Miten Suomeen pitäisi luoda talouskasvua?

Ei lisättävää alla olevaan:

Helsingin pörssin päälista on Suomen johtava degrowth-liike. Suomalaisia suuryrityksiä vaivaa keskinkertaisuus ja kunnianhimon puute.

Vassisen vinoiluun on helppo yhtyä. Numerot kertovat karua kieltään. Suuryritykset on toki trimmattu tuloskuntoon. Mutta ne eivät kasva ja investoivat vain sen verran, että varmistavat toiminnan jatkuvuuden. Harvalla suuryrityksellä on aikeita tai rohkeutta investoida merkittävään uudistamiseen, kertoo OP:n tuore suuryritystutkimus.

Esimerkiksi metsäteollisuuden jalostusaste on yhä hämmästyttävän alhainen. Keittelemme sellua maailmalle myytäväksi. Viidesosa Suomessa kaadettujen puiden biomassasta poltetaan energiaksi. Metsäteollisuudesta pitäisi tulla mieleen jotain aivan muuta kuin moton renkaan jyräämä raakku.

Mikä mättää?

Yksi selitys on se, että suurten yritysten jähmeys, hitaus ja toimistopelit eivät ole omiaan ruokkimaan kekseliäisyyttä, rohkeutta ja nopeita suunnanmuutoksia. Selvisi, että suomalaisyrityksiä johdetaan yhä hämmästyttävän hierarkkisesti. Strategia ja muutokset valutetaan ylhäältä alas.

Tämä aiheuttaa muutoskyvyttömyyttä, sillä kriittistä tietoa asiakkaiden tarpeista ja mahdollisuuksista on kaikkialla organisaatiossa. Vain 16 prosenttia vastaajista koki, että organisaatioissa palkitaan muutosmyönteisyydestä.

Miksi mouhoan suuryrityksistä?

Niin tärkeitä kuin startupit ja kasvuyritykset ovat, ne eivät yksin pelasta Suomen taloutta. Vähintään yhtä tärkeää on se, että vakiintuneet suuret ja keskisuuret yritykset menestyvät nykyistä paremmin.

Siispä haaste hallitusten huoneisiin: Ottakaa riskiä, nostakaa rimaa, tehkää jotain ennennäkemätöntä. Sanokaa jotain muuta kuin vakioselitys. Että kaikki johtuu Suomen verotuksesta ja työmarkkinoista”

10 tykkäystä

Hyvä kirjoitus, ja hauskakin, vaikkei tuosta pelkästään hyvä mieli tullut :slight_smile:

2 tykkäystä

Yksi talouskasvua hidastava tekijä lienee myös EU:n sääntelyn määrä ja laatu. Olen kuullut monen sanovan viime aikoina, että yritysten innovointienergia kanavoituu monessa pois tuottavasta toiminnnasta, kohti lainsäätäjän vaateita.

9 tykkäystä

Liika sääntely on kyllä lamaannuttavaa euroopalle monessakin mielessä mutta ympäristöasioista ei mielestäni voi koskaan olla liian huolissaan. Mitä tuolla aasian maissa/intiassa/egyptissä ym kiertelee niin aika hurjalta näyttää roskainen luonto…

Kyllä ihmiskunta saa vielä ansionsa mukaan tästä sotkemisesta tavalla tai toisella. Vaikkakin osa sotkemisesta johtuu tietämättömyydestä ja puuttellisesta jätehuollosta/kierrätyksen puutteesta.

13 tykkäystä

EU:n ympäristösääntelyllä on varmasti hyvä päämäärä. Ongelma syntyy, kun virkamiehet uskovat voivansa markkinaa tehokkaammin määritellä keinot joilla sinne päästään. Väitän että lopputulos voi olla regulaation jäljiltä monessa asiassa ympäristön kannalta huonompi. Toivotaan että sama ilmiö ei hiivi suomalaiseen sääntelyyn.

1 tykkäys

Aika paljon tätä aihetta käsitellään yksittäisten toimien kautta, jolloin keskustelu on lähinnä niistä nahistelua. Sitä tätä tuota veroa pitäisi laskea, jotain lakia muuttaa tai poistaa, valtion tehdä tai olla tekemättä… Tällä tulokulmalla on todella turhauttavaa ja haastavaa päästä johtopäätöksiin siitä, onko kyseisellä toimella positiiviset vaikutukset koko järjestelmän kannalta.

