmään pohjautuva käypä arvo.
Käypä arvo ei välttämättä ole se kauppahinta vaan sen päälle tulee eri ostajien arvioima preemio. Markkinahinta muodostuu näin omien arvostustasojen kautta, joihin vaikuttaa metsän ostajan himo saada juuri tämä kohde omistukseensa, se että onko kohde esim naapuritila jotka yhdistämällä saadaan yhtenäinen helpommin hallittava tila, muut alueen ansainta mahdollisuudet kuten tuulivoima, maanotto, tontit jne.
Preemio vaihtelee alueittain. Täällä länsisuomessa kerroin on ollut viimeaikoina 1,6 - 2,0 kertaa käypä arvo.
Alkaa metsästä tulla tuottoa vaikka ei hakkasi.
Muutama palsta tuli myytyä ja hinnat mitä sai oli kyllä todella kovia. Parista tein tarjouksen, mutta ei osunut. Menivät sellaisilla hinnoilla, että omien laskujen mukaan ei tulisi kummoista tuottoa, jos ollenkaan paitsi, jos hinnat jatkavat nousua.
