Lähestulkoon kaikki lääketieteelliset tutkimukset ovat maksullisia. Ne saat auki yliopiston kirjastosta, sairaalasta, Research Gaten kautta pyytämällä, Unpaywallilla tai usein jopa googlella - kyseinen Li:n porukka on siis taiwanilaisista huippuyksiköistä. Koko tuo Ahdabin et al. tutkimus käsittelee DLPFC:n sijaintia (ei sitä, että onko TMS-hoidolle mitään väliä tarkan sijainnin suhteen kuten tuoreemmat julkaisut). Katsoin juuri saksalaisen psykiatrin esitelmän aiheesta ja siinä yksi ongelmakohta oli juuri aivojen plastisiteetin ja toiminnallisuuksien niputtaminen yhteen tällä tapaa: masennuksen “sijaintia” ei tiedetä ja tärkeimpänä seikkana on, että DLPFC ei sijaitse geneerisesti samalla paikalla, vaan sijaintierot voivat olla toiminnallisilla kokonaisuuksilla hyvin erilaisia yksilöiden välillä. Esimerkiksi aivovauriopotilailla voi olla lähes identtiset vauriot, mutta oirekuvat poikkeavat hyvin toisistaan ja tämä on enemmänkin siis sääntö kuin poikkeus. DLPFC:n tarkka rakenne ja sijainti siis poikkeavat yksilötasolla hyvin paljon ja vaatisi muutakin kuin pelkän MRI-tutkimuksen. Mennään aika diipille tasolle nyt, mutta tosiaan tästä tarvitaan lisätutkimusta. Itse navigointi ei vaikuttaisi olevan kovin keskeisessä roolissa, vaikka sitä firman puolesta mainostetaan ja toivoisin jotain muutakin keihäänkärkeä tämän lisäksi.
Yliopistosairaaloilla on erilaisia TMS-laitteita, joilla he tekevät tutkimuksiaan. Jossain paikoissa (kuten HUS) käytetään Nexstimiä ja toisissa muita yksiköitä. Nexstim saattaa antaa edullisemmalla hinnalla yhteistyökumppanille yksikön käyttöön, että juuri sillä tehtäisiin tutkimusta - mitään erikoista siinä ei ole muuta kuin markkinointimielessä ja näin tehdään jatkuvasti. TMS on nyt niin “pop” aihe, että tutkimusta tulee kovasti ja ei tässä varsinaisesti Nexstimiä promota, vaan he itse tuovat esille uuden näytön - niin se pitääkin mennä. Mitään mullistavaa näissä heidän jutuissaan ei vain näytä olevan. He eivät myöskään tee omaa tutkimusta, vaan muut tekevät TMS tutkimusta aivan avoimin kriteerein. Yhtäkään laitemerkkien välisiä eroja mittaavaa tutkimusta ei ole olemassa, eikä varmasti ole tulossa ainakaan kovin helpolla. Jos nyt selviäisi edes tuon navigoinnin hyöty…
e: Niin ja siis tuo DLPFC ei ole mikään hopealuoti masennuksenhoidolle. Se on vain yksi vanha Broadmannin alue, joka vaikuttaa keskeisesti toiminnanohjaukseen ja masennuspotilailla on löydetty kuvantamistutkimuksissa siellä poikkeavaa. Aivoista löytää kyllä tutkittaessa vaikka ja mitä.
(Puhut tosiaan kurssista, jossa on otettu annit huomioon.) En osaa tarkemmin sanoa 5 vuoden takaisesta, mutta silloin oli aivohalvausten hoito se, mihin laitetta erityisesti kehitettiin ja odotukset suuria, eli vähän eri maailmassa nyt Nexstimkin elää.
Nykykurssiin itse suhtaudun varovasti, mikä varmaan johtuu siitä, että itsellä on tapana eniten panostaa aliarvostettuihin tulevaisuuden potentiaalisiin firmoihin, jollainen Nexstim oli etenkin vielä ennen syksyn kurssinousua. Kurssin voi nyt arvella vaikkapa normalisoituneet tai ymmärrettävä olisi myös tulkinta, että se olisi vähän jo liikaakin tulevaisuutta ennakoinut. Ja yksi tulkinta tietenkin se, että ihan jo momentin vuoksi kurssinousu on vasta alussa. Tai sitten joku voi nähdä, kuinka vahvaa menestys tulee olemaan vaikkapa jo parin vuoden päästä suuremmalla todennäköisyydellä kuin mitä muut näkevät.
