Sama homma. Surullisia olivat jutussa olevat graafit. (Metsänomistajan näkökulmasta.)
5 tykkäystä
Jonkinlaisia vaikutuksia hintoihin luulisi olevan Venäjän tuonnin loppumisella. Ensin luultavasti energiapuun hintaan mutta jollakin aikavälillä myös muuhun. Alla eilistä Ylen uutisointia asiasta.
Edit. Sinänsä erikoista on, että puun hintakehityksestä huolimatta metsämaan kauppahinnat ovat olleet nousussa. Tätä on nyt tullut seurattua enemmän, kun itsellä on myyntisuunnitelmia tälle vuodelle.
2 tykkäystä
Sama juttu peltojen hinnoissa, huonosti tuottaa mutta peltojen hinnat korkealla.
Ehkä ne ennakoi jotakin 
2 tykkäystä
Hyvä kirjoitus MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtajalta Maaseudun Tulevaisuudessa.
“Kuiduttavan teollisuuden maksukyvystä ei ole puutetta. UPM, Stora Enso ja Metsä Group tekivät viime vuonna voittoa yhteensä noin 3,8 miljardia euroa. Jokaista Suomesta korjattua kuitupuukuutiota kohden yhtiöt tekivät voittoa keskimäärin yli sata euroa – siis yli sata euroa motille.”
“Hurjasta tuloksentekokyvystä huolimatta Luonnonvarakeskuksen hintatilaston mukaan kuitupuun keskihinta kohosi viime vuonna vain kahdesta kolmeen prosenttia. Kuusikuitupuusta maksettiin viime vuonna keskimäärin 20,7 euroa, mäntykuitupuusta 18,4 euroa ja koivukuitupuusta 17,7 euroa kuutiometriltä.”
“Etujärjestönä emme voi asettaa tavoitehintaa, mutta kannustamme metsänomistajaa tarkkailemaan vertailun vuoksi esimerkiksi julkisesti saatavilla olevia markkinahintoja vaikkapa Baltian maista, joissa kuitupuun tienvarsihinnat ovat jyrkässä nousussa.”
9 tykkäystä
Kirjoitus hyvä ja nostaa sappea entisestään. Suomalaisella selluteollisuudella on ollut varaa maksaa venäläisestä puusta seuraavasti:
- Suomeen on tuotu viimevuosina puuta venäjältä noin 9 milj/ kuutiota/ vuosi
- tuodusta puusta noin puolet on ollut kuitupuuta, josta on maksettu suomalaiseen puuhun verrattuna ylihintaa noin 30 eur/ kuutio eli 4,5 x 30 = 135 miljoonaa euroa/ vuosi
- hakkeessa ja tukissakin ylihintaa on ollut, mutta selvästi vähemmän. Vain noin 10 miljoonaa/ vuosi.
Eli suomalaiset isot sellufirmat ovat tukeneet putlerin sotakonetta vapaaehtoisesti noin 145 miljoonalla eurolla/ vuosi. Jos olisivat tukeneet suomalaisia kuitupuun myyjiä samalla summalla, olisi saatu hintaa ylöspäin noin 3 euroa/ kiinto.
Olen itse kokolailla tympääntynyt koko puukartelliin. Samainen kartelli aloittanee näitä aikoja maanomistajille suunnatun ruikutuksen “Isänmaallisesta puunmyynnistä” … Menkööt maat ja mannut vaikka suojeluun, mutta niin kauan en myy, kun firmoilla on varaa maksaa tuontipuusta reilusti enemmän kuin suomalaisesta. Toki tällä päätöksellä otan rahallisesti turpaan, mutta otetaan se mitä annetaan.
23 tykkäystä
Minun metsissä ei kasva kuitupuita lainkaan.
Vain tukkeja ja energiapuuta.
Helppoa, vai mitä.
7 tykkäystä
Onko kellään näkemystä puun hinnan kehityksestä?
Keski-Euroopan kaarnakuoriais tuhopuut on myyty niin hinta nyt korkealla tasolla. Mutta mietityttää talous,korot ja energia jne… Nyt vielä kauppa käy kuumana ja hinta hyvä mutta mikä ajaisi puun hinnan kehitystä suuntaan tai toiseen ?
