Yhtiöllä kun tuota kassaa on käytössä, niin olisko järkevää kartoittaa yritykselle joku tunnettu mainoskasvo markkinoimaan vaikka Livit palvelua. Lähinnä kansainvälinen urheilija. Toinen mikä toisi näkyvyyttä, niin yrittää kytkeä palvelu jonkin terveysalan jätin kylkeen tai miksei myydä toiminta jollekin isolle toimijalle. Tuolla alallahan tämä hinta olisi “tupakkirahoja”.
Olihan Arman Alizad jo aika näkyvästi markkinoimassa firmaa aiemmin Terveystalon kanssa, mutta sekään ei tainnut lähteä isommin lentoon.
Kyllä itse olen päätynyt vain siihen valitettavaan johtopäätökseen, ettei ainakaan nykyisen kaltaiselle kuluttajatuotteelle ole vain ehkä mielestäni tarpeeksi kysyntää.
2 tykkäystä
Armanin julkisuusarvosta on ehkä jo parhaat mehut puristettu, joten markkinointi osastolla täytyisi miettiä kahdesti, jos kansainvälistyminen on se juttu. Jos Japanin tai Iso-britannian kansalaiselta kysyy kuka Arman on, niin en välttämättä ole tietoa.
1 tykkäys
Mutta onko Livitia edes lanseerattu muualla kuin Suomessa? Eri markkina-alueilla on omat julkkiksensa ja markkinointikonventiot. Parempi se markkinointi on suunnitella ns. case by case.
2 tykkäystä
Ainakin Livit Blood Collection Kit - pakkauksia voi tilata Suomessa, Ruotsissa, Saksassa ja Iso-Britanniassa. Kai ne ajattelee että ei tällaiseen isomman luokan markkinointiin kannata laittaa isoja rahoja kiinni, saavutettavaan hyötyyn nähden.
Itse olen vähän sitä mieltä, että ei ihmiset oikeasti tiedä. Kun lääkäri sanoo, että jatkamalla näin sinulla on 7 vuotta elinaikaa, sitten vasta ne tietää. Näissä veritesteissäkin pitäisi kylmän viileästi ladata elinajanennuste pöytään. Lisäksi elinajanennuste ilman lääkietieteellistä väliintuloa. Moniko ehtii edes eläkkeelle, jos ei lääketiede pelasta. Ei minun työpaikaltani ainakaan kukaan. Joku voi muutaman vuoden vetää hidasta kävelyä, toki kaikesta hoidosta huolimatta kohollaan olevan äkkikuolemariskin kanssa. Ja tämän eteen raadoimme 40 vuotta.
Toivottavasti Nightingale saa jotain vallankumouksellista aikaan tässä tilanteessa, jota on jatkunut puoli vuosisataa samanlaisena. Edes jotain urheilukellotyylistä trendiä, johon osa lähtee mukaan ja osa ei, mutta useimmat tietävät, mistä on kyse. Tai geenitestin tyylistä, että useimmat tietää edes jonkun joka on sen ottanut. Nythän perusduunari tietää Nightingalesta ja sen testeistä ja niiden tavoitteista ja hyödyistä yhtä paljon kuin sika satelliitista. Veritestit ovat useimmillle tuttuja ja ne tarkoittavat puhuvaa lääkärin päätä “voi voi kun pitäisi”, eli ei tarkoita oikein mitään.
5 tykkäystä
Itseänikin mietityttää, miten hyvin nightingale toimisi Pohjois-Karjala projektin tyylisten hankkeiden työkaluna Pohjois-Karjala-projekti – Wikipedia
2 tykkäystä
Ihmettelen, miksi Nightingale ei tarjoa kuluttajille näytteenottoa edukkaaseen hintaan näissä Synlabeissa jne muun näytteenoton kylkeen ostettuna. Olen itse käyttänyt heidän tarjoamaansa vastaavaa “itse karkkihyllyltä ohikulkiessa poimittua” lisätestausta esimerkiksi veren rasva-arvojen mittauksessa. Eli mennessäni lääkärin määräämään verikokeeseen olen heräteostona aikaa näytteenottoon varatessani poiminut kyytiin myös omakustanteisen testin. Hinnasta ei jää kiinni (koska tällaiset on halpoja muun testaamisen oheen ostettuina) ja samalla vaivalla tulee hoidetuksi kun joka tapauksessa käy paikanpäällä.
