Vielä ehtii tämän vuoden puolella tekemään yhden salkkupäivityksen, vaikka mitään maatamullistavaa omistuksissa ei ole tapahtunut, lähinnä vain entistäkin vahvempaa keskittymistä muutamaan ydinkeissiin. Oikeastaan sijoitusstrategiani on viimeisen neljän vuoden ajan ollut koko ajan varautumista huonompiin aikoihin 
Tylsyys on hyve mielestäni, kun puhutaan osakkeista eli ne jotka hakevat adrenaliiniryöppyjä, voivat hyvällä omatunnolla jättää tämän kirjoituksen väliin.
Omistukseni jakautuvat usean salkun kesken, joten päädyin laskemaan prosentit yhteenlasketun kokonaisomistuksen perusteella hieman poiketen aiemmasta raportointitavastani.
Tokmanni, osuus salkuista 27,68%, keskihinta 16,56 e, on ottanut piikkipaikan portfoliossani lähinnä viime aikaisen kurssilaskun takia. Olen nähnyt alle 20 euron hinnan mainiona tankkauspaikkana, semminkin kun viime keväänä jäi harmittamaan kesken jäänyt panostus halpakauppiaaseen kurssin lähtiessä omille teilleen hipoen parhaimmillaan jo 27 euron hintoja. Riski/tuottosuhde on mielestäni kohdillaan, vaikka tässäkin voin toistaa, että lähdin kyytiin aikanaan jo 7,5 euron hinnoilla, mutta pikkuhiljaa keskihinta on noussut jo 17 euron tuntumaan. Vakaa osinkotuotto, mukavat kasvunäkymät ja hyvä johto miellyttävät minua. Vaikka koittaisi taloudellisesti heikommatkin ajat, uskon, että “smart shopping”-trendi pysyy voimissaan ja punainen rekka noutaa sekä jakaa tavaraa ympäri Suomenmaata yhä kiihtyvällä tahdilla. Viime perjantain(3.12.2021) 18,32 e kurssilla ja Inderesin 1,29 e tulosennusteella vuodelle 2021, p/e-luku olisi vain 14,2. Kustannusinflaatio toki voi asettaa kapuloita rekan pyöriin, mutta vain väliaikaisesti. Halpakauppahan ei parhaassa asemassa ole siirtämässä kohonneita kustannuksia hintoihin, mutta hyvä näin ja käykäämme entistäkin ahkerammin tekemässä tukiostoksia Tokmannilla. Kilpailuasema on Tokmannilla hyvä verrattuna muihin halpakauppiaisiin jo ihan myymälämääränkin perusteella, suuruuden ekonomia kun pätee varsinkin kaupan alalla. Toki tulostasoa pitää katsoa yli koronan, tosin ei ole kirkossa kuulutettu, paljonko oikeasti firma on hyötynyt korona-ajasta, vaikka markkinoiden yleinen narratiivi haluaa asian näin esittää. Mieltäni muuten kovasti lämmitti, kun näin perinteisen Mr.Tokmanni joulumainoksen joulupukkeineen eilen illalla televisiossa ensimmäistä kertaa tällä kaudella.
Sampo, 24,5%, kh. 36,22 e, on oikeutetusti kakkossijalla omistuksissani, tästä on vaikea löytää mitään uutta näkökulmaa, kun olen jo aikaisemmissa salkkupäivityksissäni tuonut esiin eri aspekteja. Mainittakoon vain, että omien osakkeiden osto-ohjelma ja käytännössä jo luvattu noin 4 euron voitonjako ensi keväänä, antanevat melko vahvaa tukea kurssille osakemarkkinoiden turbulenssista huolimatta.
Nordea, 12,95%, kh. 7,44 e, on voimakkaasti parantanut tuloksentekokykyään viime kvartaalit ja vaikka tunnistan liiketoiminnan tietyn syklisyyden, niin nousevien korko-odotusten aika ja voimakas riskien karsiminen jo von Koskullin aikana, ei välttämättä ole huonoin mahdollinen lähtökohta omistaa tätä pankkiosaketta. Jos joltakulta on jäänyt huomaamatta, niin Nordean voitonjako on ollut ja tulee olemaan varsin runsaskätistä kuluneen syksyn ja ensi kevään tiimoilta. Osinkoennustekin ensi keväälle taitaa liikkua 0,65 e tienoilla, sillä tulostahan tukee myös melko massiivinen omien osakkeiden osto-ohjelma.
