Kannattanee myös miettiä haluaako olla vanhainkodin rikkain mies ja vai hautausmaan köyhin 
8 tykkäystä
Olen mielenkiinnolla lukenut ketjua hahmottaakseni, millä nettovarallisuudella koetaan olevan varakkaita ja rikkaita. Tosi mielenkiintoinen ketju, koska varakkuuden tunne on niin subjektiivista!
Omakohtaisesti koin saavuttaneeni riittävän varakkuuden tietyllä hetkellä pari vuotta sitten. Välittömästi päätinkin jättäytyä työelämästä pois. Omavalintaisesti tein sen sillä periaatteella, että en kaipaa hetkeen 8-12h/ma-pe oravanpyörää. Ajattelin, että palaan takaisin työelämään sitten jos kiinnostaa tai jotain mielenkiintoista tulee vastaan. Nyt tuosta “eläköitymisestä” on kulunut noin kaksi vuotta ja edelleen olen täysipäiväinen sijoittaja.
Olen nyt 46v, ja tässä omat kokemukseni, millä varakkuuuden/rikkauden voi(si) saavuttaa. Vinkit voivat olla itsestäänselvyyksiä, mutta perustuvat omiin kokemuksiini. Mikään esittämistäni ei ole sijoitusneuvo!
Ehkä tässä ei ole mitään uutta, mutta antaa mennä. Miljoonan (noin , -ish) nettovarallisuuden sain rikki näillä pitkän sitkeillä teoilla ja päätöksillä:
- Älä maleksi 2. / 3. asteen koulussa, vaan hakeudu mahdollisimman nopeasti kokopäivätyöhön. Tämä siitäkin huolimatta, että menetät viimeiset 1-2 vuotta opiskelijaelämän riennoista ja vapauksista. Tylsää silloin, mutta nuoruutta on jäljellä.
- Säästä opiskelun ohessa jos mahdollista. Jos kesätöistä tai iltatöistä jää rahaa, niin säästä se sijoitettavaksi. Tylsää säästää sillä hetkellä, mutta satasetkin tuottavat osakkeissa myöhemmin.
- Aloittaessasi työelämän et tarvitse ensimmäisillä palkkarahoilla: 75 tuuman QLEDiä, kalleinta iPhonea tai vaatteiden luxusmerkkejä. Unohda kulutus kohteisiin, jotka vanhenevat parissa vuodessa, tai joilla ei ole merkitystä pidemmällä tähtäimellä. Huomaat kyllä pari vuotta myöhemmin, että et menettänyt mitään säästäessäsi em. (ja vastaavat) rahat osakkeisiin.
- Osta oma asunto-osake, jos asut muuttovoittoalueella. Älä ota vapaita lyhennyskausia, vaan aloita lyhennykset heti. Varallisuus karttuu väkisin
- Jos asuntolainanlyhennyksen lisäksi ei rahaa tahdo isosti riittää muuhun säästöön, niin aloita kuukausittainen pienikin etf tai vähäkuluinen rahastosäästäminen heti. Siis heti! Selvitä kuukausisäästämisen mahdollisuudet.
- Hanki jokin (edes pieni) sivutyö, mikäli elämäntilanteeseen sopii. Sijoita rahat osakkeisiin.
- Ja sitten kiistanalaisin. Tämän kerron kokemuksenani, mitä tein. Tämä ei ole sijoitusneuvo, koska sellaisia ei saa antaa. Etsin 5-7 sijoituskohdetta, joihin pistin koko osakesijoitusvarani. Toisin sanoen, etsin kohteet, joiden analysoin tuottavan yli pörssin keskiarvon. Pyrin saavuttamaan keskimääräistä isomman tuoton, vaikka tiesin riskin olevan korkea.
- Olen tehnyt myös huonoja sijoituspäätöksiä. Ymmärrettyäni töppäykseni tai huomattuani sijoituskohteen muuttuneen huonoksi, realisoin tappioni. Harmitti, mutta sellaista sijoittaminen on.
- Koska asiat eivät välttämättä mene suunnitelmien mukaan, ole itsellesi armollinen. Jatka siitä, mihin joskus jäit. Tai aloita nyt alusta.
