Jokaisessa elämänvaiheessa on omat juttunsa. Pointtihan on kuitenkin siinä, että kyllähän sitä parikymppisenä jaksaa multitaskata vaikka kuinka. Parempi tehdä ne ylityöt ja säästämiset hieman nuorempana, koska fysiikka tulee nopeasti vastaan myöhemmässä vaiheessa
Ei tippaakaan kaduta kerätä hedelmiä tässä vaiheessa, kun voi viettää oikeasti aikaa jälkikasvun kanssa, eikä olla naimisissa työn kanssa. Kaiken muun ohella tietty
Myös kannustimia. Tuskin kukaan haluaa että omia tuloja revitellään iltapäivälehtien lööpeissä, mutta tämä on lain mukaan sallittua hyvätuloisille. Yksityisyyden puute altistaa myös rikollisuudelle ja on selvä turvallisuusriski. Ymmärrän siksi halun kierrättää tulot firman kautta.
Mä en ole huomannut sillä mitään merkitystä elämään että nimi näkyy verolistoilla.
En tiedä muuttuuko jos tienaisi miljoonia vuodessa
Joskus joku alainen perustellut sillä palkankorotusta mutta muuten ei tule mieleen mitään tilannetta.
Johan se tulee ammatista esiin että jotain varmaan tienaakin.
Toisaalta se, että oppii nuorena säästämään ja sijoittamaan on aika suuri valttikortti tulevaisuudelle. Vaikka rahallisesti tuotot eivät välttämättä suuria ole (ja sen taki ei myöskään häviöt) pystyy onnistumista silti prosentuaalisesti mittaamaan ja toivon mukaan oppii myös samalla riskien ottamisesta sekä niiden välttelystä.
Se tieto kun löytyy niin sitten kun rahaakin löytyy vähän enemmän sijoitettavaksi niin pystyy niitä sijoittamaan (toivottavasti) pienemmällä riskillä ja paremmalla tuotolla.
Tietenkin siitäkin varmasti hyötyä jos nuorena toteaa, että ei ole esim. osakesijoittamine omaa juttua (ei hermot, tieto, tai kiinnostus seuraamiseen riitä) niin silläkin voi tulevaisuuden tappioista säästää hyvät summat.
Kommentistasi tuli eilen lukemani juttu mieleen
Sopinnee melko hyvin vielä ketjun aiheeseenkin.
100%:sesti eri mieltä.
Introvertti tai herkkä tai muut huomioiva hiljainen mies kykenee saavuttamaan vaurauden. Usko pois 
Älkää tuoko tähän jotain “röyhkeyskulmaa”. Totta hemmetissä rikkaiden perillisenä on helpompaa taloudellisesti. Mutta jokainen voi saavuttaa miljonääriyden. Myös se, joka joutuu aloittamaan A:sta.
Ei kannata katkeroitua niistä, jotka sai tyhjästä kaiken.
Juu, kyllähän sillä on osittain merkitystä millasista lähtökohdista ponnistaa maailmalle
Kun olet lähtenyt elämän edellytyksiä maailmalta kerämään niin että ei ole ollut matkaeväänä kuin tuulenhuuhtoma perse, sukkapussi ja 50 metriä etumakaa. Niin niistä asetelmista “rikkaaksi” ponnistaminen on eri juttu kuin se että maailmalle pääsis lähtemään sellasista asetelemista että on jo suku “rasitteenaa” joinkuin hyvät taloudelliset lähtökuopat
Tietysti asiansa voi ryssiä vaikka olis kuinka hyvät lähtöasemat ja tottakai asia toimii myös toisinkin päin. Vaatimattomista oloista voi ponnistaa hyvään taloudelliseen asemaan
Sattumilla ja hyvällä/huonolla tuurilla on myös osansa kokonaisuuteen
Elämä sisältää runsaasti sellasia elementtejä mitä ei exelillä voi suunnitella ja laskea😆
Minä ainakin ymmärsin tuon röyhkeysnäkökulman niin, että tässä puhutaan ihmisistä jotka tekevät mitä tahansa vain ja ainoastaan omaa etua tavoitellakseen. Esimerkiksi ota kunnia muiden töistä, älä ikinä myönnä virheitäsi kellekään vaan selitä ne muiden syyksi. Pyri joka tilanteessa löytämään keino, kuinka itse hyödyt siitä mahdollisimman paljon muista välittämättä jne.
