Miten Suomeen pitäisi luoda talouskasvua?

Yleinen
21

Kiinnostava avaus!

Mielestäni ongelma ei ole politiikalla ratkaistavissa eikä kysymys ole siten poliittinen. Meidän ongelmamme on se, että olemme kalliissa hyvinvointivaltiossa elävä, ikääntyvä kansakunta jonka aktiiviväestö arvostaa enemmän vapaa-aikaa kuin tienaamista. Otsikoissa meillä on 80% työaikaa tekevät lääkärit, jotka uhraavat lisätienestit vapaa-aikaan. Joka viikko mediassa keskustellaan siitä, miten työntekijät eivät halua palata toimistoille voidakseen maksimoida vapaa-aikansa määrän. Tekoälynkin mahdollisuudet on suomalaisten mielessä nimenomaan tuottavuuden kasvamisessa siten, että nykyiset työt tehdään neljässä päivässä eikä siten, että tuottavuutta kasvatettaisiin työaikaa vähentämättä.

En ole niin vanha, että osaisin sanoa ovatko suomalaiset joskus ajatelleet että kaikkien on tärkeä osallistua yhteiskunnan rakentamiseen. Olen kuitenkin tarpeeksi vanha tietämään, että nykyisten suomalaisten ajatusmaailma on enimmäkseen täysin päinvastainen: hyvin individualistinen eikä erityisen kunnianhimoinen tai työntekoa painottava.

En itse usko, että näihin asioihin tulee muutosta ennen kuin ihmisten on maksettava kaikista hyvinvointivaltion palveluistaan itse ja elintaso on jokaisen itse luotava.

11 tykkäystä
22

Tähän varmaan auttaisi veroprogression keventäminen. Kovasti laskee motivaatiota tehdä yhtään enempää, kun puolet tai yli menee molokin kitaan.

16 tykkäystä
23

Muutama nosto:

  1. Ilmastollisesti haitallisten tukien poistaminen
  2. Säästetty rahat kaupunkien kestävään infraan (lihasvoimin liikkuminen kunniaan → parempi työkyky), koulutukseen, soteen ja tki-toimintaan
  3. Kestävän infran tuotto on Hollannissa n. 40x sijoitettuun rahaan nähden. Terveys, maankäyttö jne., mutta polkupyörätehtaita on myös helpompi perustaa kuin autotehtaat ja isompi osa palkasta jää kulutukseen → paikalliset palvelut saa osansa.
  4. Koulutuksen suhteen kuulee joka portailta nitinää, varhaiskasvatukseen ei riitä työntekijöitä, kouluissa on haasteita, ammattikoululeikkaukset vaikeuttavat toiminnan järjestämistä, yliopistotutkijat tuskailevat rahoituksen kanssa (perustutkimuksen arvostus ei ole pohjoismaisella tasolla) → satsauksia tarvitaan.
  5. Sote on kehittynyt himmeliksi, joka pyrkii työntämään ihmiset odottamaan, kun pitäisi hoitaa ennen tilanteen eskaloitumista → hoidetaan tilanteen pahennuttua ja tietenkin kalliimmalla. Väkisin vuokrataan yhteiskunnan kouluttajia lääkäreitä tupla- ja triplahinnoilla töihin takaisin julkiselle puolelle, käytetään rahat ennemmin uusien kouluttamiseen ja palvelumuotoilun kehittämiseen.
  6. Yritystukien satsaaminen tuotekehitykseen ja tutkimustoimintaan paremman maailman luomiseksi eikä vain vanhan ylläpitämiseksi.

Aloituslistan ulkopuolelta, riittävä panostus luonnonsuojeluun ja esim. soiden ennallistamiseen, jotta saadaan paremmin haltuun muuttuvan ilmaston aiheuttamat tulvat, lämpöaallot, yms. ongelmakohdat.

5 tykkäystä
24

En usko, että tämä olisi kovin monelle merkittävää. Tärkeämpää olisi iskostaa se työnteon eetos ihmisiin.

25

En näe muuta vaihtoehtoa, kuin selkeän julkisen sektorin pienentämisen (tyyliin nykyiset julkiset menot 57% / bkt → ~40-45% / bkt) ja tuottavaan toimintaan (työ, yrittäminen, sijoittaminen, kuluttaminen) kohdistuvan verotuksen selvä alentaminen. Kaikennäköiset poppaskonstit ja pikkuviilaukset on jo käyty läpi, ja on selvää, ettei nykyisellä yhteiskuntajärjestyksellä vain pärjätä globaalissa kilpailussa.

