Avainkysymys tässä annissa on, kuinka arvokkaaksi tämä myönnetty patentti arvostetaan: US Patent for Method and a device for producing nanoparticles Patent (Patent # 10,098,842 issued October 16, 2018) - Justia Patents Search
Aiotko osallistua Nanoformin antiin? Vastanneiden käyttäjätunnukset eivät näy tuloksissa.
- Kyllä
- En
0 voters
Näin 15 minuutin perehtymisellä tulee kyllä mieleen, että ompas epäilyttävä nakkikioski ja listautuminen. Viime vuosien Helsingin IPOista vähiten houkutteleva.
Epsielle 
äänestyksestä. Julkinen “En” täältä laariin. Liian hapokas pulju vaikka hype lääketeknologiassa tuntuukin jylläävän.
1 tykkäys
Hah. Tämä vaikuttaa aivan lotolta, jossa ainoat varmat voittajat ovat rahastamassa tässä vaiheessa. “Ollaan tehty firman eteen hommia pienellä palkalla” - nojooo, sitä se yrittäminen yleensä aluksi on. Et nyt pitäisi saada pari miljoonaa, vaikka tuotteen toimimisesta ei ole mitään takeita?
Menee asiattomiin henkilökohtaisuuksiin vailla perusteita, mutta nämä muutamat tekstit avainhenkilöistä luettuani katsoin veljesten kuvat. En haluaisi tuossa joulupöydässä istua kuuntelemassa miten nerokkaasti kultaa on vuoltu.
Nousukauden huipuissa tuli suhtauduttua muutamiin listautumisiin rahastuskeikkoina, mutta aika hyvin näistä moni on lähtenyt käyntiin. Nyt muutama viimeinen (tämä sekä Tamturbo) ovat vasta näyttäneetkin pahalta - myöhästyttiin listauskiimasta, mutta yritetään nyt vielä. Ehkä molemmissa keisseissä on potentiaalia, mutta listautumishinnat suhteessa näyttöihin ovat humoristisia.
6 tykkäystä
Ilmaa (palveluna) ja nanokokoista liikevaihtoa tarjolla tänä keväänä sitten.
Kuuntelin TJn puheen osuuden tuossa tuoreessa esityksessä. (Firman olemassaolon hyvin tiedän, mutta en käytännössä ole siihen perehtynyt koskaan.) Hän perusteli nanojutun hyödyllisyyttä sillä, että kun lääkkeen hyväksikäytettävyys on nanojen ansioista parempi (tätä en epäile), niin pienemmällä annoksella lääkkeen haitat voivat siten jäädä vähemmäksi. Oikeasti tyypilliset lääkeaineiden aiheuttamat haitat ovat (aivan kuten hyödytkin) verrannollisia hyväksikäytettyyn määrään (eli imeytyneeseen ja ensikierron metabolian välttävään osuuteen lääkkeestä, noin jotakuinkin). Eli haitat eivät lähtökohtaisesti vähene, koska “imeytyvä” määrä on sama. Toki voi viilata pilkkua, että teoriassa paikalliset vaikutukset suolistossa tms ehkä vähenevät, mutta nämä ovat kovin vähemmistössä haitoissa, ja erittäin harvoin olisi perusteltua, jotain nanotekniikkaa ruveta soveltamaan tällaisissa tapauksissa. Mielestäni ikävä, kun tuollaisella lähdetään markkinoidaan asiaa, sillä juuri tuon “vähempi haittaisuuden” normaali sijoittaja ymmärtää ja se jää mieleen, vaikka vaikeampi onkin hahmottaa nanomaisuuden potentiaalista hyötyä lääkekehityksessä noin muuten. Väitän, että saatava hyöty lääkekehityksessä on vaikeaa arvioida myös lääkekehitystä ymmärtävälle kovin tarkkaan, ja onko se tällä hetkellä satojen millien arvoista, jokainen saa päättää. Mutta sehän nähdään tulevan 10 vuoden aikana.
