Neste - Ilmastonmuutostaistelun eturivissä

Liikennesähkö on ollut jo tulossa jakeluvelvoitteeseen (siksi ST1 on tarjoamassa latausta), mutta laitetaan kulmakerrointa uusiksi ja kertoimia ehdotetaan muutettavaksi. Jos liikennesähkö on kokonaan tuotettu uusiutuvalla energialla, tieliikenteessä kulutettu uusiutuva sähkö voidaan laskea nelinkertaisesti jakeluvelvoitteeseen. Raideliikenteessä kerroin on 1,5.

S-ryhmässä tehdään varmasti suorakytkentäratkaisuja, jolla katolla olevat paneelit saavat ABC-aseman jakeluvelvoitteen tehtyä. Näin voisi käytännössä autoilijalle tarjota tontilla sähköt ilmaiseksi ja pitää letkussa 100% fossiilia hyvällä katteella, kun kilpailijat joutuvat sekoittamaan kallista biokomponenttia Nesteeltä.

TEM:n esityksessä asia kirjoitetaan auki: “Käytännössä tämä tarkoittaa, että kotimaisella uusiutuvalla liikennesähköllä korvattaisiin uusiutuvaa dieseliä, jonka tuotanto perustuu pitkälti tuontiraaka-aineisiin.

Esitys on täällä https://api.hankeikkuna.fi/asiakirjat/d311e082-53ca-440e-a0dc-3deb58a7e92c/fe973c9b-e449-4e1e-9353-615e3bc5ff5a/KIRJE_20240605093832.PDF

21 tykkäystä

https://www.neste.fi/tiedotteet-ja-uutiset/lentoliikenne/maailman-ensimmainen-lennonaikainen-tutkimus-100-prosenttisen-uusiutuvan-lentopolttoaineen-kaytosta-kaupallisessa-matkustajakoneessa-muutkin-kuin-hiilidioksidipaastot-vahenevat-merkittavasti

6 Kesäkuu 2024

Maailman ensimmäinen lennonaikainen tutkimus 100-prosenttisen uusiutuvan lentopolttoaineen käytöstä kaupallisessa matkustajakoneessa: muutkin kuin hiilidioksidipäästöt vähenevät merkittävästi

Julkaistu Tiedotteet ja uutiset kategoriassa Lentoliikenne, Ilmastonmuutos, Uusiutuvat ratkaisut

ilmastovaikutukset, uusiutuva lentopolttoaine, 100-prosenttinen, ECLIF3-tutkimus

Neste Oyj, Lehdistötiedote, 6.6.2024 klo 16.30

Kuva: Airbus A350 ja DLR Falcon koelennolla. Lähde: Airbus, S.Ramadier

  • 100-prosenttista uusiutuvaa lentopolttoainetta käyttävän A350-koneen lennonaikaiset mittaukset osoittavat, että nokihiukkaspäästöt ja tiivistymisvanan jääkiteiden muodostuminen vähenevät merkittävästi tavanomaisen lentopolttoaineen käyttöön verrattuna
  • Maailmanlaajuisiin mallisimulaatioihin perustuvan arvion mukaan 100-prosenttisen uusiutuvan lentopolttoaineen käyttö pienentää tiivistymisvanojen aiheuttamia ilmastovaikutuksia 26 prosentilla

Tulokset maailman ensimmäisestä tutkimuksesta, jossa lennon aikana käytetään 100-prosenttista uusiutuvaa lentopolttoainetta kaupallisen lentokoneen molemmissa moottoreissa, osoittavat nokihiukkasten määrän ja tiivistymisvanan jääkiteiden muodostumisen vähentymisen tavanomaisen Jet A-1 -lentopolttoaineen käyttöön verrattuna.

