Nextimin osakkeella takana vuoden huikein viikko, +94,77% nousua 
Tutustuin firmaan ja ostin oman pienen arvan tähän. Toki pieni pelko persiissä, että olen jo myöhässä, jos hyvät uutiset eivät jatkukaan. Mahdollisuudet ovat kuitenkin akuuteinta riskiä korkeammat tällä hetkellä.
Ovat painaneet matkan varrella osakettaan kiitettävästi rahan saamiseksi, josta päivän osakkeen hinnalla markkina-arvo nyt 26 miljoonaa. Se on vähän enemmän kuin olisin arvannut.
Huikeaahan tämä meno on. Varsinaista syytä “ilmiölle” mahtaako moni tietää, siis oikeasti tietää. Nyt ei riitä motivaatio lähteä spekuloimaan näitä mahdollisia syitä, mutta sanottakoon, että varsinaisesti liiketoimien kehittyminen (erityisesti laitetoimitukset) ei kyllä selitä nopeaa kurssinousua. Toisaalta asiaa voi katsoa myös siltä kannalta, että aiemmin (puhutaan vaikkapa keväästä 2019 lähtien aina koronaongelmiin asti) Nexstimille ei annettu mielestäni riittävästi arvoa potentiaaliinsa nähden.
Ja koronaongelmien alettua loogisesti tietenkin annettiin arvoa vielä vähemmän, siis oikeutetustikin. Sai keväällä joka tapauksessa ihmetellä/harmitella, että Helsingin pörssin kaikkien firmojen markkina-arvoissa Nexstim kamppaili viimeisestä paikasta tasapäisesti muistaakseni Piipon ja Rush Factoryn kanssa. Nyt sentään ollaan sijalla 130/160 pörssiarvossa.
Oikeastaan lähdin kirjoittamaan juuri tuon eka asian takia, että mielestäni uusien sijoittajien ei kannata antaa kurssinousun hämätä sitä, että liiketoiminta ei kukassaan vielä ole ja vähän tökkii laitetoimitukset koronan takia. Lisäksi rahoituskierros on tulossa, minkä muotoa emme vielä tiedä. Toisaalta löytyy etenkin spekulatiivisesti hyvätkin perusteet, että firma on pian tai parin vuoden päästä kovastikin nykyistä arvokkaampi. Ja toisaalta mitä tietää se taho tai tahot, jotka ovat keränneet suuren määrän osakkeita ilmeisen määrätietoisesti? (En ole seurannut edes välittäjätilastoja asian suhteen, mielelläni luen kyllä, jos joku on seurannut ja haluaa kertoa.) Ja tämä spekulatiivinen aspekti on varsin aktuelli ihan jo Nexstimin ilmoittamien strategisten tavoitteiden takia.
Ja onko 26 miljoonaa (29,5 katsomallani listalla) kallis vai halpa, aika näyttää. Itse en ylipainoa uskalla pitää, mutta en luopuakaan aio.
Moi kaikki! Olen uusi täällä ketjussa ja vasta ottanut Nexstimin seurantaan. Oletteko minkä verran katselleet noita kilpailijoita, esim. Brainsway (Nasdaq: BWAY), Neuronetics (Nasdaq: STIM), Deymed jne. Mikä on Nexstimin kilpailuetu suhteessa muihin vastaavan teknologian kaupallistaneisiin firmoihin, osaatteko kertoa? Pikakelauksella näyttää siltä, että kaikissa on ollut sama trendi - IPO:n jälkeen iso osa arvosta on huvennut.
Käsittääkseni Nexstimin kilpailuetu on sen patentit navigoinnissa eli TMS pystytään kohdentamaan kilpailijoita tarkemmin ja näin saadaan parempi teho
Aika tiukkaan kanavaan kurssi puristui perjantaina. Rationaalisesti? vähän alle ainoan targetin, joka on siis Trinity Deltan. Jatkosuuntaan voidaan saada ruotsalaispainotteista painetta loka- ja marraskuun Redeye-presentaatioista? Toki Nexstimin tiedotteistakin koskien liikevaihtoa, H1 ainakin meni hyvin tai ainakin paremmin kuin aiempi. Mikään TMS-firma ei ole voitollinen ilmeisesti vielä. Vallihaudoista oli kyselyä, kuinkahan laaja on tuo patenttien antama suoja? Jos se olisi täysin navigaatioprosessin kattava, olisi merkittävä, voisiko olla? Työn alla olevat vaikea-asteista eli severe masennusta koskevat tutkimukset ovat tärkeitä ja mikäli niistä saadaan positiivista dataa, ollaan Nexstimissä varsin ”on the money” monessa merkityksessä. TMS:lle etsitään ja löydetään uusiakin käyttöaiheita jatkuvasti ja soveltamiskenttä näyttää tulevina vuosina laajalta.