Itse en ole kateellinen kenenkään palkasta, monen yrittäjän/toimarin kanssa jutellutkin että kuinka on asemaansa päätynyt. Suurin osa on ihan hyviä tyyppejä ja taustat todella mielenkiintoisia. Keskustelusta tulee yllättävänkin avointa, kun vastapuoli huomaa ettei minua kiinnosta hyötyä tilanteesta mitenkään tai kysellä paljonko hän tienaa.
Mutta noiden pyrkyreiden kohdalla ihmettelen, että kuinka he edes pystyvät katsomaan aamulla itseään peilistä.
Mutta sen ei saa vaikuttaa siihen miten sinä, minä tai nuori vaurastumista tavoitteleva tekee! Narsisteja, röyhkeitä tai rikkaan iskän pojuja on ollut aina. Haluan omalla kokemuksellani rohkaista kaikkia niitä, jotka joutuvat aloittamaan tyhjästä: Vaurastuminen on mahdollista. Pitää niellä se, että itse joutuu elämään “saidalla nuukalla tiellä”, kun joku bilettää isin rahoilla eikä tee mitään.
Minä en tiedä miten rikastua mutta tietkö, mää oon osittain samaa mieltä. Ihminen on usein semmoinen, että kun pääsee rahan hajuun kiinni, mikään ei riitä. Lähdetään esim veroja pakoon vaikka omaisuutta on lähes miljardi. Kai meissä monessa piilee silti jotain röyhkeyttä; kenelle tulee omantunnon tuskia jos myy hypelappunsa huipulla jollekin onnettomalle? Mutta tuo rikkaan (tai vaikka menestyneen) ajattelutapa tavallisiin pulliaisiin on mielenkiintoinen; ei lannistu epäonnistumisista, hakeutuu muiden menestyneiden seuraan, ymmärtää kannattavien riskien päälle jne. Ei hakkaa päätä seinään joka päivä ja kiroa omaa kohtaloaan työpaikan kahvihuoneessa (olen nähnyt…). Tuokaa esille joku tyhjästä aloittanut menestyjä (ei siis mikään yrityksen perustajan tytär) joka ei ole epäonnistunut totaalisesti kertaakaan. Ehkä se rikkauden tavoitteleminen lähtee sieltä korvien välistä. Mun mielestä varmin tapa rikastua on päättää rikastua ja tehdä siitä prioriteetti nro 1 elämässä. Tässä saattaa toki jäädä oikeasti tärkeät asiat sivuun mutta; et voi rikastua ellet oikeasti päätä tehdä niin.
Joskus kysyttiin kuinka paljon pitää olla rahaa ollakseen rikas, kuulin hyvän vastauksen: niin paljon ettei osaa miljoonan tarkkuudella sanoa monta miljoonaa on. En tiedä tarkoitetaanko ketjun otsikolla juuri tämmöistä rikkautta mutta hyvä kuvaus mun mielestä.
Perintö, naiminen tai yrittäjyys on mun mielestä ainoita tapoja tulla multimiljonääriksi tässä maailmassa. Mikä noista on sitten se realistisin kullekin.
Yrittäjyydestä:
Tunnen henkilökohtaisesti useita todella menestyneitä yrittäjiä jotka eivät mielestäni ole mitenkään keskivertoa älykkäämpiä tai muuten poikkeuksellisia yksilöitä, mutta silti omaisuutta on saattanut kertyä miljoonia. Kaikki henkiset resurssit ja sinnikkyys on vain keskitetty siihen firman pyörittämiseen ja tultu siinä taitavaksi. Ehkä eka tai toka yritys on epäonnistunut, mutta vaikeuksista on opittu ja lopulta opittu miten se homma toimii. Tuntuu, että ihmiset ajattelevat, että bisneksen pyörittäminen perustuu jollekin mitä itse ei voi saavuttaa. Esim tuurille tai jollekin yrittäjyyden lahjalle. Itse ajattelen, että ihan samalla tavalla se on opeteltavissa oleva asia kuin vaikka yliopistossa tehtävä tutkintokin.
Löytyy meiltä ihan hienoja julkisia esimerkkejä yrittäjistä pörssistäkin. Oma lemppari on Kamux ja Kalliokoski. Bisnes on niin perus torikauppaa kuin voi olla, perustaja on ihan tavallinen tallaaja (alkup. koulutukseltaan poliisi). Niin vain kuitenkin firma on kasvanut, että Kalliokosken henkilökohtainen omaisuus huitelee tänä päivänä lähellä sataa miljoonaa euroa.
