Syöpämarkkereiden luotettava tunnistaminen olisi markkinat räjäyttävä lisä - mahdetaanko olla vielä kaukana tästä?
Verestä saa myös DNA:n ja DNA-analyysin parissa toimii jo useitakin kaupallisia terveyteen liittyvää dataa tarjoavia yrityksiä (CircleDNA, 23andMe). Yhteistyö näiden tahojen kanssa tarjoaisi huikean uskottavuus- ja toiminnallisuusedun. CircleDNA pelkästään “lupaa” yli 500 terveysraporttia.
Uhkakuvana näen kasvavan terveysdatan eteenpäin myynnissä sekä linkkiytymisessä sekä työnantajan että vakuutuslaitosten käyttöön. “Väärissä” käsissä henkilön terveysdatasta voi muodostua syrjivä este vakuutuksiin tai jopa työhön.
Toimin itse isohkossa terveysorganisaatiossa ja olen sijoittanut useisiin alan kasvuyrityksiin, en kuitenkaan NGH:iin.
Eikös nyt Nightingalen olisi syytä rakentaa data-etumatkaa raivokkaasti? Tyyliin antaa testejä ilmaiseksi jotta saadaan mahdollisimman moni veriprofiili omaan tietokantaan… Se datahan lienee se ainoa moat tässä bisneksessä pidemmän päälle.
Onko tuo kuitenkaan sama asia? En todellakaan ole asiantuntija, mutta eikö veren biomarkkerit ja geenit ole vähän eri juttu. Verianalyysissä katsotaan veressä olevat kemikaalit, hivenaineet, ravintoaineet, punasuolut yms yms läpi ja rakennetaan korrelaatioita terveysdataan. Varmaan noi geenitkin siellä seassa omanaan tietysti.
Luulisi kuitenkin että real life patient data on se josta saadaan uutta tietoa kun hyvin laajaa dataa crunchataan todellisten potilaiden hyvinvointidatan kanssa
Olen myös ajatellut, että NGH:n analyysi perustuu laajoille ihmisjoukoille tehtyihin tutkimuksiin, joissa on tiedossa potilaiden veriarvot (markkerit) sekä heidän sairaus ja sen eteneminen tutkimuksen aikana.
Ehkä jos yhteistyö Terveystalon ja muiden kumppanien kanssa johtaa dataan, jonka avulla voi seurata sairauden tai hyvinvoinnin edistymistä suhteessa poltilaiden verarvoihin.Tämä voisi rikastaa nyt käytössä olevaa tutkimusdataa.
Mahtaisiko Oura:n ja NGH:n kannattaa tehdä yhteistyötä. Saisiko Ouran mm. unen ja treeni- sekä 24/7- sykkeen seurannan kehittyminen antaa lisää käyttökelpoista dataa terveydentilan kehittymisen seurantaan ?
Odotuksissani on NGH:lle hieno vuosi 2022. Terveystalo vauhtiin, Japani vauhtiin, Euroopasta Terveystalon kaltainen kumppani, mutta isompi. Kotitesti Suomessa vauhtiin ja markkina-avauksia ainakin Eurooppaan. USA:ssa ensimmäiset askeleet… jos jotain tähän mennessä NGH on näyttänyt niin kykynsä saada asioita nopealla tahdilla toteutettua. Eiköhän jatku sama meininki.
Ennakoin tapahtumarikasta vuotta ja paluuta listautumishinnan tasolle.
// asiaa tässä ei juurikaan ollut, mutta jos joku osaa tuosta USA:n suunnasta jotain ennakkoa pohdiskella niin mielenkiinnolla lukisin, itselle vähän hämärän peitossa miten aikovat tuota tärkeintä markkinaa taklata.