2 tykkäystä
Uskon että Suomessa nähdään todella paljon hakkuita seuraavan vuoden aikana, nyt kun puun hinta korkealla ja metsänomistajilla talous tavallista tiukemmalla. Eli uskon että puun tarjonta kasvaa samalla kun puun kysyntä pienenee taantuman mentäessä. Oman näkemykseni mukaan tämä tulee laskemaan puun hintaa nykyisestä seuraavan puolen vuoden aikana.
3 tykkäystä
Uskon, että ennusteesi pitää. Nykyisestä puunhinnasta olen sen sijaan toista mieltä. Kun katsoo elinkustannuksia niin puunhinta on hiipinyt alaspäin jo kymmeniä vuosia. Jos oikein ilkeästi sanoo, niin se selittyy sillä, että maanomistus keskittyy persaukisille, joiden on myytävä tilanteessa kuin tilanteessa. Eli maanomistajuus on niin vetelissä käsissä, että hinta ei tule nousemaan jatkossakaan edes puoliväliin siitä mitä balttien maanomistajat saavat puukaupoistaan; kannattaa rahdata puuta jopa sieltä asti tänne maahamme ja maksaa joistain eristä kuitupuuta toistasataa euroa/ kiinto (vrt. Suomi noin 20 euroa). Hävettää olla suomalainen maanomistaja moisen typeryyden keskellä.
7 tykkäystä
En tiedä mistään mitään että tmän kommentin arvo on mikä on mutta nopeasti ajateltuna Baltit ovat pienempiä maita jossa on vähemmän puuta joka nostaa siellä hintaa. Toki ihmeellistä jos puuta tuodaan sieltä kalliimmalla Suomeen mutta ehkä puun tarve on niin kova että tämä selittäisi asiaa?
Ja mitä tulee puun hintaan niin 70e/kuutio on pitkän ajan vastus/resistance taso. Mitä olen viestejä eri suunnista kerännyt niin ihmiset speculoivat että puun hinta nousisi ja arvio tuosta noususta on 10%-12%. Kysymys on sitten onko energiapuun kysyntä niin voimakas tekijä verrattuna korkoihin ja talous pelkoihin että kumpi voittaa. Myös keski-euroopassa kaarnakuoriais tuho puut on nyt myyty ja sieltä ei suuria määriä halvalla saa ja Venäjä on kiinni niin kauan kuin Putin ja sen hallainto on vallassa.
2 tykkäystä
Kysehän on nimenomaan siitä, että pyritään pitämään hinnat alhaalla päämarkkinoilla. Tällöin ostetaan ns. mihin hintaan tahansa puuttuva puuaines. Vähän samaan tapaan täällä Suomessa on ollut mm. Kainuun alue sellainen, josta on ostettu enemmän kuitua vain syklien huipuilla. Tämäkin kyllä muuttuu, kun Kemin biotehdas ja Oulun kartonkikoneet lisäävät puunkäyttöä alueella
Varsinkin kuidun hinta on ihan hävytön. Juuri katselin perikunnan lappuja ja siellä oli korkeampaan nimellishintaan kaupattu 90-luvulla puuta kuin tänä päivänä. Ei siinä muuten mitään, mutta metsät ja metsätiet uhkaavat jäädä hunningolle pitkän ajan kuluessa, kun rahaa ei jää tarvittavia investointeja varten
13 tykkäystä
Luken sivuilta aiheeseen liittyvä kuvaaja mänty-tukkipuun hinnankehityksestä Baltian maissa. Raakapuumarkkinatilastojen sisältöeroista johtuen hintatasot eivät ole vertailukelpoisia, joten vasen laita on indeksoituja nimellishintoja, joilla voidaan hahmottaa paremmin hintatrendejä.
Kuitupuussa asetelma onkin hieman erilainen
Tuossa 2018 vuodelta “roundwood production” maakohtaisesti
Karkeasti yleistäen Suomi ja Ruotsi näistä keskittyvät molempiin, tukki ja kuitupuun tuotantoon. Kun taas Puola, Latvia, Viro mm. keskittyvät hyvin vähän kuituun ja enimmäkseen laadukkaaseen tukkipuuhun.
Kyllähän tämä yleisesti ottaen kannustaa metsänomistajaa tällähetkellä lyhentämään kiertoaikaa mahdollisimman pieneen, (Etelä-Suomen OMT metsissä jopa 50 vuoteen) taloudellisen tuoton optimoimiseksi, joka auttamatta huonontaa puun laatua, sillä sydänpuun osuus jää pieneksi, sekä puuaines jää huokoisemmaksi.
