Ei todellakaan kannata olla huolissaan, sillä syväaivostimulaatiolla masennuksen hoidossa on pelkkää tutkimuksellista mielenkiintoa eli siis olemattoman vähän sovellusmahdollisuutta käytäntöön lähimmän parinkymmenen vuoden säteellä!
Toki DBS on käytännössä jo hyvinkin tuttu kaikille neurokirurgeille, nimittäin parkinsonismin, pakko-oirehäiriön, dystonian ja tremorin hoidossa: Reikä kalloon, elektrodit kiinni thalamuksen VIM-tumakkeisiin ja virtaa säätelevä pulssigeneraattori piiloon solisluun alle.
Patteri kuluu 5 vuodessa, joten sitten uusi kirurginen toimenpide edessä. Ja siinä välissäkin voi tapahtua mitä vain potilaalle epämukavaa, joka projisoituu liikeaivokuorelle. Siinäpä sitä sitten onkin säätelemistä pulssin taajuuksissa! 
Nyt sitten on keksitty nämä biomarkkerit lupaaviksi tutkimuskohteiksi, ja niistähän Piilaaksossakin kovin hälistään. Ja rahaa tutkimuksiin tuntuu satavan kultaisesta kauhasta. Taitaa olla jo Roope-sedän ämpäreitäkin jonossa…
Nimittäin! Se varsinainen huipputekniikka piilee niissä elektrodeissa eli aivoihin asennettavissa piuhoissa. Ne ovat amerikkalaista valmistetta ja huiman kalliita.
Kannattaa tiedustella esim. HUS:in tarvikeluettelosta, montako kymmentätuhatta dollaria/euroa pelkkä piuha tavallisessa DBS-leikkauksessa maksaa?! Tulette hämmästymään.
Juuri piuhojen kalleus tekee sen, että DBS-leikkaukset yliopistosairaaloissamme ovat ankarasti priorisoituja.
Yksityissairaaloissa taitavat neurokirurgimme tietenkin saavat toteuttaa DBS-hoitoa mielin määrin maksukykyisille potilaille, joilla on jokin keskushermostoperäinen sairaus.
Aavistelen, että elektrodien valmistajilla on tässä takana iso taloudellinen insentiivi. Ovathan hekin nähneet nuo masennuspylväät ja saaneet lampun syttymään päähänsä. VIM-tumakkeet sikseen ja huomio uusiin aivoalueisiin ja sondi kohti masennusta ilmaisevia biomarkkereita!
Siinä sitä tuleekin olemaan savottaa! 
Ei mitään huolta Nexstimillä, päinvastoin - näen tiettyä etua siinä, että ihmisten kiinnostus aivoihinsa on tälläkin “sensaatiomaisella” uutisella Kalifornian San Franciscon yliopistosta herätetty ja samoin valmius vastaanottaa sitä oikeata tietoa, mita Nexstimillä on tiedonhaluisille tarjota.
Tässäpä muuten hyvä haaste sille tulevalle digimarkkinoijalle! 
Vähän asiaperspektiiviä tässä kuvaan mukaan.
Masennuksen hoidon uudemmista trendeistä kertoo TYKS:in Tero Taiminen:
laakarilehti.fi/ajassa/ajankohtaista/masennuksen-hoidon-seuraavat-trendit/
Ja Harvardin yliopistostakin on kuulunut todella mielenkiintoista funktionaalisen MRI:n saralla, jolla voidaan paikallistaa hermoverkostojen välisiä kytköksiä ja siten mahdollisia uusia hoitokohteita. Tutkimusta johti TYKS:in Juho Joutsa, ja se on julkaistu “Annals of Neurology” -lehdessä 2018.
utu.fi/fi/ajankohtaista/uutinen/uusi-menetelma-auttaa-tunnistamaan-aivosairauksien-hoitokohteita
Itseäni tämä jälkimmäinen asia innostaa kovin. Tiede on tuntenut sen jo kauan, vuodesta 1949(!!), kiitos amerikkalaisen Horace Winchell MAGOUNIN ja italialaisen Giuseppe MORRUZZIN, mutta nyt teknologia tarjoaa mahdollisuuden soveltaa tätä hermoverkkofaktaa käytäntöön eli kliiniseen tutkimukseen. Hoitokäytännöistä kyllä ollaan näkemykseni mukaan vielä kaukana. Mutta hyviä yrityksiä on, kuten tälläkin palstalla on jo todettu! 
Mutta varmasti Nexstim on yksi niistä tahoista, joka hiljaa seuraa taustalta tämänkin alueen tutkimuskehitystä. Koska sitä ei ole varaa jättää tekemättä… 
Neurotieteiden “isästä” vähäsen (lisätietoa saa UCLAn Brain Research Institutesta!):
ethw.org/Horace_Magoun
Mikä sitten on tämä “reticular formation”, jonka herrat Magoun ja Morruzzi löysivät?
Huomattava neuvostoliittolainen aivofysiologi A.R. LURIJA (1902-1977) kertoo siitä näin artikkelissaan “Mechanisms of the Brain” (löytyy kirjasta A.R. LURIA, “The Making of Mind”, Harvard University Press 1979):
“The reticular formation is a formation in the brain stem that is specially adapted, both in its structure and its functional properties, to play a role in the regulation of the state of the cerebral cortex. Unlike the cortex, this formation does not consist of isolated neurons, capable of sending single impulses along their axons. Instead it is constructed like a nerve net with the bodies of nerve cells that are connected with each other by short axons distributed throughout it. Excitation spreads over the net of this nervous structure gradually, not in an all-or-nothing fashion. Consequently, the level of excitation in the system as a whole can change gradually, thus modulating the whole state of the nervous system.”
“…this new wave of research turned our attention to “vertical” relations between the structures deep within the brain and nearer the surface. This reorientation clarified the ways in which the brain both generates and controls the level of its own activation.”
Viisasta puhetta! Tähän lahjakkaan kansan lahjakkaaseen edustajaan voi tutustua lähemmin hänen oppilaansa ylläpitämän säätiön ja neuroblogin kautta. Suosittelen!
Luria Neuroscience Institute, olkaa hyvä:
lninstitute.org/about-lni
Education & awareness - may it travel also with Nexstim!
katsotaan äänestystä vielä tovi
).
Merkittävä uutinen minustakin. 
) on dynaaminen labyrintti, jonka sokkeloita ei ole vielä läheskään opittu tuntemaan ja jossain siellä 1500 biljoonan hermoimpulssin joukossa on se Nexstimin kultahakku 