Mikään yllä oleva ei ollut sijoitusneuvo tai -ohje. Tämä lista oli pelkästään elämänkokemukseni ja historiakerrontani. Tein listani, koska haluan kaikkien kokevan edes osittain sijoitusmenestyksen ja vaurastumisen. Eli sen, että me rikastumme!
106 tykkäystä
Kauanko sinulla meni miljoonan säästämisessä ja aloititko nollasta?
1 tykkäys
Todella mielenkiintoista keskustelua siitä, että mitkä ovat rikkauden ja varakkuuden rajat. Eikä tähän ole olemassa oikeita vastauksia ja se tästä tekeekin niin mielenkiintoista. 
Tiedän, että prosentuaalisesti aika harvalla suomalaisella on miljoonan euron varallisuutta tai sen yli. Jotenkin silti minä itse koen, että jos jollain on, vaikka 1,5 miljoonaa euroa varallisuutta, niin en osaa ajatella sellaista varsinaisesti varakkaana. Iso perheasunto isosta kaupungista, kesämökki, joitakin sijoitusasuntoja, autot ja vaikkapa sijoitussalkku, niin aika äkkiä se voi tulla täyteen. Kuulostaa tavallaan tavalliselta, vaikka kuten sanoin prosentuaalisesti tällaisia ei todellakaan ole montaa prosenttia.
Rikkaan koen pystyvän elämään poikkeuksellista elämää, tekevän poikkeuksellisia hankintoja ja tavallaan vielä aika “kevyesti” - ilman isompia menettelyjä tai huolia. Ehkä ne kymmenet miljoonat tekevät sitten minusta ihmisestä rikkaan.
Tiedän, että nämä juttuni monista kuulostavat huvittavilta+lapsellisilta ja tiedän varsinkin noita mainitsemiani “minun” rikkaitani olevan hyvin hyvin harvassa. Näin vain itse koen ja itse en ole todellakaan ole varakas kenenkään mielestä tai edes keskituloinen, mutta uskon silti hyvinkin saavani muutaman miljoonan varallisuuden aikaiseksi työurani aikana. 
Aika moni tuntemani henkilö, joka on selvästi keskimääräistä ihmisistä varakkaampi on ollut joskus todella säästeliäs, sitten vähän vanhempana vain tarkka rahoista siten, että sitä ei mene mihinkään turhaan eikä maksa mistään liikaa, mutta kuitenkaan kadottamatta sitä elämisen laatua. 
Lähes jokainen tuntemani muita taviksia varakkaampi on myös hyvätuloinen, että myös jatkuvasti eteenpäin menevä ja itseään kehittävä, eli vanhempanakin ovat tiedonjanoisia.
11 tykkäystä
Tänne voisi jakaa mielenkiintoisen twiittilangan. Twiitissä painotetaan rikastumisen tylsyyttä. Kuten Munger sanoo: “big money is not in the buying and selling, but in waiting.”
11 tykkäystä
Olen viime aikoina miettinyt paljon sitä, että hyvä kumppani on äärimmäisen tärkeä rikastumisen/vaurastumisen kannalta. Kumppanin valintaan kannattaa kiinnittää huomiota omiin tavoitteisiin nähden.
Omassa lähipiirissäni on kaksi murheellista esimerkkiä “kalliista vaimosta”…
- Miehellä hyvät palkkatulot. Vaimolle tuliterä mersu, uudehko valtava omakotitalo, jota mies remontoi ja jenkkityylin ökyhäät. Kaikki palkkatulot menee kulutukseen + vähän velkaa kun tulot eivät riitä.
- Kummallakin huonot tulot. Vaimo haluaa matkustella, ostaa hienon auton ja syödä hienoissa ravintoloissa. “Rahaa tulee aina jostain.”
Itse uskon täydelliseen tasa-arvoon. En maksa vaimon lomamatkoja eikä hän minun. Kaikki menot maksetaan suurinpiirtein puoliksi. Mitenkään penninvenyttäjiä emme ole. Syömme esimerkiksi ihan liikaa ulkona, ja kumpikin käyttää rahaa harrastuksiinsa.
Parisuhde on tiimi, eikä se toimi jos kaikki raha valuu toisesta nurkasta ulos.
edit: Pakko vielä lisätä. Hyvä kumppani on myös rikkaus ihan itsessään. Vertailussa raha jää aivan kakkoseksi.
66 tykkäystä
Olikohan kysymys tarkoitettu minulle? Aloitin nollasta. En ole saanut matkan varrella ulkopuolista apua. Aikaa kului noin 21-22 vuotta.