12 tykkäystä
26

Ongelmallista on, kuten yllä todettu, tuskallinen byrokraattisten vaatimusten lista lähes jokaiseen arkiseen asiaan mitä ihminen ja yritys joutuu käsittelemään.

Valtion rooli on ja on ollut liian kauan liian suuri. Se saa ihmisen ajattelemaan, että kyllä valtio hoitaa. Valtio päättää mitä täällä kannattaa tehdä sääntelyn, verotuksen, lakien ja muiden himmeleiden kautta. Ihmiset eivät osaa enään itse ratkaista ongelmia, systeemi on kuin keski-ikäinen mies, joka eräänä aamuna herää kolotukseen ja lähtee vaivoin yskien käyntiin.

Kolmantena asiana näen ongelmallisena kehityskulkuna sen kuinka osa nuorista aikuisista ja lapsista elävät aivan toisessa maailmassa kännykän äärellä ja todennäköisesti suurimmasta osasta ei jää jäljelle, tarpeeksi syvälle vaivuttuaan, enään muuta kuin yhteiskuntakelvoton henkinen raato.

10 tykkäystä
27

Loistavia ideoita jo tässä ketjussa. Ihmisten kannustaminen tuottavaan työntekoon ja investointeihin luomalla positiivinen kierre lienee keskiössä. Kasvuun ja yrittäjyyteen suuntautuva asennemuutos on tässä välttämätöntä. Oma kolmen kohdan lista olisi:

1. Verotus. Aivovuodon ja pääoman valumisen kääntäminen Suomeen vaatii paljon kunnianhimoisempaa verotusta nykyiseen verrattuna. Tavoitetasoksi voi ottaa vaikka Sveitsin Zugin verotason, vaikka realistisesti sille tasolle ei koskaan päästäisikään.
2. Julkinen sektori. Veromuutosten vastapainoksi tarvitaan täydellinen julkisen sektorin perkaaminen. Mallia voinee ottaa Uuden-Seelanin uudistuksista. Oleellista on kysyä mitkä toiminnot ovat välttämättömiä ja luopua muista. Keskustelun pohjaksi voi ottaa jo valmiiksi tehtyjä listauksia. Vaikka lyhyellä tähtäimellä leikkaukset laskeekin bruttokansantuotetta isosta julkisen sektorin painosta johtuen, niin se silti tervehdyttäisi sen rakennetta tulevalle kasvulle.
3. Sosiaaliturva. Sosiaaliturvan pitäisi aina kannustaa kohti työntekoa ja yrittämistä. Muun muassa nykyisen järjestelmän karenssit, työssäoloehto, sekä yrittäjäksi luokittelu aiheuttaa pahoja kannustinloukkuja. Vaihtoehtona voi toimia negatiivisen tuloveron malli, jossa on aina kannattavaa hankkia lisätuloja ja vaatii vähemmän tarvittavaa byrokratiaa.

Vaikea nähdä, että esitettyihin muutoksiin olisi kuitenkaan poliittista tahtoa Suomen nykyisessä tilanteessa. Ehkä tilanteen ajautuessa tarpeeksi toivottamaksi, nähdään nyt Argentiinassa tapahtuvia toimia käännöksen aikaansaamiseksi.

13 tykkäystä
28

Kuinka arvioin sijoittamisessa insentiivejä:

-”Show me the incentives and I show you the outcome”

-Omistaako johtoporras osaketta?

-Onko johto ostanut tai myynyt osaketta?

-Minkälainen on johdon palkkiomalli

Kuinka arvioin työn tekemisessä insentiivejä:

-No, on sitä muitakin tärkeitä tekijöitä kuin raha

-En nyt taida palkitsemiseen mennä, ettei mene liian poliittiseksi

-Kivat sanat työpaikalla ovat tärkeitä

-Koulutus

-Pehmeät arvot

-Tasa-arvo

5 tykkäystä
29

Kysymystä voi lähestyä useista näkökulmista ja otetaan tähän viestiin maan eri osien epätasainen kehitys.

Pääkaupunkiseudulla ja muissa suuremmissa keskuksissahan taloudella menee hyvin (aina voisi paremminkin toki mutta silti kansainvälisessäkin vertailussa mainiosti), samoin joillain keskisuurilla ja pienilläkin paikkakunnilla mutta on myös suuria alueita jotka taantuvat ja joissa talous kutistuu ja väki vähenee ja asunnot menettävät arvonsa.

