Tuon sanomiseni lähde on Nightingalen toimitujohtajan kertomiset uusimman tilinpäätöksen yhteydessä, voit tarkistaa asian ja tehdä omat tulkintasi katsomalla videon tilinpäätöstilaisuudesta.
Edit. Myös uusimmalla Inderesin suomenkielisisellä videolla, jossa analyytikko haastattelee toimitusjohtajaa, sivuutetaan aihetta videon loppupuolella.
Verianalyysi varmaan toimiin. Tuloksien tulkinta on sitten eri juttu. Kuinka monta vuotta taaksepäin seuranta NGH:n datassa on? Entä tulevaisuudessa jälkiseuranta.
Miten seurannassa huomioidaan yksilöihin vaikuttava ympäristö, tupakointi, alkoholin-/huumeidenkäyttö, unen vajaus, perinnölliset tekijät, liikunnan harrastus? Vai onko niin, että noiden kaikkien kvantitaavinen ja kvalitatiivinen määrän saa näkyviin verianalyysistä.
Jos huvikseen testaukseen saa apua Kardashianeilta tai muilta somevaikuttajilta, niin silloin NGH:n ei tarvitse muita sektoreita testatakaan noustaakseen raketin lailla.
Nightingalen terveystietoalustaa on käytetty yli miljoonan näytteen analysoinnissa, joka on paljon enemmän kuin kilpailijoilla. Yhtiöllä on pääsy maailman suurimpiin bionpankkeihin ja se tekee yhteistyötä maailman johtavien lääketieteen instituutioiden kanssa. Nämä pääsyt suuriin datoihin yhdessä Nightingalen kehittämän teknologian kanssa johtavat siihen, että yhtiön teknologialla on mahdollisuus ennaltaehkäistä sairauksia.
Yhtiön on tarkoitus tehdä yhteistyötä eri terveyspalvelun tarjoajien kanssa, jonka ansiosta siis hälyttävien lukujen sattuessa kohdalle voidaan potilas ohjata hoitoon ja muuttamaan elintapojaan. Tämä on sitten tietysti yksilöstä itsestään kiinni haluaako tehdä muutosta elintapoihinsa. Esimerkkinä nuo mainitsemasi asiat vaikuttavat paljon esimerkiksi sydämen toimintaan ja Nightingalen teknologia pystyy mittaamaan sydämen ikää.
Nightingale tuottaa yli 250 biomarkkeritulosta yhdestä verinäytteestä. Tämä on keskimäärin n. 2x tarkempaa kuin muiden tuottamat verianalyysit ja tämän lisäksi muiden tuottamissa verianalyyseissä mitataan vain yhtä asiaa.
Edit:
Sen verran vielä lisäyksenä, että riski sijoittaessa yhtiöön on todella suuri ja mahdollisuus menettää koko pääoma on iso. Lähinnä viestini pointtina on se, että yhtiön riskeihin ei kuulu se etteikö yhtiön teknologia toimisi, tästä on näytöt olemassa. Riskinä on se, kuinka paljon kumppanuuksia pystytään solmimaan ja kuinka yhtiön tuotteita pystytään jatkossa kehittämään.
Kun NGH käyttää koneoppimista, on heillä pakko olla ollut käytössä ulkoisen tahon tutkimuksia, joissa on tutkittu laaja määrä ihmisiä. NHG on saanut tutkittavien verinäytteet sekä tutkittavien taustatiedot
@nabusteri linkitti aikaisemmin 16.9 linkin näihin tutkimuksiin
Mikäli NGH saisi tulevaan prosessiin jonkinlaisen seurannan, voisi heidän järjestelmä oppia nopeammin. Hieman kuten Tesla oppii ajamista autoista saatavan datan kautta.
Hitto että pitäisi löytää jostain enemmän aikaa että voisi tähänkin keissiin perehtyä syvällisesti.
Minun ymmärrykseni mukana toimitusjohtaja liioittelee kyllä vahvasti noissa markkinointipuheissaan. NMR-teknologia itsessään on varmasti toimivaa ja tieteellisesti validoitu. Se siis mittaa riittävän luotettavasti eri biomarkkerien pitoisuuksia veressä.
