Miten Suomeen pitäisi luoda talouskasvua?

Mitä sinun mielestäsi pitäisi tehdä talouskasvun vauhdittamiseksi?

PÄÄMINISTERI Petteri Orpo (kok) kertoi torstaina 26.9.2024 nimittäneensä työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtajan Risto Murron vetämään työryhmää, jonka tarkoitus olisi keksiä keinoja Suomen talouskasvun vauhdittamiseksi.

Miettimistä riittää, sillä Suomen talouskasvu on ollut jo yli 15 vuoden ajan olematonta.

Työryhmän olisi tarkoitus saada raporttinsa valmiiksi helmikuussa, jonka jälkeen hallitus pohtii, mitkä sen ehdotuksista ovat poliittisesti toteuttamiskelpoisia.

Orpon mukaan päätöksiä kasvua vauhdittavista keinoista tehdään huhtikuussa hallituksen puoliväliriihessä.

PÄÄMINISTERI vetosi tiedotustilaisuudessa oppositioon ja myös muihin tahoihin, että nyt on hyvä aika tehdä työryhmälle konkreettisia ehdotuksia talouden vauhdittamiseksi.
”Kaikki ideat otetaan huomioon”, Orpo sanoi.

Näin isossa asiassa tarvitaan mahdollisimman laajaa näkemystä. Siksi Inderes Foorumi kantaa kortensa kekoon ja kerää teiltä, arvoisat foorumistit, ehdotuksia talouskasvun vauhdittamiseksi.

Voitte milloin vain vinkata Orpolle, Murrolle ja muille työryhmän jäsenille tästä ketjusta.

Ideointi on vapaata ja foorumin asialliseen tyyliin ideoiden haastaminen on tervetullutta. Älkää kuitenkaan tappako ideaa heti pystyyn, keskustellaan. Ideanikkarit varautukaa puolustamaan ideoitanne.

Edit: Tehkää ehdotuksia keinoista. Tämä ei ole valitusnurkka.

43 tykkäystä

Lähden liikkeelle siitä perusoletuksesta, että talouskasvun luo ihmiset ja, että ihmisiä ei voi varsinaisesti määrätä tai että ainakaan määräilemällä ei saada hyvää lopputulosta. Tällöin kysymys kääntyy muotoon: Miten saadaan ilman määräilyä toimimaan ihmiset sillä tavalla, että syntyy talouskasvua?

Entä minkälaiset teot synnyttävät talouskasvua? Sanoisin, että ainakin tuottavan työn teko (tuottava voi olla joskus vaikea määrittää), työnteon tuottavuuden kasvattaminen, yrittäminen, uusien asioiden kehittäminen ja erilaisten ongemlien ratkaiseminen. Tuottavaa työntekoa voisi ajatella niin, että jos työn tuloksena syntyy asioita tai palveluita, jotka lisäävät ihmisten hyvinvointia, mutta jää edelleen aika abstraktiksi. Mutta luulen, että tämän tarkka määrittely ei ole ihan hirveän oleellista ja luulen, että siitä on jokseenkin konsensus, että mikä on tuottavaa työtä, tai mikä lisää hyvinvointia. Tämä on ehkä merkittävämpi kysymys siinä vaiheessa, jos aletaan optimoimaan resursointia, mutta se ei ole tässä pohdinnassa oleellista.

Edelleen miten saadaan toimimaan ihmiset oikealla tavalla? Väitän, että tämä on kiinni kannustimista, joka ei tässä tarkoita pelkästään rahaa. Toki raha kiinnostaa ihmisiä, mutta kiinnostaa myös merkityksellisyys, status, oma hyvinvointi ja varmaan lukuisa määrä muitakin asioita. Eri ihmisillä voi olla erilaiset prioriteetit, mutta uskon, että suurimmalla osalla ihmisistä kärki muodostuu listaamieni asioiden joukosta. Eli kysymys kääntyy muotoon: Miten saadaan luotua puitteet, jossa ihmisiä palkitaan rahalla, merkityksellisyydellä, statuksella ja omalla hyvinvoinnilla siitä, että he tekevät asioita, jotka johtavat talouskasvuun?

