Kiitos! Tosin tuo Petrin vastaus taitaa liittyä perinteiseen öljynjalostukseen.
Yksinkertaisuudessaan haen sitä, että millä öljyn hinnan tasolla Nesteen uusiutuva diesel on edullisempaa tuottaa kuin perinteinen tuotanto.
Aivan, eli Neste siis myy uusiutuvan diiselinsä markkinahinnoilla, jotka suoraan yhteydessä fossiilisten tuotteiden hintoihin. Silloinhan öljyn hinnalla voi olla aivan valtava vaikutus tulokseen, kun topline tosiaan elää, mutta kulut välttämättä ei samassa suhteessa kuten sanoit.
During 2024H2 Norwegian Oil Fund has decreased stake in Neste from 0.70% to 0.23%, which is around 3.6m shares sold during the second half of the year. At this pace, the fund should sell everything during 2025Q1.
Uusiutuvien tuottaminen on aina kalliimpaa kuin fossiilisten tuottaminen. Tämän takia investoinnit uusiutuviin ja näiden käyttö on ollut niin hidasta, kun fossilisen saa aina halvemmalla. Tarvitaan todellista halua ja osittain myös pakkoa mandaattien kautta, jotta uusiutuviin investoidaan ja näille on kysyntää.
Uusiutuvien hintojen tippuminen johtuu siitä, että monet maat ovat lykänneet mandaattien tasoja, jolloin kysyntä uusiutuville on laskenut. Samalla eurooppa ollut ainakin osittain taantumassa, jolloin yritysten/kuluttajien fokus on kustannustehokkuudessa eikä maapallon vihertämisessä, mikä taas leikkaa uusiutuvan kysyntää. Kysynnän lasku näkyy hinnassa ja samalla on tullut lisää uusiutuvien tarjontaa, kun monet aloittivat investoinnit uusiutuviin, kun mandaattein tasot ja hinnat olivat korkealla pari vuotta sitten. Tämä on ennestään laskenut hintoja, kun tätä uutta tarjontaa on tullut markkinoille.
Tämä on ollut totta vuosikymmeniä. Uusiutuvien tuottaminen on ollut kalliimpaa yleensä kolmesta syystä:
pienet tuotantosarjat, eli ei ole massatuotannon kustannusetuja
tuotannon vaihtelevuus (aina ei tuule tai paista aurinko)
Liian pienet hyötysuhteet aloituskustannukseen liittyen (esim. aurinkopaneelien tai tuulivoimalan hankinta- ja asennuskustannus on suuri vs. tuotosta saatavaan hyötyyn).
Tämä on muuttunut viimeisen 10 vuoden aikana merkittävästi. Tilastojen mukaan esimerkiksi aurinkovoiman ja maatuulivoiman LCOE on tippunut huomattavasti alle fossiilisen energian kustannustason.
Näin ei ole yllättävää, että esimerkiksi Suomessa on tehty valtavasti tuulivoimaa viimesten 5 vuoden aikana. Se on osaltaan auttanut mitigoimaan Venäjän sähköntuonnin loppumista ja toki näkyy sitten pörssisähkön heilumisena eri päivien välillä. Ei kuitenkaan ole sattumaa, että Suomen tuulivoimakapasiteetti on kaksinkertaistunut vuosien 2022 - 2024 välillä.
Toki, Nesteen kohdalla biopolttoaineiden tuottaminen on toki eri juttu ja ymmärrettävistä syistä esim. biodieselin tuottaminen on vielä paljon kalliimpaa kuin tavallisen dieselin ja luultavasti tämä asetelma ei ole muuttumassa aivan lähitulevaisuudessa.
Joka tapauksessa, öljynjalostus ja myös biopolttoaineiden tekeminen on hyvin energiaintensiivistä puuhaa ja jos tuotantokustannuksissa voidaan saada energiakustannuksiin kymmenien prosenttien säästöjä, tulee se näkymään - ei välttämättä tankilla - ainakin uusiutuvaa sähköä käyttävän firman viivan alla, kun sen tekee fiksusti.