Kyllähän näistä biopankki-yhteistöistä ja niiden merkityksestä riskiseulonnalle oli jo listautumisesitteissä. Google-haku “biobank nightingale” löytää mm. nämä esimerkit UK Biobank osalta. Samoista biobankin näytteistä on varmasti tehty myös geenianalyysi ja tutkijat voivat nyt tarkastella ristiin genomiikkaa, elintavoista kertovaa veriprofiilia ja näytteenoton jälkeistä terveyshistoriaa. Tuloksena voi tuottaa ennustemalleja mitä moninaisimpiin terveystilanteisiin, ja mitä suurempi määrä näytteitä on analysoitu, sitä harvinaisempia tauteja voi ennustaa.
Mitään mistään tiedä mutta noin äkkiseltään luulisi noiden biopankkien olevan melkoisen työläitä saada kasaan. Onko Nightingalella resursseja sellaiseen?
Ei niitä itse kasatakkaan, vaan tehdään yhteistyötä jo olemassa olevien, usein valtiollisten biopankkien kanssa. Toki NH kerää dataa asiakkaistaan omaan biopankkiinsa, mutta ei sillä vielä iso tutkimusta tehdä. Koko toiminta perustuu sille, että kun sulla on isosti dataa kansan verestä eli terveydestä, sä voit mitata uuden asiakkaan veren ja verrata niitä tuloksia isoon massaan, jolloin voidaan sanoa onko se uusi yksilö suhteellisen terve vai ei.
Olenko ymmärtänyt väärin kun kuvittelen että NGH on saanut verinäytteitä noista biopankeista ja analysoinut ne omalla systeemillään eli tuottanut sen noin 200 mittausta per näyte. Ei siis saanut oikeutta päästä käsiksi johonkin olemassaolevaan valtiolliseen dataan?
Nightingale on saanut pääsyn tiettyjen biopankkien (ja muiden näytekokoelmien) näytteisiin, joista se on analysoinut metaboliitit/“biomarkkerit” omalla teknologiallaan ja tuottanut tähän liittyvän datan. Nightingalen tuottama data tulee tyypillisesti suojatun patentointijakson jälkeen avoimeen tutkimuskäyttöön, eli data on sinänsä yleisesti saatavilla.
Data biopankkien välillä on kuitenkin vertailukelpoista nimenomaan silloin, kun se on hankittu samalla analyysimenetelmällä. Vastaavasti datasta tunnistettujen tautiriskien ennusteiden hyödyntämisessä on luontevaa käyttää samaa analyysimenetelmää. Eli mitä enemmän Nightingale analysoi biopankkinäytteitä, sitä vahvempi vallihauta sen teknologialle muodostuu. Lisäksi biopankin ei kannata mitata vastaavia asioita usealla teknologialla, sillä näytteiden analysointi yleensä kuluttaa osan näytteestä, jolloin jokainen tehtävä analyysi vie pois mahdollisuuden jonkin toisen analyysin tekemiseltä. On siis mielestäni erittäin hyödyllistä olla tässä ensimmäisenä liikkeellä.
Datan voisi jakaa historialliseen ja uuteen dataan. Avoimet datalähteet eivät minun silmissäni kasvata vallihautaa juurikaan, koska kuka tahansa nykyisellä prosessointivoimalla kilpailija voi analysoida sen datan hyvinkin nopeasti.
Mikä olisi tärkeää, on että NGH nyt nopeasti saisi samankaltaiset setupin kuin Teslalla on, eli syntyy koko ajan uutta proprietary dataa johon muut eivät pääse käsiksi. Pohjalla olevaa omaa ja biopankki-dataa voi sitten yhdistellä ajan mittaan kertyvään terveys- ja diagnoosidataan. Tätä täysin uutta, vain NGH:lla olevaa yhdisteltyä dataa sitten voi käyttää käytännön suositusten ja ennustamisen tekemiseen. Vasta tällöin voi puhua vallihaudasta kestävän kilpailuetuna.
Miten saisi ison volyymin ihmisiä antamaan näytteitä ja sitoutumaan pidempiaikaiseen testaukseen ja terveysdatan seurantaan?