Nyt aletaan lähestymään ydintä. Vallitseva kulttuuri vaikuttaa: Nostetaanko jalustalle ihmisiä, jotka ovat menestyneet (tässä menestystä mitataan talouskasvun kautta), vai nostetaanko jalustalle jollain muulla perusteella? Tai halveksutaanko vaikka ihmisiä, jotka ovat menestyneet? Esimerkkinä voisi olla Yhdysvallat, jossa menestystä korostetaan, tai sitten joku keski-ajan uskonnollinen yhteiskunta, jossa on korostettu hurskautta ja väheksytty maallisia asioita. Tai autoritäärinen poliisivaltio, jossa uskollisuudesta palkitaan. Korostetaanko tuloeroja, vai menestystä? Rahan osalta homma on yksinkertaisempi. Mitä enemmän rahallista hyötyä ihmiset saavat tuottamastaan talouskasvusta, niin sitä enemmän toimintaan kannustetaan. Tämä tarkoittaa käytännössä matalampaa (marginaali)veroa.

Miten sitten muutetaan kulttuuria kohti haluttua suuntaa? Huom. en ota tässä kantaa, että olisiko tämä hyvä asia, vaan ihan vaan pohdintaa aloitusviestin kysymykseen? Jokainen toki muuttaa kulttuuria omalla toiminnallaan, koska yhteisön kulttuuri on sen toimijoiden summa. Mutta mitä pääministeri tai eduskunta voi tehdä asialle? Tuohon rahapuoleen he voivat tehdä helposti ja paljon ja ovat ainoita, jotka sille voivat tehdä jotain, mutta entä kulttuurille? Ehkä poliitikkojen pitäisi alkaa puhumaan eri tavalla ja muuttaa viestiään, ehkä he voisivat vaikuttaa instituutioihin ja kouluihin? Kulttuurimuutos on varmasti hitaampi ja vaikeampi tehdä.

16 tykkäystä

Mielenkiintoinen avaus. Yhtälailla mielenkiintoista tulee olemaan, missä vaiheessa tämä ketju alkaa muistuttamaan Politiikka-ketjua! :smiley:

Itse lähtisin purkamaan asiaa perusjutuista. Mitä talouskasvu on? No sitä että kansantalous tuottaa enemmän tavaroita ja palveluita ja hyvinvointia, kuin edellisvuonna. Hyvinvointi on myös tärkeää, sillä talous on ihmistä varten eikä toisin päin. Tästä voi olla toki eri mieltä. :slight_smile:

Mistä talouskasvu syntyy? Kun enemmän käsipareja tekee tuottavammin töitä, eli yksinkertaistaen työväestö + heidän tuottavuus (osaaminen ja pääoma kuten koneet jolla ihminen voi tehdä tehtävän mihin tarvitsisi 10 miehen, 10 naisen tai vaikkapa parin hevosen lihasvoima).

Mistä Suomen talous kärsii? No jos näistä yksinkertaisista lähtökohdista lähtee liikkeelle työikäinen väestö ei kasva ja tuottavuuden kasvu on hidasta.

Väestöä on vaikea saada väkisin kasvamaan ainakaan pakottamalla, joten tämän ketjun kontekstissa valtiovalta voi yrittää avittaa tuottavuuden kasvua. Olkoot työväkeä vähemmän, mutta saakoot he myös enemmän aikaan arvokkaampia asioita. Tässä ei auta sellainen suomalainen “kirkonkylällä keitetään sellua aina, koska niin on aina tehty” -mentaliteetti.

Satsaisin siis aivan älyttömästi enemmän koulutustason nostamiseen ja nuoriin, maksoi mitä maksoi. Pienellä kansakunnalla ei ole varaa hukata yhdenkään sielun henkistä potentiaalia. Täten väki osaisi tehdä, ainakin teoriassa, korkeamman lisäarvon töitä. Satsaus nuoriin on myös idealistinen viesti väestölle, ettei täällä olla vielä luovuttamassa vaan uskotaan huomiseen.

(Lisäys: ymmärrän, että käytännössä Orpolle tämä voi olla vaikea pala myydä asemiinsa linnottautuneelle, oman arvonsa tietävälle ja väkimäärältään kasvavalle aktiiviselle alati vanhemmalle väestölle samalla, kun nuoret joihin satsattaisiin eivät ole ääni-ikäisiä tai ovat passiivisempia käyttämään oikeuttaan :smiley: .)