Täysin mahdollinen tietenkin on kolminkertaistuminen. Periaatteessa se voi tulla jopa vähäiselläkin lisämenestyksellä, kun markkinat voivat alkaa nähdä yhä kauemmaksi, jos vaikkapa edes nykymeno laitetoimituksissa säilyy ja näyttöä tulee siitä kiihdytetystä protokollasta. Mutta heitetään nyt kolminkertaistumiseen sellainen skenaario (hatusta), että diagnoosilaitetta alkaa mennä 15 vuodessa, terapialaitteiden menekki lisääntyy 25 prossaa vuoden 2019 toimitusmäärästä vuonna 2021 ja tietenkin lisänäyttö kiihdytetystä protokollasta ja joku onnistunut yhteistyökuvio. En tiedä riittäisikö tämä esim. 1,5 vuoden tähtäimellä.
Ylipäätään tuo edellä oleva on aika merkityksetöntä hahmottelua spekusta. Muistetaan tietenkin myös, että tuleva rahoitusratkaisu lienee noin kvartaalin sisällä tiedossa.
Tarpeellinen korjaus. En ole kiinalaistamassa taiwanilaisia. Tutkimuksen uskottavuutta lisää, ettei olla Kiinan terveyspolitiikan piirissä! Ei enempää politiikkaa sotketa tähän ketjuun. Kallot ovat kiinalaisen mallisia kyllä, ok. Asiaa käsiteltiin tutkimuksessa.
Sinänsä Nexstimin osaaminen navigaatiossa on mielestäni nähtävä tiedettä edistävänä asiana. Vähitellen opitaan mitä aivokuoren aluetta tarkemmin pitää stimuloida, mitä inhiboida, että saavutetaan haluttuja korjauksia kellekin. Kallon muotojen avulla suunnistus 5 cm sääntöineen lienee kohta eilistä. Voi olla että tavallinen MRI- kuvaus on myös joskus eilistä ja jokaiselta yksilöllisesti katsotaan fMRI:llä, missä ovat hänen hypoaktiiviset ja yliaktiiviset alueet, mutta se on vielä kaukana. Tieteen tekemisen aikaansaamat hoitomuutokset ja -suositukset eivät tule yksittäisten tutkimusten perusteella. Siinä on Nexstilläkin riskinsä ja toisaalta mahdollisuutensa, jos saadaan toistettua hyvät tulokset. Mielipiteitä yksittäiset tutkimukset muokkaavat tietty ja ohjaavat tutkimaan lisää. Nexstin patentoima teknologia voi herättää kaikenlaista vastustusta tuossa valtavassa markkinassa?
Kiitos VK001 ja Pilkkionkija laskelmistanne. Itsekin uskon, että kurssi voi jopa moninkertaistua suhteellisen nopeastikin. Näin voi käydä, jos usealta sektorilta kiihtyvä hyvien uutisten virta jatkuu. Pörssissä firma liukuu kuitenkin edelleen enimmäkseen tutkan alla. Jos se löydetään laajemmin uudelleen, nousu voi olla nopeaa, mistä on tänä syksynä saatu jo esimakua. Vankka eteneminen tutkimuksessa ja markkinoilla sekä pörssihuuma vahvistavat sitten toisiaan. Pidän VK001:n varovaisesta jalat maassa -valuaatiosta. Tietyssä pisteessä pörssi ei kuitenkaan valuaatioista välitä, vaan psykologiset triggerit saavat ostajat laumoina liikkeelle. En oikeastaan suuremmin epäile, etteikö tämäkin vielä jossain kohdassa tapahdu.
Mutta eikä juuri tämä ole se kohta, missä tarkkaa navigointia tarvitaan: pystytään hoitamaan potilaita yksilöllisesti ja ainakin jossain määrin ratkaisemaan aivojen rakenteen, toimintojen ja reaktioiden yksilökohtaisen suuren varianssin aiheuttama hoitojen tehottomuus? Tässähän merkittäviä avuja ovat myös hoitojen toistettavuus tarkasti samanlaisina ja kattavat potilasrekisterit.