Synlab mainosti näitä testejä nettisivuillaan ja uteliaisuuttani tsekkailin, olisiko muutakin mielenkiintoista saatavilla - kuten tämä Nightingalen testi. Jos olisi ollut, olisin sen ostanut ja tietysti sitten ladannut myös Livit appin. Tämän jälkeen olisinkin jo ollut toinen saapas asiakkuuden puolella ja minulle olisi ollut helppo myydä jatkoa.
Terveystalon kanssa on tehty sopimus yksinoikeudella Suomessa eli toistaiseksi heillä olisi ainoa mahdollisuus tuo tehdä 
Sopimuksen myötä Terveystalo saa yksinoikeuden toimia Nightingalen yksityisen terveydenhuollon kumppanina Suomessa ja sitoutuu tarjoamaan palvelua asiakkaille. Sopimus on monivuotinen ja voimassa vuoden 2025 loppuun asti, mikäli osapuolet saavuttavat yhteistyön aikana määrittelemänsä tavoitteet vuoteen 2023 mennessä. Sopimus sisältää mahdollisuuden laajentaa yhteistyötä muihin Pohjoismaihin ja Baltiaan.
2 tykkäystä
Näissä analyyseissä analyytikot menevät harhaan, koska Nightingalen teknologia EI ole todistettu muuta kuin tutkimuskäyttöön. Terveys- ja lääketieteelliseen käyttöön teknologiaa ei ole todistettu.Tässä on sujuvasti ohjattu suurta yleisöä harhaan viittaamalla satoihin tieteellisiin tutkimuksiin. Alalla olevat kyllä ymmärtävät, ettei kyseisissä sadoissa tutkimuksissa todisteta Nightingalen antamien terveyteen liittyvien tulosten pätevyyttä. Missään ei todisteta, että heidän käyttämänsä algoritmi oikeasti toimii aineistosta toiseen ja väestössä. Tutkimuksissa on kyllä yksittäisiä löydöksiä, mutta niistä on vielä pitkä matka tuotteeseen, joka olisi lääketieteellisessä käytössä.
Tämä on sama kuin yrittäisi myydä hienoa autoa, jossa on vain ulkokuori ja sisusteet, muttei ole moottoria tai muuta tekniikkaa. Osaavat asiakkaat ja investorit kurkkaavat konepellin alle ja toteavat: Kiitos ei! Alaa ymmärtämättömät ovat yhtiön puheiden varassa ja uskovat niihin. Tämä on syy miksi yhtiö ei ole saanut kunnon myyntiä ja sopimuksia aikaiseksi. Terveystalo ja Yliopiston apteekki ovat jotenkin harhautuneet tähän, mutta muut ovat osanneet katsoa konepellin alle.
3 tykkäystä
Mielenkiintoista. Valistaisitko meikäläistä vielä, että mikä se ero tutkimuskäytöllä ja terveys/lääketieteellisellä käytöllä on todistamisen kannalta?
8 tykkäystä
Verkkosivuja on taas päivitelty. Välilehtiä mm. “For public healthcare service providers” ja ainakin uusimpana tietääkseni “For life insurance providers”. Näissä kerrotaan Nightingalen tarjoamista palveluista. Tuossa life insurance välilehdessä kolmea erilaista palvelua tarjotaan ymmärtääkseni. Sitten on tietysti nuo perusjutut eli palveluita tutkijoille sekä sitten tuo Livit by Nightingale Health. Enää tarvittaisiin, että niitä joku ostaisi…
5 tykkäystä
Vedit tässä mutkia suoraksi - on asioita joita on todistettu ja asioita joita ei ole todistettu. Omissa kirjoissa teknologia sairausriskien ennustamiseen on käytännössä todistettu (aina voidaan hiuksia halkoa mutta iso kuva näin) ja kysymys on erityisesti siitä, onko tuo teknologia käyttäjälleen riittävän arvokasta jotta sen avulla voisi päästä kaupalliseen menestykseen.