5 tykkäystä
Laadusta ei makseta senttiäkään enempää, joten miksi vaivautua. Mikäli näin olisi niin esimerkiksi pohjoisen mäntytukista tulisi maksaa maltaita. Kysyttyä tavaraa toki, jota lähtee mm. Kemijärven Keiteleen sahalta ympäri palloa
9 tykkäystä
Moderneissa puutuotteissa kuten CLT:ssä ja LVL:ssä puun laadun merkitys ei ole yhtä suuri. Käsityö- ja huonekaluteollisuus on erikseen, mutta ne on melkeinpä pyöristysvirheen kokoisia markkinoita.
CLT:n (cross laminated timber) ja LVL:n (laminated veneer lumber) etuina on huonolaatuisen puun sietämisen lisäksi sertifionnin ja lujuusluokittelun yksinkertaistuminen.
Mielestäni puun laatuongelma metsäteollisuudelle on yliarvoitu, vaikka ongelma on toki tosi. Taustalla tässäkin todennäköisesti metsäteollisuuden vastustajat, jotka mustamaalaavat alaa kaikin keinoin. LVL ja CLT ovat minun nähdäkseni hiilineutraalin rakentamisen kulmakivet.
Puun hintaan vaikuttaa tosiaan myös metsäyhtiöiden… noh… Sanotaan nyt vaikka kartellit. Pidetään kuitu halpana ja sitten tukista voidaan maksaa enemmän. Metsästä sitten sattumoisin löytyy kuitua ennakoitua enemmän.
Energiapuun hinta on muuten ylittänyt tänä vuonna kuidun hinnan tietyillä alueilla.
11 tykkäystä
Lisäksi ihmettelen nopean kiertoajan vastustamista. Minä henkilökohtaisesti toivon, että nämä vanhat, hyvälaatuiset metsät jätetään koskematta ja siirrytään näihin “metsäpeltoihin”. Metsäpellot ovat kuitenkin kiistämättä luonnon ja ilmaston kannalta parhaan luonnollis-taloudellisen hyötysuhteen omaavia peltoja tai raaka-aineen tuottopaikkoja ylipäätänsä. Vai kokeeko joku, että öljy, kaivokset tai oikeat pellot ovat parempia hiilinieluja tai biodiversiteetiltään rikkaampia?
Näitten puupeltojen luontohaittoja tullaan vähentämään tulevaisuudessa lisää kiristyvin sertifikaatein, joissa tulee hakkuissa säästettävän puun määrä kasvamaan. Toivon itse etenkin näiden vanhojen metsien ja harvinaisten luontotyyppejen, kuten lehtojen suojelun priorisointia. Paljon hyvää on joka tapauksessa tapahtunut tässä minunkin elinaikana. Parikytä vuotta sitten ei haapaa nähnyt juuri missään, mutta nyt niitä tököttää jo melko usein säästöpuuryhminä aukkojen keskellä. Lahopuun määräkin on muistaakseni kasvanut jo kymmenisen vuotta. ELY-keskus valvoo kuulemani mukaan nykyään luontoasioita, kuin haukka.
Puupeltojen ja laadun sijaan minä olen huolissanni kirjanpainjista, joiden uskon tekevän merkittäviä tuhoja jo tänä vuosikymmenenä. Tämä vuosi antoi vähän osviittaa kirjanpainajatuhojen painavuudesta.
20 tykkäystä
Kuinka ison osuuden instituutiot omistaa metsistä ja paljonko metsää on ostettu velalla? Pohdin että nousevat korot varmaankin iskevät myös metsien arvoon, mutta kuinka paljon niin se onkin mielenkiintoinen kysymys.
1 tykkäys
Ei aivan suoranaisesti liity tähän ketjuun, mutta en löytänyt parempaakaan paikkaa tätä asiaa lähtee purkamaan ilman että se jäisi muun informaatiotulvan jalkoihin.