Hieman pahoittelen negatiivisuuttani, mutta jotta jaksan toivoa tälle firmalle hyvää, oli pakko käydä tämä varauma kertomassa. Eli menestystä alkaneelle matkalle Nanoform! (Ei välttämättä ihan parasta menestystä tälle rahoituskierrokselle millään jaksa edes toivoa kuitenkaan.)
2 tykkäystä
Samaa mieltä. On OK jos johdolle lyödään optioita hintaan joka tuo sitä palkan jatketta sitten kun bisnekset tekevät firmalle ja omistajille rahaa, mutta jos IPO on isoilta osin menossa suoraan johdon taskuihin vailla väliä siitä miten bisnekset ja kurssi kehittyy sen jälkeen, ollaan pahasti metsässä.
8 tykkäystä
Suhtauduin tähän firmaan alkuun varovaisen positiivisesti, mutta tämän listautumisen tiedot ovat kääntäneet oman kannan äärimmäisen negatiiviseksi. Syynä johdon optiot, osa listautumisesta saatavasta rahasta ohjautuu suoraan johdon palkitsemiseen ja johdolla on ilmeisesti kiistanalainen maine (minkä todenperäisyyttä en pysty arvioimaan). En voi välttyä ajatukselta, että johto ajaa omaa etuaan ja haluaa rikastua listautumisella. Mikäli johto ajaa omaa etuaan jo nyt listautumisessa, en usko että se linja muuttuu myöhemminkään, jos johto säilyy entisellään. En halua omistaa sellaista yritystä, jonka johtoon en luota ja jonka ensisijainen tavoite oman varallisuuden kasvattaminen, mahdollisesti muiden osakkeenomistajien kustannuksella. Huomauttaisin myös siitä, että nanopartikkelien käyttö lääketieteessä ei ole täysin uniikki idea, jonka nanoform olisi itse keksinyt. Amerikasta löytyy useampi kyseistä tekniikkaa (tai ainakin hyvin samanlaista) käyttävä tai tutkiva bioteknologiafirma. Lisäksi isoilla lääkejäteillä voi olla omat tutkimusprojektit. Haluan siis sanoa, että idea ei ole niin uniikki kuin on annettu ymmärtää. Ei tyhmä ole se, joka pyytää, vaan se joka maksaa. Luulen että se maksaja tässä on yksityissijoittaja.
4 tykkäystä
Hyperlahjakkaat ovat usein hieman omintakeisia. Toimarista menen takuuseen - tämä on se hänen elämänsä juttu. Akateemisesti, mutta myöskin yrittämisen suhteen. Kukaan ei käsittääkseni ole päässyt vakaasti alle 200 nm.
Nämä muut kaksi sankaria ovat olleet hieman ahneita, toinen tosin huomattavasti enemmän kuin toinen. Joten tulevaa paskamyrskystä ollaan varmasti osattu odottaa.
On myös mahdollista, että toimari on luottanut veljensä arviointikykyyn mikä nyt sitten tahraa tämän hienon projektin julkista alkutaipaletta. Vertailun vuoksi todettakoot kuitenkin, että PE-rahastojen ulkopuolisten Placement Agenttien fee:t tyypillisetsi 5% kerätyistä varoista + osuus carry:stä (hall. palk.).
Siinä missä Amazon on tavaran alustabisnes, Nanoform on lääketeollisuuden tuleva alustabisnes. Vaikka enemmistöä lääkeaineista tuskin voidaankaan nanoformisoida.
Yhden (1) suosituimman lääkkeen erääntyvän patentin pidentämisen markkina-arvo taitaa olla noin 50 - 150 miljardia. Suuri osa TOP 10 lääkkeiden patenteista raukeamassa.
Astra Zeneca ei ole tehnyt PoC:ia, vaan tutkii sitä, miten iso merkitys Nanoformin IPR:llä on heidän liiketoimeensa.
Vastuunrajoitus: omistan osaketta, ja toivottavasti kohta hieman lisääkin.