Väitän ensimmäisenä ideoista ja periaatteista keskustelun olevan paljon hedelmällisempää. Mitkä ovat ne peruspilarit, joiden päälle kaikki muu rakentuu? Kutsuuko tätä visioksi, strategiaksi tai joksikin muuksi on ykshailee, kunhan Suomella on jotkun yleisesti hyväksytyt ideat, joita tukemaan ja vastaamaan yhteiskunnan rakenteet muokataan. Tällöin kaiken poliittisen tekemisen taustalla on jo laaja tuki yleisellä tasolla.

Tässä pari ehdotusta suurista suuntaviivoista:

  • Toimeliaisuus. Asioiden tekeminen ja kaikenlaiseen toimintaan osallistuminen ovat hyveitä itsessään. On se sitten yritystoimintaa, vapaaehtoistyötä tai muuta, niin aktiivisuudesta tulee palkita. Ja tarpeen vaatiessa passiivisuudesta myös annettava keppiä. Periaatteen tulisi koskea yhtälailla kaikkia rikkaimmasta köyhimpään: osallistumalla yhteiskuntaan saat siltä takaisin. (Ei kuitenkaan “jokaiselle tarpeidensa mukaan” kommunismin tyyliin.)
  • Riskien ottamisen tulee olla houkuttelevaa. Suhteellisesti suurempi vauraus tulee vain riskinoton kautta, ja on Suomen etu mitä useampi riskinottaja toimii juuri täällä. Miten mahdollistaa vielä neljäskin yritys?
8 tykkäystä

Elinkeinoelämän Keskusliitto esittää Suomeen merkittäviä veromuutoksia, jotta Suomen jymähtänyt kasvu lähtisi liikkeelle.

  • yhteisövero alennetaan 15 prosenttiin nykyisestä 20 prosentista.
  • yksinkertaistaa osinkoverotuksen niin, ettei listaamattomien ja listattujen yhtiöiden välille tehdä eroja. Kaikkien osinkotulojen verovapaa osuus olisi kolmannes osinkotulosta
  • poistaisi myös lahja- ja perintöveron
  • ylimpien ansiotulojen marginaaliverojen alentamista 50:een
18 tykkäystä

“Bkt saattaisi kasvaa muutamia prosentteja” En siis todellakaan ole tätä vastaan, mutta EK:n kaltaisilta instansseilta kaipaisi hieman järeämpää perustelemista kuin yksi Etlan “sinnepäin” -selvitys.

“EK:n laskee, että perintö- ja lahjaveron staattinen verotulomenetys on lähes miljardi euroa, josta puolet kompensoituisi luovutusvoittoverolla.” Miten tuo toinen 0,5mrd.€ sitten kasataan? Itse näkisin, että perintöveron huojennukset yritysten kohdalla ovat jo melko mittavat. Ehkä niitä voitaisiin edelleen selkiyttää ja lisätäkin, mutta henkilöltä henkilölle -perintöveroon en koskisi.

2 tykkäystä

Perintöveron pitäisin about nykyisellään itsekin, vaikka jonkun verran jo perintöä saanut ja perintöveroja maksellut. Ainakin perittävien kiinteistöjen/firmojen osalta pitäisi siirtyä myyntivoittoverotukseen tms. Harvalla esim. varaa maksaa veroja jostain kalliista perityistä kiinteistöistä (mökki) yms.
Tai sitten pidentää hyvin paljon maksuaikaa perintöveron maksuihin.

Poistaisin itse kaikki lahja ja perintöverot. Jo kerran verotettua omaisuutta ei mielestäni tarvitse uudelleen verottaa. Ehkä jotakin boostia saisi tämäkin yhteiskunta jos jollekin jäisi edes jotakin rahaa kuluttaa. Sylettää tää ryöstöverotus täällä.

14 tykkäystä

Talouselämän eilinen pääkirjoitus samoilla linjoilla yhteisöveron ja ansiotulojen marginaaliverotuksen suhteen. Lähes 60 % marginaaliveroilla voin yhtyä Häkämiehen ja Löfgrenin ajatukseen "”Verottaja tavallaan sponsoroi työn vähentämistä”. En ihmettele yhtään, että esimerkiksi lääkärit tuntuvat suosivan 80 % viikon tekemistä. Tekisin näillä veroilla itsekin, jos se vain olisi järjestettävissä. Samaa mieltä tuntuu olevan suurin osa tuntemistani hyväpalkkaisista korkeakoulutetuista työntekijöistä.