Tämä syrjäseutujen heikko kehitys luonnollisesti kurjistaa koko maan talouslukemia oli sitten kyse kasvusta, varallisuudesta, tulotasosta tai huoltosuhteesta jne.

Maaseudulla ja pikkupaikkakunnilla on kyllä aina tärkeitä elinkeinoja tai ainakin mahdollisuuksia niihin maa- ja metsätaloudessa, uusiutuvan energian alalla, raskaassa teollisuudessa, matkailualalla ym. Toivottavasti näiden alojen kehittyminen saisi parannettua näiden alueiden tilannetta siten että niille löytyisi jonkinlainen elinvoimainen tasapaino jatkuvan taantumisen sijasta.

Joka kylää ei kuitenkaan voida jatkossa pitää asuttuna (siinä mielessä että tarjolla olisi kaikki nykyisenlaiset palvelut); Suomessa on vaan kerta kaikkiaan niin vähän ihmisiä ja niin paljon lääniä ja useimmat ihmiset haluavat monista hyvistä syistä johtuen asua kaupungeissa.

“Hopeareunuksena” vaikka syrjäseutujen taantuminen jatkuisikin nykyisellä trendillä niin asian negatiivinen vaikutus koko maan talouteen periaatteessa vähenee siinä samalla. :neutral_face:

2 tykkäystä
30

No tämä autioittaminen on ollut toimenpide listalla jo ties kuin monen hallituskauden yli, jopa niin tehokkaasti että kasvukeskuksien työttömyys on lähtenyt nousuun ja metsäteollisuus hikoilee puupulassa kun ihmiset jättää metsänsä hoitamatta. Mutta eiköhän se jollakin aikavälillä käännä bkt:n kasvuun…

2 tykkäystä
31

Talouskasvua. Tekemällä enemmän, tekemällä uutta, tekemällä fiksummin. Mutta talouskasvua on myös turhan lopettaminen ja resurssin ohjaaminen tärkeämpään. Laskukaavat vain eivät siihen kannusta.
Esimerkkinä, miten liki kuolemaan tuomitut naapurikunnat kilpailevat asukkaista, joita kuitenkaan ei ole mistään käytännössä tulossa. Julkista rahaa kuitenkin projekteihin käytetään. Raha jaetaan sen perusteella, kuka tietää hakea ja kenet jakava ryhmä tuntee. Projektin hyödyt ovat laskennallisia ja projekti kuolee heti kun tukiraha loppuu.
Talouskasvua saadaan edellytyksiä luomalla. Se ei tarkoita taksiuudistuksen kaltaisia ikkunoiden avaamisia. Ihmiset pitää saada liikkumaan ja verkostoitumaan, ei klikkiytymään ja käpertymään.
Tarvitaan innostava ja kannustava voima jo alakoulusta alkaen. Nyt kouluputkessa kasvatetaan työntekijöitä ja tutkijoita, kun opettajilla muusta ei ole käsitystä.
Ne, joista tulee rikollisia tai pudokkaita, olisivat monessa tapauksessa loistavaa yrittäjäainesta. Muottiin taipumattomia ja luovia, itse ajattelevia. Aiheesta voisi jatkaa loputtomiin, mutta lyhyesti sanottuna: Pitää katsoa hieman syvemmälle ja laajemmin kuin nyt ratkaisuja etsittäessä.

4 tykkäystä
32

Kysyin Risto Murrolta ja Mika Malirannalta itseäni askarruttavia kysymyksiä talouskasvuun liittyen.

Suomen väestönkasvu, englantia puhuvan väestön työmahdollisuudet (ensimmäisen työpaikan jälkeen varsinkin), tuottavuuden osatekijät, omistajuus, tuotekehityspanokset, vertailu ruotsiin, euron vaikutus.

Kannattaa minusta katsoa. Jätin veroista valittamisen tällä kertaa sivulauseeseen.

10 tykkäystä
33

Tämän meinasin alunperin kirjoittaa muualle, mutta aihe lähti pursuamaan ja mielestäni sopii paremmin tänne.

Mielestäni niin kauan, kun Suomessa ei ymmärretä vision päälle ja yrityksien suurin kilpailuvaltti on halvempi hinta, niin ei voida puhua aliarvostuksesta.

