@Gonzalez ei tilanne toki ihan noin yksinkertainen ole mitä @Petri_Gostowski ylhäällä kirjoitti. Mun on ihan pakko tästä vähän kirjoittaa koska Petrin tekstistä tulee vähän vaikutelma että kyse olisi vain WACCin eroavaisuuksista. Tuottovaatimus on vain yksi komponentti arvonmäärityksessä ja DCF:ssäkin. Tuo yllä oleva graafi tietysti kuvastaa Inderesin tavoitehintaa eri tuottovaatimuksilla NYKYISILLÄ ENNUSTEILLA
Tavoitehinta ja kassavirtamallin lopputulema ei ihan suoralta kädeltä ole sama asia, vaikka jonkun analyysissä kassavirtamallin arvo voikin vastata tavoitehintaa. Kassavirtamalli on vain yksi väline arvonmääritykseen, mutta sen soveltuvuus vaihtelee yhtiöittäin. Meidän Neste analyysissä kassavirtamalli on käytetty menetelmä, mutta sen lopputulos ei suoraan valu tavoitehinnaksi. Eli myös tuokaan kuvaaja ei kuvaa meidän tavoitehintaa eri tuottovaatimuksilla.
En kuitenkaan missään nimessä tarkoittanut, että tavoitehintojen eron taustalla olisi vaan ja ainoastaan erotus wacc-%:ssa. En voisi tämmöistä kannanottoa tehdä, kun en ole nähnyt kaikkien kassavirtamalleja. Mutta siis kirjoitin meidän kassavirtamallista ja mitä muutos meidän kassavirtamallin wacc-%:ssa tekee mallin antamalle osakkeen arvolle.
Sen lisäksi että tuottovaatimus vaihtelee makrotilanteen ja sijoittajien sentimentin mukaan, niin tulosennusteet ne vasta tuleekin muuttumaan
En usko että ero tavoitehinnoissa tulee juurikaan WACCin kautta (kuten Petri esittää), vaan enemmän juuri tulevaisuuden kassavirtojen ennustamisen eroavaisuuksissa. Toki molemmat komponentit vaihtelee varmasti eri analyytikoilla, mutta eroa on joka tapauksessa merkittävästi ennusteissakin. Toisella analyytikolla voi siis hyvin olla ihan yhtä korkea/matala tuottovaade kuin Petrilläkin, mutta tavoitehinta olla samalla korkeampi, koska ennustaa kovempaa tuloskasvua tai korkeampaa kestävää tulostasoa terminaalivaiheessa.
Tästä oon eri mieltä - veikkaan, että erot kassavirtamallien taustalla rakentuu tasapainoisemmin molemmista eli sekä eroista ennusteissa mutta myös tuottovaateissa. Kaiken kaikkiaan näiden erot tuskin on erityisen suuria, kun tavoitehintojen vaihteluväli ei ole erityisen suuri. Poikkeuksena tuo 72 euron tavoitehinta, minkä osalta tiedän, että siellä taustalla on arvonmääritys, jossa yksi komponentti on kassavirtamalli ja sen wacc-% on 6,11 %.
Nesteen kohdalla en kuitenkaan usko, että ennusteissa on erityisen isoja eroja, kun nyt tiedetään minkä verran investoidaan Uusiutuvien tuotteiden kapasiteettiin, joista kaukaisimpana olevat on valmiita 2026 H1. Näiden nykyisten investointien lisäksi veikkaan, ettei kenelläkään ole ennusteissa samalle jaksolle muita kuin kerrottuja investointeja suuressa mittakaavassa (ja sitä kautta ei kassavirtaakaan). Mahdollista toki on, että jonkun mallissa on seuraava investointi (mitä ei ole ilmoitettu vielä) jonnekin vuosille -25-30, mutta toisaalta investointien kesto huomioiden näiden kassavirrat on aika kaukana, eikä niiden vaikutus mallin arvoon olisi siten erityisen merkittävä diskonttauksen vuoksi. Arvioin, että erot kassavirroissa keskipitkällä aikavälillä tulee etenkin Uusiutuvien tuotteiden pitkän tähtäimen myyntimarginaalin ennusteesta, mikä on yhtiön kannalta pitkällä tähtäimellä myös varsin olennainen muuttuja.
Varmaa on vain se, että tulevien vuosien kassavirrat tulee heittämään itse kullakin häränpyllyä jompaan kumpaan suuntaan ja WACC myös heiluu tässä tulevien vuosien aikana milloin minkäkin syyn takia
En ihan näin villiksi länneksi luonnehtisi kassavirtamallin muuttujia, vaikka toki yhtiökohtaisia eroja on siinä, kuinka hyvin pitkän tähtäimen muuttujia voi arvioida ja paljon oletukset niiden osalta heiluu. Wacc-% taas ei yli ajan heilu erityisen paljon - poikkeuksena nyt lähihistoria, missä on menty negatiivisista koroista merkittävästi plussan puolelle lyhyessä ajassa. Tämmöinen nyt ei ainakaan historian pohjalta arvioituna tapahdu kovinkaan usein eikä toisaalta meidän riskitön korko (tai wacc-%) suoraan seuraa riskittömän koron muutoksia. Siten en vetäisi tuommoista johtopäätöstä lähihistoriasta, joka ei tietysti ole tae tulevasta. Tuosta lopusta olen samaa mieltä, että noin käytettynä kassavirtamalli on varsin hyvä työkalu.