Tartun tähän sen verran, että juuri tämä ko. yritys ei ole hänen ainoa elämäntyönsä, vaikka ala ja tutkimus onkin: " Nanoform ei ole professori Edward Hæggströmin ainoa startup. Hänen johtamansa materiaalifysiikan tutkimusryhmä on poikinut innovaatioita, joiden ympärille on syntynyt jo viisi alkuvaiheen yritystä. Niissä on mukana jo noin 40 Hæggströmin kouluttamaa tutkijaa ja yhteensä sata työntekijää." Lähde: Talouselämä, maksumuurin takana.
Muissa projekteissa hän toki ei ole itse operatiivisessa roolissa. Esim Altum Technologies on samasta tallista lähtöisin ja EH omistaa siitä osan. Tämä projekti itseasiassa keräsi rahoituksen nimenomaan rahastoilta, ei julkisesti. Liekö sitten tämän kierroksen koko (vai ahneus) syynä siihen, että nyt mennään julkisella listauksella.
TE:n jutussa oli suunnitelma muuten listautua vain Ruotsiin. Onko annin koko syy rinnakkaislistaamiseen, vai mikäköhän tuon on muuttanut?
edit: Yksityiskohta jutusta: " Viime vuonna Nanoform keräsi seitsemän miljoonan euron pääomapotin. Siitä puolet tuli Mandatum Lifelta , joka ei ole mikään tyypillinen startup-sijoittaja."
Mandatumilla parhaillaan 4,97 miljoonaa osaketta. Tuosta voi auttavasti laskea paljonko valuaatio on elänyt.
2 tykkäystä
Tämä oli tiedossa. Toimari tosin 100 prosenttisesti juuri tässä projektissa operatiivisesti.
Rinnakkaislistausta en ymmärrä.
1 tykkäys
Ymmärsikö joku tuon sliding 17 missä PRX pystyakselilla ja aika vaaka-akselilla. Nanosoitu lääke imeytyy nopeammin - ymmärrettävää. Jotenkin loogista olisi, että tuo pitoisuus laskee nopeammin (mitä kuvaajan mukaan tekeekin) mutta miksi tuo pitoisuus jää ainakin tuon 500 minuutin aikana pysyvästi korkeammalle tasolle.
Myös mietityttää kovasti se, että vahvempi pitoisuus tarkoittaisi vahvempaa vaikutusta, mutta vähemmän haittavaikutuksia. Eikö vahvempi pitoisuus ja myös haittavaikutukset ole suorassa suhteessa. Miten tuo Nanosointi pienentäisi haittoja.
Ei molemmat varsin perusteelliset argumentit jäävät mietityttämään 1) Nopeampi vaikutus suhteessa ja nopeampi pitoisuuden lasku 2) korkeampi pitoisuus vrt. haittavaikutukset?
Veikka
Pystyakseli kuvaa lääkkeen pitoisuutta rotassa. Eli lääkkeen pitoisuus on suurempi nanoformoidulla aineella. Näissä puhutaan yleensä lääkkeen puoliintumisajasta ja tuossahan pitoisuus tosiaan laskee huomattavasti nopeammin kuin referenssiaineella, jolla pitoisuus ei saavuta maksimiaan vielä testin aikana. Puolet sadasta on enemmän kuin puolet viidestäkymmenestä vaikka laskua on enemmän eli pitoisuus jää korkeammalle siis siksi, että huippu on korkeammalla.
Haittavaikutuskommenttia en kyllä myöskään ymmärrä lainkaan. Kyllähän haittojen pitäisi olla nimenomaan pääosin yhteydessä imeytyneeseen määrään eikä syötyyn määrään kuten täällä aiemmin kommentoitiinkin.
Firman edustajien vastaus on ollut kuulemma aiemmpien finance rundien aikana, että koskien haittavaikutuksia se, että molekyylitasolla vaikuttava ainesosa menee paremmin perille pienemmällä määrällä ja, että haittavaikutuksia syntyy siis kuitenkin lääkeaine määrän mukaan.
Kukaan ei ole avannut myöskään tuota kilpailukenttää. Vielä en ole eläessäni nähnyt yhtään uutta businesta, jossa ei kilpailijoita löytyisi ja olisi kiva nähdä listaus vastaavista yrityksistä/kilpailijoista. Parhaimman tiedon tutkittavasta yrityksestä saa yleensä kilpailijoilta.