Perjantain kauppatiedot kertovat, että Lago häärää HEL-STO-välillä, vastaava määrä aina toiseen suuntaan. NOrdNetiläiset vastaavat ostoista, kertooko tämä siitä, että parhaiten hereillä olevat yksityisijoittajat varmistelevat asemiaan tai pelipaikkoja? Netto-ostot euroja, Ostot kpl.
Tappiotahan kaikki USAn kasvavilla masennusmarkkinoilla toimivat TMS-firmat ovat tehneet. En itse näitä firmoja seuraa, eli sopii päivittää tietoja, jos joku haluaa. Yritän tähän hahmottaa Nexstimin kilpailuetua siten kuin itse näen, välttäen teknisyyttä enkä myöskään hae täsmällisiä referenssejä, jotta ei menisi turhan raskaaksi juttu. (Ja palstalta löytynee kirjoittaja, joka halutessaan voi tuoda tekniset ja tieteelliset täsmällisyydet mukaan, ja samalla sisältöni täydentää tai tai kertoa asiaa toisesta näkökulmasta. 
Lähtökohta tekniselle kilpailuedulle verrattuna pelkkään TMSsään on tietenkin navigointi. Patenttien kannalta viittaan ehkä parin vuoden takaiseen Mikon esitykseen (silloin vielä talousjohtaja), jossa kyselyosuudessa hän vastasi asiaa kertoen, että joiltain kohdin on patentoitu ja joiltain kohdin ei ole mielekästä ollut patentoida (olisiko algoritmejä ollut). Ja Mikko kuvaili patenttia tyllin “kohtalaisen vahvaksi”. Itse en kauhean huolissani patentista tai tämän spesifisen tekniikan käytöstä navigointiin TMSssä olisi kauhean huolissani, ja tällä vetoa siihen, että markkinoille pääsy olisi kovin vaikeaa isolle toimijallekin ja veisi vuosia. En muista oliko esitys suomeksi vai englanniksi, karkea veikkaus olisi, että Ruotsissa pidetty esitys englanniksi syksyllä 2018. Oli ennen omaa aikaani firman kanssa, niin en hahmota hyvin.
Navigointiin liittyy kilpailuaseman kannalta luonnollisesti myös se, että navigointiin käytetään myös muita menetelmiä. Nexstimin kanta on tietenkin se, että heidän menetelmänsä on paras, ja tässä ei omasta mielestäni ole ainakaan täysin väärässä. Ehkäpä firma pikemminkin voi olla täysin oikeassa, erityisesti tietynlaiseen käyttöön. (En ole alan spesialisti ja lisäksi olen omistaja, niin oma mielipiteeni ei paina tuossa kysymyksessä kovasti.)
Edelleen eri TMS-tekniikoihin liittyen yksi ERITTÄIN tärkeä seikka on tämä kiihdytetty hoitoprotokolla, joka lienee tulevaisuutta TMS-hoidoissa. Keväällä varmistui, että Nexstim pääsi Stanfordin tutkimuksiin mukaan, vaikka vuosi alkoi vielä isomman yhteistyön peruuntumisella (yliopiston saamiin isoihin apurahoihin liittyen). Plus Nexstim aloitti omiaankin kiihdytetyn protokolla tutkimuksia Suomessa viime viikkoina. Ja tässä asiassa on huomattavaa se, että kaikki TMS-tekniikat eivät tähän kiihdytettyyn protokollaan sovellu. Käsittääkseni Nexstimin kanssa tällä hetkellä siinä kilpailee vain MagVenturen laite. Itselleni on epävarmaa, pääseekö lopulta joku muukin valmistaja mukaan, mutta keväällä kyllä puhelimessa Mikko taisi käyttää ilmaisua “muut tekniikat kuin näillä kahdella eivät kykene” tms, sori, jos satun viittaamaan epätarkasti häntä. FDA lupa ainakin taitaa olla nyt vain näillä kahdella. Ja Mikko sanoi, että firmassa olivat silloin keväällä tosi innoissaan, kun Stanford oli tuoreeltaan lisänneet (Clinical trials -sivustolla näkyvissä tutkimuksissa) SmartFocusin toiseksi mahdollisiksi laitteeksi, ja ehkäpä jopa keulimassa kilpailijan ohi jossain määrin (oma tulkinta tämä loppuosa vain).
Tietenkin kilpailuasemaan liittyy muutakin kuin tekniikkaa. Diagnoosilaitteissa lähtökohtaisesti tilanne on sikäli hyvä, että huippusairaaloilla on monella laite aktiivisessa käytössä. Ja toisaalta käyttö on varmaankin laajenemassa, myös indikaatioiden suhteen. Toki tämä kehitys on hidasta ja nähtäväksi oikeasti jää.