Jos joku tulee valittamaan mistä rahat, niin velkakirjamarkkinalta saa halpaa lainaa Suomen kaltainen hyvän luottoluokituksen maa ja säästämällä vaikkapa jostain muualta. :slight_smile: Plus, talouskasvu kuittaa velat, ei säästäminen. :wink: Suomessa on päällä ihme velkahysteria, vaikka täällä pitäisi olla päällä kasvun puutteesta hysteria! :smiley:

45 tykkäystä

Mites taloudelliset kannustimet? Ollaan varmaan samaa mieltä siitä, että nykyään globaalissa maailmassa on historian vaivattominta vaihtaa asuinmaataan niin halutessaan. Etkö siis usko siihen, että nämä superhienosti koulutetut ihmiset nostavat Suomesta yhä kasvavissa määrin kytkintä ymmärtäessään, että Suomi tarjoaa tilastojen mukaan kehnot palkat varsinkin yhtään paremmin tienaavien joukossa sekä samaan aikaan äärimmäisen kireän verotuksen?

6 tykkäystä

Toinen kysymys lienee, onko tarkoitus kasvattaa nimenomaan valtion taloutta vai kansalaisten taloutta? Tokihan ne ovat toisiinsa liittyneitä, mutta keinot kasvattaa taitaa olla hiukan erit?

Sitten voikin kysyä, että mitä muut pohjoismaat tekevät erilailla kuin Suomi? Ehkä Norjan voi jättää tästä kuviosta pois sen aika muista poikkeavan “notkean pikkuseikan” vuoksi. Jätetäänkö myös Ruotsi pois, koska heidän etuna on taas äärimmäisen leveä bisnessektori maailmanlaajuisesti tunnettuja yrityksiä, joita Suomessa on hädin tuskin yksi. Eikä sitäkään enää entisenlaisena ole olemassa.

No oikei, Tanska? Mitä siellä tehdään erilailla kuin Suomessa?

Tanskassa on erittäin joustava työmarkkina, jossa väki vaihtuu nopeasti. Mutta ei siihen suomalaiseen malliin jossa porukkaa kyllä lähtee, mutta ketään ei tule tilalle :smiley: Tanskassa tulee myös uusi kaveri ketterästi ja kulttuurin mukaisesti kyytiin ilman kummempia prosesseja. Suomessa rekrytointiin (niin ulkomaalaisten kuin paikallisten) menee hyvinkin jopa useampi kuukausi. Tanskassa puhutaan varmaan päivistä. Ts. porukka voi kokeilla tehtäviä kunnes löytyy se oma erityiskiinnostuksen kohde, josta saa sopivan palkan ja mielenkiintoisen työtehtävän johon panostaa jo omalla innostuksella. Sekä työntekijä että yritys voittavat. Ja loppukädessä valtiokin, verojen (työttömyyskorvausten sijaan) muodossa.

  • AP: Jonkinlainen kannustin firmoille rekrytointien nopeuttamiseen, helpottamiseen ja suoraviivaistamiseen. Tavoitteena saada kaikille “oikea” työpaikka, epäsuorasti niin että sillä myös elää normaalisti, että voi keskittyä työhön.

Suomen markkina on keskittynyt melko epävarmaan ja epätasaiseen teknologiasektoriin ja “vanhaan” teollisuuteen, kun taas Tanskassa on globaalimpaa.

  • AP: Valtiolta enemmän tukea yrityksille, joista voi tulla globaaleja toimijoita. Varsinkin sektoreilla, jotka eivät Suomessa ole voimissaan vielä - hajauttaminen tekee markkinoista ja taloudesta vähemmän suhdanneherkän. Ja pienenä jujuna, siinä pitäisi olla jokin ehto, joka estää perisuomalaisen yrityksen myynnin ulkomaille heti kun joku tarjoaa vähänkään isompaa summaa.

Väestörakenne on myös aika nihkeä Suomessa. Ketäänhän ei voi pakottaa korjaustoimiin, mutta olisi kyllä syytä olla jokin merkittävä porkkana siihen. Pysyvämpi työelämä (ei pätkätöitä ja silpputöitä) olisi toki yksi, mutta äkkiseltään tulee mieleen Saksan ja Unkarin mallin kaltainen?