Nämä asiat eivät oikein enää liity tähän (kannattaa lukaista lokalisaataiosta ja DLPFC:stä yleistä teoriaa, jos asia kiinnostaa - löytyy paljon hyviä lähteitä). Ongelma on, että tämän DLPFC:n tarkkaa funktiota tai sijaintia ei voida järkevällä tavalla edes määritellä yksilötasolla. Sinne mennään joka tapauksessa osittain sokkona ja näillä laitteilla ei siihen voida vaikuttaa, että mistä tuo yksilötason masennuksen anatominen keskipiste löytyy tai onko edes sellaista olemassa. TMS toimii, niin jotain perää siinä siis on, mutta tämä navigointi ei välttämättä ole merkitsevässä roolissa.
Olet radikaalisti eri mieltä Nexstimin kanssa tästä asiasta. Yhtiössä oletetaan, että nimenomaan kohdistamalla stimulaatio DLPFC:hen, vakavaa masennusta voidaan hoitaa. He tietysti tukeutuvat lääketieteelliseen tutkimukseen aiheesta. Nexstim pitää omaa navigointitekniikkaansa markkinoiden parhaana, koska sen avulla stimulaatio voidaan kohdentaa aivokuoren aiheuttamista vääristymistä ja yksilöllisistä eroista huolimatta tarkasti oikeaan paikkaan parhaan hoitotuloksen saavuttamiseksi.
En minäkään usko siihen, että masennus asuu aivoissa tietyssä paikassa, tai tiedon lisääntyessä tuo piakka ainakin voi muuttua perusteellisestikin. Nexstimissä em. hoitometodi on kuitenkin yhtiön strategian kärjessä. Siksi olisi mukava kuulla heidän kommenttinsa tähän seikkaan. Kysymyshän on kokonaisuuden kannalta olennaisesta asiasta.
En ole eri mieltä asiasta ja en niin sanonut. Minulla on 12 vuoden kokemus neurotieteistä ja etenkin aivovaurioista, joten näin monimutkaisten abstrakteiden asioiden kertominen lyhyesti ei ole yksinkertaista. DLPFC on vain ihmisten määrittelemä alue, joka vaihtelee suuresti yksilöiden välillä. Meillä ei ole tarkkaa yksilötason tietoa sen sijainnista tai tietoa, että kuinka tarkkaan siihen pitää edes kohdistaa TMS-hoidot. Parhaaseen hoitotulokseen ei välttämättä tarvita kyseistä millimetrin tarkkuutta, joka on nyt ollut se koko pointti.
Mielenkiintoista seurattavaa nämä keskustelut, parhaimmillaan maallikolle varsin opettavaisia. Sama koskee tietysti kaikkia muitakin varsinkin teknologia-alan ketjuja. Samalla joutuu aina miettimään sitä, että kuka nimimerkin takana on oikeasti alan asiantuntija, kuka ei. Jotenkin olen oppinut seuraamaan ensisijaisesti yhtiöiden omaa tiedotusta ja peilannut sitä siihen, miten markkinat siihen vastaavat. Jos kauppa käy, on se sen merkki, että tuote toimii. Varsinkin tällä alalla asiakkaana olevat laitokset tuskin ovat kovin paljon Nexstimin tutkijoita tietämättömämpiä. Mutta on selvää, että tutkimusten edetessä tulee uusia asioita vastaan eikä kukaan tutki mitään tässä maailmassa yksin. Nyt puheena olevassa navigointiasiassa odotan lähinnä Nexstimin omaa vastausta. No ainakin tänään lähti osake luisuun Itselleni tämä on arpalippu, ehkä paras sellainen, mutta niin kauan kun osakkeen arvostus perustuu harmaaseen aavistukseen tulevaisuudesta ja markkina-arvolla ei ole mitään tekemistä tasearvon kanssa, se myös arpalippuna pysyy. Ehkä kuitenkin hyvänä sellaisena.