Nimimerkki Hagkingin jakama twiitti pitää kyllä paikkansa 
. Samoin nimim. JHeiskanen pisti hyvät esimerkit millä voi pilata pitkän vakaan matkan miljoonan tolpalle. Tietynlainen “rakkaus” tai parisuhde on joskus jopa este vaurastumiselle.
11 tykkäystä
Vähän xtremesti ilmaistu. Mikä nyt sitten on tasa-arvoa…
Omassa tapauksessasi oletan (ja toivon), että molempien tulot ovat samalla pallokentällä. Näin merkittävää epätasa-arvoa ei välttämättä synny.
Kyse on mielestäni kuitenkin muustakin kuin säännöllisistä tuloista. Itse tienaan saman verran kuin puolisoni, mutta minulla on ollut malttia kerryttää omaisuutta (säästää ja sijoittaa). Puolisolla taas vastaavaa vaurautta ei ole. Voin siis hyvin maksaa auton, sekä joitakin muita kuluja, vaikka en rahaa enempää lapaseen saakkaan kuin toinen.
Taannoin Hesarissa oli juttu pariskunnista, joissa rahankäytön tasa-arvo oli varsin nurinkurista. Toinen (yleensä mies) tienaa vaikka tuplat suhteessa toiseen. Enemmän tienaava vaatii, että esim. lomilla on käytävä. Ja lomathan maksetaan puoliksi, kuten kaikki muukin. Myös lasten lomakulut!
Toivottavasti ystäviesi kalliit vaimot ovat vähintään helvetin hyvän näköisiä. Mielummin perheen rahat menevät siihen, että mies maksaa nätistä vaimosta xtraa, kuin vaimo alkoholisoituneesta miehestä.
13 tykkäystä
Olen tämän osalta itse tismalleen samaa mieltä. Kulut puoliksi ilman mutinoita. Kaveriporukassa saanut palautetta tuon osalta yllättävän monelta.
Jos tietenkin toinen on multimiljonääri ja toinen osa-aikainen siivooja, niin en odota vähempituloisen maksavan monen sadan tuhannen asunnosta puolta, mutta näin suurin piirtein palkkojen muutaman tonnin eroilla maksetaan ne omat osuudet. Asunto, lomamatkat yms. hankitaan miten yhteisesti on varaa.
10 tykkäystä
Olikos se niin että nopein tapa rikastua on hankkia rikas puoliso. Osalle se näyttää olevan myös tapa köyhtyä.
Mitä tasa-arvoon tulee, mielestäni ei ole tasa-arvoista että parisuhteessa toisella on erilainen elintaso kuin toisella, jos nyt toisella sattuu olemaan pienemmät tulot. Varakkaampi voi helposti tuolloin tehdä parisuhteesta tasa-arvoisemman osallistumalla enemmän. Jännä nähdä, että toisten mielestä tasa-arvoa on, että mahdollisesti reilusti pienempituloinenkin repii vähistä tuloistaan samat euromäärät kulujen kattamiseen. Todennäköisesti yksin asuessaan asuisi kuitenkin vaatimattomammin kuin toinen.
Kyllä varmasti kumppani vaikuttaa rikastumisen mahdollisuuteen. Varmasti on myös niitä, jotka ovat niin järkeileviä että kelpuuttavat vain riittävän hyvätuloisen puolisen rinnalleen, jos sellaisen ylipäätään löytävät. Itse en ole koskaan tulopuolta noissa asioissa miettinyt, liekö tämä ollut este rikastumiselle, mahdollisesti. Itse olen aina halunnut että puolisolla on yhtä suuret mahdollisuudet nauttia elämästä ja vapaa-ajasta kuin minullakin. Rikkautta sekin, mielestäni, ja mitä suurinta tasa-arvoa parisuhteessa.
Itse rikastumiseen
Täällä on ollut puhetta paljon siitä miten monissa maissa on kertynyt vaurautta enemmän kuin Suomessa. Yksi asia Suomessa ainakin on sellainen, mikä on erittäin merkittävä este vaurastumiselle ja rikastumiselle: Hyvin aikainen kotoa muutto ja itsenäistyminen jo teininä, tulottomana köyhänä opiskelijana. Monissa maissa asutaan pitkään kotona, vaikka käytäisiin jo töissä. Tässä työuran alkuvuosilla on mahdollista kotona asuessa kerryttää alkupääomaa huiman nopeasti ihan perustason töissä, kun vain muutaman vuoden malttaa olla ja luoda itselleen pääomaa tulevaisuuteen.
