bioalalla on patentit valtavan tärkeitä, kun strategiana ei ole kopiolääkkeet, nehän odottelevat patenttien umpeutumista, ja hyvä liiketoimintamalli sekin
eikös yrityksen pj ole tulossa japanilaisesta silmälääkeyrityksestä Santenista, pelkkä US-patentti herättää Isoja kysymysmerkkejä
kumpi on parempi tiimi? tiimi jolla on US, EU ja Japan IPR on hallussa, vai sellainen jolla vain US
Omasta kokemuksesta Japani on keskimäärin pain in the ass hakea patenttia ja keskimäärin pilaa hyvän patenttiperheen etenkin HW-puolella ja kokemusta tästä on pian 20 vuotta 
Joskus toki menee melkein sukkana läpi yhdellä formaalilla välipäätöksellä. Joten fiksua valita vähän tarkemmin, mistä hakee patenttia. Pitää miettiä sitä, aikooko pitää niistä oikeuksistaan kiinni siellä.
Mutta hyvä tiimi ei korreloi patenttihakemusten lukumäärän kanssa. Jokainen hakemus kuitenkin kasvattaa juoksevia kuluja ja näin nakertaa kannattavuutta.
patentit US, EU ja Japan + joku muu, muodostaa vallihaudan, siihen pitää panostaa, niin kuin yleensä kaikki tekevät, kuten Nanoforminkin teki,
se, että US:n tekevät suppeamman patentoituvuustutkimuksen on kaiketi totta, ja nykyisinhän US-patentti kaatuu, ennenhän se oli vaikeaa tietyn ajan jälkeen myöntämisestä, siihenhän tuli muutos
jos pelkää, että ei mene läpi kuin US:ssa, niin se kertoo jo paljon
erillisten patenttihakemusten lukumäärä ei todellakaan korreloi osaamisen tms. kanssa, mutta ydinpatentti pitää suojata laajasti
kuten yksi Nature tai Science julkaisu vastaa tuhatta pilipali impact factor julkaisua, jonka julkaisussa tekijänimiä kuin puhelinluettelossa
Harva teknologiafirma rakentaa liiketoimintaansa immateriaalioikeuksien näkökulmasta. Patentit nähdään isona kulueränä, joten niihin käytettävä raha usein optimoidaan, mikä tarkoittaa monesti pelkkää US-patenttihakemusta. Toki ne firmat, jotka lähtevät jonkin tutkimushankkeen spinoffina, eroavat yleensä tässä suhteessa paremmin edukseen.
sekä pienemmät yritykset että isommat yritykset hakevat ydinkeksinnöilleen laajempaa suojaa, laserpuolella voi olla esimerkki Beneq, en muista tarkasti, mutta luulisin, että ovat toimineen näin
patentit mahdollistavat selkänojan, josta voi tehdä asioita, ja pahimmillaan, jos IPR asiat ei ole selvillä, voi tahtomattaakin tehdä IPR-loukkauksen, nämä asiat pitää siis osata, vaikkei joku yritys haluaisi
Liikaa sitä IPR-loukkausta ei kannata pelätä, jottei se halvauta tuotekehitystä.
Eihän se ole ongelma, päinvastoin, sehän on Bensaa tuotekehitykseen,
ilmeisesti nykyinen Nokia saa Isoja tuloja IPR-asioistaan ja toisaalta voi neuvotella toisen yrityksen kanssa, win-win ristiinlisensointimallilla
“Eilisessä yritysinfossa oli vahvasti painopiste siinä että Modulight on terveysteknolgiayhtiö ja syöpähoidot erityisessä fokuksessa, samoin silmän sairaudet. Yhtiön liikevaihto ja rahat tulevat kuitenkin muualta. Miksi siis yhtiötä markkinoidaan tällä lähestymistavalla?”
joo, tuo oli kyllä hyvin sanottu, ja kassassa on rahaa ja pankista saa lisähän, niin jotenkin alkoi kaivelemahan
Pankista saatavalla rahalla on hinta nimeltä korko.
nollakorkoaika ja pankit ovat pullollaan rahaa, rahaa saa
ja miksei myydä jollekin isolle, tämä isänmaallisuusaspekti on (ehkä) jargonia
paljonko tulee bruttoannista nettoa?
jos olen sijoittanut yhdeksään yritykseen, ja kaikki meni, paljonko minun tuotto-odotus on tähän uuteen kymmenenteen, en ole koskaan ymmärtänyt tätä business enkeleiden soopaa,
eikä pidä ottaa tällaista enkeliä
“Modulightin patenttiohjelman ensisijainen tavoite on kattaa ensisijainen kohdemarkkina-alue Yhdysvallat. Tavoite on myös laajentaa sitä myös muille kohdemarkkinoille.”
Miten se on mahdollista, kun ovat hakeneet ilmeisesti vain US-patentteja, ja jos on tehty Wipon kautta, niin silloin pitäisi edetä samanaikaisesti myös muualle?
Ohessa perinteinen ipo-kysely:
0 voters
Äänestäminen on anonyymiä eli äänestäneiden nimimerkit eivät näy.