Kaksi veroa alas – löytyykö kaksikolta rohkeus miljardihyppyyn | Talouselämä

12 tykkäystä

Jos ja kun fakta on se, että me olemme 1) äärimmäisen köyhä kansa yksityisvarallisuuden osalta, 2) meillä on ollut umpisurkea talouskasvu viimeiset n. 20 vuotta ja 3) meillä on lähes kaikissa relevanteissa veroluokissa vähintään maailman top5 kirein verotus, niin mikä saa ihmisen näiden olosuhteiden vallitessa vastustamaan verojen laajamittaista laskemista muu kuin kateus? Eli kun joku muu saattaisi hyötyä rahallisesti verojen laskusta enemmän kuin ihminen itse, niin täällä Suomessa me olemme valmiita vastustamaan verojen laskua. Onko kateus järkevä syy ajaa sellaisen politiikan jatkumista Suomessa, joka varmuudella näivettää tämän maan perikatoon riittävän pitkällä aikavälillä? Miten te tätä nykyistä verotuksen tasoa puolustavat olette ottaneet huomioon sen riskin, että mitä jos varakkaimmat ja/tai tuottavimmat kansalaiset alkavat jossain vaiheessa äänestää laajamittaisesti jaloillaan ja muuttaa Suomesta pois (ilmiö mitä on ilmeisesti jo jossain määrin tapahtunut)?

19 tykkäystä

Kävin eilen pohtimaan pimeässä talvi-illassa tarpoessani Itä-Suomen ankeaa tilannetta. Itse olen koko ikäni asustellut ensin itäisessä ja sittemin kaakkoisessa Suomessa ja onhan tämä meininki ollut nyt vuodesta 2022 aneemista.
Eilen luin Porin TNT tehtaasta ettei tuota investointia olisi ”missään nimessä” tehty Itä-Suomeen. Tämä on täysin ymmärrettävää. No miten Itä-Suomea voisi auttaa? On tehty ehdotelmia erikoistalousalueesta ym mutta ongelma on, ettei valtion kirstusta löydy rahaa oikeasti vaikuttavia investointeja varten. Joku uuden junaradan rakentaminen joka viilaa muutamia minuutteja pois matka-ajasta vaikuttaa investoinnin kokoon nähden turhalta.

Sitten tuli mieleeni löysä heitto, että huumeet ja huorat lailliseksi Itä-Suomeen. Hörähdettiin kaverin kanssa tälle.
Mutta ajatus jäi mieleen ja jatkojalostin sitä hieman: mitäpä jos laillistettaisiin kannabiksen kasvatus ja myynti viihde- ja lääketieteelliseen käyttöön Itä-Suomen alueella? Toki sama regulaatio kuin tupakkaan ja alkoholiin. Kannabis pitäisi toki myös samalla dekriminalisoida koko maassa, koska muutoin vaadittaisiin melkein raja itä- ja muun Suomen ympärille.

Usa:ssa osavaltioissa, joissa kannabis on laillistettu ei negatiivisia vaikutuksia ole kovinkaan paljon tullut lisää (DUI:t lähinnä lisääntyneet)
Tämä ei vaatisi valtiolta massiivisia rahallisia panostuksia, valvontaa ja viranomaistoimintaa pitäisi varmasti jonkin verran lisätä mutta jos katsoo maailmalta kokemuksia, yksityinen (ulkomainen) raha varmasti löytäisi paikalle. Ne muutamat tuulivoimalat, joita tänne saa rakentaa voitaisiin valjastaa kasvattamojen energialähteiksi saaden täysin vihreää (pun intended) lopputuotetta.
Paikallista liiketoimintaa syntyisi tämän teollisuuden ympärille (Parikkalan patsas- ja pajauttelupuisto), turismi (kotimaasta sekä ulkomailta) lisääntyisi aivan varmasti.

Porukka varmaan ajattelee että joku pössyttelijä siellä taas sumuisesti jauhaa omiaan. En käytä kannabista ja olen tervydenhoitoalalla. En ole koskaan, 15-vuotisen akuuttisairaanhoitoni alalla törmännyt yhteenkään päivystyskäyntiin tai leikkaushoitoa vaativaan tilanteeseen, jossa kannabiksen käyttö olisi pohjasyynä. Alkoholi, lukemattomia kertoja samoin muut huumausaineet ja resepti- sekä itsehoitolääkkeet. En kiistä kannabiksen potentiaalisia riskejä lähinnä mielenterveydelle, mutta toisalta en kiistä myöskään köyhyyden ja näköalattomuuden riskejä kokonaisterveydelle (jotka Itä-suomessa ovat yliedustettuina.

Tällaisia out-of-box pohdintoja rakkaan Itä-Suomen auttamiseksi

14 tykkäystä

Se ei kovin iso pelto olisi kun suomen tarpeet saisi tyydytettyä ja laillistamisen myötä hinta romahtaisi niin että olisi kannattavuudeltaan jotakin perunan luokkaa.