Eli miten rikastua? Älä muuta kotoa pois vaan käytä työurasi ensimmäiset vuodet järkevästi ja asu vanhempiesi luona kerryttäen nopeasti säästöjä.
Tätä olen nyt yrittänyt omille lapsille vihjailla, sillä jo parilla kolmella vuodella voi tässä olla järkyttävän suuri merkitys koko tulevaisuudelle. Perustason töistäkin voi helposti tuossa tilanteessa laittaa 1000-1500€ säästöön joka kuukausi, kolmessa vuodessa 36000-54000€.
Millainen vaiva täytyy jo opiskelijana itsenäistyneenä nähdä, että saa kerrytettyä tuollaisen alkupääoman? Mistä pitää luopua? Onko se edes mahdollista kaikille? Ei välttämättä vaikka yrittäisi. Hyvin usein asiat tuntuvat menevän niin että opiskelijana ei ole yhtään ylimääräistä. Seuraavaksi ensimmäisen työn tulot menevät elämisen kuluihin ja mitä enemmän alkaa tienaamaan niin kulut kasvavat salakavalasti sitä mukaa eikä vaurastuminen ole mahdollista.
Jos nyt säästäisi vaikka alkuun 40 000€ niin millainen merkitys sillä on rikastumiselle ja koko elämän rikastuttamiselle?
- Saat ostaa oman asunnon koska vaan, jolla mahdollista kerryttää asuessa lisää vaurautta.
- Vapaus tehdä valintoja työuran suhteen
- Yllättävien tilanteiden turva, jota ei todellakaan kaikilla ole takataskussa
- Hyvän alkupääoman tuoma vauraus
- Oppii säästämiseen heti itsenäistymisen alussa, on helpompi jatkaa säästämistä itsenäisenä
Jos sijoittaa kaiken säästämänsä ja tämän päälle vielä säästää, millaisen korkoja-korolle ilmiön saakaan aikaiseksi vain sillä, että ei lähde maailmalle heti kun se on mahdollista.
Pienellä itsenäistymisen viivästyttämisellä voi ihan perustason työläisenäkin kerryttää nelikymppiseksi mennessä helposti esim. 300 000e vaurauden. (40 000 sijoitettuna, 300e/kk säästäen ja omaa asuntoa maksaen). Eikä se edes ole mitenkään haastavaa.
Kuvitelkaa mitä mahdollisuuksia tämä luo kenelle tahansa joka tämän nuorena ymmärtää. Voit olla vaikka Alepassa töissä ja vaurastua. Kuvitelkaa sama yhtälö hyvätuloisena. Mahdollisuudet ovat rajattomat.
64 tykkäystä
Oli ja luulin osoittaneeni vastauksen sinulle. Hienoa duunia, kun olet saanut säästettyä/sijoitustuotoilla tuollaisen vuoren rahaa.
4 tykkäystä
Rikas puoliso harvoin on niin tyhmä, että siirtää rikkauttaan liiton kautta jollekin toiselle. Tai ainakaan hänen neuvonantajansa (lue: isä) ei suosittele sitä.
Puolison kautta köyhtymiseen ei tarvita edes rikasta puolisoa. Oikeastaan päinvastoin. Ahne riittää. 
10 tykkäystä
Ei kai tässä mitään kummempia tarvita:
- Kasvata tuloja
- Sijoita
- Älä osta mitään dorkaa (= kallis auto kun siihen ei ole varaa)
Ja noihin kohtiin liittyy luonnollisesti kaikki se mitä vaaditaan niiden toteuttamiseen eli sijoittamisen opiskelu, kova efortti, jne.
8 tykkäystä
Tietenkin. Jos kumppani hoitaa kotona lapsia, niin ei hänen tietenkään pitäisi leipäjonoon löytyä. Muotoilin ehkä asiani hieman huonosti.
Tasa-arvoisessa suhteessa uskon, että on yhteiset ostokset ja kummallakin sitten omat ostokset. Jos toinen tienaa enemmän, voi hän luonnollisesti maksaa siinä samassa suhteessa isomman osan niistä yhteisistä asioista. Muutenhan parisuhde olisi pahasti epätasapainossa.