Olisiko IPO-kyselyn vastaukset mielenkiintoisempia jos tämä olisi esim. kahvihuoneen puolella? Nyt kun se on täällä yhtiökeskustelussa, niin joukko koostunee aika pitkälti sijoittajista, jotka ovat ainakin todella kiinnostuneita Modulightista.
Pitää itsekin katsella tänään vielä listautumisvideo loppuun ja heittää tänne parit kommentit. Ainakin alun perusteella tuli aika vahva Spinnova-fiilis erityisesti siitä, että toimitusjohtaja on myös perustaja-omistaja, ja osaa siksi kuvata toimintaa huomattavasti selkeämmin kuin joku juuri taloon tullut näyteikkuna-toimitusjohtaja.
“lääkkeitä on, jotka saadaan valolla, laserilla aktivoitumaan, eikös niitä muutkin tee? tai ainakin voi tehdä, koska on pelkkä US-suojaus, joka voi olla hataralla pohjalla?”
Vastaan laser asioita opiskelleena mutta lääkkeistä en hirveästi tiedä, eli osa mutua, osa tietoa. Elikkäs halpa ja epätarkka laser on helpohko tehdä, esimerkkinä kynälaserit. Arvaan että valolla aktivoitavat lääkkeet vaativat tarkasti kontrolloitavat ominaisuudet laser lähteen laadulta. Esimerkiksi mitä kapeampi aallonpituuskaista niin sitä spesifimmin vain tietyt molekyylit reagoivat lähetettyyn valoon. Koska halutaan mitata tarkkoja annoksia niin myös lähteen pitää olla tehon suhteen tarkasti kontrollitava ja stabiili. Modulight on panostanut siihen että on aloittanut yhteistyöprojekteja monen valoaktiivisen molekyylipajan kanssa ja koska lääkkeet ovat uusia ja yksilöllisiä ne ovat ehkä vaatineet custom laserlähteen tekemistä. Modulight toivoo että näistä projekteista tulisi muutamasta vuonna 2023 +10milj euroa kun niistä saadaan tehtyä toimivia hoito.
“siitä miten laser onnistuu, saadaan on-line palautetta, onko tämä se Pihvi? Onko siitä julkaisua, se on helppoa Powerpointissa, mutta muualla vaikeampaan, etenkin ihmisessä”
Hyvä pointti, onko tämä se ominaisuus mikä erottaa heidät kaikista muista valmistajista. Periaatteessa palautteen anto ei pitäisi olla vaikea tehdä, sillä soluista vapautuva valo kulkee samaa valokuitua tarvittaessa takaisin. Käytöntö on varmasti haastavaa insinöörityötä.
ML ei joko osaa tai halua suoraan kertoa Pihvistä. Oma tulkintani IPO-materiaaleista on:
Yhtiöllä on ainakin jossain määrin uniikki yhdistelmä korkeatasoista osaamista laserista, (bio-) lääketieteestä, softasta jne. yhdistettynä lähes täysin omissa käsissä olevaan tuotantoon. Nämä on mahdollistaneet vaativille asiakkaille tehdyt kustomoidut projektit, joiden kate on rasvainen. Kääntöpuolena on tietty se että nämä eivät ole skaalautuvia ja lukuisista korkeatasoilta vaikuttavista projekteista huolimatta liikevaihto on “vain” 10M€. Massatuotteita siis ei ole myyty (koska muut pystyvät samaan?).
2014 lähtien strategiana ollut lääketiede/biolääketiede/diagnostiikka, jonka päälle pyritään rakentamaan kumppanuuksien ja uusien hoitojen kautta kilpailuetuja ja tuotteita/palveluita jotka myös skaalautuu. Näistä yritys kertookin sitten mielellään ja ipo-materiaaleista löytyy paljon tietoa. Tärkeimpänä varmaan tuo datan keräys, analyysi ja palaute lähes reaaliajassa hoidon aikana.
Antiesitteen sivulla 80:han näitä projekteja vaiheineen on listattu. Itsellä ei kyllä osaaminen riitä arvioimaan läpimenojen todennäköisyyksiä ja millä vauhdilla myynti sitten kehittyisi.
HP-projekti vaikuttaa näistä 3 nostostasi kypsimmältä. Olympus riippuu paljon millaisia kliinisiä kokeita ollaan tekemässä. Läpilyönti by 2023 sen suhteen vaikuttaa mutulla optimistiselta…
Olet varmaan oikeassa. Bausch ja HP on aika selkeitä ja Olympus pidemmän ajan juttu. Ehkäpä 2/3 avainprojekteista siis tuossa.
Ja tosiaan kapasiteetin nosto nyt ja lupailut 2023 onnistumisista kielii siitä että lähellä maalia oltaisiin joidenkin projektien osalta.
Kuinkahan instituutiopuolella, kun ankkurisijoittajat olivat luvanneet merkitä määrän x osakkeita tiettyyn arvostustasoon.
Nythän siitä mentiin hiukan yli.