Mielestäni kuitenkin ongelma ja riski on siinä, että minkälainen yhteys erilaisiin sairausriskeihin voidaan vetää minkäkin biomarkkerin kohdalla. Lyhyesti ne tutkimukset mitä olen Nightingaleen liittyen lukenut, ovat jättäneet kyllä paljon kysymyksiä. On löydetty jonkinlaisia korrelaatioita siitä, että molekyylillä X on korrelaatio sairauteen Y tällä luotettavuudella. Ja suurin osa noista hehkutetuista isoista luvuista koostuu ihan perinteisistä LDL ja trigylseridiarvoista joita mitataan. Ja korrelaatio ei ole tae kausaliteetista. Nuo molekyylit voivat olla koholla jostain muusta syystä jolloin korrelatio löytyy, mutta niiden molekyyliarvojen parantaminen ei auta varsinaisesti patogeneesin estämisessä.
En ymmärrä sitä, että miten Nightingale saa tästä tehtyä luotettavaa riskiprofilointiä eri yksilöille. Kuvitellaan henkilö Matti. Matti on 38v mies. Matti hommaa Nightingalen sovelluksen ja mittauttaa veren biomarkkereita säännöllisesti ja sovellus antaa sitten riskiarvion siitä, että miten todennäköisesti/epätodennäköiseti mies sairastuu sepelvaltimotautiin. Miten Nightingalen sovellus voi biomarkkerien pohjalta luotettavasti tämän luvun antaa, koska:
A) Sepelvaltimotaudin riskitekijöistä (luotettava tutkimusdata!) merkittävä osa on muutakin kuin veriarvoja; sukuhistoria (geenit ja epigenetiikka), tupakointi, harrastetun liikunnan määrä jne.
B) Vaikka esim. liikunta ja geenit varmasti vaikuttavat jollain tasolla ainakin osaan näistä Nightingalen mittaaimsta biomarkkereista, niin ei ole olemassa näyttöä että Nightingalen profilointi kattaisi luotettavasti nämäkin tekijät.
C) Ei ole olemassa näyttöä, että NIghtingalen sovelluksesta on apua yksilölle. Olkoon sitten mittarina esim. elämänlaadun parantaminen / saadut elinvuodet. Tämä ei toki markkinointia ja tuloksen tekemistä estä, mutta tämä on erittäin todennäköisesti este julkisen tereydenhuollon valloittamiselle. Tietysti sijoituscasen kannalta se ei ole niin olennaista, koska markkinat ovat muutenkin yksityisellä puolella (joka on juuri muualla maailmassa se pihvi).
Summasummarum: käsittääkseni Nightingalen riskiarvio on puutteellinen antaakseen oikeasti luotettavia lukemia. Voihan sinne antaa vaikka mitä lukuja ja tehdä millaisia algoritmeja, mutta en ole vakuuttunut, että ne pitäisivät paikkaansa. Ja huom! Tästä Nightingalella ei ole näyttöä. Korrelaatiosta molekyylillä X sairauteen Y ei saa vielä luotua luotettavia algoritmeja että sairausriskiä saataisiin pienennettyä.
Mutta korostan, että aikaa on vähän turhan rajallisesti, joten syvällinen perehtyminen on puutteellista. Pitäisi entistä syvällisemmin yrittää ehtiä perehtymään NIghtingaleen, sillä ajatustasollahan tämä kuulostaa todella hyvältä ja varmasti perus mattimeikäläisiin erittäin vetoavaakin nykyiset hyvinvointitrendit huomioiden. Ja voihan se olla että noihin asioihin mitä kävin läpi on jo hyvät vastaukset, mutta minä en ole niitä vain huomannut / löytänyt.
Neuroverkothan eivät etsi yksinkertaisia korrelaatioita. Neuroverkot kykenevät löytämään yhtäläisyyksiä, joihin ei ihminen mitenkään kykene. Jossain tutkimuksessa mainittiin lineaarinen regressio mutta oletan, että analyysit eivät pääosin ole tuolla tasolla
Eli lyhyesti sanottuna.
Koko NGH:n liiketoiminnan ydin on erilaisista tutkimuksista saatujen verinäytteiden biomarkkereiden erottaminen NMR-teknologialla ja näiden biomarkkerien analysointi ML:llä. Tämän perusteella NGH taustajärjestelmä antaa todennäköisyyden erilaisille sairauksille asiakkailta mitattavien biomarkkereiden perusteella.
Nyt sinä epäilet, että noiden tutkimusten verinäytteiden perusteella näin ei voida välttämättä tehdä.
NGH voisi avata enemmän nimenomaan tätä analysointiprosessia, koska sen kykya ennustaa oikein sairauksia on koko liiketoiminnan ydin.