Tarkoitin erimielisyydellä juuri tuota tarkan navigoinnin merkitystä ja tarpeellisuutta. Sinulla todellisena asiantuntijana ei tosiaan ole varmasti ihan helppoa keskustella näistä asioista, koska näet koko laajan ja kompleksisen kokonaisuuden. Nexstimin viestinnässä taas asioita on pakko yksinkertaistaa, samoin meidän maallikkojen puheissa ja kirjoituksissa, että tulisi paremmin ymmärrystä. Sijoittajilla on kuitenkin intressinä ymmärtää tuotteet, liiketoiminta ja markkinat mahdollisimman simppelisti.
Jep, laitteilla voi hyvin saada myyntiä, vaikka tällä tarkkuudella ei olisi juuri tässä asiassa niin hirveästi väliä- tarkkuus on yleisesti kyllä hyvin tärkeä ominaisuus Nexstimin ratkaisu voi olla myös muutoin teknisesti parempi, edullisempi jne., mutta lääkintälaitteissa on haastavaa saada markkinoilta jalansijaa pienenä yrityksenä. Jos myynti on tasaista, niin break evenit voivat häämöttää ja tällöinhän ollaan aivan eri tilanteessa kuin nyt.
En malta olla kysymättä, että miten näet nuo muut Nexstimin tuotteiden käyttöalueet: erityisesti krooninen kipu, epilepsia jne.? Voiko navigointitarkkuus nousta (tai noussut jo) arvoonsa jollakin näillä muilla alueilla? Kroonisen kivun mahdollisuudet ja markkinat ovat tietysti valtavat, mutta näkymät ovat vielä sumeahkot.
Tarkkuudesta on aina hyötyä, mutta kivunhoitoon juuri sen oikean paikan löytäminen on ollut kaikista vaikein. Ei ole (vielä) yhtä selkeää hoidettavaa kohdetta olemassa kuten esim. aivovaurioissa on. Epilepsiasta en taas osaa sanoa sen tarkemmin, mutta pikaisella vilkaisulla näyttäisi olevan tutkimus näistä eniten alkuvaiheessa. Tämä tarkkuushan on hemmetin kova juttu, kunhan tiede keksii sille käyttökohteet. Nytkin masennuksen kohdalla merkitys on vielä osin avoin eli tilanne varmasti elää, kunhan vain isommat aineistot saadaan kerättyä. Voi olla tosiaan myyntikoneistosta kiinni firman kohtalo.
Kyselyvaihe jäi päälle. Tarkoititko tuossa edellä aivovaurioilla myös aivohalvauksia? Aivohalvauspotilaiden kuntouttamiseen liittyvissä tutkimuksissahan se suuri pettymys tuli jokunen vuosi sitten. Siltä saralta on kuitenkin tihkunut riemastuttaviakin pieniä uutisia viime aikoina, vaikka strateginen painopistealue se ei Nexstimille enää ole. Itsellä on ollut sellainen kutina, että niiden mahdollisuuksien ääreen saatetaan vielä suuremmassakin mittakaavassa palata.
Tutkimushan etenee sykleittäin ja vanhat jutut saattavat pompata uudelleen eteen uutukaisista vinkkeleistä. Siksi tuntuisi tärkeältä, että ketjun molemmat päät - sekä tutkimus- ja tuotekehitys että myynti - olisivat firmalla hereillä ja tikissä. Miltä nämä aivovaurio- ja aivohalvauspuolen mahdollisuudet sinusta näyttävät? Saapi muutkin kommentoida näitä “katvealueita”. Aivojen suhteenhan siellä katveessa lienee loputtomasti tavaraa ja mahdollisuuksiakin.
Aivovauriot tosiaan sisältävät myös halvaukset eli aivoinfraktit ja aivoverenvuodot. Ikävä kyllä näiden hoidossa TMS ei ole tehokas: vauriot ovat usein aika laajoja ja aivohalvaukset ovat aika vanhan väestön ongelma, jolloin aivot eivät enää toivu tekisi niille mitä tahansa. Toki lähtökohtaisesti aivovaurio on aika ikävä juttu, mutta epilepsiaa on hoidettu mm. poistamalla puolet aivoista ja osa niistä lapsista on selvinnyt ihmeen hyvin noinkin kovasta toimenpiteestä. Kyllä se tuo masennuksen hoito on varmasti isoin markkina ja TMS on siellä yksi varteenotettava hoitomuoto.