Dinosaurukset jotka eivät radikaalisti uusiudu, kuolevat pois menettämällä osuuttaan niille jotka ravistelevat raameja.

Täällä periferiassa on myös aika helkkarin vääristynyt/vinoutunut markkina , kun suurimpia asiakkaita ovat yleensä julkiset laitokset. Ja näitä laitoksia pyörittävät dinosaurusten fossiilit, täysin muuntautumiskyvyttömät virkamiehet/naiset/muunsukupuoliset talipallerot joiden edustamilla instansseilla ei ole yhtään mitään tavoitetta onnistua toimissaan paremmin kuin joku toinen. Ai miksi? No siksi kun mitään kilpailua ei ole ja palkka juoksee vaikka kuukaudenkin päivät olisi vain esittävinään työssäkäyntiä. Mainittakoon vielä, että näiden sloganit ovat kuin yhdessä eduskunnassa valmiiksi päätettyjä fraaseja, jotka eivät mielestä saa yritystä tai mikä onkaan, erottumaan edukseen.

“Yhdessä eteenpäin”
“Hiilineutraalisuus 2035!”
“Moniarvoisuus”

Näitä ja monia muita yhtä tylsillä sanoilla vuorattuja värikkäitä julisteita on sitten kyseisen laitoksen joka vitun ikinen seinä täynnä. Joo mä näin näitä vastaavia tsemppilappusia tuossa edellisessäkin firmassa. Ja joo, vaikka tässä tämä asia näin iloisesti lukee ja on printattu, niin ei kyllä missään palvelussa huomaa että nämä olisi osa yrityksen arvoja tai visiota.

Joten, ei, Suomi ei ole aliarvostettu. Sitä katsotaan vain sellaisten lasien läpi, että kun joku jossain suurten merten takaa painaa nappulaa niin tilauksia satelee ja talous rupeaa rokkaamaan ihan itekseen. No mutta haloo, talous rokkaa tuolla muualla, NOI UUET INNOVATIIVISET FIRMAT VIE MEITIN TYÖT! Oikeasti Suomen pitäisi ehkä tehdä tälle “hyvinvointi” yhteiskunnallensa jotain, siis jos mittarina on pörssin arvostuskertoimet ja kurssit.

9 tykkäystä
34

Kyllä se, että valmistuisi enemmän koodaajia vaikuttaisi tosi paljon. Se on sillain hassu ammatti, että oikein hyvä yksilö voi vastata jopa sataa huonompaa. Sen tasoisia ei tosiaan ole paljoa, ja sen vuoksi joissakin muissa maissa maksetaan todella kovaa palkkaa kun niitä löydetään (koska on tajuttu että muutama semmoinen yhdessä voi saada ihmeitä aikaiseksi).

Jos mä mietin omaa työpaikkaa, meillä oli ennen tätä taantumaa oikeasti todella vaikeata löytää riittävän kovatasoisia osaajia. Käytännössä valtaosa rekryistä täyttyi ulkomailta, ja viime vuosina enenevissä määrin idästä. Näkisin tämän johtuvan siitä, että Suomessa kovien koodaajien palkka on niin onneton, että Intiassa ja Kiinassakin rupeaa jo saamaan enemmän.

Aikaisemmin oli kommenttia tuottavuuden nostamisesta ja ihmisistä. Toki sitten tarvittaisiin paljon yrityksiä jotka tekisi uusia aloituksia ja joista osa voisi kasvaa isoiksi. IT alalla tämä on hankalaa kun pienet palkat tekee meistä todella epätodennäköisen kohteen. Kaikki mun länsimaalaiset ulkomaalaiset kolleegat ovat täällä rakastuttuaan Suomalaiseen - ei sen takia että meidän työmarkkinat olisivat houkutelleet. Ehkä pieni yritys voisi kompensoida heikkoja palkkoja osakkeilla, mutta ei sekään toimi.

Mä elän varmaan kuplassa, mutta on tuntunut että meidän talous on perustunut esim. puun käytölle, ja samaan aikaan muiden alojen palkkaukset sidottu noihin auringonlaskun aloihin. Tämä taas varmistaa ettei tänne tule niitä osaajia joita tarvittaisiin niiden helmien luontiin. Tuottavuus monesti ohjaa keskustelua suuntaan joka tuntuu enemmän miettivän miten nykyinen suuryritys saisi enemmän irti työntekijöistään, ja monella alalla se on varmaan tärkeä keskustelu. Samaan aikaan jos katsoo kaikkia maailman isoimpia yrityksiä niin en ole varma kuinka moni niistä on menestynyt just tuottavuuden vs innovoinnin ansiosta (ehkä riippuu alasta).

