Kiitos @DoHo kysymyksistäsi. Tässä nyt pyrkimyksenä pienen kesätauon jälkeen alkaa palata viikottaiseen palstan vastausrytmiin. Totean tässä alkuun vielä varmuudeksi, että H1 2021 arvioihin tai mahdollisiin kysymyksiin en voi vastata tällä palstalla ennen kuin olemme julkaisseet puolivuotisraportin arviolta 13.8. Tässä alla vastauksiani noihin NBS-laitteistoihin liittyviin kysymyksiin.
1.) NBS-laitteiston suunniteltu tekninen käyttöikä on tuo mainittu 7 vuotta. NBS-laitteistot kestävät käyttöä usein pidempäänkin, varsinkin jos vuosihuoltaa ja ylläpitää ajallaan Nexstimin huoltosopimuksen piirissä.
2.) Laitteistojemme hinta määräytyy Nexstimin markkinakohtaisista listahinnoista mukautettuna usein sairaaloiden ja klinikoiden käyttötarpeiden mukaan. Suuri tekijä hinnoittelussa on potilasdiagnoosi/-hoitovolyymit, joiden perusteella voimme määritellä yhdessä asiakkaan kanssa sopivan hinnoittelumallin. Tyypillisesti NBS-laitteistojen osalta sairaala-asiakkaat lähes poikkeuksetta valitsevat laitteiston oston sekä tilaavat lisäksi laitteiston vuosihuoltosopimuksen. Meillä on joitakin asiakkaita ollut vuosien varrella, jotka ovat halunneet NBS-laitteiston vuosivuokralla ja olemme tällöin etsineet sopivan mallin heille. Pyrimme aina myynnissä löytämään sellaisen mallin hinnoittelussa, jossa sekä asiakas että Nexstim saavat parhaan lopputuloksen laitteiston pitkäaikaisen käytön aikana. Tutkimme lisäksi jatkuvasti aktiivisesti mm. eri markkinoiden vakuutuskorvattavuuden kehittymistä ja sen vaikutuksia NBS-laitteistojemme hinnoitteluun.
3.) Ottamatta kantaa suoraan noihin mainitsemiisi tulevaisuuden laitteistomääriin, voin todeta että nykyiset NBS asiakkaat tulevat todennäköisesti olemaan merkittävä lähde myös tulevaisuuden uusien laitteistojen myynneistä. Tyytyväiset NBS-laitteistoja käyttävät sairaalat ovat suunnitelmissamme potentiaalisia laitteistojen uusijoita jo nykyisin ja varsinkin kun julkkaisemme tulevaisuudessa uusia laitteisto- ja ohjelmistoversioita. En tässä vaiheessa vielä voi valitettavasti kommentoida tarkemmin mahdollisten uusien laitteistoversioiden julkaisuaikatauluista, mutta työskentelemme niiden parissa yhdessä tuotekehityksen sekä myynnin ja markkinoinnin kanssa aktiivisesti. Paikalliset regulatiiviset hyväksyntäprosessit ja niiden aikatauluttaminen tuovat myös ulkopuolisia tekijöitä suunnitteluun ja aikataulutukseen.
Niin, mitä mahtaakaan lippaasta paljastua, kun kansi vihdoin aukaistaan… Vielä kuukausi saadaan odotella, mikä ei tunnu lainkaan hyvältä. Monenlaisia vaihtoehtoja kun värjyy ilmassa. Äsken vielä Nexstim “huiteli omissa korkeuksissaan” (KL), mutta nyt eivät kellot kalkata juuri mitään…
Sitä isoa kumahdusta - ja monta pienempääkin! - odotellessa katsokaamme, mitä Wall Streetin “tietäjät” juuri nyt Nexstimistä tämän päivän arvionaan sanovat:
simplywall.st/stocks/fi/healthcare/hel-nxtmh/nexstim-shares
Eletään kuitenkin toivossa! 