Selvä. Kiitos. Sotkin asioita lahjakkaasti. Siis selkäydinvammasta johtuvan alaraajahalvauksen hoidossahan näitä lupaavia tuloksia saatiin. Tässä vielä linkki tähän ketjussa jo aiemmin esiteltyyn Anastasia Shulgan johtamaan tutkimukseen.
Alkoi kiinnostaa tuo muinainen aivohalvauspotilaiden kuntoutukseen liittyvä tutkimus ja floppaaminen. Kaikki tapahtui ennen tämän ketjun avaamista, joten sen ylivoimaista apua ei ollut saatavilla. Jotakin kuitenkin löytyi. Koska historian tunteminen auttaa ymmärtämään myös nykyhetkeä ja jopa tulevaisuutta, linkkailen nämä pläjäykset tähän.
Tässä yritysesittely kesäkuulta 2017. Aivohalvauspotilaan kuntoutus oli siis strategian keihäänkärki tuolloin. Ideana oli rajoittaa terveen aivopuoliskon toimintaa niin, että vaurioitunut aivopuolisko vastaisi paremmin fysioterapiaan. Sivulla 14 tästä havaintokuva. Muutenkin esitteen kuvat kannattaa tsekata jopa sanojen asemesta.
Tässä sitten suomeksi syyskuulta 2018 tulokset vaiheen III E-FIT-lisätutkimuksesta, joka oli suuri pettymys. Kliiniset tulokset olivat “ylivoimaisia”, mutta tutkimus ei sitten tukenutkaan tätä. Miten tällainen muuten on edes mahdollista? Tämän pettymyksen myötä Nexstimin linja muuttui välittömästi ja paukut kohdistettiin masennuksen ja kroonisen kivun hoitoon. Aivohalvauskuntoutus tippui pois.
Onnellista uutta vuotta kaikille! Jospa next year olisi Nexstimin vuosi, mutta ainakin se on meidän kaikkien vuosi.
Ahaa, tuo lähestymistapa yrittää hoitaa aivohalvausta oli ainakin itselleni uutta infoa.
Kun tuossa aivohalvausasiassa puhutaan edellisen TJn ajoista ja joku päivä sitten kehuin nykyistä johtoa hyvästä työstä, on pakko mainita, että Jamiesonin aikana saatiin kuitenkin hyvälle alulle terapialeitteiden toimitukset, erityisesti USAhan. Se, että kurssi laski kovasti hänen aikana, liittyy tietenkin tuohon halvaustutkimuksen epäonnistumiseen ja lisäksi pienemmältä osalta siihen, että esim. tuo USAn myynnin aika hyvä käynnistyminen tuli kalliiksi, kun tuo sittemmin koronan alkaessa irtisanottu masennustiimi USAssa oli melko suuri. Miten olisi voinut tehdä asiat paremmin, sitä ei meikäläinen osaa sanoa.
Paljon odotettavaa on jo Q1 (parit pilotit, rahoitus, yhteistyökuviot? jne). Ja tietenkin mahdolliset laitetoimitukset, joihin pientä helpotusta saatiin loppuvuonna. Paineita olisi saada terapialaitteita useita toimitettua etenkin Q2 alkaen, jolloin ainakin USAssa varmaankin rokote alkaa tässä mielessä tehdä tehtäväänsä. Kuka Nexstimin masennuslaitetta USAssa markkinoi, siihen pitäisi mielestäni tulla lisätietoa myös, tai ainakin firman sisällä USAn markkinoinnissa tapahtua jotain, josta mahdollisesti kerrottaisiin vasta myöhemmin, en tiedä.
Itselleni tämä on arpalippu, ehkä paras sellainen, mutta niin kauan kun osakkeen arvostus perustuu harmaaseen aavistukseen tulevaisuudesta ja markkina-arvolla ei ole mitään tekemistä tasearvon kanssa, se myös arpalippuna pysyy. Ehkä kuitenkin hyvänä sellaisena.
Nexstimin ratkaisu voi olla myös muutoin teknisesti parempi, edullisempi jne., mutta lääkintälaitteissa on haastavaa saada markkinoilta jalansijaa pienenä yrityksenä. Jos myynti on tasaista, niin break evenit voivat häämöttää ja tällöinhän ollaan aivan eri tilanteessa kuin nyt.