Toki, energiapeli on monimutkainen yhtälö, jossa esimerkiksi tuulivoiman rakentamisen houkuttelevuus laskee silloin, kun tuulivoimaa on jo paljon tarjolla. Siinä kun kaikki tekevät yhtäaikaa tuottoa ja siitä saatava hinta on tällöin matala. Samoin, kun fossiilisten kysyntä laskee (kuten 2020 koronasulkujen aikaan), näkyy se paitsi öljyn hinnassa, myös tankilla. Siinä tulikin sitten heti perään huima hintapiikki. Toki, fossiilisten kysyntä liikenteessä pikkuhiljaa laskee sähköistymisen myötä ja aiheuttaa niissä painetta hinnan laskulle, mutta ajoneuvojen määrän kasvu ja mahdollisesti raskaan liikenteen lisääntyminen (joka ei ainakaan suuressa määrin sähköisty vielä pitkään aikaan) taas kasvattaa fossiilisten kysyntää.
No, meni vähän pitkäksi, mutta ehkä tämän ränttäyksen tarkoitus oli tuoda esille se, että uusiutuvan energian hinta ei ole aina ja väistämättä suurempi kuin fossiilisen energian, vaikka sillä ei ole ehkä suoraa kytköstä Nesteeseen, paitsi energian kuluttajana. Ja Neste hyötyy tästä.
Neste tutkii parhaillaan, liittyvätkö Hangon rannikolla havaitut, Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) analyysin mukaan kasviöljyperäiset valkoiset rakeet Nesteen merikuljetuksiin. Yhtiö tekee asiassa yhteistyötä Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen, SYKEn ja muiden viranomaisten kanssa.
“Todennäköisesti Hangon rannikolla havaitut valkoiset rakeet ovat peräisin Nesteelle merikuljetuksia tekevän aluksen pesuvedestä, joka on sisältänyt käytettyä paistinrasvaa, eläinrasvaa sekä kasviöljyjä. Nämä rasvat eivät ole sellaisenaan vaarallisia ihmisille tai ympäristölle, mutta ne eivät missään nimessä kuulu luontoon. Nesteellä on lainsäädäntöä tiukempi Itämeren merikuljetuksia koskeva sisäinen vaatimus, jonka mukaan kaikki pesuvedet tulee purkaa sataman jätevesijärjestelmään. Valitettavasti tämän kyseessä olevan aluksen kohdalla emme olleet tätä ohjeistusta antaneet. Olemme todella pahoillamme tapahtuneesta ja jatkamme asian tutkimista yhdessä viranomaisten kanssa. Tulemme myös käymään läpi toimintaohjeemme ja -prosessimme, jotta vastaavaa ei tapahdu jatkossa”, sanoo Nesteen operatiivinen johtaja Markku Korvenranta.
Neste kantaa asiassa vastuunsa ja korvaa mahdollisesti aiheuttamansa vahingot.
Uusiutuvien myyntikate oli hieman parempi kuin odotukset ja viikottainen indikaattori oli näyttänyt: raportoitu 328$/t ja varaston arvonalennuksista korjattu 457$/t.
Markkinan osalta he vahvistivat, että biopolttoaineiden (Nesteen) tuonti Yhdysvaltoihin on loppunut täysin vuodenvaihteen jälkeen. Yhdysvaltojen biopolttoainemarkkinalla on odottava tunnelma ja tasapainoa haetaan seuraavat kuukaudet. Tuotantomäärien täytyy laskea, mikä korjaa markkinan. He näkevät edelleen Kanadan ja Euroopan jatkavan Yhdysvaltoja houkuttelevampina markkinoina biopolttoaineiden osalta tänä vuonna.
45Z tuen osalta he kommentoivat, että yhtiöllä on “näkymä näiden krediittien implementoinniksi ja rahallistamiseksi” eli siis vain näkymä, mutta ei varsinaista kykyä. He kertoivat, että tulevat raportoimaan nyt Q1:lla myyntikatteen (ja muutkin luvut) ilman 45Z tukea. Neste todennäköisesti noudattaa samaa linjaa, joten Yhdysvalloissa myydyn uusiutuvan dieselin raportoitu myyntikate tulee olemaan nykyhinnoilla aika lähellä nollaa Q1:lla. DGD:n indikaattorin perusteella tammikuun keskiarvo RD:n myyntikatteelle on 40$/t ilman verotukia.