Tarkemmat perustelut
Teknologia riskiennusteiden tekemiseen
-
Mittaako Nightingale veren merkkiaineita kliinisellä tarkkuudella?
- Kyllä, tähän mennessä analyysin tuottamasta 250 biomarkkerista 39:n pitoisuuden mittaus on hyväksytty kliiniseen käyttöön (CE-IVD).
-
Voidaanko Nightingalen mittauksen perusteella tehdä ennuste nätteenantajan yksilöllisistä riskeistä sairastua laajaan joukkoon sairauksia?
- Kyllä, Nightingale kykenee tuottamaan nämä itse ja lisäksi tutkijat ovat päässeet vastaaviin tuloksiin omilla riskiennusteilla. Tässä on myös validoitu tuloksia ristiin muiden tutkimuskohorttien kanssa eli tiettyyn pisteeseen asti on myös näytetty tulosten yleistyvän aineistosta toiseen. Varmasti kaipaa lisää validaatiota että puhutaan globaalista teknologiasta, mutta nytkin tutkimuskokoelmia on analysoitu maantieteellisesti laajalta alueelta.
- 2 sairausriskien ennustetta oli IPO:n aikaan CE-merkitty, mutta näitä ei käsittääkseni ole edistetty kun tämä ei ole vaatimus sairausriskien toimittamiseen kuluttajille suoraan tai terveystoimijoiden kautta.
Sairausriskien vähentäminen
- Onko näyttöä, että Nightingalen teknologiaa (sairausriskien ennusteita) hyödyntämällä olisi pystytty tuottamaan sairausriskien laskua / positiivista terveysvaikutusta?
- Tietääkseni ei. MyNightingale pilotissa saatiin alustavia hyviä merkkejä, mutta tässä oli jo sample biasia (terveydestä kiinnostuneet osallistujat), pieni otos eikä myöskään yleisesti tieteellinen tutkimusasetelma.
- Tämä on siis edelleen keskeinen kysymys yhtiön sijoitustarinassa, mutta tätä en itse laske teknologian puutteeksi, kun Nightingale ei tätä aktiivisesti pyri itse ratkaisemaan. Toki tämä voi muodostua kaupallistamisen esteeksi.
Kaupallinen käyttö
- Onko Nightingalella onnistumisia kaupallisesta toiminnasta?
- Tutkimusasiakkaissa kyllä (muutama MEUR vuosittaista liikevaihtoa tästä segmentistä)
- Kuluttaja/terveyspalveluyhtiöiden kanssa vähäisessä määrin (toimintaa käynnissä, mutta mittakaava on liikevaihtomielessä hyvin pientä)
- Perusterveydenhuollossa ei.
- Kansallisen tason sairausriskien seulonnassa jossain määrin (Viron Biopankki)
18 tykkäystä
Tein muutaman testin NGH:lla ja petyin, koska on vaikea saada kiinni mitä oikeasti on tehtävä arvojen parantamiseksi. Esim. sydämmen ikään vaikuttaa ApoB ja moni muu, mutta kuluttajille markkerit ovat vieraita ja lisäksi on vaikea saada kiinni miten paljon mikäkin niistä vaikuttaa ja mitä on tehtävä sydämmen iän parantamiseksi. On vain uskottava NHG:n ohjeita.
Tämän vuoksi itse en enää käytä NGH:n sovellusta vaan toisinaan Puhti tai Synlab verikokeita.
Olin aluksi NGH:sta innoissani, koska olen varma, että AI-neuroverkot ominaisuuksiensa vuoksi tulevat entistä vahvemmin terveysalalle. Tämä johtuu sen ominaisuudesta, joka ei perustu korrelaation mittaamiseen , tämän vuoksi kommentit “Korrelaatio ei tarkoita kausaliteettia” ei päde. Mitä enemmän dataa sitä lähemmäs totuutta päästään.
