Roastia katsellessa kyllä tulee todella selvästi esiin, että ainain Suomessa Nightingale on hyvin uniikki yhtiö. Harvoinpa yritys on samaa aikaa näin start up, sekä näin turvallisessa tilanteessa kassan suhteen. Tämän seurauksena keihäänkärkiä liikevaihdon kasvattamiselle lisääntyy kasvavaa tahtia. Nyt ainakin public health, vakuutusyhtiöt, retail, platform, testien suora myynti jne. Suna perustelee tätä sinänsä vakuuttavasti, mutta samalla vaikea olla sivuuttamatta sitä, että nousevat firmat puhkeavat kukkaan yleensä fokusoimalla kaikista parhaaseen segmenttiin. Toki myöhemmässäkin vaiheessa voi fokusoitua, mutta mitä pidempään pidetään monta keihäänkärkeä niin burn rate kasvaa. Oma tulkintani on se, että rahakkaimmilla markkinoilla (julkinen terveydenhuolto/vakuutusyhtiöt) tie on kivisin, mutta sitä ei haluta luopua potentiaalisesti isojen volyynmien ja isoimman palkinnon takia. Varmimmin kysyntää ja liikevaihtoa löytyy hyvinvointipuolella ja privapuolen lääkärikeskusten kumppaneina, mutta tämä ei varmasti ole rahakkain bisnes pienehköjen voluumien takia.
Mutta eipähän ole mikään suomalainen pörssi start up tainnut olla näin hyvässä asemassa sadan miljoonan kassan kanssa. Taisi listautumisen ajankohtakin osua aivan nappiin. Realisoituuko tämä sitten menestystarinaan ja 500 miljoonan liikevaihtoon? Tämän tapainen menestystarina on tainnut Suomessa onnistua yhden kerran ja se oli Nokia. Nokiakin lopulta fokusoitu, mutta vasta aivan äärimmäisen pakon edessä kipuillen. Jos Nightingale onnistuu niin luultavasti tie olisi samanlainen kriisiytyminen ja pakotettu fokusointi, sillä tuo 100 miljoonan kassa noin 5-10 miljoonan burnratella tuo liian mukavat olot seuraaville vuosille.
Terveydenhuollollisiin näkökulmiin olen tänne joskus aiemmin kirjoitellut ja en usko, että Nightingalia otetaan Suomessa julkisella puolella käyttöön ainakaan seuraavan 10 vuoden aikana, vaikka käynnissä olevista tutkimuksista tulisi mitä tuloksia. Uskon näin siksi, että Suomen johtavien lääketieteen asiantuntijoiden konsensus on enemmän sen suuntainen, että ei kannata mitata ennaltaehkäisevästi. Tämän tilanteen muuttuminen vaatii niin paljon lobbaamista ja useamman vakuuttavan tutkimustuloksen, että vuosia menee. Todennäköisintä on, että koskaan tämä ei päädy Suomessa julkisen terveydenhuollon työkalupakkiin. Japani voi toki olla eri tarina. Mutta jos Japani/Aasia on todella lupaava niin haluaisin kyllä nähdä fokuksen selkeämpää siirtoa sinne.
Jotenkin tässä koko keississä itseä häiritsee se, että (jos ymmärrän oikein) koko homma vaikuttaa perustuvan hypoteesille, että veri-bigdatan avulla saadaan varmasti linkityksiä elintapoihin ja niiden muutoksiin, mutta ei ole tarvetta selittää tarkemmin sitä, miksi muutos tapahtuu. Se riittää, että saadaan kerättyä tarpeeksi dataa ja tekee datasta johtopäätökset. Ja näinhän se jossain määrin onkin, mutta toimiiko tämä näin yksinkertaisesti myös terveysalalla, joka on hyvin tutkimusintensiivistä ja konservatiivistakin sen suhteen, että väitteet ja hoidot pitää pystyä perustelemaan ja todentamaan.
Jos palaa Nightingalen ydinosaamiseen niin se on yksinkertainen verimittaus kotona ja sen pohjalta datan kerääminen. Hypoteesina on hyvien elintapojen edistäminen ja elintapasairauksien ehkäiseminen. Mutta Nightingale ei mittaa niitä elintapoja mitenkään? Suna sitten Roastissa jopa karkeasti naureskelee älykelloille ja -sormuksille, jotka kuitenkin jollain tapaa mittaavat elintapoja.
Tiedotteissa painottuu strategiset tavoitteet ja nämä ovatkin hyvä tapa tuoda positiivista uutisvirtaa yritykseen, jonka liikevaihto polkee paikallaan/laskee, työntekijämäärä vähenee ja tappio kasvaa. Miksi minulla on suuri pelko, että tämän yrityksen kanssa jokin päivä koetaan keisarin uudet vaatteet-hetki?