1 tykkäys

Perintöveron maksuaika itse asiassa piteni juuri viime vuonna.

“Perintöveroille voi edelleen hakea maksujärjestelyä, mutta useimmiten se ei ole verovelvollisen kannalta tarpeellista tai edes kannattavaa. Perintöveroaan kun voi maksaa osissa kymmenen vuoden ajan myös järjestelyittä.”

Kiristäisitkö muita veroja samalla summalla, ottaisitko lisää valtion velkaa samalla summalla, vai pienentäisitkö valtion menoja? Jos pienentäisit, niin mistä menoista? Itse pitäisin perintöveron nykyisellään JA pienentäisin valtion menoja. “Tuplahyöty”.

3 tykkäystä

Siis oikeasti? Joillekkin yrityssuvuille olet valmis antamaan helpotuksia, mutta tavalliselle kansalaiselle et? Mikähän logiikka tässä on muuta kun kateus?

Oma mielipide on että perintövero pitää poistaa, vaikka olen niitä useamman kymppitonnin maksanut. Typeriä ja eriarvoistavia tuollaiset huojennukset.

EDIT: Lisäisin vielä, että varaisiirtovero pois kanssa. Se on ehkä älyttömin vero tässä maassa. Muuttamisesta joutuu maksamaan veroa… kyllähän täällä veroja rakastetaan.

5 tykkäystä

Itä-Suomessa on jo sekin ongelma, että väki on vähentynyt niin, että työikäistä väestöä on vähän ja tuotteiden kuljetusmatkat pitkät varsinaisille markkinoille.
Kyllä Suomen menestyminen lähtee perusasioista, ammattikoulujen pitäisi olla työelämään valmistajia, eli säännöt samat, kuin työelämässä on, työaikoja noudatettava, opittava asioita ja jos ei kiinnosta, niin varoitusten jälkeen koulusta erottaminen.
Samoin tarkisteltava onko korkeakouluissa ja yliopistoissa opetus ajan tasalla, vai ollaanko jo jääty menneisyyteen.
Valtiontuki kasvuyrityksille täytyy olla vastikkeellista, ei voida vain jakaa rahaa, jonka omistajat jakavat voittoina itselleen. Osinkoa maksaville yrityksille ei valtion tukiaisia, eli tukieurot on mentävä yrityksen kehittämiseen, eikä omistajien taskuihin.
Kuinka paljon kännyköiden selaaminen “viihdekäytössä” vie Suomessa työajasta pois?
Yrityksien tahtotila ratkaisee, eli kuinka motivoituneita henkilöstö on, eli yrityksen ilmapiiri on yhtä tärkeä, kuin henkilöstön osaaminen ja uusi teknologia.

2 tykkäystä

Tämä on itseäkin mietityttänyt näissä veroalennusehdotuksissa. Valtion budjetti on yli 10 miljardia euroa alijäämäinen vuosittain, mistä saadaan korvaavat veroeurot tilalle? Jos menonleikkauksista, niin mistä? Ja tarkoilla summilla sanottuna. Vai otetaanko riski ja rahoitetaan ne velaksi?

Itse suhtaudun elinkeinoelämän ajatushautomoiden väitteisiin veronalennusten itsensä maksavista vaikutuksista varauksella, ja näkisin niistä mielummin esim. yliopistotutkijoiden tai talouspoliittiikan arviointineuvoston arvion. Varmasti veronalennukset lisäävät kasvua, mutta lisäävätkö ne tarpeeksi, ja millä aikavälillä? Meitä on peloteltu kovasti EU:n tarkkailulistalle joutumisesta, ja valtion tulojen alentuminen veisi meidät sinne nopeammin. Toki jos veronalennukset maksavat itsensä takaisin, niin silloin niiden toteuttaminen on tietenkin kannattavaa.

2 tykkäystä

Näillä veroasteilla täällä tapetaan viimeisetkin työhalut ja lähetetään osaava työvoima sellaisiin maihin jossa osaamista arvostetaan, myös rahallisesti. Jos sillä himoverotuksella olisi saatu valtion talous hanskaan niin se olisi tapahtunut jo. Kannattaisi välillä kokeilla uusia lääkkeitä…

7 tykkäystä

En minäkään himoverotuksesta tykkää, haluaisin vain ehdotuksia miten se voidaan purkaa järkevästi. Joko on leikattava reilusti tai sitten otettava vielä lisää velkaa, jos veroasteita lasketaan.

3 tykkäystä