ML-analyysi kertoo lähinnä todennäköisyyden/riskin ei ennusta tulevaisuutta
Veritietojen rikastaminen tulevaisuudessa muilla mitattavilla tiedoilla (aktiivisuus, verenpaine jne.) lisäävät todenäköisyyttä
MobiiliApit ja muut ovat halvalla tehtäviä kosmeettisia käyttöliittymiä tämän liiketoiminnan ytimen päälle.
Edit
En usko, että NGH:n analyysi on noin yksinkertaista yhden tiedon korrelaatiota lopputulokseen. (toki en tiedä varmasti)
Oletan, että yhteen analyysiin saattaa vaikuttaa useiden biomarkkereiden tiedot ja näillä useilla biomarkkereillakaan ei ole mitään korrelaatiota keskenään. Juuri tähänhän neuroverkkojen teho perustuu
Tuo kaikki on hyvää ja arvostettavaa pohdintaa @El_Nila !!!
Juuri tuonlaista kriittistä näkökulmaa tarvittaisiin kaikkia uusia palvelumuotoiluja, teknisiä ränkylöitä tai mitä tahansa “keksittiin just tuli ja pyörä uudestaan pe-illan kaljoja rinnuksille kaadellessa” -pörssitulokkaita arvioitaessa.
Haluan tähän väliin kuitenkin muistuttaa sykemittauksen alkuajoista 80-luvulta, kun mitättömän pieni yliopisto-spin-offi suolle rakennetulta kampukselta lähti asiaa ajamaan.
Esimerkiksi uimavalmentajat aikanaan olivat ammattivalmentajina suorastaan närkästyneitä, kun heille tarjottiin vedenpitävällä rintapannalla varustettua mittaria, jolla urheilijan rasitustasoja harjoituksessa voidaan mitata vaivattomasti uinnin jatkuessa. Heillähän menee vain 6 sekuntia altaan päädyssä ottaa syke uimarin ranteesta ja kertoa se kymmenellä (=lyöntiä per minuutti). Sarkasmia, hehe.
Naah … asioiden hissukseen edetessä jne jne nyt on jo reilut parikymmentä vuotta mitattu ankarasti mm ravihevosten treenisykkeitä. Reilut 15 vuotta on jo haarukoitu sykkeestä sydämen lyöntien välisiä rr-tasoja kertomaan palautumisesta, kompensaatiosta ja optimaalisesta hyperkompensaatiosta. Puhumattakaan unen laadun ja sen vaikutusten mittaamisesta. Ja nämä lapselliset esimerkit siis vain allekirjoittaneen täysin vanhentuneita ja merkityksettömiä huomioita siitä, mitä sillä täysin turhalla mittarilla tehtiin jo vuosikymmen tai pari sitten. Ja muistelmissa mahdolliset esiintyvät väärinymmärrykset ja suoranaiset virheet laitettakoon alkoholin ja ihmiselon aiheuttamien normaalien vaurioiden piikkin. Pitkään piikkiin.
Haluan siis vain sanoa, että tämä firma saattaa olla niin isojen juttujen äärellä, että edes siellä olevat eivät vielä pysty edes kuvittelemaan, mitä kaikkea seuraavan 20v aikana tulee tapahtumaan. Jokeribonuksena, jos siis jotain positiivista alkaisi tapahtua firman suhteen, megatrendit on siitä hassuja, että ne tahtoo olla kovin isoja.
Godspeed HEALTH. Ja kaikki me muut siinä kyytipoikina. Ja -tyttöinä.
Tuolla tosiaan on paljon tutkimuksia ja näin amatöörinä vaikea päätellä niistä mitään. Olen kuullut sellaisen ilmauksen kuin “Vertaisarvioitu”. Missä kohtaa yleensä noissa tutkimuksissa on maininta tästä ja miten se on ilmaistuna englanniksi. Onko samassa kohtaa sanottu tahot, jotka ovat tutkimuksen arvioineet? Vai onko jossain muualla taulukoituna vertaisarvioidut tutkimukset " yhtenä" listauksena?
Ketä ovat nuo ”kilpailijat”, paljonko heillä on testejä vyön alla ja mitä esim. google tekee?
Tuon listan yllä olevassa alaotsikossa lukee Peer-reviewed science. Oman ilmoituksensa mukaan kyseessä on siis vertaisarvioitua tutkimusta (ainakin jos eivät tahallaan johda harhaan).
Satunnaisotannalla listasta valitsemistani kuudesta tutkimuksesta viisi oli vertaisarvioituja ja yksi preview, joka käsittääkseni tarkoittaa, että arviointi on vielä kesken.