Tulokset perustuvat Airbusin, Rolls-Roycen, DLR-tutkimuskeskuksen ja uusiutuvaa lentopolttoainetta valmistavan Nesteen tekemään yhteistyöhön ECLIF3-tutkimuksessa. Kyseessä on ensimmäinen tutkimus, jossa on mitattu 100-prosenttisen uusiutuvan lentopolttoaineen käytön vaikutusta päästöihin Airbus A350 -koneen molemmissa Rolls-Royce Trent XWB -moottoreissa. Testeihin osallistui myös DLR:n seurantakone.

Tavanomaiseen Jet A-1 -lentopolttoaineeseen verrattuna jääkiteiden määrä kulutetun sekoittamattoman uusiutuvan lentopolttoaineen massaa kohden väheni 56 prosenttia. Tämä voi merkittävästi vähentää tiivistymisvanojen ilmastoa lämmittävää vaikutusta.

DLR:n maailmanlaajuisten ilmastomallisimulaatioiden avulla arvioitiin, kuinka suuren muutoksen eli säteilypakotteen tiivistymisvanat saavat aikaan maapallon ilmakehän energiatasapainossa. Tiivistymisvanojen vaikutuksen arvioitiin pienenevän vähintään 26 prosenttia käytettäessä 100-prosenttista uusiutuvaa lentopolttoainetta verrattuna ECLIF3-tutkimuksessa käytettyyn tavanomaiseen Jet A-1 -lentopolttoaineseen. Tulokset osoittavat, että uusiutuvan lentopolttoaineen käytöllä voidaan pienentää ilmailun ilmastovaikutuksia merkittävästi lyhyellä aikavälillä vähentämällä muun muassa tiivistymisvanoja sen lisäksi, että sen käytöllä voidaan vähentää kasvihuonekaasupäästöjä, kuten hiilidioksidipäästöjä, verrattuna fossiilisen lentopolttoaineen käyttöön polttoaineiden koko elinkaaren ajalta laskettuna.

“Uusiutuva lentopolttoaine on laajalti tunnustettu ratkaisevaksi tekijäksi ilmailualan ilmastovaikutusten pienentämiseksi sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. ECLIF3-tutkimuksen tulokset vahvistavat, että 100-prosenttisen uusiutuvan lentopolttoaineen käytön ilmastovaikutukset ovat huomattavasti tavanomaista lentopolttoainetta pienemmät siksi, että Nesteen uusiutuva lentopolttoaine ei sisällä aromaattisia yhdisteitä. Lisäksi tutkimuksen tieteellinen näyttö tukee uusiutuvan lentopolttoaineen käyttöä tällä hetkellä hyväksyttyä 50 prosentin maksimia suurempina pitoisuuksina”, sanoo Alexander Kueper, Vice President Renewable Aviation Nesteeltä.

“ECLIF3-lentokokeista saadut tulokset osoittavat, että 100-prosenttisen uusiutuvan lentopolttoaineen käyttö voi auttaa meitä vähentämään tiivistymisvanojen ilmastoa lämmittävää vaikutusta nopeasti ja huomattavasti sekä pienentämään lentämisen hiilijalanjälkeä. Tämä on selkeä osoitus uusiutuvan lentopolttoaineen tehokkuudesta matkalla kohti ilmastoystävällisempää ilmailua”, sanoo Markus Fischer, Divisional Board Member, Aeronautics, DLR.

“Tiesimme jo aiemmin, että uusiutuvilla lentopolttoaineilla voidaan pienentää lentoliikenteen hiilijalanjälkeä. ECLIF-tutkimusten ansiosta tiedämme nyt, että uusiutuva lentopolttoaine voi myös vähentää nokipäästöjä ja jäähiukkasten muodostumista eli tiivistymisvanoja. Tämä on erittäin rohkaiseva tieteeseen perustuva tulos, joka osoittaa uusiutuvien lentopolttoaineiden merkityksen lentoliikenteen päästöjen vähentämisessä”, sanoo Mark Bentall, Head of Research & Technology Programme, Airbus.

