Ei kai ostohinnalla pitäisi olla mitään vaikutusta myyntipäätöstä tehdessä (paitsi ne verot), esim. osinkoja pitäisi suhteuttaa mielestäni aina nykyhintaan, eikä ostohintaan. Tai jäädään vielä johonkin “ostohintaloukkuun”, kun ei voitaisi esim. revenioita myydä pois mallisalkusta, kun se tarjoaa 25% osinkotuottoa ostohinnalle.
Toisaalta jos onnistuu tekemään koko salkulla vaikka sellaisen veivin että saa n.10% halvemmalla ostettua vanhat takaisin, niin on lopun elämää 10% sitä “ei-veivannutta-minääni” edellä. Eli olisi onnistunut vaikka veivaamaan korona dipissä ensimmäisen 10%, mutta olisi ollut mukana loput 20% tai 40% dipistä. Siinä vaiheessa sitten kun salkkusi on vaikka 1,1M tai 11M tms. niin sen “ei-veivanneen” salkku olisikin vain 1M tai 10M. Toki tämä saattaa toisessa tai kolmannessa veivaus yrityksessä kostautua.
Tämä kai riippuu siitä, minkälaisia yhtiöitä salkkuun on valikoitunut. Olet kuitenkin astetta fiksumpi sijoittaja, kun teet salkun myyntipäätöksen markkinoiden ollessa korkealla. Jos ennakoimasi skenaario talouden uudesta sulusta ja rahan painamisesta toteutuu, tuotannon suhde rahan määrään heikkenee ja tästä aiheutuu inflaatiota. Osakkeissa on kuitenkin se hyvä puoli, että yhtiöiden liiketoiminta mukautuu inflaatioon. Velkaisille yrityksille inflaatio on jopa hyvä asia.
Koroista ei saa tuottoa, koska keskuspankkien toimet estävät sen. Minusta näissä allokaatiopäätöksissä on oleellista tietää keskuspankin vallan rajat. Keskuspankin tehtävä ei ole kiusata korkosijoittajia, vaan rahapolitiikalla tukea talouskasvua. Yhteiskunnan suuresta velkaantuneisuudesta johtuen korkojen kasvu inflaatioskenaariossakaan ei näytä todennäköiseltä. Tämä on aika erikoisella tavalla bull-argumentti osakkeille (vihatuin nousumarkkina ikinä).
Oma allokaationi oli vuoden alussa 100 % käteisenä, kun markkinat olivat korkealla. Ostin koronadipistä maalis-huhtikuussa puolet arvosta osakkeita. Kuvittelin, että lasku jatkuisi pidempään. Nyt on taas tilanne, etten löydä tuottovaatimuksia vastaavia osakkeita. Yhtiöt ovat kuitenkin pääosin pärjänneet hyvin koronakriisissä, enkä pidä mitään kolmesta yhtiöstäni yliarvostettuna, että niitä haluaisin myydä. Olen varautunut siis myös markkinoiden laskuun.
Jep, yleensä koko markkinan ajoitus on todella vaikeaa (oikeastaan mahdotonta): siksi koko salkun liikuttelu kerralla on riskaabeli liike. Ylipäätään osakesijoittaminen lienee helpompaa, kun tekee päätökset yhtiökohtaisesti, ei makrotason tarkastelun perusteella vaikka ei makroa pidä unohtaakaan taustalla. Moneen yhtiöön sillä on relevantteja vaikutuksia.
Monesti parhaat tuotot tehdään holdaamalla monsterimaisen hyviä yhtiöitä riittävän pitkään: siinä ei paljoa haittaa, vaikka ei uskoisi lähiaikoina nousuajureihin jos kuitenkin pitkän aikavälin tekijät ovat kunnossa. Maailmantalous ei ole mennyt tästä(kään) kriisistä pilalle pysyvästi. This too shall pass. Siten en näe ristiriitaisena, jos holdaisi osakkeita vaikka ei usko nousuun edes vuoteen pariin mikäli vero yms. muut tekijät rankaisevat myynneistä plus kuten todettu, voi olla että markkina ei käyttäydy odotetusti ja kyytiin palaaminen osoittautuu vaikeaksi, mahdottomaksi tai pahimmassa tapauksessa sen tekee FOMOssa ison lisänousun jälkeen ja sitten romahtaa!
Tuo on hyvä pointti ja ansaitsisi pidemmänkin pohdiskelun.