Kokosin pienen koosteen, mitä EU:ssa tapahtuu tällä hetkellä metsäsääntelyn puolella:
Biodiversiteettistrategia 2030
- Vähintään 30% suojelutavoite maa- ja merialuiesta EU:ssa. → 10% tiukan suojelun piiriin, lisäksi suojeltava kaikki EU:n iki- ja aarniometsät. (Luontopaneelin mukaan n. 62% lisäsuojelusta Etelä-Suomessa (Kotiaho ym. 2021)
- Kehitettävä tietoa metsien tilasta → hoitosuunnitelmat → kaikki julkiset metsät kuuluttava ja yksityiset enemmissä määrin hoitosuunnitelmien piiriin 2030
- Close to nature metsänhoidon tukeminen
RED III EHDOTUS
- Nostetaan uusiutuvan energian tavoitetta. 45% EU:n energiasta peräisin uusiutuvista 2030 mennessä.
- Primäärinen ja sekundäärinen metsäbiomassa
- Primäärinen metsäbiomassa otetaan huomioon vain jos se ei ylitä 2017 - 2022 vertailutasoa. → puun käytön vähentäminen asteittain vuoteen 2030 mennessä
- Voi vähentää energiapuun kysyntää ja muuten pienläpimittaisen puun korjuuta. Tiukat kestävyyskriteerit lisää hallinnollisia kustannuksia ja työmäärää yksityisille metsänomistajille.
Metsästrategia 2030
- EU:ssa metsien tilan seuranta ja raportointi eritasoista ja hajanaista riippuen jäsenmaista. Tämän takia tarvitaan strategista metsäsuunnittelua jäsenmaiden tasolla, joilla varmistetaan sovittujen tavoitteiden toteutumista
- Jäsenmaiden laadittava strategiasuunnitelmat joita kansalliset/alueelliset viranomaiset laativat metsille (10, 30, 50 vuotta)
- Metsien monitorointi asetusehdotus
Taksonomia KESKEN
- Avohakkuiden maksimikoon rajoitukset
-Max 1 ha aukot lehtimetsissä, max 3 ha aukot havumetsissä
-Väh 100m avohakkuukuvioiden välissä. (Muodostaa ongelman Suomen pirstalaisessa metsänomistusrakenteessa, kannustaa eri-ikäisrakenteiseen.) - Säästettävä tietty pinta-ala hakkuiden ulkopuolelle
-20% metsätilasta, mm. suojelualueet, vanhat metsät, yli 60v käsittelemättömät metsät, HCV-alueet, leveämmät suojavyöhykkeet (30m) - Lisää lahopuuta (väh 20 m3/ha ja säästöpuuta väh 30 järeää puuta/ha
- Maan pinnasta 90% rikkoutumatonta
- Monipuolisempaa puustonrakennetta (väh. 3 eri puulajia metsikkötasolla)
Tuossa vielä tuommoinen kaavio MTK:n sivuilta. Vihreät ovat käsiteltyjä, sininen on ajankohtainen sekä vaaleansininen tulevaisuudessa käsittelyyn tulevia asioita.
edit. Vielä MMM metsästrategiauniversumi
22 tykkäystä
Hyvä kooste Zyipiltä. Eu:n tavoitteet ja hankkeet ovat luonnon kannalta kannatettavia ja esille tuoduista kohdista suurimmalle osalle näytän peukkua. Erityisesti rajoitukselle maanpinnan möyrimisen suhteen. Oma luulo kuitenkin on, että varsinainen asia eli luonto hautautuu erinäisten ”omavalvontasuunnitelmien”, hoito-ohjelmien ja raportointien viidakkoon. Eli paljon kohkausta ja tuhansia hyllymetrejä paperijätettä, mutta lopputulema on ei juuri mitään.
Itse olen metsänomistajana huoltanut huonoa omaatuntoani Luonnonperintösäätiön kautta. Jos ei ihan ihmeitä tapahdu niin mainittu säätiö saa perintöni kautta kaksi pientä (7 ja 25 ha) metsätilaa Kainuusta. Pienempi tila on jotakuinkin ihmiseltä säästynyttä kangasmaan männikköä ja suurempi puolestaan tykyn runtelemaa vaaranpäällys kuusikkoa.
11 tykkäystä
Ja tämä perustuu mihin? Ihan mielenkiinnosta kysyn, koska merkittävällä osalla maanmuokkauksen kritisoijista käsitys pintamaan muokkauksesta perustuu joihinkin vuosikymmenien takaisiin aurauksiin, jotka nekin kyllä luonto tasoittaa hyvin pian
Sen jo sanon, että mikäli maata ei muokata niin nykyisen kaltaista metsätaloutta ei pystytä enää harjoittamaan
6 tykkäystä