“Uusiutuvan lentopolttoaineen käyttö suurina pitoisuuksina tulee olemaan keskeistä ilmailun nettonollapäästötavoitteiden saavuttamiseksi. Testit osoittavat, että Trent XWB-84 -moottorimme toimii myös 100-prosenttisesti uusiutuvalla lentopolttoaineella. Lisäksi tulokset osoittavat, että uusiutuvasta lentopolttoaineesta voidaan saada lisäarvoa vähentämällä myös muita ilmastovaikutuksia kuin hiilidioksidipäästöjä”, sanoo Alan Newby, Director Research & Technology, Rolls-Royce.

Tutkimusryhmä on raportoinut tuloksistaan Copernicus-julkaisualustan Atmospheric Chemistry & Physics -julkaisussa osana vertaisarvioitua tieteellistä prosessia. Tutkimus on ensimmäinen käytännön todiste ilmastovaikutusten pienentämisestä käyttämällä 100-prosenttisesti uusiutuvaa lentopolttoainetta kaupallisessa matkustajakoneessa. ECLIF3-ohjelmaan osallistuu tutkijoita myös Kanadan kansallisesta tutkimusneuvostosta (National Research Council) ja Manchesterin yliopistosta. Ohjelmassa tehtiin lennon aikaisia päästötestejä ja niihin liittyviä maassa mitattuja testejä vuonna 2021. Lue lisää raportista.

Neste Oyj

Hanna Maula
Viestintä- ja brändijohtaja

107 tykkäystä
17 tykkäystä

Pyrolyysi tekniikkana eli about 100v vanha teknologia jossa surkea hyötysuhde, korkeat kustannukset ja pystyy hyödyntämään vain osan jätemateriaalista.

Jos aihe kiinnostaa niin suosittelen että tutustutte kanadalaiseen (yeah!) Aduroon, heiltä tuli juuri vähän aikaa sitten tämä tiedote

Olen vähän toivonut että Neste hyppäisi teknologian eturintamaan ja ostaisi Aduron pois, saisi patentoidun teknologian jolla pystyy kierrättämään paljon useampaa muovijätettä, tarvitsee vähemmän esikäsittelyä, alemmat lämpötilat ja paljon paremmat yieldit.

Tällä Aduron patentoidulla teknologialla voi muuten kierrättää myös bioöljyjä (mikä on Nesteen syömähammas) erilaisista jätevirroista tehokkaasti, samaten teknologialla voidaan kierrättää ns. heavy oil (bitumi yms) kevyemmiksi öljyiksi joka tekee niistä paljon arvokkaampia.

Edit Aduron mcap jotain 60M€ luokkaa, johto/sisäpiiri omistaa vajaa 50% jne. Tullaan ostamaan pois joka tapauksessa 1-2v sisään jonkun toimesta.

39 tykkäystä

Kiitos tiedosta! Valtio kevensi merkittävästi omistusta jokunen vuosi takaperin (2015-2020) ennen tuota aikaväliä. Muistaakseni ne meni kuin kuumille kiville ulkomaille ja pitkälti hallintarekisteröidyille omistajille. Nyt on suunta muuttunut. :face_with_peeking_eye:

Alla oleva uutinen taitaa olla maksumuurin takana, mutta otsikko kertoo paljon. Nesteen suurimmat omistajat (Varma 2. suurin, Ilmarinen 3. suurin ja Elo 4. suurin) sen kuin tankkaa osaketta, eikä mitään ihan pieniä määriä. Toki vaikka kaikki mainitut tahot ovat isoimpien omistajien joukossa, on yhtiön omistus keskittynyt pitkälti valtiolle (noin 44%) ja hallintarekisterien taakse (noin 33%).

Mitä noita perusteluja lukee, kuulostaa, että heistä nykyhinnoilla pitkän aikavälin ja Buffettin kaipaileva ”margin of safety” alkaa olemaan niin reilu että uskaltaa ostaa. Ja siltä se tuntuu. Toki kuten Inderes viimeisessä raportissa hyvin alleviivaa, tulevat vuodet tulee olemaan haastavia ja vaikka yhtiön osakkeen hintariski on tippunut, liiketoimintariski on koholla.