On suuri todennäköisyys, että pidemmällä tulevaisuudessa kaikki ihmisten hiemankin terveyteen liittyvä data (verikokeet, paino, aktiviteetti, uni jne.) kerätään yhteiseen “Kanta-palveluun” (niiltä osin kuin ihminen antaa siihen luvan), jota kautta saadaan terveydenhoitoon liittyviä ennusteita lääkäreiden käyttöön.
Tällä hetkellä olen skeptinen sen suhteen, voiko NGH luoda kannattavaa liiketoimintaa pelkästän 250 biomarkkerin analyysillä.
5 tykkäystä
Tutkimuskäyttöön Ng:n teknologia on täysin pätevä ja todistettu. Pystyvät luotettavasti mittaamaan molekyylejä biologisista näytteistä. Sitä sadat tutkimukset osoittavatkin, että ovat onnistuneesti mitanneet erilaisia molekyylejä erilaisista aineistoista. Ja spekuloivat tutkimuksissa kuinka tietyt molekyylit assosioituvat tiettyihin sairauksiin.
Ng ei myy pelkästään molekyylien tunnistamista, vaan he esimerkiksi antavat tuloksen terveistä elinvuosista. Tämä tulos lasketaan jollain tavoin ja tuloksen laskemiseksi siihen käytetään joitain Ng:n mittaamia molekyylejä hyödyksi. Ng ei kuitenkaan kerro miten laskevat terveet elinvuodet, eikä mitä tietoa siihen hyödynnetään. Eli tuloksesta ei siis ymmärrä minkä sairauksien suhteen antavat tuloksen terveistä elinvuosista. Ja tämä kääntäen mitä sairauksia ei lainkaan huomioida laskennassa. Ng ei ole näyttänyt tieteellisesti minkälaisesta aineistosta ovat tämän laskennan kehittäneet. Laskentakaavan toimivuus pitäisi tieteellisesti osoittaa tämän lisäksi useammassa kuin yhdessä aineistossa, jotta sen toistettavuus, luotettavuus ja pätevyys voidaan arvioida. Ei riitä, että näytetään vain kertaluontoinen löydös ja havainto yhden tutkimuksen / aineiston perusteella. Tämä yhden aineiston löydös kyllä riittää tieteelliseksi artikkeliksi. Mutta terveydenhuollossa halutaan nähdä, että tulokset toistuvat. Nämä ns validointitutkimukset tulee tehdä samanlaisessa kohderyhmässä kuin testiä halutaan myydä. Eli jos laskentakaava on osoitettu toimivan 30-40 vuotiaissa miehissä, sitä ei tulisi käyttää kuin ko. kohderyhmässä. Terveiden elinvuosien kohdalla Ng on käyttänyt viitteinä tutkimuksia, joissa on tutkittu sydäntauteja, diabetesta, Covidia ja keuhkokuumetta. Ovatko terveet elinvuodet laskettu vain suhteessa näihin tauteihin? Vai onko jotain muita sairauksia huomioitu? Nämä pitäisi kertoa läpinäkyvästi, jotta tuloksia voi tulkita luotettavasti.
Tutkimuskäyttöön soveltuu löydös, joka on tehty yhden tutkimuksen / aineiston perusteella. Jotta veritestin voi ottaa lääketieteelliseen käyttöön, olisi osoitettava että se toistuu (eli validoituu) muissakin aineistoissa eikä pelkästään aineistossa missä löydös on tehty. Pitää osoittaa miten tulokseen on päästy ja osoittaa tulosten pätevyys halutussa kohderyhmässä. Lisäksi pitää määrittää viitearvot ja kertoa minkälaisia reunaehtoja tulosten tulkintaan ja käyttöön liittyy. Sen jälkeen kun on osoitettu tieteellisesti tulosten pätevyys ja toistettavuus, pitää osoittaa testin vaikuttavuus, pitäisi osoittaa tieteellisesti miten jokin hoito, toimenpide tai elintapamuutos vaikuttaa mittaustulokseen. Esim. Ng mainostaa, että elintapamuutoksilla saa parannettua heidän antamia tuloksia. Jotta väite on uskottava se pitäisi todistaa tieteellisesti oikeassa kohderyhmässä.