Diagnoosilaitteissakin haasteita on. USAssa suurin ongelma on, että SmartFocus oli jonkun verran myöhässä kilpailijoihin nähden. Pieniin uusiin TMS-keskuksiin on enemmistö laitteista toimitettu. Ehkä näille firmoille on suhteessa suurempi etu, että voivat mainostaa “parasta” laitetta? Lisäksi pari isojen ketjujen laitetoimittajien monopolia/duopolia on onnistuttu murtamaan, mutta pystyvätkö isommat toimittajat polkemaan hintoja, en tiedä. Nähtäväksi ylipäätään jää, miten laitteita menee, kun juuri nyt markkinointi USAssa on terapialaitteille minimaalista.
Bisnes on vaikeaa, millä on tietenkin se hyväkin vaikutus, ettei alalle enää ole helppoa tulla uutena.
Kilpailuasetelmaa voisi tarkastella muiltakin suunnilta sekä eri tavalla myös. Toivottavasti tainuska saat jotain iloa tästä!
Tulevaisuuden potentiaalisista käyttöaiheista puheen ollen, tuore esitys HUS:n neurologitutkijan pitämänä selkäydinvammojen kuntoutuksesta, jossa Nexstimin navigoidulla TMS:llä on tärkeä osa. Suurin osa selkäydinvammoista (selkäydinkanavan kasvaimet, kolarit, pohjaan sukellukset mm) eli ne, joissa jotakin yhteyttä raajan ja aivojen välille on jäänyt, soveltuisivat tähän hoitoon. Tavoitteena on lisätä halvaantuneen pärjäämistä arjessa ja toimintakyvyttömyyshän on todella kallista vakuutusyhtiöille ja yhteiskunnalle. Näyttöä on jo menetelmän toimimisesta, isompi tutkimus valmistuu 1-1.5 vuodessa. Vielä ei ole FDA- eikä CE- hyväksyntää Nexstimin laitteella tähän käyttötarkoitukseen.
https://nexstim.com/research/nexstim-podium/
PAS=ääreishermon stimulointi sähkövirralla + nTMS
MMT ei tässä tarkoita rahoitusteoriaa vaan lihaksen kykyä vastustaa painovoimaa
Kiitos kovasti seikkaperäisestä pohdinnasta! Selvittelin itsekin näitä taustoja ja keskustelin firmasta myös neurokirurgituttavani kanssa, kun toivoin nimenomaan kliinikon näkemystä tämänhetkisistä ja mahdollisesti uusistakin käyttöindikaatioista. Hänen näkemyksensä oli se, että Nexstim tarvitsisi jonkun hyvän kliinisen käyttökohteen ollakseen hyvä sijoitus. Hmm. Jään vielä seuraamaan ja pohtimaan ja toivon tietenkin sekä firmalle että omistajille kaikkea hyvää!!
Komppaan VK001 tulevien rahoituskierrosten osalta. Itse olen mieltänyt yhtiön tarvitsevan pari-kolme osakeantia, ennen kuin voi odottaa yhtiön tuloksen pääsevän jonkin verran pinnan päälle ja kassavirta olisi positiivinen. Mielestäni yhtiön rahoitus on omistajien ja mahdollisten pääomasijoittajien varassa. Pankkirahoituksesta ei kannata haaveilla, ennen kuin yhtiön kassavirta on positiivinen. Siihen on vielä matkaa.
Keskeisintä on edelleen saada liikevaihtoa lisättyä ja se ei onnistu ilman uusia anteja. Niitä tulee ensi vuonna ja seuraavana ja kenties vielä 2022. Mutta kaksi antikierrosta tulee varmasti. Ja siihen olen itse varautunut. Viime päivien kurssikehitys luo pohjaa seuraavana annin onnistumiselle.
Mitenkä muu jäsenistö näkee yhtiön rahoituksen lähteet ja miten pitkälle oma kantti kestää?
Hyvä on esim. laitteiden käyttäjien/ammattilaisten kanssa jutella ja kuulla näkemyksiä. Itsekin kesällä lyhyesti juttelin oman neurokirurgituttavani kanssa laitteesta. En tahtonut tuoda sijoitusnäkemystä esille (itseni takia), niin jätin kyselemättä enempää kuultuani kommentin, että “SmartFocus on tosi hyvä laite”, mikä asia tässä vain kuriositeettina mainittakoon.