Jos jollain olisi hyvää lähdettä seurata uusiutuvien hintakehitystä ja/tai ennusteita, olisi kiinnostava seurailla.

EDIT: Jaahas, olikin viikon vanha juttu ja oli yllä mainittu. Näin siinä käy kun lukee palstaa satunnaisesti. Jätän nyt silti tähän jos muilta mennyt ohi.

Elo osti lähes 2,6 miljoonaa Nesteen osakkeita, mikä kasvatti omistusta yli 40 prosentilla vajaaseen 8,8 miljoonaan osakkeeseen.

Myös Varma kasvatti omistustaan Nesteessä vajaalla 2,7 miljoonalla osakkeella. Liki 19 prosentin lisäyksen jälkeen Varma omistaa 16,8 miljoonaa Nesteen osaketta.

”Uskomme SAF:iin. Se tässä on meidän idea.”

Pienemmällä 590 000 osakkeen ostolla pohjaongintaan osallistui myös Ilmarinen .

22 tykkäystä

On miljoonia ei-patentoituja teknologioita kierrättää muoveja takaisin raaka-aineeksi.

Esim. Fenton reaktio tarvitsee pelkästään rauta-nanopartikkeleita tai kuparia katalyyttisen reaktion ajamiseen, sekä joko vetyperoksidia tai UV-valoa. Reaktio on myös osittain selektiivinen eri muovilajien suhteen, ja sitä voi varmasti optimoida eri tavoin kuten pH:n tai ionisen voimakkuuden kautta.

Lopuksi nuo nanopartikkelit voi ottaa talteen ja kierrättää takaisin prosessiin. Eli tarvitaan pelkästään vettä ja UV-valoa parhaassa tapauksessa.

Olisikin mielenkiintoista tietää Nesteen vastine tälle. Fenton reaktio nimittäin nimenomaan katkoo pitkiä hiilivetyketjuja pienemmäksi.

Joku orgaaninen kemisti olisi hyvä saada tänne kommentoimaan tähän lisäksi. Itse olen vain käyttänyt Fenton-reaktiota yksinkertaisten hiilivetyjen pilkkomiseen.

Ps. Fenton reaktio on julkaistu joskus 1980-luvulla, joten mitään patentoitavaa ei siinä ole jäljellä.

5 tykkäystä

On mutta niistä yksikään ei ole kovin tehokas, ympäristöystävällinen tai taloudellisesti kannattava. Siksi esim. auton renkaita on jättimäisissä kasoissa ympäri maailmaa, ainoat käytöt niille taitaa olla mekaaninen pilkkominen ja kumirouheen käyttö erinäisissä alustoissa yms.

Pyrolyysiä käyttävät laitokset kilpailevat samasta raaka-aineesta joka pitää olla tarkkaan esikäsitelty (esim. etiketit pitää poistaa) ja tämän raaka-aineen hinta on noussut aika rajusti tästä syystä.

Varmaan tarkoitit 1890-luvulla?

1 tykkäys

Joskus kivikaudella tosiaan, ei muistikuvaa oliko 1980 vai 1890 luvulla.

Fentonin saa kyllä pyörimään tehokkaasti, siitä oli joku viime vuosien artikkeli myös esillä.

Millä reaktiolla Aduron tekniikka toimii?

1 tykkäys

Aduro Clean Technologies is a developer of patented water-based technologies to chemically recycle waste plastics; convert heavy crude and bitumen into lighter, more valuable oil; and transform renewable oils into higher-value fuels or renewable chemicals. The Company’s Hydrochemolytic™ technology relies on water as a critical agent in a chemistry platform that operates at relatively low temperatures and cost, a game-changing approach that converts low-value feedstocks into resources for the 21st century.

Tuolta tuore IR deckki jossa kerrotaan lisää

https://cdn.buttercms.com/P5WLrbSCQFKd6DqVWgEv

2 tykkäystä

Fenton toimii samalla metodilla. Huoneenlämmössä, vedellä, ja muutamalla uudelleen prosessiin kierrätettävällä katalyytillä. Aivan kuten Adurokin.