Vastaan, että New Economyssa uskottiin (käsittääkseni, en sijoittanut silloin luonnollisesti vaan taisin rakennella legoja, mikä oli kyllä hyvä harrastus sekin) supervaloisiin tulevaisuuden näkymiin. Käsittääkseni taas finanssikriisissä Fedin päätös päästää Lehman nurin tuli yllätyksenä, olihan Fed pelastanut kaikenlaista sitten 1980-luvun alun pankkikriisien, 1987, 1998 kun LTCM räjähti jne. Hyvä muistutus, että viranomaiset eivät aina toimi odotetusti mutta se kenties myös opetti Fedille minkälainen myrsky tulee jos antaa TBTF:n kaatua hallitsemattomasti.
Nyt taas ei uskota mihinkään uuteen talouteen, vaan lähinnä toivotaan talouden palautuvan vuoden 2019 ok tasolle. Kieltämättä tuolla teknopuolella meno on haipakkaa ja varmasti monen yhtiön kohdalla odotukset osoittautuvat liian optimistisiksi, mutta koko pörssissä meno ei ole yhtä juhlaa. Sijoittajat ovat edelleen melko selektiivisiä. Sentimentti on kyllä paikoitellen jo hieman hälyttävän hilpeä, mikä tekee itsenikin varovaiseksi.
Kyllä se pörssi edelleen tuloksia katsoo, ainakin useimmissa tapauksissa. Hyviä muistutuksia silti, että ei elvytys aina riitä nostamaan kursseja. Nyt osakkeet eivät ole kuitenkaan aivan irti fundamenteistakaan (forward P/E:t on koholla, mutta onhan nuo lukemat koko pörssin tasolle edelleen tolkullisia vrt. It-kupla vaikka).
Näkisin, ja tämä on omaa vinkkeliäni eikä mikään Inderesin virallinen näkemys, että elvytyksen jatkuminen ja sitä kautta pörssin tulostason jonkinlainen säilyminen on todennäköisempää, kuin elvytyksestä pakittaminen, mikä olisi pörssille fiasko. Tuokin riski on silti hyvä pitää mielessä! Harvemmin sitä markkinat romahtaa, kun kaikki letkut on kytketty potilaaseen. Letkujen katkaisu olisi tietysti ikävä juonen käänne…
Eikä elvytyskään ole taikalääke ikuisesti: joskus, kukaan ei tiedä milloin mutta joskus, saavutetaan lakipiste missä inflaatio nostaa päätään. Silloin menee monet makaronit sekaisin. Riski on nyt kenties epätodennäköinen, mutta hahmotettavissa se on yhtä kaikki.
Ei elvytys, niin fiskaali kuin rahapoliittinen eli keskuspankkielvytys, ole vailla riskejä siis pitkässä juoksussa eivätkä ne ole taikatemppuja ikuiseen onneen.
Minä jättäisin, ja perustelut ovat osin yllä, mutta tiivistän tähän muutamia. Ja nämä ovat omia pointtejani, jokaisella on oma sijoitushorisontti ja -tyyli
a) Iso lasku tuntuu (ei pörssissä kenelläkään ole varmaa tietoa mistään joten sana “tuntuu” lienee rehellinen valinta) epätodennäköiseltä, joskin en olisi yllättynyt 20 % korjausliikkeestäkään. Mutta isolla laskulla tarkoitan >30 % laskua.
b) On olemassa mahdollisuus, että jos/kun vaalien jälkeen epäselvyys hälvenee ja elvytystä sataa lisää, pörssit ottavatkin lisää ylös.
c) Kyytiin palaaminen ei ole helppoa, jos kurssitaso on korkeammalla vastoin odotuksia: makrotason ennustaminen on mahdotonta ja pörssi voi käyttäytyä vastoin omia järkeviltä tuntuvia oletuksia.
d) On olemassa aito mahdollisuus, että irvokkaasti nollakorot, elvytys yms. ajaakin pörssin kuplaan. Olemassa pois kyydistä missaa tuon option täysin.
e) Omat yhtiöt salkussa ovat sellaisia, että enemmistön kanssa kelpaa seilata mustissakin vesissä.
Ps. eiköhän tätä keskustelua voi käydä tässäkin ketjussa. Itse ainakin olisin iloinen jos tällainen skeptikkoarmeija hyökkäisi omien osakepoimintojen kimppuun joka kerta kun avaa omaa salkkua.
Joku muistaakseni menestynyt sijoittaja (saattoi tosin olla suomalainenkin) sanoi joskus, ettei koskaan pidä olla kokonaan pois markkinoilta. On tietysti tulkintakysymys, pitääkö salkussa olla jotain muuta kuin käteistä ollakseen markkinalla. Omasta mielestäni ei tarvitse. Tosin olen itse kokenut paremmaksi vain myydä tasaisesti kaikkia osakkeita ja jättää salkkuun vähintään 30% osakkeita, jotta mielenkiinto pysyy yllä. Tarvitsen psykologisen paineen, jotta jaksan lukea markkinaa.
