@Antti_Jarvenpaa ja Neste
ja
@Antti_Jarvenpaa ja Neste
ja
Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) on marraskuussa 2023 myöntänyt Nesteelle 1,96 miljoonan euron energiainvestointituen Porvoon jalostamolle suunnitellun vihreän vedyn tuotannon lämmön talteenottoon. Perussuunnitteluvaiheessa olevan hankkeen tavoitteena on rakentaa 120 MW elektrolysaattori, joka tuottaisi vihreää vetyä jalostamon prosesseihin. Vihreän vedyn lisäksi tuotannossa syntyisi lämpöä, joka olisi mahdollista ottaa talteen. Valmius hankkeen investointipäätökselle arvioidaan saavutettavan vuoden 2024 aikana.
Energiainvestointitukea on myönnetty myös Porvoon Energialle, jonka kanssa Neste on käynnistänyt selvityksen tuotantoprosessin yhteydessä syntyvän lämmön talteenotosta ja hyödyntämisestä Porvoon kaukolämpöverkossa.
Onko tästä Preem hankkeesta tietoa että mistä meinaavat saada raaka-aineet kyseisille tuotteille? Millainen raaka-aine pohja on tällä hetkellä heillä olemassa?
Nov 28 (Reuters) - European airlines are ramping up investments and signing agreements to secure supply of sustainable aviation fuel (SAF) needed to meet targets set by the European Union aimed at curbing the aviation sector’s carbon footprint.
The adoption of alternative fuels made from bio-based materials could cut carbon emissions by up to 80% compared to conventional fuel, and is seen as a route to help the sector reach its net zero emissions goal by 2050.
On Tuesday, Virgin Atlantic will aim to highlight the importance of the alternative fuel’s use with a 100% SAF-powered flight from London to New York City.
SAF currently makes up less than 0.1% of aviation fuel used globally and costs three times as much as regular jet fuel when made from waste oils, but other versions made from green hydrogen can cost more.
Here are some deals signed by European airlines so far:
AIR FRANCE-KLM
In November, the group invested $4.7 million in DG Fuels’ SAF production plant in the U.S. state of Louisiana, a step towards its target to use SAF for 10% of its flights by 2030.
It also said on Sept. 18 it had signed a memorandum of understanding (MoU) with Austrian energy company OMV to buy more than 300,000 metric tons (100 million U.S. gallons) of SAF by 2030.
The deal was followed by an offtake agreement for OMV to supply the airline with 2,000 metric tons of SAF in 2023.
EASYJET
In September 2022, the airline signed a five-year SAF supply agreement with Q8Aviation, the jet fuel unit of Kuwait Petroleum International.
FINNAIR
In June 2022, the Finnish carrier signed a five-year deal worth $192 million with U.S.-based renewable fuel producer Gevo to buy 21,000 metric tons of SAF per year from 2027.
IAG
The owner of British Airways and Iberia in August signed an agreement to buy 14,700 metric tons of SAF in 2023 from U.S. energy firm Phillips 66 .
Microsoft was also involved in the deal as part of its efforts to cut carbon emissions of its business travel and air freight.
In November 2021, IAG and Southwest Airlines jointly agreed to buy nearly 920,000 metric tons of SAF created from woody biomass in Mississippi.
Under the deal, IAG will buy 220,000 metric tons of SAF over 10 years starting 2026, while Southwest will buy 670,000 tons over 15 years starting from the same year.
ICELANDAIR
The Icelandic carrier in March said it had signed an MoU with green hydrogen developer IdunnH2 for the use of up to 45,000 metric tons of SAF from 2028 onwards.
JET2
Britain’s Jet2 said in April it was making a “major investment” in a SAF production plant in northern England, with production expected to start in 2027.
LUFTHANSA
Germany’s flagship carrier in August signed a letter of intent on the production and supply of SAF with specialty chemicals firm HCS Group. Production in Germany is set to start in 2026 with a volume of 60,000 metric tons per year.
The carrier in 2022 strengthened its SAF partnership with OMV, which also supplies the biofuel to Austrian airlines at Vienna International Airport.
NORWEGIAN AIR
The Norwegian carrier in April partnered with a local producer of electrofuels, Norsk e-Fuel, to build a SAF production plant in the country. The plant is scheduled to be operational in 2026 and it should secure about 20% of Norwegian’s total SAF needs by 2030.
RYANAIR
The Irish airline in October purchased 500 metric tons of SAF from OMV , as part of an MoU to buy up to 160,000 tons of SAF over eight years starting from 2023.
Ryanair also signed a supply agreement with Shell in December 2022, to buy 360,000 metric tons of SAF from 2025 to 2030, a fifth of what it needs to meet its target to power 12.5% of flights with the fuel by 2030.
It has struck similar deals with Spain’s Repsol , set to supply up to 155,000 tons of SAF between 2025 and 2030, and Finland’s Neste , which powers all Ryanair’s flights at Amsterdam Airport Schiphol.