Kuukausi on pitkä aika jos firman tiedotuskanavalta on uutislaatikko täysin tyhjentynyt.
Ottaen huomioon, että viimeinenkin uutinen oli ilmoitus uutisten siirtymisestä hamaan tulevaisuuteen. En yhtään ihmettele, että jengi laittaa lappuja luiskaan.
Viime viikolla vielä mietittiin, että kestääkö neljän euron tukitaso. Tällä viikolla ehditään vielä ihmettelemään samaa kolmen euron kohdalla.
@Mikko_Karvinen_Nexst, onko Nexstimillä pörssilain velvoittama hiljainen jakso ennen seuraavaa julkkaria, vai onko uutiset kaupoista todellakin nollassa?
Itsellä tässä vielä noin 15k€ kiinni ja tuottoa (toistaiseksi) 140%, joten oma irtautumiseni on jäänyt viime päivien aikana välistä pelkästään veroseuraamusten vuoksi. Jälkiviisaana tekisin ehkä toisin 
Pientä kauppaa. Vaikka jokainen kauppa on arvokas, niin ei myynnin kehitys ainakaan toistaiseksi kovin paljoa vakuuta.
“Simply the best - let´s put the depression to rest!” 
Hyvä meininki päällä Amerikoissa (NANS 2021)!!
Herätä pieni sisäinen nyrkkeilijäsi ja tiputa masennus kanveesiin! Ja tämähän sopii. 
Mainiosta onelinerista (chemist1) voisi tehdä kampanjalauseen, sillä se on ehdottomasti parempi kuin kilpailijallaan Neuroneticsillä (“Be a NeuroStar!”). Kysymyshän on vaikean sairauden kukistamisesta eikä kärsivän potilaan keinotekoisesta imagon nostosta pelkkään merkkiuskollisuuteen perustuen. Nyrkkeilyssäkin lyönnin laatu ratkaisee lopputuloksen.
Hyvä, Nexstim! Näillä mennään. 
Nexstim sen sijaan on vienyt tiedottamisen ihan uudelle levelille; nyt kerrotaan jo yksittäisten laitteiden päivityksistäkin.
@Mark_Renton tuossa taannoin vihjaisikin mahdollisuudesta, että uutislaarin pohja taitaa paistaa tyhjyyttään, kun uutisoidaan jo myös siitä, että mitään uutisoitavaa ei ainakaan kuukauteen ole.
Ei se siitä.
(Mutta ehkä kumminkin vielä?)
Kiitos @VK001 huomioistasi. Olemme raportoineet tuon toistuvaislaskutuksen (jatkuva liikevaihto) siten, että vähennämme kokonaisliikevaihdosta laitteistomyynnin osuuden. Eli jäljelle jää jatkuvaan liikevaihtoon mainitun vuokralaitteistojen tuottaman liikevaihdon lisäksi esim. laitteistojen huolto- ja ylläpitopalvelut sekä kertakäyttöosat (mm. päänpaikantimet ja uusitut kelat). Otamme nämä huomiot tarkasteluun tarkemmin, kun muotoilemme H1 ja koko vuoden 2021 talousraportteja ja katsotaan saadaanko tältä osin vielä selkeämmin esille. Tässä joudumme joskus säilyttämään jotain elementtejä myös liikesalaisuuden piiriin, ovathan kaikki raporttimme myös kilpailijoiden luettavissa. Mutta toki olennaiset elementit liikevaihdon rakenteesta on hyvä julkaista osana jatkuvaa raportointiamme.
Hei @Mark_Renton , kiitos kysymyksestäsi. Nexstimillä on nyt meneillään ennen arviolta 13.8. julkaistavaa H1 2021 raporttiamme edeltävä 30 päivän hiljainen jakso. Sen mukaisesti emme nyt järjestä tapaamisia sijoittajien kanssa, emmekä osallistu yksityisiin tapaamisiin median, analyytikkojen tai sijoittajien kanssa. Tämä ei kuitenkaan estä meitä julkaisemasta lehdistö- tai yhtiötiedotteita kyseisenä ajanjaksona.