Fenton nimenomaan hitaampi PET:llä verrattuna noihin PP:hen ja PE:hen, mutta kyllä se PET:kin sillä hajoaa pienemmiksi ketjuiksi. Ja kuten sanoin, prosessiparametrejä optimoimalla saa varmasti parannettua prosessia.

Tästä syystä olisi nimenomaan mielenkiintoista päästä juttelemaan Nesteen edustajien kanssa, miksei ole käytössä

7 tykkäystä

Se että 130 vuotta tunnettu tekniikka ei ole laajamittaisesti käytössä kertoo aika paljon. Samaten se että 100v vanha pyrolyysi on yleisin tekniikka muovin kierrätyksessä.

Adurolta löytyy jo faktapohjaista dataa oman teknologiansa tehokkuudesta ja se että tekee tällä hetkellä tutkimustyötä kuuden “miljardi” luokan firman kanssa - yksi näistä muuten on Shell - kertoo paljon.

Ilmeisesti Aduro on uplistautumassa TSX/TSXV:n tänä vuonna, availen sitten ketjun tästä. Nyt sitä ei voi ostaa kuin OTC listalta IB:n kautta.

7 tykkäystä

Kierrätyksessä se ei ole 130v vanha, vaan 5-10v vasta tullut akatemian suht pieniin lehtiin.

9 tykkäystä

Uusiutuvan dieselin hintaa tai myyntikatetta Yhdysvalloissa kannattaa seurata edellä mainitsemani Valeron IR-sivuilta. Euroopassa hinnanmuodostus on huomattavasti läpinäkymättömämpää, mutta ainakin teoriassa Argus tarjoaa spot-markkinan ja hinnan kaikille uusiutuville polttoaineille (myös SAF) ja kaikilla mantereilla. Toki he ovat pääasiassa maksullinen lähde.

He tuntuvat kuitenkin seuraavan markkinaa varsin tiiviisti ja heillä oli tänään ihan hyvä webinaari otsikolla “Market drivers for HVO in 2024”. Aiemmin toukokuussa heillä oli myös hyvä katsaus SAF-markkinaan. Näihin on pääsy ihan ilmaiseksi kirjautumalla heidän sivuiltaan. Muutamia nostoja:

Heillä oli Euroopassa myytävälle uusiutuvalle dieselille samanlainen myyntikatelaskuharjoitus, missä oli yllättävää että myyntikate on kuulemma eilen laskenut 100$/t tienoille (spread oikealla olevassa kuvaajassa). Syksyllä 2023 se oli tunnetusti vielä paikoitellen yli 1000 $/t, mikä oli varmaan Nesteen silloisen vahvuuden taustalla ex-USA. Tämä on tosin spot myynti-, raaka-aine- ja energiahinnoilla, mikä kannattaa pitää mielessä (toivottavasti Nesteellä on kiinteitä sopimuksia paremmilla hinnoilla). Argus kuitenkin ennustaa, että pohjat oli tässä ja loppuvuotta kohden tapahtuu hiljattaista paranemista myyntihinnoissa (vasen kuvaaja):

Kysynnän pitäisi parantua 2025. Tämän vuoden kuoppa Ruotsin päätöksen seurausta:

Arguksella oli myös paljon parempi pitkän aikavälin kysyntä-tarjonta kuvaaja uusiutuvalle dieselille, kuin se Nesteen CMD:n jossa tarjonta ylitti kysynnän seuraavan vuosikymmenen. Tässä kysyntä ylittää tarjonnan peräti 9,4 miljoonalla tonnilla vuonna 2030:

He tuntuivat mallintaneen sitä vähän paremmin, mm. Euroopassa maakohtaisesti pohtineet RED III -direktiivin mukaisia tarpeita uusiutuvien volyymeissa:

SAF:sta voisi kirjoittaa omankin viestinsä, mutta sitä on pitkään myyty ainakin Euroopassa 1000$/t preemiolla uusiutuvaan dieseliin nähden. Viimeaikoina senkin hinta on “romahtanut” ainakin spot-markkinalla, mutta en tiedä onko siellä oikeasti todellisia volyymeja vielä kaupan. Joka tapauksessa suhteessa dieseliin SAF:lla menee ihan hyvin, kaiken tiedon valossa siitä pitäisi saada vähintään jotain +800$/t myyntikatetta näilläkin hinnoilla ja ehkä enemmänkin jos valmistaa Singaporessa ja myy Euroopassa.