WIZZ AIR
The budget carrier said in April it would invest 5 million pounds ($6.1 million) in biofuel company Firefly, expecting to supply up to 525,000 metric tons of SAF to its British operations from 2028.
VIRGIN ATLANTIC
The British airline partnered with Neste in 2022 to acquire 2,000 metric tons of SAF.
In December last year, it agreed to buy 260,000 tons (85 million U.S. gallons) of SAF from Gevo by 2030, via a joint venture with U.S. airline Delta.
($1 = 0.8151 pounds)
(Compiled by Anna Mackenzie, Stéphanie Hamel, Marta Frąckowiak, and Andrey Sychev; Editing by Milla Nissi and Tomasz Janowski)
((anna.mackenzie@thomsonreuters.com;))
Keywords: EUROPE BIOFUELS/AIRLINES (FACTBOX)
Neste on yhdistänyt voimansa johtavan laboratoriotuotteiden valmistajan ja toimittajan Eppendorfin kanssa edistääkseen uusiutuvista raaka-aineista valmistettujen laboratoriotuotteiden kehittämistä. Strategisen kumppanuuden tuloksena on kehitetty uusiutuvista muoveista valmistettavien laboratoriotarvikkeiden tuotesarja Eppendorf Consumables BioBased. Tuotesarjan tarvikkeita, esimerkiksi näyteputket, valmistetaan Neste RE™ -tuotteesta, joka puolestaan valmistetaan uusiutuvista raaka-aineista, kuten käytetystä paistorasvasta. Uusi tuotesarja on vastuullinen vaihtoehto laboratorioille, jotka pyrkivät pienentämään hiilijalanjälkeään korvaamalla fossiilisen raakaöljyn käyttöä arvoketjussaan. Sarjan ensimmäisten tuotteiden lanseeraus edistää merkittävästi biotieteiden alan siirtymistä kohti vastuullisempaa tulevaisuutta.
Greetings from Lithuania! Happy Independence Day!
I was wondering if there is a long-term investors who use EV/FCF as the prime method for defining Neste’s fair value per share? If so, what multiplier do you use and why exactly this multiplier?
Lähde: Barrons
Uudistuvan Dieselin marginaali on paineessa valmistuskapasiteetin noustua ja nyt ylittäen kysynnän USA:ssa.
Dec. 8. 2023
Renewable diesel for trucks is catching on in the two coasts.
Renewable diesel supply has been soaring. At the start of 2023, U.S. plants could make three billion gallons annually, up from 1.75 billion in 2022 and 791 million in 2021. Italian energy company ENI  and U.S. refiner PBF Energy  opened a new Louisiana plant this year that will pump out 300 million gallons annually once it hits full capacity.
Neste varmistaa turvallisen ja jatkuvan toiminnan jalostamoillaan säännöllisillä ja suunnitelluilla määräaikaishuolloilla eli suurseisokeilla. Seuraava suurseisokki Nesteen jalostamolla Porvoossa on suunniteltu huhti-kesäkuulle 2024. Seisokin aikana Porvoon jalostamolla tehdään lakisääteisiä tarkastuksia, huoltoja ja laitteistojen perusparannuksia, joita ei voida tehdä jalostamon ollessa käynnissä. Suurseisokin arvioitu kesto on yhdeksän viikkoa.
Nesteen Kilpilahden satama ja jakeluterminaali toimivat normaalisti suurseisokin aikana ja asiakkaille toimitettavien tuotteiden jakelu jatkuu ilman keskeytyksiä.
Mikähän mahtaa olla moisen operaation tulosvaikutus? Yhtiö ei ole tainnut itse hirveästi ensi vuotta ennustaa. Myös Inderes taisi kommentoida ensi vuoden näkemyksiä “sumuisiksi”.
Edellisen suurseisokin perusteella investointi näyttää olevan ihan merkittävä.
“Jalostamon suurseisokki on merkittävä investointi turvallisuuteen, käytettävyyteen ja kilpailukykyyn. Porvoon jalostamon suurseisokin kokonaisinvestointi oli noin 630 miljoonaa euroa, josta vuoden 2021 suurseisokissa toteutui noin 330 miljoonaa euroa.”
Toivottavasti tuo näkyy tukevassa kilpailukyvyssä muutenkin kuin perusparannuksina.
No niin, nyt saatiin vahvistus tälle huoltoseisokille. Tästähän ohimennen mainittiin Q3:n yhteydessä, mikä mielestäni oli aika jännä ottaen huomioon, että Porvoon huoltoseisokkien toistuvuus näyttää nyt tiheentyneen aiemmasta tahdista. Tämä herätti ainakin minussa kummastusta ja olisin odottanut selkeämpää kommunikointia tämän osalta, koska muutos suhteessa aiempaan vaikuttaa olevan selkeä.