Firman pyörittämisessä on myös veroetu. Paitsi, että tuloja voi nostaa hieman kevyemmällä veroprosentilla osinkojen ym. muodossa, niin firman arvo kasvaa sun pussiin korkoa korolle ilman, että verottaja tulee ottamaan siitä mitään välistä. Sitten kun joku päivä teet sen rahakkaan exitin voit hyödyntää matalan pääomatuloveron lisäksi hankintameno-olettamaa.
Kyllähän se yleensä niin on, että sijoittamisella vaurastuu, mutta yrittämisellä voi rikastua.
Ajattelinpa itekin vähän kirjoitella ajatuksia rikastumisesta. Yleensä kun puhutaan rikkaudesta, niin keskustelu kääntyy billgateseihin ja nallewahlrooseihin, joiden tuloihin/varallisuuteen yltää erittäin harva. Ottaisin viiteryhmäksi mieluummin vaikka ihmiset, joiden nimet löytyvät medioiden verokoneista - eli ihmiset, joiden vuositulot ovat yli 150k €. Omassa mielessäni rikkaus yhdistyy nimenomaan taloudelliseen riippumattomuuteen. Jaksan uskoa, että 150k € vuosituloilla pystyy luomaan itselleen taloudellisen riippumattomuuden aika nopeastikin.
HS:n verokoneessa tässä joukossa on 75000 henkilöä, eli 1,31% suomalaisista. Kieltämättä selektiivinen joukko, mutta ei minimaalisen pieni kuitenkaan. Itteäni kiinnostaa, keitä kaikki nämä ihmiset ovat? Mitä he ovat tehneet? Millaisia ominaisuuksia heillä on?
Tässä porukassa kaiklla ei ole välttämättä mitään erityislaatuista tai poikkeuksellista kykyä, kuten että olisi ilmiömäinen jalkapalloilija tai sellovirtuoosi. Eivätkä kaikki todellakaan ole julkkiksia, jotka tunnistettaisiin kadulla. Itekin olen joitain tähän porukkaan kuuluvia tavannut, ja ainakin nämä tuntemani ihmiset ovat ns. tavallisia tallaajia, joiden tilipussi vain sattuu olemaan tavallista suurempi. Monet saattavat työskennellä hyvin epäseksikkäissä tehtävissä tai melko tuntemattomissa firmoissa, mutta heidän työ on työnantajalle niin arvokasta, että työnantaja on siitä valmis korvamaan vähintään 6x suomalaisen mediaanitulon verran.
Oma järkeilyni on se, että vastuusta maksetaan. Ehkäpä siis tavanomaisin tapa rikastua on pyrkiä työtehtäviin, joissa kannetaan suurta vastuuta. Käytännössä siis tehtäviin, joissa johdetaan toisia ihmisiä ja organisaatioita. Myös esim. erikoislääkärien suuret palkat ovat selitettävissä juuri suurella vastuulla. Toisaalta on myös ammatteja, joissa vastuu on kova, mutta korvaus ei ole sen mukainen.
Itse näen yrittäjyyden hyvänä, mutta toisaalta hyvin epävarmana reittinä rikastua, joten sitä on vaikeampi arvioida. Jos haluaa melko varmasti rikastua, niin mielestäni kannattaa pyrkiä määrätietoisesti työtehtäviin joissa on suuri vastuu ja kehittää itsessään niitä ominaisuuksia, joita vastuulliset tehtävät vaativat. Uskon, että kun on kerran päätynyt kulmahuoneeseen, niin seuraavaan johtotehtävään päätyminen helpottuu. Mutta miten näihin tehtäviin edetään, se juuri itseäni kiinnostaa eniten.
Mitä fiiliksiä tästä?