Tarkemmin tiedotuspolitiikastamme löytyy englanniksi tietoa verkkosivuiltamme Nexstim - Corporate Governance kohdasta “Disclosure policy of Nexstim Plc”
Pyrimme lisäksi lehdistötiedotteina julkaisemaan ne mielenkiintoisimmat kaupat, jotka eivät automaattisesti kuulu euromääräisen kokonsa puolesta yhtiötiedotteiden piiriin, mutta joista arvioimme olevan kiinnostusta sekä sijoittajien että myös asiakkaiden ja muiden sidosryhmiemme keskuudessa. Olemme verrattain pieni listattu First North -yhtiö ja pörssin vaatimus viipymättä julkaista yhtiötiedotteet vie luonnollisesti päähuomiomme jatkuvasta sijoittajaviestinnästä ja resurssoinnista esim. kesälomien aikaan, mutta olemme kyllä jatkuvasti kehittämässä myös yksittäisten kauppojen osalta viestintää.
Myyntimme koostuu yksittäisten laitteistomyynnin lisäksi myös merkittävässä määrin jatkuvasta liikevaihdosta (toistuvaislaskutuksesta) ja sen osalta kauppa ja laskutus käy toki koko ajan vilkkaammin, kun mitä yksittäisten laitteistojen tiedotteista voi yksin päätellä. Ja lisäksi vielä inhimillinen tekijä, eli henkilöresurssien osalta osuu tyypillisesti loma-aika juuri juhannuksesta eteenpäin muutaman viikon ja se tuo valitettavasti lehdistötiedotteiden osalta hieman pidemmän viiveen normaaliin, mutta tämä kyllä korjaantuu yleensä pian lomakauden jälkeen. Yhtiötiedotteet julkaistaan toki loma-aikanakin viipymättä ja sen varmistavat aina päivystävät henkilöt ja vastuunjako sen osalta.
Kyllähän näitä esimerkkejä löytyy aika läheltä… parikymmentä vuotta ja naps…moni on lähtenyt kelkasta ja nyt vi…taa😂
Tämä on verokarhufobian lisäksi juurikin se syy miksi jaksan istua positioni päällä järkähtämättä, vaikka välillä vähän epäilyttääkin 
Jottei menisi ihan off-topiciksi, niin pieni mietintä myös tähän jatkoksi.
Nykyään on muotia monessa terveysteknologiassa hyödyntää koneoppimista ja monella yrityksellä asiakastietorekisteriin kerätty tutkimusdata tulee tulevaisuudessa olemaan rahalla mitattuna kultaakin kalliimpaa. Olettaisin, että Nexstimin tuoleissa on istunut jo aika iso määrä potilaita vuosien varrella.
@Mikko_Karvinen_Nexst, jalostetaanko kerättyä dataa tällä hetkellä jollain erityisellä tavalla vai onko tietueet käytössä vain historian seurantaan?
@Mustikka heitti Reveniosta käppyrän ja tästä tuli mieleen esimerkiksi Revenion kehittämä tekoälyä hyödyntävä ihosyöpäskanneri, joka valtavasta kuvamäärästä oppii itsekseen tunnistamaan pahalaatuiset ihomuutokset jne. Jollain kulmalla samanlaista ison datamäärän seulontaa voisi kaiketi hyödyntää myös Nexstimin terapialaitteissa. Timo Hildénin läsnäolo Nexstimin sisäpiirissä antaa varovaista tukea hajatuksilleni.
Näitä samoja juttuja tutkimusdatan keräämisestä ja hyödyntämisestä tekoälyn ja koneoppimisen keinoin olen tässä itsekin mietiskellyt, koska näen siinä suuria mahdollisuuksia myös Nexstimin tulevaisuushankkeille.