Parilla tavalla voi haastaa tuota sinulle kerrottua näkemystä, että nykyiset indikaatiot eivät riitä Nexstimille ollakseen hyvä sijoitus vaan tulisi saada uusia indikaatioita lisäksi: Ensinnäkin käsittääkseni TMS-hoito sekä masennukseen että kipuun ovat varsin riittäviä markkinapotentiaaliltaan Nexstimin kokoluokan firmalle, ja nimenomaan kun on hyvä laite. (Tästä potentiaalista voi lukea vaikka TDn analyyseistä.) Tässä potentiaalissa erityisesti korostuu sen kiihdytetyn protokollan potentiaali. Ja toisekseen uusien indikaatioiden tuominen vie aikaa ja rahaa, eli vaikka ne uudet potentiaalit indikaatiot ovat lupaavia asioita Nexstimille, ehkä sijoitusmielessä niiden arvo lähitulevaisuudessa ei korostu niin paljoa kuin nykyisten indikaatioiden. Ja lisäksi oikeastaan molempiin mainitsemiini "haaste"seikkoihin liittyy sekin asia, että myös nykyiset indikaatiot ovat osin vasta tulossa markkinoille eli niitäkin osin joudutaan odottelemaan. Esim. kivun hoitoon FDAta en odota ainakaan pariin vuoteen, ja tuon korostamani kiihdytetyn protokollan läpilyönti eri asioissa vienee myös vuosia kaikkialla. Siten ne uudet indikaatiot varmaan helposti voisivat jäädä “jonoon” kun akuutimpaa kehittämistäkin vielä olisi. (Toki tilanne ei välttämättä näin ehdoton olisi.)
Mutta joo, itsellä on erilaiset perustelut, mutta itsekin kyllä haluan varovasti varoitella mahdollisia uusia sijoittajia. Kuten usein olen maininnut, niin liiketoimet vähän tökkivät koronan takia ja kuten tässäkin viestissä epäsuorasti tulee esiin, esim. nämä potentiaalit uudet protokollat nekin vielä vaativat näyttöä. Ja tietenkin rahoitusjutut ym.
Eli potentiaalin sekä havaitun ja oletetun kehityksen tasapainoilua on tämä Nexstimin arvostus. Markkinatoimijoilla on tietenkin omat näkemyksensä pörssiarvosta tai myymisestä/ostamisestä. Ja tällä kokonaisuudella mennään.
@Leminesko Vaihtoehtoja rahoitusratkaisulle on tietenkin useita. Me piensijoittajat emme tietenkään voi kuin arvailla asiaa. Omat arvailuni menevät ehkä seuraavilla poluilla (ja pieleen menevät arvailut varmasti): Venture Capital, tämän vuoden loppuosa, kerralla isompi summa ja osuus. Onko rahoituksen yhteydessä mukana jotain strategista juttua, en tiedä. Ja pääsemmekö itse mukaan, en osaa arvailla.
Nexstimin tulevaisuusikkuna on jo enemmän kuin raollaan eikä ole näillä näkymin paukahtamassa kiinni. Lupaavia näyttöjä on jo, ja horisontissa häämöttää tieteellisten tutkimusten esiin nostamia uusia, entistä edistyksellisempiä innovaatioita. Aion ehdottomasti pysyä kyydissä! 
Nyt kyllä kannattaisi Nexstimin kohottaa profiiliaan vähän enemmän täällä kotimaassakin! Vaikka lähettämällä joku näissä TMS- ja PAS-hommissa meritoitunut TUTKIJA omassa persoonassaan esitelmöimään aivostimulaation ihmeistä Tulevaisuudentutkijoiden seuraan Tieteiden talolle heidän kuukausikokouksissaan. Aihe tulee olemaan heille mitä kiinnostavin, ja tarjous varmaan otetaan ilolla vastaan. Futurologien sosiaalisissa verkostoissa TMS ja PAS saisivat varmaan hyödyllistä nostetta tulevaisuuteen viittaavana terveysteknologisten innovaatioiden ryppäänä. “There is lots of space above… and at the bottom”, kuten eräs kuuluisa tutkija sanoi… 
Sopii myös tähän sijoitushommaan! 
Aiheen tähän ehdotukseen sain viime perjantain “Puoli seitsemän” -ohjelmasta (TV1). Vieraana oli julkisuudessa hyvin tunnettu futurologi Elina Hiltunen, joka oli sairastunut pahaan masennukseen ensin väitöskirjaansa tehdessään, sitten useamman kerran myös myöhemmin (kuulostaa bipolaariselta!?). Oli kyllä sitten saanut onnistuneen täsmälääkityksen, jota nyt nauttii loppuelämänsä.
On myös kirjoittanut kirjan, olikohan se nimi nyt “Masennuksesta voi selvitä” tai jotain sinne päin… Nostin päätäni, kun hän alkoi kertoa tasavirtasähköhoidosta, elektrodeista ja piposta päässään. (Siis selvästi SOOMA Medical -tuotteesta, vaikkei nimeä maininnutkaan(!). Tuntui olevan tuotteelle hyvin myönteinen, vaikka onnistunut täsmälääkitys siinä vaiheessa vetikin pitemmän korren.