143 tykkäystä

Kiitos @Homeros! Ei pelkästään omasta puolestani, vaan koko palstan. Hyvää ja oikeasti laadukasta tutkimusta.

Yhtälössä on siispä kaksi tärkeää tekijää: uusiutuvan dieselin myyntimarginaali sekä uusiutuvan lentopolttoaineen myyntimäärät. Määristä kontekstiin sen verran, että Nesteen Q1 osarin mukaan uusiutuvien tuotteiden kokonaismyyntimäärän odotetaan kasvavan vuodesta 2023 ja nousevan noin 4,4 (+/- 10 %) miljoonaan tonniin vuonna 2024 ja uusiutuvan lentopolttoaineen myyntimäärän odotetaan olevan 0,5–1,0 miljoonaa tonnia. Öljytuotteiden EBIT 250m toimi Q1 jonkin tason liikevoiton selkärankana, mutta sikäli kun nykyisen strategian mukaan edetään, täällä pyörii Nesteen tulevaisuus.

Oma vaatimaton ajatukseni Nesteestä on, että nykyisellä omistuspohjalla ja tulevalla toimitusjohtajalla ei välttämättä (?) ihmeitä voi odottaa, ja yhtiö on pitkälti; toimialalle yllätys yllätys; markkinoiden armoilla. Tämän vuoden näkymä taitaa olla selvä, mutta vähänkin pidemmälle sumea.

Tämä ei tule kenellekään yhtiön hyvin tuntemalle yllätyksenä. Mutta mielestäni se, joka ratkaisee yllä olevan rubiikin kuution uusiutuvista markkinoita paremmin ja pidemmälle, osaa sanoa, onko osake putoava puukko vai onko se tämän hetken Helsingin pörssin parhaita ostopaikkoja. Kuten osakkeenomistajien reaktioista (hallintarekisterit -, kotimaiset eläkeyhtiöt +, kotimaiset yksityiset +) ja tavoitehintojen jakaumasta (mm. Inderes 21,5e, OP 35e) näkee, poikkeuksellista hajontaa näin isossa ja vakiintuneessa osakkeessa on, mikä tekee siitä myös keskimääräistä kiinnostavamman. :crossed_fingers:

Hyvin voi kirjoittaa SAF:ista pidemmin. Uskon että lukijoita löytyy.

71 tykkäystä

Ja markkinat taas ovat regulaation armoilla. Varmasti löytyy tietty määrä asiakkaita, jotka ovat valmiita maksamaan jonkin verran enemmän vihreämmästä polttoaineesta, mutta taitaa suurin osa valita sen halvemman vaihtoehdon periaatteistaan huolimatta.

7 tykkäystä

Asia on juuri näin; Nesteen toimiala on läpireguloitu. Voitaisiin varmuudella sanoa, ettei markkinaa voi ymmärtää ilman sääntelyn suuntaa. Siihen taas on sijoittajan harmiksi rakennettu ennustettavuuden puutteen komponentti.