Varmaan kaikilla hoitorumban läpikäyneillä on jonkinlainen “aftercare package”, joka mahdollistaa jatkuvan seurannan kartuttaen näin potilaan osalta hyödynnettäväksi kelpaavaa terveysdataa. Tämähän on ihan perusjuttu, itsestään selvä oletus, jos potilas aikoo sitoutua hoitoonsa ja bisnes turvata jatkuvuutensa.
Mutta sitten minua kyllä alkoi kiehtoa tämä masennushoidon lähtökohtana oleva “pakollinen” MRI-kuva, jota vakuutus ei korvaa. Saako Nexstim siihen osana SmartFocusTMS-hoitoa jonkinlaisen omistusoikeuden? Antaako potilas tähän luvan? Kuuluuko luvan antaminen hoitoon? Jos ei, niin pitäisikö sen kuulua? Eikö se olisi suorastaan elinehto? Potilaan ja klinikan välisenä asiana, johon vakuutusyhtiöillä ei ole mitään puuttumista?! Tietoturva tietenkin huomioiden ja siihen kuuluvat tunnistamattomuustoimet.
Nämä MRI-kuvat voivat olla paitsi potilaalle myös Nexstimille arvokas omaisuus. Ihmettelen, etteivät muut TMS-yrittäjät ole tätä vielä huomanneet.
Koska asia on olemukseltaan jotensakin hämärä “mietintäjuttu”, niin keskustelun alkusysäykseksi tarjoan eloesimerkin, pianisti Alexei SULTANOVin (1969 - 2005) traagisen kohtalon.
“Villi poika Tashkentista” oli yksi kaikkien aikojen suurimmista pianon titaaneista - verrattavissa Richteriin, Sokoloviin ja Horowitziin! - jonka voittoisa lento katkesi halvaukseen ja puhekyvyttömyyteen, pitkään fysioterapiaan ja lopulta armahtavaan kuolemaan Texasissa, juuri Yhdysvaltain kansalaisuuden saaneena kuuluisana pyörätuolipotilaana.
Olisipa Dr. Edward L. KRAMER, hänen neurologinsa Fort Worthin sairaalassa, tutkinut hieman tarkemmin niitä kuviaan (CT ja MRI), joista se pieni musta piste lopulta löytyi, jonka Alexei vannoi tunnistaneensa aivoverenvuodoksi yhtenä vääränä säveleenä kesken Beethovenin “Appassionata”-sonaatin rajua juoksutusta, jossa oikean käden pikkusormi äkisti “jäätyi” ja soitti B:n sijasta C:n eli sentin verran sivuun. Tämä oli hirveä järkytys Aljoshalle. Odottaa, koska kohtalo iskee seuraavan kerran, kun koko maailma oli hänelle avoinna suurten voittojen jälkeen (Van Cliburn, Varsovan Chopin etc.).
Suomessakin hän kävi - muistan elävästi hänen Chopinin F-molli-konserttonsa, jonka Hesarin arvostelija nuivasti lyttäsi, mutta joka minusta oli suurenmoinen, ikimuistoinen… 
Legendan sijasta Alexei SULTANOV, Uzbekistanin lahja maailmalle, lienee painunut maailmalta jo unohduksiin.
Onneksi on YouTube! Tässä näyte Aljoshan virtuositeetista, Prokofjevin 7. pianosonaatti (keskimmäinen sotasonaatti, joka tunnetaan myös nimellä “Stalingrad”), josta kannattaa kuunnella erityisesti III osa (“Precipitato”, kohdassa 13:16)! Taltioitu Tshaikovski-pianokilpailun II erästä Moskovassa 1998.
https://www.youtube.com/watch?v=MafjPNmxeCo
Neurologinen aspekti tulee hyvin esille Chicago Tribunen muistokirjoituksessa vuodelta 2005. Lehden pyynnöstä tri Mark TRAMO Harvard Universitystä oli tutkinut Alexein CT- ja magneettikuvia ja arvioinut motoriikassa ja puheessa tapahtuneita tuhoja ja sitä,mikä kuitenkin oli säilynyt.