Nyt kyllä ihmettelen, ettei kuuluisa tulevaisuudentutkija, joka potee/poti vaikeaa masennusta, tiedä mitään nTMS:stä!! 
Eivät sitten varmaan ne muutkaan “futuristit” ja tulevaisuusfilosofit, jotka yhteiskuntaa erilaisilla “uhka-mahdollisuus”-skenaarioillaan valistavat. Outoa kerrassaan! Mutta se korjataan, vai mitä! 
Eduskunnassa on samaten Tulevaisuusvaliokunta. Kansanedustajatkin - ainakin heistä valppaimmat! - ovat kiinnostuneita innovaatioista, joilla Suomi visioi ja rakentaa tulevaisuutta. “SmartFocus” ja muut älykkäät hoitomenetelmät ovat osa suurta nousevaa trendiä, se on selvä! Osa kansakunnan terveyspolitiikkaa. Vaikka kasvomaskit vievätkin nyt kaiken ilma- ja puhetilan, LOL…
Isoja asioita tapahtuu kaikessa hiljaisuudessa, poissa julkisuuden pyörteistä. On hyvin innostavaa seurata näitä PAS-hankkeita, jotka kylläkin ovat huippututkimusta, mutta laajuudessaan ja kalleudessaan vuosikausien projekteja. Hyvä että Nexstim keikkuu osallisena mukana. Kärsivällisyyttä se vaatii. Mutta palkinto uskottavasti tulee olemaan kaiken sen ajan, rahan ja vaivan arvoinen. Näin vakaasti uskon. Kun katson sinne horisonttiin ja horisontin taakse…
Laitan tähän mukaan hyviä uutisia PAS-tutkijaporukan saavutuksista. On se kuulkaas jotakin, kun onnettomuudessa halvaantunut nelikymppinen jäbä nousee pyörätuolistaan, ottaa askelen, sitten toisenkin - koska huomaa pysyvänsä pystyssä(!) - sitten lähteekin jo kävelemään rollaattorin avulla. Mutta kävelemään kuitenkin. Tässä mukava juttu:
Tässä alan ammattijulkaisun tarjoama selostus Shulgan porukan saavutuksesta eli sama tieteen täsmäkielellä:
https://www.nature.com/articles/s41394-020-0320-7
Jos joku on kiinnostunut PAS:in ideasta, niin tässä oiva Wiki-artikkeli kanadalaisen neuropsykologin Donald Hebbin teoriasta tai postulaatista, jonka hän julkaisi 1949. Se on yhtäkuin syntysanat neuronien sähköiseen stimulaatioon!
en.wikipedia.org/wiki/Hebbian_theory
Ajatuksena se on aivan samanlainen kuin rautatien rakentaminen mantereen poikki. Rakentaminen, tunnnelien puhkominen, siltojen rakentaminen yms. aloitetaan molemmista päistä yhtä aikaa. Sitten lasketaan ja toivotaan, että rata ja sen rakentajat kohtaavat toisensa juuri oikeassa paikassa(!).
Mieleeni muistuu lähihistoriasta huikea esimerkki: Baikal-Amurin rata eli BAM, 3500 kilometriä poikki Etelä-Siperian, joka Leonid Brezhnevin käskystä piti rakennutettaman viidessä vuodessa, suojaksi Kiinan uhkaa vastaan Trans-Siperia -radan pohjoispuolelle.
Urhea nuoriso ryntäsi Siperiaan rataa rakentamaan. Työ alkoi 1974… Sitä kesti ja kesti, viiden vuoden sijasta rapiat 17 vuotta. Mutta rata valmistui ja kohtasikin ihan oikeassa paikassa. Komsomol-nuorison riemu oli suurta ja juhlat ennennnäkemättömän komeat. Oli luvattu kultaiset kiskot, joilla BAM:in puoliskot yhdistettäisiin. Ne saatiinkiin ja kamerat räpsyivät. Spektaakkeli kasvoi: Tehtiin elokuvia ja lauluja vapaaehtoisen nuorison uljaasta saavutuksesta.
Mutta sitten: Jokin lässähti. Ne kuuluisat kultaiset kiskot olivatkin vain värjättyjä tavallisia rautatiekiskoja. Väri rapisi pois, ja vielä samana vuonna 1991 koko NL romahti.
Tällaista tapahtuu myös kun ihminen saa selkäydinvamman ja halvaantuu. PAS on yhtä kuin ne kultaiset kiskot, jossa katkenneet hermoradat löytävät toisensa onnekkaasti. Tämä ei ole itsestään selvää. Ratoja on hyvin monta ja pitää valita niistä muutama.