Nostan virtuaalista hattua jos joku viisaampi osaa tänne kansantajuisesti tiivistää, mitkä ovat tämän hetken olennaisesti Nesteen tärkeimpien tuotteiden hintoihin vaikuttavat suuret lainsäädäntöhankkeet ja miten ne voisivat realistisesti vaikuttaa yhtiöön lähitulevaisuudessa. Tärkeitä termejä ovat ainakin RIN, LCFS, liikennepolttoaineiden jakeluvelvoite, lentoliikenteen sekoitevelvoite… :face_with_peeking_eye: Nesteen tärkeimmät uusiutuvien polttoaineiden markkina-alueet ovat Eurooppa (Q1 osarissa noin 35% liikevaihdosta) ja Amerikka (noin 52%). Näissä ajattelumaailma vihreästä siirtymästä ja politiikka totta kai vielä eroavat toisistaan eikä Trumpin valinta loppusyksyllä eroa ainakaan kaventaisi.

Verotus on toinen regulaatioon liittyvä asia. Polttoaineet ja energia ylipäätänsä voidaan katsoa kuuluvan ympäristöverojen ryhmään, jossa neutraalia lopputulosta ei välttämättä tavoitella, vaan kyse on energiapolitiikasta. Tämä vaihtelee eri puolilla palloa, ja vaikka Norjassa moni liikkuu jo pelkällä vihreällä sähköllä, ei vauhtia valitettavasti voi yliarvioida.

Markkinahinnat on siis olennaisen tärkeitä. Siltikään, ei yhtiön omat toimet ole yhdentekeviä, vaan johto voi tehdä joko oikeita tai vääriä päätöksiä. Neste on investoinut valtavia summia uusiutuvien tuotteiden tuotantoon (esim: 2022 julkaistu Rotterdamin laajennus 1,9 miljardia euroa, 2022 julkaistu Porvoon muutosohjelma 2,5 miljardia euroa, 2023 valmistunut Singaporen laajennus 1,65 miljardia euroa…), ja toivottavasti pystyy vastaamaan tulevaan kysyntään tuotannolla, joka tapahtuu muihin nähden kilpailukykyisin kustannuksin. Ainakin tällä hetkellä uusiutuvien raaka-aineet ovat käsittääkseni hinnoissaan ja saatavuus rajallista.

Jos markkina kääntyy ja alkaa näyttää taas kultakaivokselta rosvosektorin sijaan, on äärimmäisen kiinnostavaa, miten paljon ja miten pysyvää vallihautaa Neste on ehtinyt ja ehtii kaivaa uusiutuvien ympärille. Fiksulta tuo tekeminen on pääosin näyttänyt, mutta Q1 jälkeinen valtava negari jätti epäilyksen siitä, ollaanko siellä ihan ajan tasalla vai eikö viestintä kiinnosta.

Kaiken kaikkiaan Neste on jättänyt pientä joustovaraa uusiutuvien investointien aikatauluun, jos markkina osoittautuu huonoksi, kuten se teki. Tässä on talouselämän hyvä juttu alkuvuodelta 2024: Tätä Nesteen 2,5 miljardia euroa maksava muodonmuutos tarkoittaa – Analyytikko nostaa esiin tulosrivillä näkyvän riskin | Talouselämä. Juttu on muutenkin kiinnostava katsaus aikaan, jolloin osakkeen hinta vielä ylitti 30 euroa, eikä paluu ole mitenkään utopiaa jos esimerkiksi uusiutuvan dieselin marginaalit paranee ja SAF lähtee odotettuun lentoon, eikä Neste kaadu kilpailussa omaan tekemiseen. Viimeistään Q1 osari kertoi uudet lyhyen aikavälin näkymät. Juttu on käsittääkseni ilmaiseksi luettavissa (ei maksumuuria), joten laitan myös kuvan. Huom. juttu on tammikuulta eli vuosi 2023 on vielä ennuste.

Suurimmat investoinnit nähdään Lehmuksen ja Korvenrannan mukaan 2020-luvun lopulla tai vasta 2030-luvun puolella. Neste on jättänyt investointiaikatauluun väljyyttä seuratakseen markkinoiden kehitystä, ja jokainen investointipäätös tehdään erikseen. Osa investoinneista vaatii myös uusien ympäristölupien hyväksymistä.