  • AP: Tuloveron alennus jokaisesta lapsesta molemmille vanhemmille? Eikä mikään vappusatanen, vaan jotain Saksan suuntaista siinä 6500 - 9000 € luokassa (vaihtelee vuosittain).
16 tykkäystä

Mitä koulutustason nostaminen tarkoittaa? Enemmän ammattikorkeakouluista ja yliopistoista valmistuneita? Otetaan lisää porukkaa sisään ja lasketaan vaatimustasoja? Vai että vaaditaan enemmän ja nostetaan vaatimustasoja kouluissa(siis ihan peruskoulusta asti)? Tosin oikea oppiminenhan tapahtuu töissä useallakin alalla.

Kuinka paljon huono korkeakoulutettu koodaaja tuo talouskasvua Suomeen? Itse olen ainakin sitä mieltä, että liian usea ei ole kovinkaan hyvä siinä työssä mitä tekee. Onko kaikilla rahkeita tehdä vaativia töitä?

Jos nyt kaikki suomalaiset päättäisivät, että haluan olla työssäni parempi ja esim. vapaa-ajalla kehittäisi itseään, niin mitä tapahtuisi? Siis ihan oikeasti panostaisivat ammattitaitoonsa. Mutta mukavempaahan se on vapaa-ajalla tehdä kivoja asioita.

Tehokkuutta olisi varmaan aika paljon saatavissa ihmisistä ulos. Jos asenne on monella, että tehdään minimit, niin tuleeko tulosta. Tosin monissa paikoissa ei osaamisesta eikä tehokkuudesta makseta, niin jaksaako siinä sitten sykkiä.

Miten lainsäädännöt vaikuttavat talouskasvuun? Onko täällä Euroopassa sellainen lainsäädäntö, että ei voi edes syntyä mitään Googleja? Tosin esim. Spotify on Ruotsista, mutta olisiko onnistunut, jos olisi ollut Suomessa?

4 tykkäystä

Niin kauan kuin äänestäjien enemmistö ei ymmärrä talouskasvun ja hyvinvoinnin välistä yhteyttä taitaa olla vain viisaampi hyväksyä että talous ei kasva ja jatkaa menojen leikkaamista. Pohjalta ei sitten ole kuin yksi suunta ja se on ylös.

5 tykkäystä

Itse asiassa ei, vaan sitä että tuotteista ja palveluista tulee enemmän rahaa kuin edellisvuonna ja tästä syystä bkt ja “työn tuottavuus” ovat mielestäni ongelmallisia mittareita vaikka tietysti markkinataloudessa asioiden mittaaminen rahassa onkin keskeistä.

Bkt tai työn tuottavuus eivät kasva sillä että keksitään ongelmiin parhaat ja vaikka ilmaiset ratkaisut vaan sillä että keksitään mahdollisimman kalliit ratkaisut ja saadaan ne silti jotenkin kaupaksi. :slightly_frowning_face:

Edit: Vastaan vielä itse ketjun kysymykseen myös eri viestissä.

3 tykkäystä

Tämä on muuten hauska pointti, koska teoriassa valtio voi luoda niin kovaa kasvua talouteen kuin vain haluaa investoimalla ja kuluttamalla. Eri asia sitten on, onko se kestävää saati järkevää. :smiley:

Tuota ajoin takaa mutta kiitos, hyvä alleviivaus! :smiley:

Tästä oli vaikea löytää ainakaan heti tietoa. Löysin vanhan blogin aiheesta vuodelta 2017. Ehkä maastamuuttoa on vähän enemmän korkeakoulutettujen parissa? Toisaalta jos talous lähtisi kasvuun, palkat nousisi olisi enemmän syitä jäädäkin (plus oletettavasti haastavammat ja monipuolisemmat työt) ottamatta nyt kantaa progressioon verotuksessa yms. :slight_smile: Halusin vain nostattaa hyvän mielen viestin tärkeään aiheeseen mutta olen nyt huono keskustelija ja vältän antautumasta tarkempaan poliittisen keskusteluun. :smiley: Siinä lähinnä pyllistää yhteen suuntaan kun kumartaa toisaalle.

7 tykkäystä

Satunnaisesti rei’itetyt kondomit osaksi lainsäädäntöä, työnteosta ja rikastumisesta palkitseminen keventämällä progressiota, neuvolaan, päivähoitoon ja kouluun tuplasti rahaa ettei tule turhaa veronmaksajahävikkiä, yritystuet pois, perustulolla kannustinloukuista ja byrokratiasta eroon

8 tykkäystä

Tehostaisin startupien rahoitusta. Moni talousviisas on mediassa murehtinut, että kasvurahoituksen puute on osasyy suomalaisten pienyritysten myynti-intoon. Kasvu vaatii rahaa, ja sen vuoksi omistajan on myytävä iso siivu Yhdysvaltoihin. En osaa sanoa miten tämä käytännössä toteutettaisiin, varmasti valtiontakauksia yms. järjestelyitä vaatisi. Mutta tämä olisi mahdollisesti hyvä keskipitkän aikavälin toimenpide talouskasvun luomiseksi.