Päinvastoin, proprietary-teknologialla tuotetun verianalyysituloksen julkaisu muille tutkijoille biopankin kautta synnyttää ainutlaatuisen kilpailuedun. Kun UK Biobank (joka siis on yksi maailman isoimmista laatuaan) aineistosta joku tutkija löytää havainnon näytteenantajan näyteprofiilin ja myöhempien terveystapahtumien välillä, sen voi avoimesta datasta toisintaa, edelleenkehittää, sekä hakea vastaavuutta muista biopankeista, mistä löytyy samanlaista näytetietoa. Ja siksi on hyvä, että on muita sellaisia biopankkeja, kuten Suomen, Viron tai Japanin.
Ja kun tuo havainto on toisinnettu, validoitu ja osoitettu kausaaliseksi eikä vain korrelaatioksi, ollaan jännän äärellä. Haluatko tietää oman riskisi tai kansallisena päättäjänä ymmärtää omasta populaatiostasi riskiä? Haluatko vakuuttajana tarjota asiakkaillesi jotain, mikä motivoi heitä ylläpitämään terveyttään? No, analyysi on saatavissa myös kaupallisena sovelluksena, mutta vain yhdeltä toimittajalta täsmälleen samoilla parametreilla… Ja kun analyysi on tehty, mitä sitten? Mitä yksilö voi tehdä ennusteensa parantamiseksi ainakaan ilman ammatti-apua? Mistäköhän sellaista olisi saatavilla, varsinkin siten, että sen tarjoaja osaa ottaa käytettävissä olevan tiedon huomioon ja tehdä myös jatkoseurantaa asiasta?
Investointejahan tuo vaatii ja aikaa. Siksi kai se kaikki onkin aloitettu jo vuosia sitten.
Miten kuvailemasi ketju maksimoi NGH:n käteisvirrat? Itse ajattelen kilpailuetuna sitä, että yrityksellä on tarjota asiakkailleen jotain mitä muilla ei ole. Käsittääkseni NGH:lla ei teknologisesti ole mitään erityisen kummallista IP:tä. Verianalyysi rautaa saa valmistajilta hyllystä, eivätkä nuo AI algoritmitkaan ole mahdottomia kirjoittaa. Korjatkaa toki jos olen väärässä.
En oikein keksi tässä bisneksessä muuta kuin sen datan, joka olisi syytä hillota vain itselle ja siten olla ainoa joka markkinassa voi antaa korkeimman arvon terveysanalyysiä asiakkaille. Näin syntyisi verkostovaikutus (network effect), jossa aikainen etulyöntiasema poikii lisää asiakkuuksia, jotka edistävät etumatkaa edelleen kun tietokanta kasvaa entisestään.
Toki tuo avoimempi data on kaunis ajatus ja voi olla ihmiskunnan kannalta ihan kiva juttu. Mutta nyt puhun NGH:n market capin kannalta katsottuna.
Eipä siinä, kyllä tämä joka tapauksessa voi olla hyvä keissi, kunhan hajattelen ääneen maailmanvalloitus-perspektiivistä asiaa.
Ei se lyhyen tähtäimen käteisvirtaa maksimoikaan, koska bio/data on tosi pitkä tie. Ei ole aavistustakaan, oliko IPOssa kuvattu 3-5 v tähtäin oikea mittakaava, ja siksi listautumishintakin vaikutti kovalta. Kuitenkin: NMR-raudassa nimenomaan ei ole ihmeellistä IP:tä, mutta sen virittäminen eri käyttöön ja siitä jalostettu laskenta on ihan vertailukelpoista muuhun teknologian soveltamiseen. Pidin toimitusjohtajanan listautumispresiksissä käyttämää Tesla-analogiaa huonona, mutta palaapa takaisin siihen, mitä IP-strategiastaan silloin kertoivat. Nimenomaan verkostovaikutuksenhan mä yllä introsin (mutten avannut, siihen ei riitä aika).
Missä mielessä käytti Tesla-analogiaa?