Ng antaa vastauksia neljällä osa-alueella: sydän, mieli, vastustuskyky ja aineenvaihdunta/diabetes. Näistäkään ei tarkemmin kerrota mitä molekyyliä hyödyntävät kunkin osa-alueen vastausten laskemisessa. Esimerkiksi rasvahappotasapainon mittaamisessa viittaavat tutkimukseen, jossa rasvahappoja on mitattu ainoastaan lapsilla (9-19 vuotiailla). Onko tuloksia toistettu aikuisilla lainkaan, jos on, kannattaisi mainita tutkimus. Lisäksi pitäisi osoittaa miten päätyvät rasvahappomittauksista antamaansa tulokseen. AIneenvaihdunnan tuloksiin liittyen mittaavat joitain aminohappoja. Tässä yhteydessä viittaavat tutkimukseen, jossa on mitattu aminohappoja keski-ikäisiltä miehiltä. Tutkimuksessa todetaan, ettei ole tietoa toistuuko tulokset muissa ikäryhmissä tai naisilla. Mikäli heillä on uutta näyttöä asiasta, se olisi hyvä tuoda esiin. Ja tässäkin sama: pitäisi näyttää miten päätyvät tekemiinsä johtopäätöksiinsä aineenvaihdunnasta tai diabeteksista aminohappomittausten perusteella.
Terveydenhuollossa käytettävät testit perustuvat tutkittuun tietoon ja joka ikinen tuotteeseen liittyvä väittämä pitää osoittaa tieteellisesti oikeaksi, jotta tuotteeseen voi luottaa ja ymmärtää mitä tulos todella kertoo ja mitä taas ei kerro.
Kuluttajille voi toki myydä mitä vain testiä, eikä niitä tarvitse tieteellisesti todistaa oikeiksi. Eli siinä mielessä Ng:n teknologia on kyllä todistettu. Terveydenhuollon vaatimukset ovat erilaiset ja niihin nähden tämän hetkinen todistusaineisto vaikuttaa kovin heppoiselta. Mutta sitä voi olla tulossa ja sittenhän asia on kunnossa.
11 tykkäystä
Varmasti analyytikon ja tavallisen kuluttajan mielestä on todistettu isossa kuvassa. Ja mikäli tähtäävät vain kuluttajamarkkinoille, asia on kunnossa.
Tässä haljotaankin hiuksia, koska terveydenhuoltoon tähtäävillä tuotteilla on erilaiset vaatimukset. Ja niihin vaatimuksiin nähden Ng tuntuu olevan vielä todistamisvaiheessa. Löytyykö Ng:ltä tutkimukset, joissa osoitetaan miten Ng on päätynyt laskennallisiin tuloksiinsa kuten terveysindeksi tai terveet elinvuodet. Mitä tekijöitä ottavat niissä huomioon ja minkälaisessa kohderyhmässä nämä laskennalliset tulokset on validoitu ja niiden pätevyys arvioitu. Ng:n antamien tulosten oikeellisuus, toistettavuus ja luotettavuus kohderyhmässä pitäisi pystyä läpinäkyvästi arvioimaan tieteellisten tutkimusten perusteella. Lääketieteessä mikäli johonkin väitteeseen ei löydy tukea tutkimuksesta, väite ei pidä paikkansa.
En halua missään nimessä loukata, koska alan ulkopuolisen onkin äärimmäisen vaikea, lähes mahdoton arvioida alan teknologioita. Niitä olisikin hyvä tarkistuttaa yhtiöstä riippumattomalta alan ammattilaiselta tai jopa useammalta.