1 tykkäys

Yhtenä nostona näkisin tarvittavan asennemuutoksen yrityksistä ja kilpailukyvystä puhuttaessa. Nykyinen ajatusmalli näkyy mm. yritystuissa. Liian usein suomalaisen yrityskentän kilpailukyvyn lisäämiseksi ehdotetaan erilaisia yritystukia tai tukimalleja. Perusajatuksen voisi kiteyttää jotenkin näin: ”Valtio tukee näitä ja näitä kasvuyrityksiä ja aloja, joista sitten osasta kasvaa globaaleja pelureita”. On toki äärimmäisen kaunis ajatus, että Suomessa absoluuttisesti suurimmat rahamäärät omaava taho osaisi tehdä järkevää pääomanallokointia ja syntyisi huippu yhtiöitä. Näin ei kuitenkaan ole. Julkinen taho ei allokoi pääomia maksimoidulla tehokkuudella, vaan markkinatoimijat konsensuksena onnistuu tässä tehtävässä parhaiten. Pitäisi luoda ympäristö, jossa pääoman käytön tehokkuus saataisiin maksimoitua. Käytännössä tämä voisi tarkoittaa asennemuutosta mm. yritystukiin ja verotukseen.

Näkisin perusteltuna kehityssuunnan, jossa yritystuista luovutaan täysin (huoltovarmuuden ja turvallisuuden kannalta tärkeät tahot/toimijat on oma lukunsa). Samalla yhteisövero laskettaisiin 15%. Tällöin kannattavaa liiketoimintaa tekevät yritykset saisivat suuremman osan luomistaan kassavirroista itselleen. Tätä ”lisä” kassavirtaa nämä yritykset käyttävät tuotekehitykseen, investointeihin ja voitonjakoon. Kaksi ensimmäistä kehittää mahdollisesti kyseistä yritystä ja siihen liitännäisiä yrityksiä. Voitonjako valuu omistajille, jotka taas investoivat pääomiaan mm. uusiin yrityksiin. Markkinatalouden perus mekanismeja. On täysin idioottimaista pääomittaa julkisella rahalla yrityksiä, joita yksityiset markkinatoimijat eivät ole olleet kiinnostuneita rahoittamaan. Voittavien yrityksien kuuluu voittaa ja häviäjien kuolla pois. Liiketoiminnallisesti heikosti suoriutuvien lisäksi yritystukia jaetaan muun muassa UPM ja Wärtsilän kaltaisille suuryhtiöille mm. tuotekehitys- tai sähköistymisprojekteihin. Eivätköhän he pysty sijoittamaan ihan kassavirroista tai pääomamarkkinoilta hankittuja pääomia, jos näkevät mahdollisuuden saada hyviä tuottoja.

Tuntuu, että tarve vihreille investoinneille, korona ajan tuet ja sota Euroopassa on synnyttänyt kehityssuunnan, jossa valtioiden jättimäiset yritystukipaketit ovat nousseet talouslehtien yleisimmiksi aiheiksi. Jos muut maat haluavat jättimäisillä yritystuilla mennä kohti epätehokkaampaa ja enemmän keskusjohdettua järjestelmää, niin se ei tarkoita, että Suomen kannattaisi lähteä samaan hölmöilyyn mukaan. Ainakaan niissä toimissa, jotka ovat paljolti omassa päätäntä vallassa, kuten valtion sisäiset yritystuet ja verotus jne. Ja vaikka Yhdysvalloissakin julkaistaan toinen toistaan suurempia yritystukipaketteja, niin tulee muistaa, että nykyiset tähtiyritykset (kuten Applet, Metat, Microsoftit, Amazonit jne.) ovat syntyneet ja kasvaneet yksityisten markkinatoimijoiden voitontavoittelusta, eivät valtion yritystuilla.