Joku kyseisten alojen tutkimuskäytäntöjä paremmin tunteva korjatkoon, jos meni nyt jotain väärin.
Tuo preview tarkoittanee, että juttu on hyväksytty julkaistavaksi (siis arvioitu jo), mutta paperi on “painossa”, eli sille ei ole vielä bibliografisia tietoja tarjolla.
Ja tosiaan kaikki 300 juttua on tieteellisiä vertaisarvioituja julkaisuja (eipä olekaan kts. alta). Vertaisarvioinnin tekevät oman alansa asiantuntijat ja tuo arviointi tapahtuu anonyymisti. Julkaisun laadukkuutta voi arvioida esim. lehden impact factorilla, mutta tässä se hankaluus, että laadukkaatkin kapean erikoissektorin lehdet saavat pienemmän impact factoriin, kuin tunnetut kovat yleisjulkaisut kuten Nature tai Science.
Edit. Katsoin tuota listaa julkaisuista läpi ja siellä on mukana jonkin verran juttuja, jotka ovat “preprint” maininnalla. Nämä ovat luonnosvaiheessa olevia juttuja, eikä niitä ole vielä vertaisarvioitu. Nämä eivät missään nimessä kuulu tuolle listalle, jos otsikko on Peer-reviewed science. Eli nämä pitäisi firmaan koota omalle listalleen, jos ne haluavat esittää sivuillaan. Osa näistä preprint-jutuista on sittemmin käyneet arviointiprosessin läpi ja niistä olisi mahdollista esittää ihan oikea viite. Ne preprint-jutut, jotka eivät ole päässeet vertaisarviointiprosessista läpi eivät kuitenkaan tuolle listalle kuulu. Tämä on ainakin äkkiseltään hieman hölmö kauneusvirhe firmalta, kun listalla on kuitenkin ihan oikeita julkaisuja ja sitten muutama luonnos täytteenä…
Edit. 2. Sen verran häiritsi tuo preprint-juttujen esittäminen tuolla listalla, että kävin ne pikaisesti läpi. Tuolla maininnalla oli 26 juttua, joista 9 on sittemmin ihan oikeasti vertaisarvioitu ja julkaistu, mutta 17 juttua on sittemmin syystä tai toisesta jäänyt julkaisematta. Nämä 17 luonnosta pitäisi poistaa tuolta listalta ja puolestaan 9 juttua päivittää oikeilla viitetiedoilla.
Itse olen miettinyt Nightingalen roolia noissa artikkeleissa. En tunne tätä tieteenalaa juuri mitenkään, mutta avattuani tusinan artikkeleita löysin ainoastaan kahdesta maininnan Nightingalen platformin käytöstä.
Ehkä @Antti_Luiro voisi kysyä tätä suoraan heiltä, niin ei tarvitsisi meidän puolitietoisten arpoa vastauksia?
Juuri näin. Samalla olisi hyvä, jos @Antti_Luiro saisi tarkempaa kuvaa koko analysointiprosessista alkaen tutkimusten verikokeista aina lopulliseen asiakaalle tehtävään terveydentilan ennustukseen.
Kuitenkin tämän analyysimoottorin toiminta on koko liiketoiminnan ydin
Edit Kun ovat saaneet selville, mitkä tekijät vaikuttavat tiettyyn sairastumisriskiin, millä prosessilla päättelevä ne toimenpiteet, joita asiakkaan on tehtävä parantaakseen tämän sairastumisriskin. Entä miten seuraavat sekä analyysin että näiden korjaavien toimenpiteiden onnistumista
Laajassa raportissa lukee, että: “Ensimmäiset (2 kpl) sairausriskin ennusteet ovat CE-merkitty ja yhtiö aikoo CE-merkitä lähitulevaisuudessa lukuisia sairastumisriskien ennustemalleja”.
Eli ilmeisesti todellisuudessa jonkinlaista näyttöä on vasta 2 eri sairausriskin arvioimisessa? Ja olen suhteellisen luottavainen, että tuon CE-merkinnän saa, vaikka data ei absoluuttisen luotettava olisikaan. Inderes on arvioinut Nightingalen sairausriskien ennustamisen “Varsin korkeaksi (kehittyy ajanmyötä)” ja pisteet 3/4.