Ylhäältä aivokuorelle tulee magneeettistimulaatio, alhaalta jäseneen tai jäseniin sähköstimulaatio. AJOITUS on kriittinen ja liikkuu millisekunneissa, jotta saadaan se tavoiteltu LTP (pitkäaikainen potentiaatio). Ilman oikeata ajoitusta stimulaation tahdistuksessa koko homma lässähtää.
Tämä lienee suurin haaste koko halvaustutkimuksessa. Tutkimus myös on senlaatuista, että siinä ei oikein voi halpoja rottakokeita tehdä, rotat kun ovat vikkeliä.
Ihmistutkimus on vaativaa ja vie paljon aikaa ja varoja. Tuloksetkin voivat olla ristiriitaisia. Sijoittajan kannattaa laskea, kuinka paljon voi pahimmillaan hävitä. Muistakaa BAM ja kultaiset kiskot! 
Todella kaukaa haettua, mutta tulipa mieleen juttua lukiessa, että voisiko Nexstimin vempeleillä olla käyttöä koronan neurologisten jälkioireiden hoidossa 
Sitten, kun koronaviruksen aiheuttamien aivo-ongelmien luonne ymmärretään paremmin, voisi spekuloida hoitojakin paremmin. Ongelma voi olla infektio eli viruksen aiheuttama hermosolutuho, inflammaatio eli elimistön yleinen tulehdusreaktio, joka häiritsee aivosolujen toimintaa tai sitten pitkään jatkuneen stressitilan/vakavan sairauden aiheuttama ylikuormitus ja siihen liittyvä aivojen väsyminen. Kahteen ensimmäiseen ei TMS taida auttaa, jälkimmäiseen voisi auttaa. Tuossa artikkelissa puhutaan aivosumusta, jota on kuvattu neurologisissa sairauksissa tai pitkittyneissä stressitiloissa reaktiona fyysiseen tai psyykkiseen stressiin. Siihen liittyvään masennukseen on hyvä näyttö TMS:n tehosta. Siihen liittyviin kognitiivisiin ongelmiin ei taida olla näyttöä vielä, tasavirtastimulaatioista esim. Parkinsonin taudin kognitiivisiin ongelmiin on tason B näyttö eli todennäköisesti tehokas. Hoidon mekanismit ovat pitkälti samoja eli todennäköisesti myös TMS toimii. Näissä Nexstim joutuu olemaan ikävän realistinen tieteellisessä mielessä eli jos hoitoa ei ole tutkittu RCT eli randomised controlled trial- tasolla ei hoitoa saa markkinoida lääketieteellisenä. Tutkittavat pitää satunnaistaa eli esim joka toinen saa hoidon ja joka toinen saa samalta näyttävän hoidon, mutta magneettikenttää eli kela synnytäkään. Joukon pitää olla niin suuri, ettei tulosta voi sattumalla selittää.
Jonkinlainen tutkimaton Graalin malja aivokuori ja sieltä lähtevät yhteydet syvempiin aivojen osiin on. Jos motorisen aivokuorin stimulointi saa sormet vipattamaan, etuaivokuoren stimulointi mielialan kohoamaan ja kognition paranemaan masentuneella, mitä kaikkea muuta löydetäänkään?
Eilen oli normaali kurssinkorjauspäivä rajun nousun jälkeen, kuka myi ja kuka osti?
Suomessa netto-ostoista vastasi edelleen NON, kuvasta leikkautui nettomyyjä LAGO.
Tukholman päässä netto-ostajana…LAGO. Myyjänä isot ruotsalaisvälittäjät, kotiuttivat lyhyen tähtäimen? voittojaan. Ehkä näistä ei nyt enempää. Jos mysteeriostajia näkyy, laittakaa tietoa.
Autocorrectina itselleni, aiemmin kirjoitin Trinity Deltan asettamasta targetista, mutta kyse ei ole siis targetista kuten Inderes ”kurssi/firman arvo 12 kk kuluttua”, vaan Trinity arvioi Nexstimin valuaation olevan NYT (elokuu 2020) 32,2 miljoonaa € eli 0,07 €/osake. Valuaatiossa toki arvioidaan tulevaa liiketoimintaa myös.
Rahoituksen tarpeestakin tuossa puhutaan, useita vaihtoehtoja on haussa, mm. strateginen kumppanuus ilman osakkeiden laimentumisvaikutusta (osa autonomiasta voi tietty mennä). Laimentumistahan kaikki pelkäävät. Päinvastainen esimerkki olisi kyllä ruotsalainen Smart Eye, joka myös vielä tappiollisena firmana kyykkäsi juuri muutaman prosentin, mutta nousi nyt parikymmentä. Kunhan rahoittaja/kumppani on oikea, voi osakkeen arvo nopeasti noustakin.