8 tykkäystä
35

Mitä Suomen tulisi tehdä hallituksen-, yritysten- ja yksilöiden tasolla, jotta Suomen taloustilanne saataisiin paremmaksi? Ehdota, haaveile, PERUSTELE, opponoi ja keskustele asiallisesti!

ChatGPT ehdottaa yleisellä tasolla seuraavia toimia. Päästäisiinkö yhdessä pureutumaan vielä tarkempiin toimiin ja konkretiaan?;

Suomen taloustilanteen parantaminen edellyttää toimia monella tasolla: hallituksen, yritysten ja yksilöiden. Tässä on joitakin ehdotuksia, joita voisi toteuttaa:

Hallitustaso

  1. Rakenteelliset uudistukset

Eläkejärjestelmän ja työmarkkinoiden uudistaminen, jotta työikäisten määrä ja työvoiman osallistumisaste kasvaisivat.

Julkisen sektorin hallinnollisen taakan keventäminen ja kustannusten leikkaaminen.

  1. Veropolitiikka

Verotuksen keventäminen erityisesti työn ja yrittäjyyden osalta kannustamaan työntekoon ja investointeihin.

Kannustimet kotimaisille ja ulkomaisille investoinneille, kuten tutkimus- ja kehitysverokannustimet.

  1. Koulutus ja osaaminen

Panostaminen koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen erityisesti aloilla, jotka tukevat digitalisaatiota ja vihreää siirtymää.

Yhteistyö yritysten kanssa koulutusohjelmien suunnittelussa.

  1. Innovaatiot ja digitalisaatio

Lisää resursseja tutkimus- ja kehitystyöhön (T&K).

Digitalisaation vauhdittaminen julkisella sektorilla ja teollisuudessa.

  1. Energiapolitiikka

Uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden tukeminen kustannustehokkailla tavoilla.

Varmistaa edullinen ja vakaa energiansaanti yrityksille

Yritystasolla

  1. Tuottavuuden parantaminen

Investoinnit automaatioon, digitalisaatioon ja prosessien tehostamiseen.

Lean-ajattelun ja muiden tuottavuusparannusstrategioiden omaksuminen.

  1. Kansainvälistyminen

Laajentuminen kansainvälisille markkinoille ja viennin lisääminen.

Tukeutuminen Suomen vahvuuksiin, kuten teknologia- ja ympäristöosaamiseen.

  1. Yrityskulttuuri

Kannustava työympäristö, joka houkuttelee ja sitouttaa osaajia.

Panostukset työntekijöiden koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen.

  1. Yhteistyö ja verkostot

Yhteistyö muiden yritysten, tutkimuslaitosten ja oppilaitosten kanssa innovaatioiden kehittämiseksi.

Klusterien ja ekosysteemien luominen, jotka hyödyttävät koko toimialaa.

Yksilötaso

  1. Työelämätaidot

Oman osaamisen päivittäminen, kuten digitaalisten taitojen ja kielitaidon kehittäminen.

Avoimuus uusille uramahdollisuuksille ja jatkuva oppiminen.

  1. Yrittäjyys

Rohkaistuminen yrittäjyyteen ja uusien liiketoimintamallien kokeilu.

Hyödyntäminen pienyrittäjille ja startupeille suunnattuja tukiohjelmia.

  1. Kulutuskäyttäytyminen

Tukeminen kotimaista tuotantoa ja yrityksiä.

Vastuullisten ja kestävämpien kulutustottumusten omaksuminen.

  1. Osallistuminen yhteiskuntaan

Osallistuminen yhteiskunnalliseen keskusteluun ja päätöksentekoon esimerkiksi äänestämällä ja osallistumalla kansalaisjärjestöihin.

7 tykkäystä
36

Vaikka kyse onkin sanaleikistä tai ilmaisusta, niin tähän on pakko tarttua: Suomi ei ole oy. Suomen tarkoitus on ihan toinen kuin osakeyhtiön eikä Suomea ole syytäkään saada nousuun, mikäli se toimisi kuten osakeyhtiö. Mielestäni myös Suomesta oy:na puhuminen ohjaa keskustelua väärään suuntaan.