Näin keskiluokkaisena tuollaiset isot tuloerot eivät tulleet edes mieleen.
7 tykkäystä
Toinen tapa on tasapainottaa kulutusta alaspäin jotta tasa-arvo toteutuu sitä kautta.
2 tykkäystä
Se ensimmäinen kerta, kun huomaa olevansa miljönääri, on se mieleenpainuvin. Varsinkin jos se on ainoa kerta.
Juurikki muistaa oikein hyvin, kun veroilmoituksen tylsän täyttämisen jälkeen sellaisen kaiken omaisuuden huomioivan laskelman teki. Tulos yllätti.
Juurikki jopa laittoi saman tien kyseisen vuoden kolikon pieneen korurasiaan ja siellä se markka on vieläkin - jos inflaatiopeikko ei ole sitä syönyt.
Muille nollasta aloittaville vinkkinä, että helpoimmin miljonääriksi pääsi siihen aikaan Italiassa ja nykyisin varmaan Venezuelassa tai Zimbabwessa.
20 tykkäystä
Toki varmasti arka aihe, mutta tätä ei vielä ketjussa muistaakseni olla kauhean laajasti käsiteltykään.
Eli lapsien saaminen ja perheen perustaminen - ja sen vaikutus vaurastumisen nopeuteen. Toki tätä ei kannata eikä voi oikein rahassa mitata, koska lapset tuovat korvaamatonta iloa. Kuitenkin THL:n mukaan yksi lapsi maksaa keskimäärin n. 150 000€, monella esimerkiksi kalliiden harrastuksien ym. myötä huomattavasti enemmänkin.
Näkisin lapsien saamisen ajankohdalla olevan suuri merkitys vaurastumiseen, koska jos ensimmäisen lapsen saisi vaikkapa 35-vuotiaana vrt. 20-vuotiaana, ehtii vanhempana lapsia saanut kerätä merkittävänkin pääoman kasvamaan korkoa korolle, ja tämä potti jatkaisi kasvuaan eksponentiaalisesti edelleen, vaikka säästöaste putoaisikin lähes nollaan lapsien saamisen jälkeen. Vaikkapa se 300ke osakesalkkuhan kasvaa käytännössä itsestään ja uuden rahan lisäämisen ja säästöasteen korkeana pitämisen merkitys pienee jatkuvasti mitä suuremmaksi osakesalkku kasvaa. Jos taas useamman mukulan saa parikymppisenä ja matalahkotuloisena, voi rahasta olla niin tiukkaa, ettei sijoittamista tule edes ajateltua…?
Lisäksi ainakin mutuiluna uskoisin, että jos perhettä alkaa kovin nuorena perustamaan, jää myös opiskelut keskimäärin lyhyemmiksi = tulotaso pienemmäksi. Tai ainakin omalle kohdalleni pitäisin kynnystä isomapana lähteä vaikka ammattikouluduunista jatkamaan opintoja 6-vuodeksi yliopistoon (jolloin tulotaso laskisi merkittävästi vuosiksi), jos minulla pyöriksi kotona kaksi tai kolme taaperoa elätettävänä.
Ehkä tuohon listaan “miten vaurastua” voisi lisätä sen, että hanki lapset myöhemmin.
Mitäs mietteitä tästä ja oletteko itse saaneet nuorena jälkikasvua?
22 tykkäystä
Joissakin tapauksissa lapset eivät ole kuluerä vaan ilmaista työvoimaa jolla liikevaihtoa parennetaan. Esim. maaseudulla lapsi laitetaan hyttiin yleensä viimeistään 12-vuotiaana.
2 tykkäystä
1900-luvun alussa nämä.
3 tykkäystä
Edelleen siellä missä tiloja on. Toisena vaihtoehtona virolaiset/unkarilaiset työntekijät.
@Ensihoitsu tuohan vain vaatisi sen, että nuoresta pitäen olisi aloitettu päämäärätietoinen säästäminen. Myös meitä persaukisia myöhäisiällä lisääntyneitä löytyy
En tiedä miten rikastua enää tässä iässä helpolla, mutta onneksi lapsen tietä voi tasoittaa indeksirahastosäästämisellä.
9 tykkäystä