5 tykkäystä
Tämä tekoälyn liittäminen tähän on se juttu, ennaltaehkäisevä terveydenhuolto. Terveydenhuollon ihmisresurssit ovat rajalliset kaikkialla maailmassa, joten nuo rajalliset resurssit kohdistetaan kaikkein kriittisimpiin asioihin.
AI on siitä metka ikiliikkuja, että mitä enemmän dataa kerätään, sitä viisaammaksi se tulee.
1 tykkäys
Voineeko tuollaisia elinvuosilaskelmia olla edes teoriassa muuten kuin keskiarvoihin perustuen (vaikka käytössä olisi kaikki mahdollinen tieto), ts. yksittäiselle henkilölle ei rehellisyyden nimissä voi muuta kuin antaa jonkun yleisen arvion ja osoittaa missä olisi parannettavaa. Samoin saadun terveyshyödyn arviot makrotasolla ovat paljolti kiinni siitä kuinka ihmiset tarvittaessa muuttavat elintapojaan, eli aika hataralla pohjalla sekin.
Tieto voi toki olla mielenkiintoista ja hyödyllistäkin, Nightingalen vaan saatava myytyä tarjontansa (eri maiden) kansallisesti merkittäville toimijoille, tehdäkseen kannattavaa liiketoimintaa. Itse en ole nykynäytöillä erityisen vakuuttunut, että sellainen tapahtuu ennen kuin firman rahat loppuu.
1 tykkäys
Kiitos, hyvät tarkennukset! Tässä on tosiaan nyanssia 
Nightingale on rakentanut kuluttajakäyttöön erilaisia “kansankielisiä” mittareita (Sydämen ikä, terveet elinvuodet jne) jotka nojaavat sairausriskeihin, mutta ovat kuitenkin jollain menetelmällä tulkittu niistä eteenpäin. Nämä ovat ymmärtääkseni nimenomaan kuluttajien käyttöön ja kuluttajasovelluksissa näihin keskittyminen on yhtiöltä ymmärtääkseni tarkoituksellinen valinta ‘medikalisaation’ vähentämiseen (eli tässä tapauksessa pelkkien veriarvojen antaminen, missä riskinä maallikon tekemät väärät tulkinnat). Mutta nämä popularisoidut mittarit eivät terveydenhuollon ammattilaisille varmaankaan ole kovin hyödyllisiä.
Toistettavuutta ja luotettavuutta on mielestäni näytetty yksittäisten veriarvojen kohdalla ja tutkimuksia selailemalla myös sairausriskien osalta. NMR-mittauksen vahvuutena on juuri hyvä toistettavuus. Mutta joka tapauksessa terveydenhuolto lienee kiinnostuneempi käyttämään Nightingalen riskiennusteita vasta sitten, kun paikallisen väestön dataa (erit. biopankit) on ajettu malliin sisään ja tulosten toistettavuutta näytetty tähän kohderyhmään. Monessa paikassa näin toki onkin. Mutta kuten sanoit, kattavuus tiettyyn väestöryhmään vaihtelee varmasti ja sikäli kliinikoiden näkökulmasta näytön uskottavuus myös vaihtelee.
No harm done 
en ole lääkäritaustainen ja haastot kuuluvat hyvään keskusteluun - jatketaan sitä! Tartuin erityisesti tuohon yksinkertaistukseen koko yhtiön teknologialle - saatiin tästä hyvää keskustelua 
5 tykkäystä
Nimenomaan - ja Ng:n tuotteiden osalta pitäisi toimivuus osoittaa myös eri väestöpopulaatioissa, ts. se että tulos on OK valkoihoisilla eurooppalaisilla 30-40 vuotiailla miehillä ei riitä. Entäpä afro-amerikkalainen tausta? Aasialainen? Kun tehdään riskianalyysi jolla on tavoitteena ennustaa tulevia tapahtumia on mittarin luotettavuus, toistettavuus ja erityisesti ennustearvo oltava tiedossa - muuten ei kauppa käy.
1 tykkäys