Fortum, 11,38%, kh.11,97, on jo tuplannut kurssinsa ostohinnoistani, mutta aion nauttia hyvästä osinkovirrasta vielä pitkään. Toki ensimmäistä kertaa pientä epävarmuutta aiheutti Uniperin kirjanpidollinen n. 7 miljardin väliaikainen alaskirjaus futuurikaupan monimutkaisuuksien takia. Tilanteen toki pitäisi laueta, kun tuotteita edelleen myydään asiakkaille. Emoyhtiöhän on joutunut jopa lainoittamaan Uniperia, koska valtavat treidausvolyymit vaativat myös takauksia taakseen. Pitää kuitenkin suoraan myöntää, että oma näkyvyys tällaisiin kirjanpidollisiin kikkailuihin on olematon, joten täytyy luottaa tässä analyytikon näkemyksiin ja tj. Rauramon puheisiin. Geopoliittiset riskitkin nostavat taas päätään, kun tilanne Ukrainan rajan läheisyydessä kirvoittaa melko kitkeriä ulkopoliittisia lausuntoja kaikilta osapuolilta. Varovaisuutta puoltaa toki myös @Juha_Kinnunen kääntyminen suosituksessaan vähennä-puolelle pitkästä aikaa. Joka tapauksessa matala keskihankintahinta suojaa tässäkin pahimmalta eli pääoman pysyvältä menettämiseltä. Tätä positiota on tarkoitus hieman vielä kasvattaa ennen ensi kevään osinkoja.
Lassila & Tikanoja, 7,44%, kh.14,12 e, uskollisesti mörnii salkussani, jotenkin tuntuu, että ainakin viimeaikainen kurssilasku johtuu osittain veromyynneistä vuoden loppua kohden. Vihreä siirtymä ja kiertotalous kuitenkin houkuttelevat tätä omistamaan, vaikka palkkio kärsivällisyydestä voidaan ulosmitata ehkä vasta kymmenen vuoden päästä, jos silloinkaan. Kassavirtaahan on tänä vuonna syöneet useat yritysostot, jotka puolestaan tukevat liikevaihdon kasvua. Kvartaalitulokset ovat olleet ihan riittävän hyviä ainakin minun makuuni ja osasyy vaatimattomassa kurssikehityksestä lienee myös siinä, että tämä osake lentää eräällä tavalla tutkan alla Helsingin pörssissä, kun analyysia sijoittajille ei ole saatavilla kuin valittujen pankkien asiakkaille. Vakaa uskomukseni kuitenkin on, että Inderesin seuranta alkaa viimeistään ensi vuonna, jolloin lisää mielenkiintoa kohdistuu tähänkin hylkiöön Hyvä ja laajalle levinnyt analyysi on myös yrityksen etu ja parhaassa tilanteessa antaa jopa virikkeitä yritysjohdon päätöksentekoon. Tämä mahdollinen seuranta muuten on ennustus numero yksi vuodelle 2022. Ilokseni jälleen huomasin, että Seligsonin Phoebus-rahasto oli taas marraskuussa lisännyt omistustaan lähes 12%:lla.
TietoEVRY:n, 5,33%, kh.22,79 e, paino salkussa on pienentynyt ja viime aikojen vaatimattoman kurssikehityksen myötä olen tottunut ajatukseen, että tämä on jonkinasteinen käteispositio salkussani. On kuitenkin huomattava, että lähes 100% osakepainolla olen ollut markkinoilla jo pitkään, velkavipua en sentään ole tohtinut käyttää, siinä määrin arvostan hyviä yöunia. Viimeksi myymällä tätä, rahoitin Tokmanni-ostojani. Oma ymmärrykseni It-sektorista on puutteellinen ja pääomistajan viimeisimmät massiiviset myynnit ovat aiheuttaneet tilanteen, jossa isojen pelurien positiot ovat täynnä edullisesti hankittuja osakkeita, joten ainakin nopea kurssinousu tuntuu nyt kaukaiselta haaveelta. Ajureikseen se vaatisi kovempia nousuprosentteja liikevaihdolle tai ainakin tuntuvaa osingon tasonnostoa. Fuusio ja kertaluonteiset erät lienee taputeltu pääosin kuluvana vuonna, mutta toisaalta esim. kustannuspaineet palkkojen nousun myötä voivat heikentää kannattavuutta. Onneksi tässäkin on tullut hajautettua ostoja, joten tappioilta ainakin toistaiseksi on vältytty.
Consti, 4,42%, kh.9,50 e, edelleen odottaa mahdollista ostotarjousta(ennustus numero kaksi ensi vuodelle) ja siinä sivussa katsellaan korjausrakennusmarkkinan hyvää elpymistä ja nautitaan kasvavasta osinkovirrasta. Kuten aiemminkin olen todennut, niin omistus on tässä varsin keskittynyt, neljä omistajaa varsin tasavahvoin 10% osuuksin ja myös yritysjohdolla on varsin mittavat omistukset.