”Meillä on tietyt olettamukset markkinan kehityksestä. Jos ne eivät toteudu, aikataulua tarkastellaan uuden tiedon valossa”, Korvenranta sanoo.

Tässäkään ei nyt ehkä mitään uutta tullut, mutta pientä yhteenvetoa omista ajatuksista. Toivon mukaan hyvä keskustelu yhtiöstä jatkuu.

35 tykkäystä

OP:n aamukatsauksesta poimittua tietoa referointina: OMV Petrom investoi 750 MEUR uusiutuvien tuotteiden kapasiteettiin Romaniassa sijaitsevalla Petrobrazin jalostamolla. Kyseessä on muutosinvestointi, jonka jälkeen jalostamolla on kyky tuottaa 250 tuhatta tonnia vuodessa uusiutuvaa polttoainetta, josta osa tulisi olemaan uusiutuvaa lentopolttoainetta (SAF). Tuotanto pyritään käynnistämään 2028. OP arvioi, että laitos käyttäisi tuotannossa paistin- ja eläinrasvaa, jotka ovat myös Nesteellä pääasialliset raaka-aineet.

52 tykkäystä

Nesteen sivujen osakemonitori viimeiseltä 6 kuukaudelta verrattuna kilpailijoihin:

Nesteen käppyrä on tuo alin (joka erottuu helposti muista).
Nesteen osake on puolessa vuodessa hakattu lähes 50% alas, yhdenkään kilpailijoista ei toisaalta lähimainkaan (pikemminkin päinvastoin).

Mikäli Neste ei ole todella noin paljon huonompi, kuin kaikki kilpailijansa, niin… :thinking:

…toisin sanoen, Nesteen osake saisi nousta 100%, ollen vieläkin kurssikehityksen suhteen heikoin / yksi heikoimmista.

45 tykkäystä

https://www.timesaerospace.aero/news/sustainability/emirates-powers-flights-with-saf-from-singapore

13 June 2024

Emirates powers flights with SAF from Singapore

Emirates has begun using sustainable aviation fuel (SAF) as part of its fuel agreement with Neste on flights departing from Singapore Changi Airport.

Image: Emirates Airlines

This marks its inaugural SAF investment in Asia.

Approximately 3.3 million litres of blended SAF have been integrated into the fuelling system of Changi airport over the course of the last few weeks.

Emirates is tracking the delivery of SAF into the fuelling systems, accounting for and assigning its environmental benefits through widely used and accepted industry methodologies. Earlier this year, the airline closely collaborated with Neste for the supply of 2.6 million litres of neat SAF in the fuelling systems of Amsterdam Schiphol airport.

The SAF being provided by Neste is produced from sustainably sourced and 100% renewable waste as well as residue raw materials, including used cooking oil and animal fat waste. SAF used as part of this agreement can be safely used in existing Emirates aircraft and airport fuelling infrastructure, and in neat form reduces lifecycle carbon emissions (CO2) by up to 80% compared to using conventional jet fuel.

Adel Al Redha, deputy president and chief operations officer, Emirates said: “Emirates’ investment into Neste-produced SAF in Singapore marks a first step forward in our SAF adoption in Asia, a region that is primed to become a leading supplier of SAF, which continues to be in short supply. While the activation of this agreement marks a milestone in our SAF journey in a new region, there’s still a lot of work to do. And as we procure SAF for the short term, we’ve got our sights set on longer-term agreements to help scale up a steady supply of SAF for our operations.”

Alexander Kueper, vice president renewable aviation business, Neste said: “We are excited Emirates has started using our Neste MY Sustainable Aviation Fuel at Changi Airport as the next step in our cooperation. It makes Emirates the first international visiting carrier using SAF at the airport produced at our Singapore refinery and supplied into the airport via our integrated supply chain. We are looking forward to continuing working together on scaling up the supply of SAF for Emirates’ operations.’

42 tykkäystä

Nesteeltä dramaattinen tiedote:

Yhteenveto

Uusi toimari eroaa hallituksesta, koska hänestä tulee uusi toimari.

33 tykkäystä