Jätetään me siis täällä Suomessa valtion tehtäväksi kehittää ja ylläpitää maailman paras turvallisuus, koulutus ja yhteiskunnan turvaverkot (Julkisen tahon tehtävänä myös sääntely). Annetaan markkinoiden ja markkinatoimijoiden hoitaa pääomien allokointi ja talouskasvu. Kasvuyrityksiin ja tuotekehitykseen sijoitetaan enemmän pääomia, kun sijoittavilla/investoivilla tahoilla on enemmän pääomia käytettävänä. Talouskasvun hedelmät valuvat todennäköisemmin sellaiseen paikkaan, missä on luotuna ympäristö, jossa markkinat valitsevat voittajat.

10 tykkäystä

Mikäli hinta on markkinaehtoisesti muodostettu, korkea hinta tarkoittaa vain sitä että tarjonnasta on pulaa ja/tai kysyntä ongelmien ratkaisuille on suurta. Yritysten strategiassa voi olla palvelun tarjoaminen käyttäjille ilmaiseksi (esim. Google). Sitten kun hakukoneita ei ole liiaksi markkinoilla (miksi kilpailisit ilmaista vastaan?), ihmiset ajautuvat käyttämään Googlen hakukonetta. Tämä antaa Googlelle tilaisuuden kasvattaa arvoaan mainostajien silmissä, kun suurelle väkimäärälle voidaan luoda kohdistettua mainontaa.

Monet yritykset lähtevät ratkaisemaan jotain ongelmaa, joka ei oikeastaan ole ongelma, pyytävät palveluksestaan korkeampaa hintaa kuin kilpailijat ja joutuvat toteamaan että liiketoiminnan vaatimat resurssit on huonosti allokoitu. Sijoittajina meidän tehtävä on huomata mitkä ongelmat ovat todellisia, mitkä ratkaisut toimivia ja rahoittaa vain niitä firmoja jotka näin pystyvät luomaan todellista arvoa.

Tuottavuus kasvaa hitaasti, koska asiat ovat jo niin hyvin. Suomen ostovoimakorjattu BKT per asukas on yksi maailman parhaimpia, mikä on aika häkellyttävää kun ottaa huomioon meidän maantieteellinen sijaintimme täällä pohjoisessa pussin perällä.

1 tykkäys

Omia ideoita, voi vaikuttaa suoraan tai sitten ei.

  • Suomen koulutus on melko jälkeenjäänyttä. Nykyään voit oppia vaikka ammatin youtuben+tekoälyn avulla. YLEN tehtävä pitäisi luoda kaikille avointa ja laadukasta oppismateriaalia. Tämä voisi olla ihan luokkaa: päivä putkimiehen kanssa, seurataan miten asennuksia tehdään, mikä on hyvä asennustapa ym. Itsekin voisin omasta ammatistani tehdä tällaisia jos joku siitä jotain maksaisi. Ja jokaisesta ammatista näin.
  • Koulutus voi olla pitkä mutta ei takaa mitään. Eli kannustinta myös siihen, että voi myös itse oppia/kehittää ja kokeilla. Tästä voisi saada jonkin sortin pätevyystodistuksen joka voisi olla yhtä arvokas kuin AMK todistus
  • Yrittäjyyden helpottaminen. Joukkorahoitus mahdolliseksi. Käsittämätöntä esim. että pohjoismaissa voi tehdä joukkorahoitus projekteja, mutta EI SUOMESSA. Tämähän olisi yksi parhaista start upin mahdollistajista.
  • Verotus järkeväksi. Ei mitään järkeä että työnteolla ei voi rikastua mutta osinkoja nostamalla voi.
  • Tuet järkeväksi. Miten voi vielä olla kannustinloukkuja? Antakaa ihmisten tehdä 10 000€ vuodessa töitä menettämättä tukia. Jos tuohon pitää joku aikaraja asettaa niin vaikka 2v saat tuon 10k€ tienata tukien kanssa. Jos olet opiskelija tienaa mitä haluat, sillä opiskelu on kallista.
  • Logistiikkaa halvemmaksi? Tutkin jopa onko mahdollista myydä tuotteita ulkomaille esim. ETSY…joo 20-50€ postitus on sen verran suolainen ettei kyllä kannata lähteä myymään mitään (ei toki pelkästään Suomen asia)
  • RAKENNETAAN SAMANLAISIA RAKENNUKSIA. En käsitä miten asuntojen hinnat karkaavat niin korkeiksi. Pitäisi ymmärtää että tehdään hyvä suunnitelmat + 10 eri värivaihtoehtoa ja aletaan rakentamaan taloja. Mitä olen nähnyt niin uskomatonta perseilyä tuo rakennusala. Miksi ei voida tehdä massana tasalaatuista. Valtion pitäisi tehdä julkisesti laadukkaat suunnitelmat, toteutukset ym. ja jakaa tietoa kaikille ilmaiseksi .Asuntojen hinta syö elintasoa paljon.
5 tykkäystä

