Aiemmin ketjussa mainittu pitkä artikkeli, mutta otetaan muutama poiminta jutusta erityisesti Nightingale Healthia koskien 
Petri Bono, Terveystalon johtava ylilääkäri
Bonon mukaan veritestit ovat vastaus ”megatrendiin, jossa ihmiset haluavat tietää enemmän omasta hyvinvoinnistaan ja ottaa vastuuta terveydestä omiin käsiinsä”. Hän uskoo, että edessä on terveydenhuollon vallankumous.
–
Uudenlaisissa veritesteissä ja niiden ympärille luodussa hyvinvointisovelluksessa on Bonon mukaan kyse juuri sairauksien ennaltaehkäisystä.
–
”Tämä on mielestäni konkreettinen, helppo ja koukuttava tapa saada ihmiset seuraamaan omaa terveyttään ja innostumaan siitä, kuinka omilla toimilla voi vaikuttaa seuraavan mittauksen tuloksiin”, Bono sanoo.
Teemu Suna, toimitusjohtaja
Sunan mukaan Nightingalen veritestit eroavat perinteisistä testeistä kahdella tapaa: Tavallisesti laboratoriossa otetuista verinäytteistä tutkitaan kerrallaan vain muutama asia, esimerkiksi tulehdusarvo tai kolesteroli. Nightingalen käyttämä magneettikuvaukseen perustuva teknologia mahdollistaa sen, että pienestä veripisarasta pystytään tutkimaan yhdellä kertaa 250 erilaista aineenvaihdunnan merkkiainetta, jotka voivat kertoa riskistä sairastua eri elintapasairauksiin.
–
Toinen ero perinteisiin veritesteihin on Sunan mukaan se, miten tuloksia tulkitaan käyttäjälle. Nightingale vertaa ensin testitulosta satoihintuhansiin kansainvälisistä biopankeista mittaamiinsa veritestien tuloksiin sekä näiden henkilöiden myöhempiin terveystietoihin, eli siihen, mihin he ovat sairastuneet ja minkä ikäisinä. Vertailun perusteella se luo käyttäjälle simppelin näköisen visuaalisen esityksen muun muassa tämän riskistä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin tai diabetekseen.
–
”Pohjois-Karjala-projekti oli aikanaan menestys, sillä se laski alueellista sydäntautikuolleisuutta. Sen yksi merkittävä tekijä oli terveystietoisuuden lisääntyminen. Mutta siinä tarjottiin samaa mallia kaikille”, Suna sanoo.
”Ennakoivat veritestit ovat seuraava askel: jokainen voi saada yksilöllistä terveystietoa, ja oppia, mitkä muutokset juuri omia tuloksia parantavat.”
Mika Kivimäki, epidemiologian professori
Kivimäen mukaan Nightingalea ei pidä verrata Theranosiin.
”Nightingalen käyttämä tieto aineenvaihdunnan merkkiaineista ja niiden yhteyksistä sairauksiin perustuu satoihin riippumattomiin, vertaisarvioituihin tutkimuksiin”, Kivimäki sanoo.
”Menetelmä toimii kyllä. Siitä ei ole epäilystäkään.”
–
”On näyttöä siitä, että uudella menetelmällä voi ennustaa kuolleisuutta tarkemmin kuin yleisesti käytetyillä kliinisillä mittauksilla. Lisäksi vielä vertaisarvioimattomassa tutkimuksessa Nightingalen merkkiainemittaus tunnisti diabetesriskin hieman paremmin kuin mittari, jossa käytettiin tietoja henkilöiden iästä, sukupuolesta, painoideksistä, sokeriarvoista ja vanhempien diabeteksesta”, Kivimäki sanoo.
–
”Vielä ei ole tutkimustietoa esimerkiksi siitä, kuinka paljon Nightingale-terveysindeksin käyttäjät hyötyvät toistuvista verianalyyseista oman terveytensä edistämisessä ja sairauksien ehkäisyssä verrattuna niihin, jotka eivät sitä käytä.”
–
Kivimäki näkee uudenlaisten veritestien kauppaamisessa kuluttajille sekä myönteisiä että ongelmallisia puolia.
”Jos testitulokset ja niiden seuraaminen saavat ihmisen liikkumaan enemmän ja syömään terveellisemmin, se on hyvä asia.”
–
Se, että hyvinvoiva ihminen alkaa säätää optimaaliseksi omega-3-rasvahappotasapainoaan tai aminohappojaan, ei välttämättä ole terveyden kannalta merkityksellistä.
Teea Lallukka, lääketieteellisen sosiologian professori
”Jos tutkitaan paljon, todennäköisesti löydetään aina jotain, joka ei sovi viitearvoihin. Mutta ovatko kaikki näissä mittauksissa esiin tulleet asiat sellaisia, että niihin pitäisi puuttua elämäntavoilla tai lisätutkimuksin? Pahimmillaan ylimääräinen mittailu kuormittaa sekä yksilöä että terveydenhoitoa”, Lallukka pohtii.
–
”Sairauksien ennaltaehkäisyssä tulisi kohdentaa toimet niihin, jotka ovat suurimmassa sairastumisriskissä. Ei vain niihin, joilla on varaa maksaa.”
–
Pahimmillaan yksilökeskeinen terveysajattelu johtaa Lallukan mukaan siihen, että ihmisiä aletaan syyttää sairastumisesta. Tämä johtaa helposti keskusteluun siitä, pitäisikö lihavien tai alkoholistien maksaa itse hoitonsa.
HS:n testihenkilö
HS:n testihenkilö koki, että tieto lisäsi tuskaa, mutta aiheutti myös pientä toimintaa. Hän ryhtyi tarkkailemaan ruokavalionsa rasvan laatua aiempaa tarkemmin.
”Testi oli kiinnostava yleisvilkaisu omaan terveydentilaan. Vaati kuitenkin paljon jatkoselvittelyä ymmärtää, mitä kaikki tieto lopulta tarkoitti. Koin, että sovellus on kuin peli, jossa voi kilpailla tuloksilla itseään tai muita vastaan. Ehkä se sopii parhaiten ihmisille, joita kilpailu motivoi.”
