Pudonnut kurssihan ei ehkä välttämättä vaadi ajatellun laista onnistumista ja markkinaosuuden kasvattamista?
Nokian suorituskyvyn puutteista on kyllä vihjeitä markkinoilla, esim eilen bongasin tämän artikkelin, jonka mukaan O2 on pitänyt Huawein testiverkon livenä, vaikka se julkaisi 5G-diilin vain Nokian ja Ericssonin kanssa. Syy? Kirjoittaja epäilee, että Huawei toimii paremmin.
The suspicion is that despite O2’s vendor selection the Huawei kit performed better in a crucial market for O2, and that the operator was reluctant at launch to switch off these sites and lose the performance advantage they delivered. According to three sources who have contacted TMN separately, the Huawei sites provided much better functionality and stability than either Ericsson or Nokia’s equipment.
http://the-mobile-network.com/2019/10/o2s-hidden-5g-launch-vendor-huawei/
1 tykkäys
Kiitos Mikael jälleen vastauksestasi.
Tässä yhteydessä voisin taas ottaa esille tällaisen croudsourcing-idean, joka olisi parhaimmillaan todellinen win-win lukijoiden ja Inderesin osalta: Inderesin keskustelupalstalla olisi potentiaalia toimia tiedon louhimisen joukkoistetuna (crowdsourcing) alustana, jonne lukijat yhdessä Inderesin kanssa kokoavat relevanttia tietoa eri lähteistä, ja sitten niiden merkitys ja vaikutus pureksitaan yhdessä auki. Näin kaikki hyötyisivät.
Eli vähän kuin suurten analyysitalojen (vrt kommenttisi Goldman Sachsista) tietotaito, mutta hajautettuna lukijoille. Vähän samanlaistahan tapahtuu jo nyt, mutta jäsentymättömästi ja epäorganisoituna, eli toimintaa pitäisi sivuston rakenteen kautta organisoida. Tämä vaatisi sivuston rakenteeseen pieniä muutoksia, mutta aika helposti olisi toteutettavissa. Teillähän on jo hieman pelillistetty sivusto (status-symbolit), ja samaa ominaisuutta voisi kehittää vielä syvemmin siten, että parhaat tiedon tuottajat ja analysoijat palkitaan erilaisilla statuksilla. Ja miksei vaikkapa oikean elämän palkkioilla, lahjakorteilla tms.
Joukkoistamisen ajatus perustuu siihen, että suuri joukko ihmisiä bongaa paljon relevanttia tietoa, mutta tieto on hajallaan, jäsentymätöntä. Eli yhdessä toimien tieto jalostuu tehokkaammin ja hyödyttää koko joukkoa.
Miltä kuulostaa vai loistavalta? 
2 tykkäystä
Jaa-a. Näissä ei tahdo edes kymmenien vuosien medialukutaito aina auttaa. Huawei on osana etenkin Euroopan lobbauskampanjaansa pyrkinyt luomaan mielikuvaa laitteidensa edistyneisyydestä kilpailijoihin nähden, mutta konkreettisia todisteita sellaisesta on erittäin vaikea löytää. Mutta kappas, nimettömiä yhteydenottoja medioihin on rekisteröity ympäri Eurooppaa. Samaan sarjaanhan kuului myös ankaksi todistettu “Huawein pois jättäminen viivästyttää 5G:tä ja maksaa 65 miljardia”.
Ehkä tyydyn selityksenä mielummin samasta jutusta löytyvään O2:n omaan kommenttiin.
A statement from O2 said, “In London there are currently a very small number of Huawei sites from that trial, which will be replaced with Nokia kit. These Huawei trial sites have a specific agreement in place for software updates.”
Tuohon analysointiin kommentoisin senverta,että koska Nokiaa analysoidaan “puhki”, on vaikea saada kilpailuetua tässä analysoinnissa. Pienten firmojen kohdalla tällaista analyytikkokisaa ei ole (voi olla, että yhtiötä seuraa tyyliin yksi tai kaksi analyysitaloa) ja niissä voi kovalla työllä löytää kaikenlaisia ideoita mutta globaalien jättien kohdalla kilpailuetua on vaikea saada. On helpompi saavuttaa kilpailuetua esim. Harvian analysoinnissa kuin Nokian analysoinnissa.
En tässä ota siis kantaa Nokiaan sijoituskohteena vaan analyysin kohteena.
2 tykkäystä
O2n virallinen tieto on tietenkin lähtökohta, mutta sehän ei ottanut kantaa eri vaihtoehtojen toimivuuteen. Itse en kyllä jättäisi huomiotta artikkelista löytyvää tviittiä, joka tukee näkymystä Huawein toimivuudesta. Eri asia tietenkin on se, että emme näillä tiedoilla tiedä muita muuttujia, jotka tulokseen voivat vaikuttaa. Mutta kokonaiskuvan muodostamisessa tiedon sirut toki auttavat. Nokialla on vielä selvästi parantamisen varaa.