4 tykkäystä
37

Kummasti se vaan kuitenkin vaikuttaa kaikkeen kun tämä “Ei Suomi Oy” tunkee kansalaisten varoja sinne sun tänne. Toki on tärkeää ettei tavoitella vain voittoa, mutta toisaalta ei tämä lähestymistapakaan tunnu hyvältä, että yritetään pitää yhteiskuntarakenteita pystyssä hinnalla millä hyvänsä kunnes se lopulta romahtaa.

Itse ainakin uskon ettei hyvinvointiyhteiskunta tule kestämään. Ja uskon, että samaa tapahtuu myös Euroopassa ettei Suomi tässä nyt sentään täysin yksin ole…

6 tykkäystä
38

Mun kokemukset valtion tukemista T&K projekteista ei ennusta siitä suurta hyötyä, ainakaan nykyisellään. Kaikilla mun suuremmilla työnantajilla on ollut pyhitettyjä henkilöitä joiden tehtävänä on mäpätä kehitystä jota tehtäisiin kuitenkin noihin projekteihin, tukea tarvitsevat pienemmät firmat taas eivät ole osanneet.

T&K tukea voisi tehdä myös aivan eri tavalla, esim. ottamalla 10% johonkin kansantaudin lääkkeisiin menevästä rahasta ja rahoittamalla sillä summalla yliopiston tutkimuksia joiden tavoitteena olisi ajan myötä löytää halvempia hoitokeinoja. Tämä saattaisi myös johtaa siihen, että valmistuvilla opiskelijoilla olisi tarpeellista ammattitaitoa.

Yrityksien osallistuminen koulutuksien määrittelyyn saattaisi olla järkevää, mutta pitäisi ymmärtää että se antaisi aika lyhyen tähtäimen infoa, 20v kuluttua saatettaisiin tarvita jotain ihan muuta. Vai kuinka moni yritys olisi 20v sitten kertonut miten nyt tarvittaisiin just niitä osaajia joista 2025 on pulaa?

Vaikka kannatan vihreitä arvoja on silti semmonen olo, että se johtaa toistaiseksi volatiliteettiin sähkön hinnoissa ja riippuvuuteen naapurimaista. Ydinvoiman ongelma taas on, että voimalat ovat ”projekteja”, joka ei ehkä ole tehokkain mahdollinen tapa toimia. Pienydinvoimalat mahdollistaisivat tuotantolinjamaisen valmistuksen erikoistuneella alalla, ehkä myös vientiä. Tämän voisi yhdistää siihen, että toteutettaisiin ydinjätteen loppusijoitus meidän peruskallioon josta voisi oikeasti saada miljardeja vuodessa.

4 tykkäystä
39

Tälläisenä talotekniikka-asentaja taustaisena kaverina tuli taas Mieleen, että reilusti yli 90 % kaikesta asennettavasta kamasta tulee ulkomailta kiinnikkeistä kylmäkoneisiin.

Ulkomaillakin on koneissa kokoonpanoa ja noihin osat tulevat jostain vinkuintiasta.

Tässä minun mielestä ollaan kadotettu aika tärkeä väliporras tietotaidossa. Maksetaan kallista hintaa siitä, että säästetään muutama euro valmistuskustannuksissa. Ei nämä laitteet ole mitään vuoden välein vaihdettavia puhelimia joita myydään samoilla spekseillä.

13 tykkäystä
40

Tämä on samantyyppinen kokonaisuus mielestäni kuin tulo- tai yhteisöveron alennus; niitä alentamalla menetetään hetkellisesti verotuloja (eli valtion talous kärsii), mutta pidemmällä tähtäimellä lienee positiivisia vaikutuksia maamme talouteen.

Myös eri tuotteiden tuotanto ja ennen kaikkea niiden myyntihinta on kalliimpi Suomessa valmistettuna moniin muihin maihin verrattuna. Mutta jos yhdessä päätettäisiin (yritykset ja yksityishlöt) suosia nykyistä vahvemmin kotimaisia tuotteita, tilanne kääntyisi jossain vaiheessa itsellemme edulliseksi syntyneiden työpaikkojen myötä. Eikö niin? Tarvitaanko tähän kommunismilta haiskahtavaa valtion ultrasäätelyä vai pystyttäisiinkö me ihan itse suoriutumaan paremmin? Tässä uuden vuoden lupaus -ehdotus muutama päivä myöhässä. :hugs::wink:

7 tykkäystä