Olisi se hienoa, kun löytyisi niin rautaista analyysiä, joka osaisi pureutua juuri näihin ydinkysymyksiin, ilman, että tieto perustuisi niin paljon yhtiön omiin lupauksiin.
Nanoformin tapauksessa numeroilla ei voi vielä perustella casin toimintakykyä, jolloin entistä tärkeämpää olisi ymmärtää mistä on kyse. Sinänsä jo nyt hankkeessa on instituutio rahaa, jolla luulisi olevan jokin käsitys mihin ovat sijoittamassa.
“In pharmacology, bioavailability (BA or F) is a subcategory of absorption and is the fraction (%) of an administered drug that reaches the systemic circulation” -Wikipedia. Käsittääkseni “systemic circulation” viittaa verenkiertoon. Jos imeytynyt määrä on korkeampi => suurempi osa lääkeestä pääsee verenkiertoon. Oletettavasti tällöin vähemmän lääkettä kulkee suoliston ja munuaisten kautta jossa voisi ilmetä haittavaikutuksia. En ole mikään aiheen ekspertti, mutta näin väitettä voisi miettiä.
Ei ihan noin mene.
Tiivistettynä: nanokoon lääkeainetta voi annostella vähemmän, jolloin saadaan sama lääkeainemäärä systeemiseen verenkiertoon, mitä perinteisellä lääkeainekoolla.
Eli vain suolistossa paikalliset haittavaikutukset voivat jäädä vähäisemmiksi. Muihin kudoksiin tällä teknologialla ei ole vaikutusta.
1 tykkäys
Joo, näköjään munuaisilla ei ole mitään merkitystä kun filtteröivät verta. Jatkoin kuitenkin aiheen tutkiskelemista (korjatkaa jos käsitän asiat väärin): oraalisesti annosteltut lääkkeet kulkeutuvat suolistosta välivaiheiden läpi maksaan ja sieltä verenkiertoon. Kaikissa vaiheissa tietty prosentti lääkkeestä jatkaa elimistössä eteenpäin. Maksassa ynnä muaalla kemikaaliset reaktiot tekevät lääkkeestä haluttuja tai sitten ei haluttuja sivutuotteita. Kysymys kai kuuluu näin: jos lääkkeestä 70% pääsee lopulta verenkiertoon, mitä tapahtuu lopulle 30% lääkkeestä? Osa varmaan päätyy harmittomasti ulos kehosta, mutta osa muuttuu haitallisiksi aineiksi maksassa yms.
Mutuilua koko homma, että olisi parempi jos joku oikeasti pätevä pystyisi tähän vastaamaan.
1 tykkäys
Juurikin noin. Tosin sillä lisäyksellä, että jos farmakokinetiikkaa pystyy optimoimaan siten, että pitoisuudet on tasaisempia, voi pitoisuushuippujen aiheuttamia haittavaikutuksia ehkä pienentää. Tämä siksi, että haluttujen ja toisaalta haittavaikutusten annos-vaste profiilit voivat olla erilaisia. Pystyykö nanoform tähän, on minullle epäselvää.
1 tykkäys
Pitoisuushuippuihin voidaan vaikuttaa säädellysti lääkeainetta vapauttavilla valmisteilla (engl. controlled release, CR). Nanoteknologia ei mitenkään suoraan liity tähän asiaan.
Yleensä CR-valmisteet perustuvat valmistematriisin ominaisuuksiin. Esimerkiksi erilaiset polymeerikalvot säätelevät lääkeaineen siirtymistä tabletin rungosta kalvon läpi suolistonesteisiin, ja sieltä taas suolen solujen läpi elimistöön.
Onko mikään suomalainen media/toimija ottanut kantaa näihin asioihin, vai onko täällä liian pienet piirit jotta kukaan ei halua kritisoida asiaa jossa on useita alan toimijoita mukana?
7 tykkäystä