Eläkeyhtiöt maksavat yli 2 miljardia euroa vuodessa palkkioina ulkomaisille hedgerahastoille ja pääomasijoittajille mutta tuotot eivät päätä huimaa. Nuo varat indekseihin ja vapautuvista 2 miljardista voidaan tehdä karkeasti ottaen joka vuoden jokaisena työpäivänä uusi 10 M€ sijoitus kotimaisiin startupeihin. :cowboy_hat_face:

19 tykkäystä

Haetaan talouskasvu muuttamalla Suomen eläkejärjestelmä täysin uuteen muotoon. Alkuperäinen idea istutettu päähäni ex-Nordnet rahapodi juontaja, nykyinen kansanedustaja Martin Paasin toimesta, jossa investoimalla noin 4000€ jokaisen vastasyntyneen osalta
kustannustehokkaisiin indeksirahastoihin saavutetaan keskimääräinen nykyinen eläke.

Viedään ajatusleikkiä hieman pidemmälle. Ei investoida tätä summaa valtiolta vaan lainataan se jokaiselle syntyvälle suomalaiselle valtion toimesta. Nostetaan summa 6000€, josta 4000€ indeksirahastoihin ja 2000€ pääomasijoittajille rahoittamaan kasvuyrityksiä. Kun henkilö työllistyy, lyhennetään laina esimerkiksi 15 ensimmäisen työvuoden aikana pois.

Hyötyjä talouskasvun näkökulmasta:

  • Voidaan luopua työnantajan eläkemaksusta. Kannattavuus ja investointivoima paranee.
  • Voidaan luopua työntekijän eläkemaksusta. Ostovoima parananee.
  • Työperäinen maahanmuutto ja perheen perustaminen tulee todella houkuttelevaksi. Kun perustaa perheen Suomeen, jälkikasvu saa ilmaisen koulutuksen ja hyvän eläkkeen.
  • Työntekijöiden halukkuus muuttaa Suomeen vaikuttaa positiivisesti yritysten halukkuuteen investoida Suomeen.
  • Suomalaisten omistajuus kasvaa ajansaatossa niin isoissa indekseissä olevissa yhtiöissä, kuin kasvuvaiheen yhtiössä, jolloin Suomi pääsee nauttimaan myös ulkomaalaisten yhtiöiden menestyksestä.
  • Pääomaasijoittajien pääomat mahdollistavat suomalaisten yritysten kasvamisen ja omistuksen pitämisen Suomessa.
  • Suuret kannattavat yritykset ja kasvava väestö tuovat reilusti verotuloja, joka mahdollistaa hyvinvointivaltion julkiset palvelut
9 tykkäystä

Ajatuksena kuulostaa hyvälle, mutta haastan hieman.
Korkoa korolle laskurilla 0 -vuotiaana sijoitettu 6000€ tuottaa 40 vuodessa (en löytänyt laskuria joka laskee suoraan 65 vuoteen) 5% tavoitteella 42000€ ja tämä 42000€ sijoitettuna 25 vuodeksi samalla tuottoprosentilla 142000€, eli 65 vuotiaana olisi yhteensä 184000€ salkku. Laskinko oikein?

Riittääkö tämä loppuelämäksi? Epäilen.
Voidaanko tällä poistaa työnantajan ja palkansaajan eläkemaksut? Epäilen. Pienentää ainakin voisi, mahdollisesti poistaa toisen?

1 tykkäys

Netistä löytyy laskureita, englanniksi “compound interest calculator”, esim. vaikka Yhdysvaltojen SEC:n tarjoama

https://www.investor.gov/financial-tools-calculators/calculators/compound-interest-calculator

1 tykkäys

Laskit oikein. Itse arvion että 65 vuoden periodilla päästään lähelle 7% vuosituottoa, pääomasijoittajien riskin myötä 8% on realistista. Alla vertailun vuoksi:

  • 5%: ~143 000€
  • 7%: ~487 000€
  • 8%: ~892 000€

Lisäksi aloitussumma merkitsee paljon. Verrattuna nykyisiin työeläkemaksuihin, ei ole juuri merkitystä onko aloitus summa 6000, 10.000 vai 20.000 €.