Kuulun tähän 75000 henkilön ryhmään. Mitään erityistä virtuositeettia ei ole, mutta takana on yli 15 vuoden monipuolinen ja kohtalaisen nousujohteinen ura mobiilipelisektorilla. Lisäksi mainittakoon, että en ainakaan toistaiseksi ole ollut Roviolla enkä Supercellillä 
Taisit @Vilbert kuvailla yllä varmimman tavan olla rikastumatta. 150k€ vuositulot tekevät ihmisestä todella hyvätuloisen, mutta Suomen tarjoamalla verorasituksella (n. 46%) rikastuminen onnistuu käytännössä erinomaisten sijoitustuottojen kautta ja suhteellisen nuukasti elämällä. Pelkästään palkkatuloilla (netto) tämä ei onnistu. Toki tästä pitää rajata pois + 500k€ vuodessa tienaavat ihmiset, joita alkaa olla sitten joitain promilleja.
Edelleen, yrittäminen ja itselleen tekeminen on varmin tapa kartuttaa merkittävä omaisuus. Yrittäminen ei toki sovi kaikille, mutta toisaalta yrittämistä leimaa joku ihmeellinen myytti, että se olisi jotenkin erityisen vaikeaa. Voin kertoa kokemuksesta, ei ole. Vaatii toki paljon työtä ja intohimoa omaan tekemiseen.
Hieman karrikoiden yrittäjyydessä on rikastumisen näkökulmasta seuraavat edut vs. palkkatöihin.
Pienenä laskuleikkinä myyt pienehkön yrityksesi pois 1 000 000€ hintaan 10v työn jälkeen jäädessäsi eläkkeelle. Verojen jälkeen käteen jää 1 000 000€ x 79,6% (1-0,204) = 796 000€
Lisäksi olet maksanut itsellesi keskimäärin maltillista 4000e/kk palkkaa (verot n. 29%). Osinkoa olet nostanut keskimäärin 5 000€ vuodessa verojen jälkeen. Tällöin olet tienannut nettona per vuosi 40 400€.
Kymmenen vuoden yrittäjätulot ovat siis 40 400€ x 10 + 796 000€ = 1 200 000€
Painamalla pitkää päivää työntekijänä keskimäärin 10v aikana 150k€ tuloilla ja 46% veroasteella kestäisi 1 200 000€/81 000€ = n. 15 vuotta tienata sama määrä nettona. Tässä luonnollisesti ei ole huomioitu rahavirtojen diskonttausta.
Riski on luonnollisesti tässä tilanteessa suurempi, mutta kyllä johtotehtävissäkin “tulos tai ulos” on ihan arkipäivää.
Edit: korjattu typo ja selvennyksenä 150k€ vuositulot on 12 000€/kk. Tähän tasoon päästäksesi sinun täytyy olla PK-yrityksen toimari, ylintä johtoa tai todella kova myyjä. Aika harva keskijohdossa pääsee tienaamaan yli 10 000€/kk.
@Teemi varmin tapa olla rikastumatta on se, ettei edes yritä tai ei mieti koko asiaa 
Jos 150k € vuosituloihin on päässyt, niin ollaan jo pitkällä.
Kieltämättä ymmärrän pointtisi verorasituksesta. Esimerkissäni korkeat tulot yhdistetään tietenkin sijoitamiseen, jonka olisin voinut mainita.
Oletetaan, että veroaste 12000 € per kk tuloista on tuo mainitsemasi 46%. Käteen jää joka kuukausi n. 6500€. Oletetaan, että tästä voi sijoittaa 2500€, elämiseen jää siis 4k€, jonka luulisi jo mahdollistavan varsin mukavan elämän.
Vanhaa kunnon Seligsonin laskuria hyödyntäen nähdään, että 10 vuodessa 2500€ kk-sijoitus 8% vuosituotolla kasvaa n. puoleen miljoonaan. Ei ihan mitätön summa sekään ja silloin takana jo 10v taloudellisesti varsin turvallista elämää.
Se on tietysti jokaisen itse määriteltävissä, millainen määrä rahaa takaa taloudellisen riippumattomuuden.
Otsikko kertoo kaiken. Mikä on sinun top 3 vinkkiä saada miljoona euroa kasaan sijoitustoiminnalla? Selkeitä viestejä, ettei opit mene harakoille.
(Ylläpito saa poistaa jos kokee turhaksi)
Ehkä joku lähtökohta kannattaa määrittää?
Helpointa olisi periä miljoona, tai voittaa lotossa.
Jos lähtee nollista, ja perus säästämisellä hamuamaan menestystä niin:
Lentoliikennefirmat. Sijoita miljardöörinä kaikki rahat lentoliikenteeseen, niin varmasti pääset miljonääriksi. Vanha vitsi, jonka korona taas uudestaan vahvisti.