Oma tärkein motivaationi omistella on mahdollisuus päästä alustaliiketoimintamallilla vahvoilla verkostovaikutuksilla ja vallihaudoilla yhden healthcaren megatrendin kukkulan kuninkaaksi. Paino sanalla mahdollisuus…
Foorumin ketjusta innostuneena osallistuin kotitestipilotin toiseen vaiheeseen elokuussa ja kolmanteen vaiheeseen joulukuussa. Olin positiivisesti yllättynyt toisesta vaiheesta (kotitestipilotin kokonaiskokemuksesta), mutta kyllähän tuo kolmas vaihe jätti pettymyksen maun suuhun. Itse testituloksissa ei ollut tapahtunut mitään uudistuksia, olin jostain (väärin) ymmärtänyt että kolmannessa vaiheessa tarjottaisiin tarkempia tuloksia.
Tällä hetkellä tuo Nightingalen kotitesti siis sisältää vain Health Indexin, joka koostuu kuudesta eri terveyden mittarista. Terveyden mittareihin vaikuttavat tietyt tarkemmat veriarvot, mutta näiden arvojen tuloksia ei kerrota kotitestin tehneille. Mittareiden tarkkoja numeerisia arvojakaan ei kerrota, vaan niitä voi itse yrittää arvata kuvaajasta. Näiden mittareiden lisäksi kerrotaan sydämen ikä.
Nightingalen sivuston mukaan laboratoriossa tehtävä verikoe tarjoaa lisäksi pääsyn 17 tarkempaan veriarvoon, josta nuo aiemmin mainitut kuusi terveyden mittaria koostuvat. Näiden lisäksi verikokeen tekijä saa tietoonsa sydänsairaus- ja tyypin 2 diabetesriskit. Eli tarjolla on ylimääräistä dataa, joka ymmärrykseni mukaan on jo saatavilla kotitestikitistä, sillä kotitestikitistä tulevat tulokset perustuvat näihin tarkempiin arvoihin. Jostain syystä tuota dataa ei haluta näyttää kotitestin tehneille (onko kyse pilotista, halutaanko tällä saada lisää rahaa itse laboratoriokäynnistä vai onko kotitestikitin data sen verran epäluotettavaa että tarkkoja lukuja ei haluta näyttää?)
Tällä hetkellä tuo Nightingalen laboratoriotestipalvelu maksaa 109€ ja sisältää kaksi verikoetta (saatavilla vain Helsingissä). Toisena vaihtoehtona Terveystalo+ kautta saa vuoden aikana kolme verikoetta sekä oheissälää 119€ hinnalla (saatavilla isoista kaupungeista, 10 toimipistettä).
Lähin mieleen tuleva kilpailija on 99€ maksava Puhti-terveystarkistus, joka sisältää yhden verikokeen (saatavilla Mehiläisen laboratorioista ympäri Suomen, 75 toimipistettä). Tähän sisältyy 32 tarkempaa veriarvoa, joista jokaiseen on tarjolla helposti ymmärrettävä lyhyt yhteenveto ja laajempi tietopaketti arvon sisällöstä, vaikutuksista, ehkäisystä jne.
Nightingalen testissä pärjää yhden veriputken ottamisella, mutta Puhdissa niitä taidettiin ottaa viisi tai kuusi. Nightingalen kotitestipilotin sekä Puhdin terveystarkistuksen perusteella uskallan väittää, että tuotteet eivät ole suoria kilpailijoita keskenään. Nightingalen suppeammat analyysit saa hankittua 30-40€ kappalehinnalla, kun Puhdin laajemmasta analyysistä joutuu pulittamaan vähintään satasen. Jos olisin kiinnostunut aktiivisesta veriarvojen seurannasta, todennäköisesti tilaisin tuon Terveystalon paketin 119€ vuosihinnalla. Näen myös että näiden halvempien testien saaminen osaksi työterveyttä on Nightingalen paras markkinarako. 129€ maksavaa Nightingalen kotitestiä en näe missään nimessä rahan arvoisena tuotteena.