Rahoitusodotusten värjyessä ilmassa on syytä hieman hehkuttaa Nexstimin SmartFocus TMS -teknologian olennaista panosta Meilahden BioMag-laboratorion PAS-tutkimuksessa, joka mielestäni on riemuvoitto tekijöilleen.
Potilas itse oli lähestulkoon tuomittu toivottomaksi ja kuntoutuskin hyödyttömänä lopetettu. Joukko neurotutkijoita päätti kokeilla tutkittua mutta käytännössä vielä testaamatonta PAS-menetelmää eli rinnakkaista magneetti- ja sähköstimulaatiota jäljellä olevien hermoyhteyksien vahvistamiseksi.
Koe onnistui. Halvaantunut nousi pyörätuolistaan ja kävelee! Tämä on lähes uskomatonta, koska PAS-terapia aloitettiin potilaan kannalta niin myöhään - reippaasti yli vuosi trauman jälkeen, jolloin lihastoimintaa ylläpitävä hermotuho on jo melkoinen. Mutta ei näköjään aivan peruuttamaton! 
Seuraavassa PAS-tutkimushanketta tukeneen säätiön uutinen merkittävästä onnistumisesta ja tulevasta laajemmasta kliinisestä tutkimuksesta, joka mahdollisena uutena terapiamuotona toisi toivoa maailman selkäydinvammaisille. Kuvassa näkyy iloinen tutkijaryhmä, keskellä hankkeen johtaja Anastasia Shulga:
Anastasian takana on kaksi silmälasipäistä herraa. En ole ihan varma, kumpi heistä on Andrei Rodionov, joka kesäkuusssa väitteli aiheesta Helsingin yliopistossa. Luultavasti tuo ruutupaitainen…?!
“LONG-TERM PAIRED ASSOCIATIVE STIMULATION FOR RESTORATION OF MOTOR FUNCTION AFTER SPINAL CORD INJURY” on työn otsikko. Näin tieto kiirii myös tiedemaailmalle ja traumasairaaloihin ympäri maailman. Ja Nexstim huomataan isosti!
Miten niin “isosti”? No, onhan se isoa, kun PAS ja sen mukana SmartFocus TMS pääsee miljardöörikerhoon kuuluvan Dietrich Mateschitzin, itävaltalaisen RED BULL-tuotemerkin omistajan siipien suojaan. “Red Bull antaa siivet!”
Formulatallien, urheilujoukkueiden ja monien menestyvien yhtiöittensä oheen hän perusti ystävänsä, itävaltalaisen motocross-maailmanmestarin kanssa, jonka poika oli halvaantunut onnettomuudessa, hyväntekeväisyyssäätiön nimeltä “Wings for Life”. Säätiön medianäkyvyys on melkoinen, koska sillä on entisiä urheilutähtiä “hyväntahdonlähettiläinä”, mm. Andi Goldberger, muistattehan tuon 1990-luvun loistokkaan mäkihyppääjän, joka muuten vieläkin näkyy koehyppääjänä maailmancup-kisoissa…
On varmaa, että sponsoria etsivien jono on pitkä myös “Wings for Life” -oven luona. On siis melkoinen etuoikeus saada rahoitus kaksivuotiseen tutkimukseen ja optiolla vielä kolmanteenkin, jos tarvitaan!
Luultavasti tarvitaan. Sillä tutkittavien potilaiden tarpeellisen määrän löytäminen Suomesta voi olla vaikeaa, koska tavoitteena on että traumasta olisi mahdollisimman vähän aikaa, siis käytännössä jotain 1-4 kk (= subacute stage). Tällöin tutkimus onnistuessaan olisi vaikuttava ja voisi ilman vaikeuksia tulla nopeasti hyväksytyksi kliiniseen käyttöön kaikkialla, missä selkäydinvammoja hoidetaan.
Viivyttely PAS-hoitoon pääsyssä tarkoittaa sitä, että synapsi yksi toisensa jälkeen pistää lapun luukulle ja ilmoittaa “Tämä asema lopettaa toimintansa”. Tahti kiihtyy. Ja kun viimeinen valo sammuu ja tie on pimeä, mikään stimulaatio ei enää auta. Halvaantunut jää tuoliinsa tai sänkyynsä, ehkä pillillä tietokonetta näppäilemään… Se on järkyttävää ja surullista. 
Tutkimus on noteerattu maailmalla. Tässä arvostettu ammattilehti Lontoosta haastattelee Anastasia Shulgaa:
nrtimes.co.uk/stimulation-therapy-helps-man-walk-again-in-world-first/
Lukekaa erityisen huolellisesti kaksi viimeistä kappaletta. Niitä kannattaakin hehkuttaa! Viesti maailmalle on:
“TMS is getting more and more popular, well-known and available…”
Toivottavasti rahoittajat-in-spe myös huomaavat ja osaavat laskea tulevaisuuden prospekteja oikein!