“On a cellular level, the musical brain remains virtually uncharted territory. The calamity of Sultanov´s strokes, though, showed how quickly a virtuoso´s brain can be robbed of its gifts – and how slowly and painstakingly they can be reclaimed.”
chicagotribune.com/news/ct-xpm-2005-12-20-0512200281-story.html
Aivotutkijat ovat musiikin suhteen paljolti tuntemattoman edessä. Tätä kirjoitusta lukiessa vaikuttaa, että tuho iski juuri puhe- ja liikeaivokuorelle. Kaikki musiikki jäi sisälle eikä juuri mitään siitä päässyt enää koskaan ulos. Tämä on yhtä kuin Danten “Helvetin” seitsemäs piiri… En taida mennä kirjahyllylle juuri nyt, koska ajatuskin sen lukemisesta ahdistaa… Sen vain sanon, että NEXSTIM on vuorenkorkuisten asioiden ääressä, ja että SmartFocus on pienen ihmisen suuri saavutus tuntemattoman valtamerellä.
Alexein kohtalo on kuin merellä keinuva punainen poiju.
Kuolintodistuksen kirjoittanut Dr. Ed Kramer kirjasi kuolinsyyksi sydämen pysähdyksen "due to brainstem dysautoregulation". Niin, voihan sen näinkin sanoa. Veto yksinkertaisesti loppui, eipä siinä juuri muuta.
Eläkööt siis ne MRI-kuvat, jotka potilas “joutuu” itse kalliilla ostamaan. Niistä voi tulevaisuudessa olla arvaamaton hyöty. Sama kuin KARTASTA metsässä juoksevalle suunnistajalle.…
Ajatuksia? 
Patologin pöydällä on kyllä ruumiinavauksissa voitu havaita aivoatrofiaa depressiota sairastaneilla. Jotta MRI- kuvauksissa voitaisiin hoidon vaikutukset havaita, pitäisi tehdä tutkimus, jossa joko Nexstin hoitoon menijät ja hoidotta jätettävät joutuisivat seurantakuvauksiin ja nähtäisiin, että atrofiaa ei Nexstiläisille tule/se korjautuisi. Eettisesti hoidotta ei voi jättää kuitenkaan ja kontrolleille pitäisi muu hoito tarjota ja riittäviä eroja ei varmaan nähtäisi. Lisäksi MRI-tarkkuus ei ehkä riittäisi erojen havaitsemiseen ihan lähitulevaisuudessakaan.
Revenion tekoälyalgoritmeihin perustuva ihosyöpädiagnostiikka tai ehkä tulevaisuuden silmänpohjakuvausdiagnostiikka ei vertaudu kyllä Nexstin depressionhoitolaitteisiin. Ne kun eivät ole diagnostisia eivätkä kerää dataa vaan vain antavat aivoille stimulaatiota. Hoidon tehon mittaus perustuu sitten hoitoa ennen ja jälkeen joko potilaiden itse tai lääkärin kanssa yhdessä tekemään validoituun kyselyyn antamiin vastauksiin kuten PHQ-9 tai BDI kaikissa depressiotukimuksissa, myös Nexstillä. Lisäksi on vain lääkärin haastatellen tekemiä, kuten Hamilton, MADRS.
Depressiota ei voi aivoista ”objektiivisesti” mitata, se kun on kokemuksellinen asia ja diagnostiset kriteeritkin ovat kuvaus potilaan kokemasta, toimintakyvystä ja tämän tavasta olla kontaktissa ja miltä tämä näyttää ja vaikuttaa. Ei ihan eksaktia siis.