Mitä Q3:n jälkeen konsensuksen ennusteita kattelin, niin ainakaan niissä ei näyttänyt olleen tätä selvästi sisällä Öljytuotteissa, olettaen, että tuotemarginaalit eivät ole erittäin korkealla myös ensi vuonna ja siten paikkaa tuota seisokin aiheuttamaa tulosjättämää. Muistutuksena kuitenkin, että Uusiutuvat vastaa valtaosaa yhtiön arvosta eli ei tuossa sinänsä suurta dramatiikkaa ole.
Tulosvaikutus on sinällään tässä osin laskennallinen, kun toisaalta tulee kuluja, mutta valtaosa tulosvaikutuksesta tulee menetetyistä tuotanto- ja sitä kautta myyntivolyymeista. Riippuen siitä millaista marginaaliolettamaa käyttää, saa erilaisia tulosvaikutuksia. Investointeja ja sitä kautta kassavirtavaikutusta tuosta tulee myös, mutta ottaen huomioon kapasiteetti-investoinnit niin konsernitason muutenkin merkittäviä investointeja toi nyt ei varmastikaan huomattavasti heilauta. Pyrin tämän vaikutuksia huomioimaan ennusteissani jo Q3:n yhteydessä, mutta tarkennetaan niitä tarvittaessa ajan myötä.
Nesteen Kilpilahden satama ja jakeluterminaali toimivat normaalisti suurseisokin aikana ja asiakkaille toimitettavien tuotteiden jakelu jatkuu ilman keskeytyksiä.Eikö tuo tarkoita , että myyntiin ei tule tulosvaikutusta.
Jos mietit tuotannon näkökulmasta, niin on selvää, että se katkeaa. Tämä sitten vaikuttaa siihen paljon voidaan myydä esim. Q1-Q3 aikana. Varastoilla tuon vaikutusta voidaan tasata ja mahdollistaa katkeamattomuus, mutta ei se tuotannon menetystä poista.
Transport and enviroment uutta tutkimusta biopolttoaineista ja niiden vihreydestä. Oikeastaan lack there off. Iso osa palmuöljysta on korvattu “viherpestyllä” palmuöljyllä tai POME ja PFAD.
Yksi syy miksi välillä tykkään rummuttaa palmuöljystä ja ILUC jne laskelmista Nesteeseen riippuen on regulaatio riski, tämän riskin toteutuminen voisi aiheuttaa isoja muutoksia toimitusketjuun ja kannattavuuteen.
Tästä vähän eri mieltä. Varastot on olemassa siksi että toimitusvarmuus on taattu. Tuotantoa voidaan ajaa sisään kovemmallakin kapasiteetilla ennakkoon, jotta voidaan kasvattaa varastoa väliaikaisesti juuri tälläisten tilanteiden takia. Ei se ole välttämättä pois tuloksesta. Toki se näkyy tilastoissa negatiivisena, mutta tasaantuu vuoden kuluessa loppuviivan summaa katsoessa.
Tämä on toki totta ja nyt kun kysyntä ei ole huipussaan niin varmaan voidaan ajella enemmän varastoon tavaraa. Tämän ansiosta tuon tuotannon katkeamisen menetyksen vaikutusta voidaan minimoida. Eli ei varsinaisesti olla eri mieltä tästä
Porvoossahan tuotetaan myös “uusiutuvia” - koskeeko huoltoseisokki myös sitä yksikköä, vai pelkästään perinteistä öljynjalostusta?
Ymmärtääkseni kyllä koskee. Toki Uusiutuvissa tuota volyymijättämää on helpompi kompensoida laajemmalla tuotantopaletilla ja sitten on tulossa volyymikasvua Singaporen kautta, kun se oletettavasti saadaan ylösajettua. Joten Uusiutuvien kohdalla puhutaan kokonaisuudessaan varmastikin pienestä vaikutuksesta kokonaiskuvassa.
Koskee kumpaakin yksikköä.
Komponentteja valmistuksiin on varastoissa X määrä, joista valmistetaan tuotteita kysynnän mukaan seisakin aikana. Huollon aikataulun pitäminen toki tärkeä sen kannalta että saadaan kerrytettyä taas komponentteja käytettyjen tilalle.
Olisi aika mälsää huomata että koko toimiala on mätä. Tuossa heitettiin varjo ainakin Kiinan tuonnin ylle (ehkä myös koko Aasian tuonnin) mikä käytännössä kai tarkoittaisi että ainoa eettinen raaka-aine löytyisi länsimaisista ravintolaketjuista.
Kuka Espanjassa imee noin paljon kiinalaista paistorasvaa tai mitä se nyt sitten onkaan? Loppuukohan Aasiassa edullinen katuruokailu pian kun Eurooppa vie kaiken chinese gutter oilin? Vai ylituottaako Malesia ja Indonesia palmuöljyä ja sitten kiinalaiset myyvät sen Eurooppaan?