Joku toinen menestynyt sijoittaja (taisi olla Mikko Mäkinen) kirjoitti joskus, ettei näe ongelmalliseksi sijoittaa 100% yhteen kohteeseen, jos näkemys on erittäin vahva. Minusta @Pohjolan_Eka:n näkemys nimenomaan vaikuttaa erittäin vahvalta.
Edit: Liputuksen välttämiseksi totean, että minulla on salkussa 95% osakkeita ja 5% käteistä.
Tässä se nyt sitten on, 3kk harjoittelun jälkeen olen löytänyt sellaisen salkun jolla hommaa jatketaan systemaattisemmin. Matkan varrella tuli osteltua kaikkiaan 19 eri firmaa mutta tänään siivosin loput pikkupositiot pois ja siirtelin jo osan näihin. Hivenen on käteistä vielä sivussa.
Indeksirahastot
20 %
Smart Eye
13 %
Kamux
12 %
QT
9 %
Harvia
8 %
Tokmanni
8 %
Konec/Cargotec
7 %
Genovis
7 %
Sampo
6 %
UPM
5 %
Citycon
4 %
Rahastot ovat noin 20% ja vähän tylsemmät osinko/arvo-osakkeet noin 40% kokonaisuudesta. Loput 40% on sitten akselilla QT/SE/Genovis/Kamux mistä tavoitellaan hyviä kasvuja. Näitä tankkaillaan toistaiseksi about samassa suhteessa ja tavoite saada salkku kevääseen mennessä viisinumeroiseksi.
Nyt kurssien laskiessa olen ostellut lisää siinä määrin että salkun markkina-arvo on lopulta 7-numeroinen. Arvioitu osinkotuotto ensi vuonna noin 55 000 euroa. Aiemminhan käteiseni osuus oli reilut 300 000 euroa. Mikäli kurssit vielä laskevat nykytasosta ~10% laitan myös 100 000 euron Superluoton kiinni osakkeisiin.
Pörssin ulkopuolisten sijoitusten arvo on reilut 250 000 euroa. Näistä on mainittava erityisesti PYN Elite joka on kehittynyt erinomaisen hyvin elokuun alusta lähtien.
Nyt alkaa näyttämään salkku omaan silmään hyvältä Tulevaisuuden hankintoihin kuuluu vielä ainakin Qt, jota olen jo tarkkaillut liian pitkään ostamatta yhtään
Toukuussa aloitettu tämä harrastus.
Efecte 15%
Kahoot 7%
Fortum 12 %
Metso Outotec 18%
**Smart eye 26 %
Kamux 11 %
Loput käteistä
Tarkoitus on lisätä omistuksia pikku hiljaa kahoot:ia ainakin ja pitäiskö vielä sitten tuohon vetyyn . Nythän olis paikkoja avata positioita
**Smart eye osuus on noin suuri koska 125->160 .
Kun alkaa pelkät osingot olla +50k /vuosi niin osinkosalkun ylläpidossa alkaa olla jo järkeä. Pienemmällä pääomalla mielummin ottaa enemmän riskiä ja panostaa kasvuyhtiöihin ja megatrendeihin jotta joskus pääsee tohon 7-numeroiseen ja voi vedellä pina coladaa billabongeissa loppuelämän
Tältä näyttää oma salkku tällä hetkellä. Olen kohtalaisen tyytyväinen omaan salkkuun ja luottoa löytyy yhtiöihin. Tarkoitus on pitää salkku yhtiömäärältään melko pienenä ja toistaiseki tavoitteessa on pysytty. Seuraavat ostot menee kotipörssin ulkopuolelle, luultavasti joku jenkkilään painottunut ETF.
Tälläistä täällä. Hieman on ylipainoa parissa ruotsalaisessa yrityksessä ja käteispositio huvennut kuukauden aikana huomattavasti (n. 40% → 6%). Jälkiviisana todeten, olisi voinut malttaa hieman viime viikon ostojen kanssa. Toisaalta tavoitteena on pitää omistuksia pidempäänkin.
Tarkoituksena on lisätä uusina omistuksina ainakin MSFT ja Alibaba. Mahdollisesti salkkuun hankitaan myös Bittium, SE, Zaptec sekä Lithium & Battery tech ETF. Telia on liipaisimella.