Kiitos @Mark_Renton pohdinnasta ja mielenkiintoisista kysymyksistäsi. Tällä hetkellä Nexstimin laitteistoilla kerätyt potilastiedot ml. hoitotiedot sekä MRI-kuvat säilyvät aina paikallisesti sairaaloiden ja klinikoiden laitteistoissa tallennettuna. Laitteistot eivät ole internetin kautta yhteydessä mihinkään verkkoon eli tältä osin emme saa automaattisesti käyttöömme mitään hoitotietoja. Laitteistosta toki saataisiin tarvittaessa ladattua Nexstimille lukuisa määrä hoitoihin liittyviä teknisiä tietoja hyödynnettäväksi esim. vuosihuoltojen yhteydessä. Tällaisten tietojen hyödyntämiseen on kuitenkin aina kysyttävä erikseen sairaaloiden ja klinikoiden hyväksyntä, koska ovat ymmärrettävästi hyvin suojelevaisia potilaskohtaisista luottamuksellisista tiedoista.
Oma potilasrekisterimme on täysin anonymisoitu eli vakavan masennuksen (MDD) hoitotulosten osalta ei ole yhteistyöklinkoiden osalta mitään estettä kerätä tietoja ja olemmekin onnistuneesti julkaisseet jo 187 ensimmäisen potilaan tiedot sekä lehdistötiedotteena https://nexstim.com/news-and-events/news/press-release/news/nexstim-continues-to-report-very-promising-mdd-treatment-outcomes-with-remission-rate-greater-than-5/ että myös White Paper muodossa https://nexstim.com/fileadmin/Downloads/Case_reports/2021-06-23_MDD_Registry_Results_Report_23_June_2021.pdf
En lähde koko tiedotetta tai paperia vetämään yhteen, mutta pääviestinä tuo 50% kliinisen remission saavuttaminen Nexstimin laitteistolla hoidettuna on merkittävästi parempi tulos kuin erään pääkilpailijamme vastaavan rekisterin remissiotulokset 30-36%. Lisäksi erittäin positiivisena yksityiskohtana että Nexstimin laitteistolla hoidetut potilaiden keskimääräinen tyytyväisyysaste oli 9.2 asteikolla 0-10.
Olemme MDD hoitojen potilasrekisterimme lisäksi tutkimassa mahdollisuutta lisätä laitteistoihimme älykästä tiedonkeruumahdollisuutta ja sitä myötä kehittää uusia ratkaisuja laitteistojen keräämien hoitotietojen hyödyntämiseksi laitteistojen ja hoitoprotokollien jatkokehittämisessä. Olemme esimerkiksi tuotekehityksessä ottamassa käyttöön koneoppimisella kehitettyjä ominaisuuksia nimenomaan potilaan henkilökohtaisen anatomian ja aivojen standardi atlasten vertailuun liittyen. Lisäksi uskomme että aivokuoren kytkökset syvempiin aivojen alueisiin eli ns. brain connectivity on tulossa yhä tärkeämmäksi tulevaisuudessa sekä terapia että diagnostisissa applikaatioissa, joten aiomme kehittää laitteistoihimme tätä tukevia ominaisuuksia missä datan keruu voi olla yhtenä osana.
Toivottavasti jää vielä kauppoja 13.8 julkaistavaksi🙈
Saksasta tilaus ja uusi asiakas koukkuun.
Missä Nexstimin navigoiva TMS etenee juuri nyt, siitä perusteellinen uusi tässä kuussa julkaistu tutkimusartikkeli (Sollmann & al.2021). Kannattaa tutustua! (Open Access)
Liikeaivokuoren yhteydet syvempiin aivokerroksiin ovat tässä jo tutkan alla, samoin kuin parempien ennusteiden tekeminen aivokasvainkirurgiassa & sädehoidossa.
Kliinisessä neurotieteessä tutkimus auttaa teknologiaa ja teknologia luo edellytyksiä tutkimuksille. Win - win!
Navigoiva TMS on Nexstimin luotettava kasvukärki. Hidas mutta varma. Viis siitä mitä päivän kurssit kertovat. Asiantuntijoiden luottamus on A & O. 
Lisää tällaisia mukavia uutisia odotellessa, tsemppiä kaikille! Never give up! 
Ketsuppipullo auki? 