DGD on kiinalaisen UCO:n suurin maahantuoja/käyttäjä, mutta mielenkiintoisesti he kommentoivat, että vaikka sen käyttö kiellettiin 45Z tuen osalta, niin he aikovat jatkaa sen tuontia ja jalostusta SAF:ksi Teksasissa. Lopputuote rahdataan ja myydään sitten vain Eurooppaan.
Viittasin kommentillani “uusiutuvat” nimenomaan uusiutuviin biopolttoaineisiin, jotka Nesteen tapauksessa ovat merkityksellisiä ja josta kommenteissa kysyttiin.
Nordea julkaisi päivitetyn Neste-analyysinsä. Suositus pysyy ennallaan OSTA-tasolla, tavoitehinta tarkentuu 22,00 euroon (edellinen: 26,00 €).
Key downside risks: In the short term, the main risks relate to higher feedstock prices, declining fossil diesel prices and renewable diesel overcapacity, which could hamper the comparable margin for Renewable Products. A weakening USD against the EUR could hamper clean operating profit, as the margin is USD-denominated. Long-term risks are related to energy policies, regulation, increasing competition, the availability of raw materials and the sustainability of used feedstocks.
Heitetään ilmoille Neste ja US / EU tariffit.
Kuinka näkisitte impaktin Nesteen liiketoimintaan?
Sanotaan, että positiivisestihan ne tuskin vaikuttavat, mutta Neste taitaa tuottaa jenkeissä myytävän tavaransa pääosin jenkeissä eikö vain?
Gasgrid saa Euroopan komissiolta runsaan 51 miljoonan euron tuen kolmen vedynsiirtohankkeen jatkoselvitystyöhön.
lokakuulta 2024 taisi tulla Nesteeltä ainakin tällainen vetyyn liittyvä päivitys, uudempaa vetyyn liittyen en löytänyt: “Neste… vetäytyy Porvoon jalostamon 120 MW elektrolysaattorin investoinnista”
Aika monimutkainen kysymys, koska sitten jos tulee tulleja USA tai Eurooppaan suuntautuvalle liikenteelle niin pitäisi arvioida, että mihin tullit mahdollisesti ohjaavat volyymeja ja miten se sitten vaikuttaa tähän mahdolliseen toiseen markkinaan. Markkinat ovat siis globaalit ja siten tulleilla olisi laajempia vaikutuksia.
Vuodelta 2024 karkeasti puolet volyymista on myyty USA:ssa, mitä Martinezin kapasiteetti ei ole riittänyt kattamaan. Singapore onkin ollut olennaisessa roolissa US volyymien osalta viime vuonna. Nyt tilinpäätöksen yhteydessä on mielenkiintoista kuulla, mitä Singaporen volyymeille mahdollisesti tehdään, kun ne eivät saa enää käytössä olevaa BTC-verohuojennusta.
Hämmentävän samanlaisista nimistä huolimatta noissa uutisissa taitaa kuitenkin olla kyse tästä jalostamosta, jonka omistaa pikaisen googlauksen perusteella pbf energy
Osaako joku sanoa, kuinka suuri prosenttiosuus Nesteellä on nykyisestä ja suunnitteilla ja rakenteilla olevasta SAF-lentokerosiinin tuotantokapasiteetista globaalisti?
Olen pitänyt Nestettä turhan kalliina pitkään, mutta nyt on osakkeen hinta sen verran alemmalla tasolla, että alkaa houkutella. Uskon, että viiden vuoden aikajänteellä SAF-kysyntä kasvaa rajusti, sen luulisi nostavan hintaakin. Onko SAF niin merkityksellinen osa Nesteen tuotantoa, että SAF-kysynnän ja hinnan kohoamisella on potentiaalia kasvattaa yhtiön liiketulosta hyvin merkittävästi?