Pat & Carasent lähdössä vaihtoon loppuvuoden aikana jos en keksi syytä jatkaa holdailua. Ensimmäinen oppirahojen makselua ja jälkimmäinen puhdas peesaus. Keventely ruotsalaisten kanssa olisi varmasti validi idea, noin hajauttamisen puolesta, mutta typeräähän se ois hyviä firmoja myydä(?).
Mulla vähän samantyylinen tilanne, mutta käteistä jonkin verran ja osingot jotain 15k eur.
Transformaatio osingon maksuun pitäisi tulla qt, talenom, kamux, it palvelut osinkojen noususta ja toki vielä on sampoa ja fortumia kin salkussa, mutta ei oo minusta ollut niitä siellä salkussa hautomaan, ostin kuitenkin n. 100k positiot keväällä molempia ja nyt yhteensä 130k arvo…
Uusiutuvista ei osinkoa tule oikeastaan mitään.
Mutta jospa n. 2-3 vuotta eteenpäin osingot olisivat luontaista kautta suuremmat. Qt osinkoja odotellessa!
Tosin nyt tiirailen sammon kurssia suurennuslasilla ja fortumia kin joo, eiköhän se 1,1 eur osinko ole vakaalla pohjalla.
Syyskuu taputeltu ja siinäpä hyvä syy tuupata salkkurapsa eetteeriin. Syyskuun viikothan olisivat olleet erinomaisia olosuhteisiin nähden, mutta piti sitten tuolla Nokialla oikein vivun kanssa treidata ennen osaria… toivottavasti oppi meni perille!
Salkun kärkinimet Pricer ja Qt suoriutuivat Q3-katsauksesta hyvin ja lisäsinkin molempien omistusta kun valuivat muiden mukana kuun viimeisinä päivinä. Kolmas isompi omistus Kamux lähti myyntiin näin jälkikäteen turhan heppoisasti. Noin 3% osuudella salkussa ollut Bitcoin ETF lähti myös salkusta stopparin lauettua viimeisimmän ATH-lukeman jälkeen. Kamuxista ja Bitcoinista vapautuneita rahoja tuli tungettua pikku erissä salkun Amerikan-osastoon, sekä rahastoihin. Salkun osakepaino säilyi siis samoilla tasoilla tuolla 60% paikkeilla.
Indeksien viikkokisassa oman salkun indeksi pyyhki lattiaa vertailuindekseillä. Vaikka nämä laskuviikot tuntuvat henkisesti pahoilta, niin lohtua saa siitä, että pärjää vertailuindekseille. Kolmessa viikossa oman salkun indeksien pisteluku laski -3.07 pistettä. OMXHCAPGI laski -8.10 ja S&P 500 -6.96 pistettä.
Edit: Sellainen hauska havainto, että tällä hetkellä Mandatum Life omistukset + Käteinen on aika tarkkaan sama summa, kuin koko salkun arvo seurannan aloituksesta (09/2019).
Jo ennestään runsas rivimäärä salkuissa kasvoi yhdellä kun ostin aloitusposition Kahootia. Uusia positioita lokakuussa ovat myös ensimmäiset ostot Cibusta ja SmartEye:ä. Salkusta lähti Osuuskunta KPY ja Remedy. Remedyä pidän edelleen laadukkaana, mutta sitä ehdin ostamaan vain minimaalisen siivun ja kurssi raketoikin, niin lisäostot jäivät tekemättä. OST:n puolella tein pienet lisäostot Kamuxiin ja avasin AOT:llä olevan Neste-position myös OST:lle. Muutoinkin olen jo pidemmän aikaa keskittänyt kotimaiset osakeostot OST:lle.
Kuukausisäästösopimuksen mukaisesti salkkuun tuli BGF Next Generation Technologyä ja Seligsonin Eurooppaa ja Global Brandsia.
Osingot:
Osinkoja Q4/20 aikana on tullut yhteensä 255,29€. Yhteensä vuoden aikana osinkoja on tullut bruttona 2 147,83 €. Vuonna 2019 osinkoja kertyi 2 720,51€, joten tänä vuonna jäädään siitä jälkeen.
Vertaislainat:
Vertaislainat ovat tuottaneet koronasta huolimatta vakaasti. Vertaislainasalkun arvo on nyt 23 143,66€. Lokakuussa korkoja kertyi bruttona 212,11€, mikä on lähellä tavoittelemaani 12% p.a. bruttotuottoa. Lokakuun aikana ei kirjautunut luottotappioita omassa kirjanpidossani.
Tulevaisuuden hankintoihin kuuluu vielä ainakin Qt, jota olen jo tarkkaillut liian pitkään ostamatta yhtään 