Uusi asiakas haaviin
Hyvä juttu tämä diili. Lisää samanlaisia uutisia, kiitos. Kunhan tuo myyntiporukka USA:ssa pääsee paremmin vauhtiin, niin useampia kauppoja on odotettavissa loppuvuodesta. Näin uskon.
Kiitokset @Mikko_Karvinen_Nexst aikaisemmista vastauksista. Muilla ei näytä olevan kysyttävää tällä hetkellä, niin laitetaan täältä tulemaan muutamia taas:
- 1.) Voiko Nexstimin laitetta käyttää ilman MRI kuvausta? Esimerkiksi head trackerin avulla mittaamalla eri positioita ja laskea kallon muotoa tästä datasta? Osa kilpailijoista ilmeisesti toimii ilman magneettikuvaa, tai käyttää kolmannen osapuolen paikannusvälineitä. Yhden lääkärin arvioita eri laitteista lukiessa väitti hän että Nexstimin laite olisi kallis käyttää, kun tarvitsee erikseen magneettikuvan. Tarkemmin kysyttynä kysymys ehkä on se, että onko laitteen käytöllä FDA hyväksyntä ilman magneettikuvaa?
- 2.) Onko magneettikuvalle mahdollista saada vakuutuskorvaus esimerkiksi paremman remissioprosentin tai mahdollisesti tulevan aiTBS protokollan tarkkuusvaatimusten perusteella? (Tällä hetkellä ilmeisesti ei saa. Saa korjata jos olen väärässä)
- 3.) aiTBS protokollan hoitokerran kesto on käsittääkseni noin 3-10 minuuttia per hoitokerta n. 50 minuutin tauolla. Jos aiTBS protokollalle saadaan FDA hyväksyntä, niin olisiko Nexstimin laitetta mahdollista käyttää kahdella tai useammalla potilaalla yhtäaikaa, jolloin käyttöastetta voitaisiin nostaa? Vai tuleeko tähän esteeksi laitteen jäähdytys, muut ominaisuudet, tai muu potilastyöskentelyn mahdottomuus?
Kiitos @DoHo jälleen hyvistä kysymyksistä. Tässä lyhesti vastauksia niihin:
1.) FDA hyväksynnässä kuvattu käyttötapa perustuu ja edellyttää MRI kuvaa. Kilpalijat, jotka eivät käytä MRI kuvia eivät ota mitenkään huomioon yksilöllistä aivoanatomiaa. MRI kuvat ovat toki lisäkustannus hoidon kannalta, mutta ottaen huomioon esim. TMS masennushoidon kokonaiskustannukset yhteensä kaikilta hoitokerroilta Yhdysvalloissa ja EU:ssa, niin ei tuo MRI:n osuus kustannuksista ei ole kovin suuri. Toki MRI:n tuoman tarkkuuden tulee tuottaa myös hyötyä hoidon kannalta ja tätä olemme pyrkineet tuomaan esiin potilasrekisterimme kautta korkeampien remissio ja hoitovasteiden muodossa.
2.) Rutiinisti MRI kuville ei masennuspotilailla saa Yhdysvalloissa korvattavuutta ellei ole jotain erityistä perustetta, kuten esim. poikkeava oirekuva, epäily jostain aivosairaudesta tai esim. tuumorista masennuksen taustalla. Parempaan hoitovasteeseen johtava TMS-hoito voisi olla myös tulevaisuudessa MRI kuvien vakuutuskorvattavuuden edellytys, mutta tällaisesta hoidosta ei ole tarpeeksi näyttöä vielä. aiTBS / muu riittävästi parempaan remissioon johtava kliininen tutkimustulos voisi tulevaisuudessa olla tällainen.
3.) Laitteen teknisten ominaisuuksien perusteella voidaan hoitaa kahta tai kolmeakin potilasta rinnakkain, mikäli työjärjestelyt (henkilökunta yms.) sen sallivat. Kahta potilasta tiedämme jo hoidetun rinnakkain.