Edit:
Vielä perspektiiviä aloitussumma kommenttiin esimerkillä.
Oletetaan, että vuositulot ovat 40.000 € (lienet lähellä suomalaisen mediaanipalkkaa)

  • Työntekijä maksaa työeläkemaksua: ~40.000x7,15% = 2860€
  • Työnantaja maksaa työeläkemaksua: ~40.000x17% = 6800€
  • Yhteensä 9660€/vuosi
4 tykkäystä

Näin valtiolla työskentelevänä ja sääntelyä läheltä näkevänä keventäisin regulaatiota. Tällaisenaan heitto on puhdasta populismia ja vaatisi paljon tarkennusta, jotta siitä saisi jotain hyödyllistä irti. Sääntelyä kuitenkin on todella paljon ja varsinkin EU keksii sitä koko ajan lisää. Sote-tiedon toisiokäytön laki (ajoi pois Suomesta em. tietoa hyödyntävät yritykset ja haittaa tutkimusta), nis2, cer, gdpr, ehds, tekoälyasetus, jne. Lista on pitkä. En enää jaksa muistaa kuinka monta kertaa uusi hallitus on luvannut purkaa sääntelyä siinä kuitenkaan onnistumatta. Jostain syystä ideologia ajaa tekemään uusia lakeja, jossa sääntely vaan muuttaa muotoaan ideologiaa vastaamaan, kun yksi tehokas ratkaisu olisi kumota lakeja. Mutta kun ei niin ei.

Tähän perään vielä avautuminen siitä miten poliitikot ja jopa ministerit ovat välillä ihan ulalla siitä miten lakeja Suomessa säädetään. Lehtien palstoilla erilaiset poliitikkojen ulostulot siitä kuinka viranomaiset täällä keksii erilaisia hallintohimmeleitä. Hohhoijaa, noi IDIOOTIT ovat itse olleet lakeja säätämässä ja äänestäneet niiden puolesta. Viranomaiset eivät tee yhtään mitään ilman lakia, jossa toiminnasta säädetään. Meidän kommentteja ja muutosehdotuksia lakeihin ei usein edes oteta huomioon, vaan ideologiat jyrää. Sitten ihmetellään, että oho mites tää näin vituksi menikään?

Ajatus noiden takana on varmasti hyvä, mutta se luo toimintaympäristön, jossa isot pärjää koska heillä on heittää resursseja vaatimusten täyttämiseksi. Raskaat hallinnolliset vaatimukset taas nostavat pienille yrityksille kynnystä tulla markkinoille. GDPR piti estää jenkkijättien Euroopan valloitus, mutta kävi toisin päin. Ehkä tuon seurauksena on tullut enemmän Euroopassa tuotettuja palveluita MS, Google, AWS akselilta, mutta on toi asetus muuten aika saatanasta.

Sitten perinteiset veronkevennykset yritykselle (pääpaino kasvavissa yrityksissä), irtosanomissuojan merkittävä heikentäminen, ym. Edustan aika vahvasti sitä näkökulmaa, että irtisanomisen vaikeus nostaa merkittävästi kynnystä työllistää. Työmarkkinan pitää olla joustava. Nyt kun saat monoa, niin olet kusessa kun yritykset eivät halua ottaa riskiä ja palkata porukkaa. Jos irtisanominen olisi helppoa, myös palkkaamisen kynnys laskisi merkittävästi. Tanskan malli vaikuttaa toimivalta, myös työttömyysturvan osalta.

Ja sitten loppuun vielä toive siitä, että ilmapiiri muuttuisi yrittäjille myönteisemmäksi. Omasta näkökulmasta vaikuttaa siltä, että Suomessa yrittäjiä pidetään orjapiiskureina ja pahimman luokan ihmisjätteenä. Ehkä se on vahvan ammattiliikkeen peruja, mutta mielestäni jopa SDP ymmärsi vielä 90-00 luvulla, että ilman yrityksiä ei jäsenillä ole töitä. Nykyinen vasemmistolainen sdp ja ammattiyhdistysliike eivät vaikuta konsensushaluisilta.

9 tykkäystä