Tuo viimeinen artikkeli löytyy myös Suomeksi mm. täältä:
Taisi olla myös Tekniikanmaailmassakin.
Muistutuksena aiemmin nostetuista Redeye-presentaatioista:
https://www.redeye.se/events/794191/diagnostics
Huomenna keskiviikkona siis ilmeisesti ainakin NBS-teknologiasta, Eli turvallisemmasta leikkaamisesta kiinnostuneille neurokirurgeille ja sädehoidon kohdistamisesta syöpähoidoissa.
Redeye Diagnostics
OCTOBER 21 2020
10:00-14:00 (sivusto ilmoittanee Suomen ajassa)
För fjärde gången arrangerar Redeye ett event inom temat Diagnostics.
Vi har samlat ett flertal högintressanta bolag inom Diagnostics som kommer att presentera sina verksamheter och varför det är intressant.
09.00 Introduktion Redeye
09.05 Biovica
09.25 NeoDynamics
09.45 Nexstim (lienee Ruotsin aikaa eli meille 10.45)
10.05 Q-linea
10.25 Arocell
10.45 Lumito
11.05 Calmark
ASK A QUESTION
Tuossa on vielä aktiivisena kysymysloota, tehkää etukäteen firmalle julkisia ikäviä/mukavia kysymyksiä!
Esitykset on voinut katsoa tallenteinakin.
Hyvä esitys Mikolta, vaikka kuvissa oli välillä teknisistä syistä huono fokus.
Kuten odotettua, mitään merkittävää uutta ei kerrottu, mutta varsin runsas annos tietoa tuli lyhyessä ajassa, vakuuttavasti. Firmaan perehtyneiden oli helppo seurata, mutta jos joku nyt mahdollisesti kiinnostui, niin ehkä saa useampaan kertaa katsoa tärkeimmät kohdat, mikä on ok mielestäni. Joka tapauksessa pelkästään tämän esityksen sisältö kertoo riittävän kattavasti, miksi Nexstim on potentiaalinen tulevaisuuden menestyjä, ja toisaalta antaa eväitä ryhtyä arvioimaan menestyksen todennäköisyyksiä ja aikataulua ja sitä kautta itselleen hyväksymää arvostustasoa. Ja tämä arviointi onkin sitten loputtoman vaikeaa ja mielenkiintoista, meille kaikille. Ja kuuluukin olla.
Jos jotain edes vähän uutta tuli ilmi, niin äkkiseltään poimisin sen, että vähän konkreettisemmin mainittiin USAn suunnitellusta TMS-keskusten mallista että Nexstim voisi olla osaomistajana eri TMS-klinikoissa (ja siten saada nykyistäkin parempaa tuloa laitteistaan). Mainittiin, että ensimmäisen klinikan kanssa neuvottelut ovat menollaan jo.
Jep, hyvä esitys oli eilen. Hyppäsin jokin aika sitten uutena matkustajana paattiin. Täytyy sanoa, että myrskyisää on merellä Nexstimin matkassa. Merisairaus iskee nopeasti - kysymys on siitä, kestääkö pää hurjia maininkeja. Stoppareita ei kannata paljon asetella tai omistukset pyyhkiytyvät hetkessä mereen. Sinänsä paljon on syitä olla matkassa.
Eilen rymisteltiin hetkessä alas puolen päivän tienoilla ja juuri äsken hörpättiin vielä syvemmälle. En ole löytänyt mitään varsinaisia syitä tälle. Useiden viikkojen ostopaine vaan ilmeisesti purkautuu nyt rajuna myyntipaineena. Volatiliteetti on hurja.
Valaiskaahan, kokeneemmat matkalaiset, mistä tässä oikein on kysymys ja kuinka saatte oman päänne kestämään moista meren kiehuntaa pienen paatin perukoilla?
Hyppäsin kyytiin vajaa vuosi sitten myytyäni yhden position ja etsiessäni kohdetta korkeilla markkinoilla. Silloin ajattelin, että tämän volatiliteetti mahdollistaa jossain vaiheessa hypyn pois jos siltä tuntuu. No sitten Nexstim ei saanut jotain lisenssiä Californiasta ja kurssi lähti luisuun jota pandemian kiihdytti. Kun sijoituksesta oli jäljellä jotain 20 % hyvästelin mielessäni jo koko potin. No sitten tuli anti ja merkkasin myös toissijaisia osakkeita sen verran, että sain poljettua keskihinnan riittävän alas. Sen jälkeen tämä onkin ollut salkun komein kynttilä. Järki on sanonut monta kertaa, että hyppää pois, mutta jokin tässä kyydissä koukuttaa ja pitää kyydissä. Sen verran ke ensin, että sain nuo kevään sijoitukset kotiutettua.
