Pieni katsaus ravintola-alaan ja miksi muuttuva markkina saattaisi hyödyttää Nohoa.
Hintojen nousu
Hintojen nousu on kaikille tiedossa. Ravintolat ovat joutuneet nostamaan hintojaan koko viime vuoden ja loppua ei näy. 180g sisäfilee pihvi ilman sen kummempia lisukkeita alkaa liikkua 40 euron luokassa. Ruokalistat ja raaka-aineet ovat vaihtuneet edullisempiin: pihvikarjan sisäfilee on muuttunut pelkäksi sisäfileeksi tai ulkofileeksi.
Olen puhunut muutamankin ravintoloitsijan kanssa hintojen noususta. Totesivat, että eivät koskaan ennen ole joutuneet nostamaan hintoja yhtä useasti ja reilusti kuin nyt. Vuoden vaihtuessa useat sopimukset uusittiin ja uudet hinnat astuivat voimaan.
Kuluttajilla on ollut puskureita, joita on nyt pystytty käyttämään ravintoloihin. Yritykset pääsivät viettämään pikkujouluja pitkästä aikaa. Asiakkaita on siis vielä toistaiseksi riittänyt.
Ravintolakulttuurin muutos
Ihmiset tuntuvat arvostavan helppoutta ja selkeyttä enemmän kuin koskaan. Monen tunnin ravintolasessio useamman annosten menujen kanssa ei taida innostaa ihmisiä enää samaan malliin – hintakin alkaa tosin olla todella kallis. Mutkattomalle perusruaalle edulliseen hintaan riittää varmasti jatkossakin kysyntää. Ihmiset eivät tunnu enää liikkuvan myöhään. Korona muutti ihmisten käyttäytymistä tässäkin suhteessa. Ihmiset kuitenkin jatkavat ravintolassa käyntiä kaikesta huolimatta. Ruuhkahuippu kuitenkin on muuttunut entisestä 17-23 kapeammaksi ja painottunut selkeästi pe-la päiviin. Itse ainakin olen huomannut, että suositusta ravintolasta on erittäin vaikeaa saada pöytää ruuhka-aikoina.
Työvoimapula
Työ on fyysisesti yksi kuormittavimpia, mikä tulee joillekin yllätyksenä. Tarjoilijoiden on käveltävä rivakkaan tahtiin koko työvuoron aikana samalla palvella asiakkaita hymyn hyytymättä. Keittiössä pitkä päivä tehdään kosteassa ja kuumassa ilmapiirissä seisten. Tauot ovat niin ja näin, eikä palkkakaan ole parhaimmasta päästä. Koronasulkujen ja epävarmuuden vuoksi monet ammattilaiset vaihtoivat muihin töihin tai kouluttautuivat uudelleen. Alalla on krooninen työvoimapula ja suurin osa työntekijöistä ei jaksa montaa vuotta kauempaa. Ala nähdään läpikulkuvaiheena ja varsinaista uraa siellä ei haluta tehdä. Tässä on tietysti yrityksillä iso rooli ja yhtiöt, jotka kykenevät pitämään kiinni työntekijöistä tarjoten heille myös etenemispolun uralla, saavat merkittävän edun. Olisi mielenkiintoista tietää miten Noho motivoi työntekijöitään ja pyrkii pitämään hyvistä tekijöistä kiinni.
Voidaan olettaa, että Nohon kaltainen toimija kykenee sopeutumaan esim. sairauspoissaoloihin paremmin siirtämällä työvoimaa toimipisteestä toiseen kuin yrittäjä vetoinen yksittäinen ravintola. Eezy kytkös helpottaa Nohon elämää.
Koronavelka
Ravintola-alalla oli jo valmiiksi surkeat katteet. Koronan aikana kaikki puskurit alalla tuli syödyksi ja vielä enemmänkin. Työvoimakustannukset ovat todella korkeat verrattuna muihin aloihin, mitkä ovat luultavasti nousemassa kiristyvän työvoimapulan ja palkkakustannusten mukana - tähän päälle sähkön hinnan nousu. Nohon kaltaisella toimijalla on suuremmat hartiat tässäkin tapauksessa.
Noho on itsekin huomattavan velkaantunut yhtiö, mistä kertoo se, että yhtiö ei ole lunastanut markkinoilta kilpailijoita pois, vaikka niitä saisi varmasti suhteellisen halvalla. Hyviä diilejä on kuitenkin tehty kuten esimerkiksi Nokia Areena. Todetakkoon, että ennen koronaa yritysjärjestelyjä kyllä tehtiin tiuhaankin tahtiin.
Nohon toimintamalli, jossa yrityksen liiketoiminta ostetaan ja yrittäjä jää mahdollisesti palkalliseksi sopii erittäin hyvin myös yrittäjälle tällaisessa ympäristössä (poistaa ison osan stressitekijöistä).
Alalla on suurempi muutos käynnissä. Markkinoiden ketjuuntuminen lisääntyy, josta Noho muiden suurten toimijoiden lailla tulee hyötymään. Ravintolan pyörittäminen yrittäjältä on viime vuosina vaatinut paljon. Kaikki kustannukset ovat nousseet, alalle ei löydy tekijöitä, ravintolat ovat olleet suljettuna valtion toimesta. Ei voi muuta, kun hattua nostaa niille yrittäjille, jotka ovat tässäkin ympäristössä pärjänneet.