Rovion, 3,74%, kh.4,33 e, vihaiset linnut ovat pyörineet salkussani vuoden päivät tyydyttäen samalla veivaustarvettani. Onnekkaasti pääsin kyytiin mukaan alle viiden euron hinnoilla viime joulukuussa. Sen jälkeen melko uskollisesti ollaan noustu kuuden euron tasoilta yli seitsemään euroon ja jälleen palattu alkuasetelmaan kuuden euron tienoille. Myönteisiä ajureita tälle on kuitenkin helppo löytää: ensi vuonna julkaistava Angry Birds- animaatiosarja Netflixissa, Muumiyhteistyö, mahdollinen maksutapojen muutos Applen alustalla ja Ruby Games-yritysoston hedelmät. Unohtaa ei kannata myöskään mahdollista ostotarjousta jonkin isomman, globaalin sisällöntuottajan taholta, tämä spekulointihan nostaa päätään tasaisin väliajoin ja jos hinnasta sovitaan, uskoisin myös Hedien olevan valmis myymään.
Viimeisenä, muttei vähäisimpänä, Inderes, 2,44%, kh.37,97 e. Positio on toki pieni, koska annin tarjonta oli vaatimaton, mutta keskihintaa nostaen, olen viimein saanut haltuuni haluamani määrän osakkeita. Näkyvyyden liiketoimintaan pitäisi olla hyvä, koska foorumi takaa suoran yhteyden yritysjohtoon ja myös aktiivisena käyvä listautumismarkkina sataa Inderesin laariin. Taloussuhdanteet vaihtelevat ja on toki mahdollista, että syklin huipulla onnistuttiin listautuminen tekemään, mutta luottamus Mikaeliin ja kumppaneihin on hyvällä tasolla ja kasvu parantaa haavat(korkeaksi muodostuneet arvostuskertoimet siis ). Toivoa vaan täytyy, että Inderes-miljonäärien(ainakin toistaiseksi kylläkin paperilla) pako yrityksestä ei saa jatkoa viimeisimmän analyytikkoilmoituksen jälkeen. Hieman spekulaatiomielessä olen jo miettinyt ensi vuoden lokakuussa tapahtuvaa lock-upin osittaista päättymistä, mitä tulee henkilöstöantiin osallistuneiden osakemyynteihin. Voi olla jopa mahdollista, että pienennän hyvissä ajoin hieman positiotani, koska on varsin inhimillistä olettaa, että ainakin osa henkilöstöstä käyttää hyväkseen oikeuden myydä osakkeita aiheuttaen näin tahtomattaan laskupainetta osakekurssille. Toki voi aina miettiä mahdollisia blokkikauppoja, jos joku rahasto haluaa mukaan, mutta en sitten tiedä, sotiiko tämä annin alkuperäistä ajatusta vastaan. No, tässä on kuitenkin melkein vuosi vielä aikaa odotella yrityskohtaisia uutisia ja voihan johdolla olla hatussaan erilaisia kaneja, joilla omistaja-arvoa kasvatetaan.
Yleinen markkina- ja sijoittajasentimentti näyttää melko lailla jäähtyneen viimeisen parin kuukauden aikana. Omakin salkkuni on ottanut osumaa runsaan 10 prosentin verran huippulukemista, mutta YTD kuitenkin edelleen 29% luokkaa eli ei tässä suurempaa harmittelemista ole. Lisärahan työntämistä markkinoille en pidä prioriteettilistan kärjessä ja joka tapauksessa positioni ovat melko valmiita ensi kevään osinkokautta silmällä pitäen. Fedin osto-ohjelman alasajo ja korkojen nostot ehkä jo ensi vuonna, Omikron-virusvariantti, kustannusinflaatio, tuotannon ja logistiikan pullonkaulat, geopoliittiset riskit jne. pitävät huolen siitä, että markkinoilla on huolikiintiö täynnä ja tarvittaessa keksitään lisää. Yksityissijoittajan ei siis kannata murehtia, uusi huolia kyllä tulee Loppuun vielä ennustus numero kolme, vaikka en ole varma tarvitaanko niitä kolme kuten toiveita perinteisesti : markkinoiden narratiivi ainakin Helsingin pörssissä ensi vuoden alussa siirtyy kaikkien aikojen osinkokevääseen, jopa Nokia palaa osingonmaksajaksi.