Minun mielestä tämä on varsin yliampuvasti analysoitu, sillä hetken päästä todetaan kuitenkin:
“Nightingalen
mukaan sen tutkimustulosten avulla sen teknologialla
analysoidusta verinäytteestä pystytään tekemään
riskiarvio yli 1000 sairaudelle, joista noin 70 on jo tuotu
yhtiön alustan seuraavaan versioon. Yhtiön mukaan
näistä riskiarvioista noin 2/3 ovat nykyisiä kliinistä
standardia tarkempia. Väitettä koskevaa tutkimusta on
osin julkaistu, mutta osa tutkimuksesta julkaistaan
vasta Q1/21 tehtävien patenttihakemuksien jälkeen.”
Käsittääkseni näitä ei ole julkaistu (voin olla väärässä)? Tai sitten ne on mennyt minulta ohi. Ja täytyy sanoa että tuo 2/3 verrattuna nykyisiin menetelmiin on melkoinen pettymys kun miettii kuinka kankeita ja yksinkertaisia nykyiset riskiarviot ovat.
Ja huom! Tämän lisäksi olisi hyvä olla vielä dataa siitä, että Nightingalen ehdottamilla muutoksilla olisi kliinistä merkitystä potilaan kannalta. Sekään ei ole mikään itsestäänselvyys niinkuin jotkut voivat ajatella.
Sijoituscasen kannalta homma voi edetä vaikka näissä olisikin puutteita. Menestyyhän monet puoskaritkin maailmalla vaikka hommassa ei ole järkeä. Ja siis en missään vaiheessa tarkoita että Nightingalen homma olisi sitä, tarkoitan vain että menestyä voi vaikkei se olisikaan tietellisesti niin todistettua.
Ja lisättävä vielä, että vaikka allekirjoittanut onkin hieman kriittiseen sävyyn täällä kirjoitellut, niin Nightingalen tuote tulee mielestäni erittäin hyvään aikaan markkinoille. Ihmiset haluavat nimittäin jatkuvasti “mitata” itseään ja parantaa omaa terveyttä. Voi hyvin olla, että nämä asiat mistä olen puhunut, ovat lopulta jossain määrin sivujuonne. Ei siis välttämättä ole kovinkaan relevanttia sijoituskeissin kannalta, että kuinka tarkkoja nuo Nightingalen algoritmit ovat.
Kaupallistumisen alku on ollut kuitenkin vielä sangen lupaavaa, joten tästä voi tulla sijoittajalle hyväkin keissi näillä hinnoilla.
Väitän, että kahden kolmesta (2/3 ~ 66%) riskiarvion nostaminen käytössä olevien standardien yläpuolelle on iso harppaus ja edistysaskel missä tahansa kontekstissa. Jos edelliset standardit ovat olleet huonoja tai jäykkiä (ovatko?), niin näkisin niiden ylittämisen vain positiivisena asiana. Tai ehken vain ymmärrä logiikkaa, joka johtaa siihen ajatukseen, että parannus on pettymys. Tietenkin toisille lasi on puolityhjä, jos se ei ole vielä piripintaan täynnä.
Ja nämä 2 jotka on merkitty, eli virallisesti joista on näyttöä voivat olla erittäin
“low hanging fruit” ei vaatisi paljoa esim. Kertoa vaikkapa riskeistä sairastua korkean kolesterolin aka cardio vascular liityviin tauteihin, tai verensokeriin liittyviin kuten diabetes.?
Ei kai tämän palvelun/tuotteen tarkoitus ole ensisijaisesti kertoa yleisesti tiedossa olevien kansantautien tms riskeistä, vaan auttaa löytämään yksilön todennäköisyyttä altistua niille? Vai olenko ymmärtänyt jutun ihan väärin?
Minun mielestäni tuo ei ole häävi suoritus, ottaen huomioon että tuo on koko Nightingalen sijoituskeissin ydin ja vastassa olevat “riskianalyysit” ovat hyvin alkeellisia. Nigtingalen eilisestä diaesityksestä nämä luvut ovat tasoa 1,5 x - 2,9 x tarkempia kuin perusterveydenhuollon VERITESTIT. Eli ei verrattu ilmeisesti edes tyyliin FINRISK-laskuriin, vaan pelkästään PTH:n peruslabrapaketteihin. Aika virheellinen asetelma tuossakin.
Kun puhutaan potilaiden terveyden parantamisesta/edistämisestä, niin kaiken pihvi on kliininen vaste/hyöty. Ei ole mitään merkitystä vaikka riskianalyysi olisi hieman nykyistä tehokkaampi jos siitä saatava lisähyöty on olematon.