1 tykkäys
Samaa mieltä, parhaiten tiedon louhiminen toimisi pieniin firmoihin. Nokian kaltaisten suuryritysten kohdalla hyöty tulee kuitenkin sitä kautta, että tietoa on aivan liikaa saatavila, jolloin se muuttuu ongelmaksi. Eli onko järkevää, että jokainen sijoittaja näkee saman vaivan tietojen etsimiseen ja valtavan tietomäärän tulkitsemiseen vai voisiko prosessia tehostaa? Minä väitän, että voisi hyvinkin paljon.
Jatkan edelleen jutustelua aiheesta. Se siis tiedetään että tukiasemiin laitetaan kalliita ja ”yli”tehokkaita uusia prosessoreja ajamaan asia jonka pystyisi tekemään yhdellä optimoidulla sirulla. Sirun tekeminen siis vaikeaa ja kallista, mutta valmiin monistaminen edullista. Suri onkin todennut että tämän hetken toiminta ei todellakaan ole kustannustehokkuus mielessä optimaalista (todellisuudessa mitä ilmeisimmin siis hyvin kaukana siitä). Ja toisaalta hän on todennut että kustannusongelma liittyy vain 5g verkkoihin.
Paljonko tuollainen prosessori sitten maksaa. Asian tuntevat voisivat varmasti ottaa kantaa? Mutta voisi olettaa että puhutaan ennemmin kenties 4 numeroisesta summasta kuin muutamasta satasesta. Sirun monistamisen hinta oletettavasti jää murto-osaan tuosta. Sitten jos lasketaan että Nokia on vaikka varautunut asentamaan vuonna 2020 vaikkapa 300 000 5g tukiasemaa. Tästä siis jo muodostuisi ylikustannusta melkoisen suuri summa. Mutta selittääkö siis kokonaan? 
Toisen huolenaiheen lyhyen aikavälin kilpailukykyyn jaan myös täysin. Mutta varmasti sopimuksia tehdessä täytyy luottaa/ olettaa että siruongelma korjaantunee tietyllä aikavälillä ja tällöin jälleen voidaan kilpailla täysimääräisesti.
2 tykkäystä
tämä on juuri samaa mitä olen itse miettinyt, mikä on FPGA vs ASIC tuotteen ero per kpl
jos määrä on esim satoja tuhansia niin kyllähän tuossa on selittävää tekijää katteiden supistumiseen kunnes chippi saadaan kuntoon ja edullisesti…
tuolla mielenkiintoisia vertailuja FPGA ja ASICn välillä
jopa 30$ lähtöhinta FPGAlle ja kun ASIC on kehitetty voidaan puhua jopa centeistä per kpl (alku miljoona investointien jälkeen) toki varmaan ääripään simppeli piiri on senttejä, mutta erot prosentuaalisesti isoja tässä Nokian tapauksessa
- vastaako 1 reefshark enemmän kuin yhtä FPGAta kun siihen integroitu useita kokonaisuuksia vai tekeekö se vain FPGAsta kalliimman
2 tykkäystä
Tuo on kieltämättä ihan mielenkiintoinen. En halua vähätellä, mutta en myöskään liioitella sen merkitystä. Twiitin perusteella Nokian LTE näyttäisi olevan lähes ylivoimainen suorituskyvyltään. 
5G.ssä näyttää tosiaan olevan eroa throughputissa Huawein hyväksi, mutta edes käytössä olevia laitteita ei ole kerrottu. Ainakaan kuvan perusteella Nokian antenni ei ole 64T64R Massive MIMO, mikä esim. Sprintillä on käytössä NYC:ssä. En ole niin syvällisesti tekniikkaan paneutunut, että osaisin kertoa miksi, mutta ymmärtääkseni siinä nimenomaan tuö Beam forming on optimoitu LTE-taajuuksille (myös 5G).
Kaikki kuitenkin näyttävät pelittävän.
Tviitin kirjoittajalta lähti kyllä vähän uskottavuutta: hän näyttäisi olevan lääketieteen opiskelija (medical student), joka harrastaa telekommunikaatiotekniikkaa. Kaveri mm. tuottaa aiheeseen liittyvää sivustoa.
Lisäys: sivustolla on kyllä paljon asiallisen näköistä tietoa aihepiiristä (en tarkemmin ehtinyt perehtyä), joten ei tämä ihan turha heppu ole.
1 tykkäys
Onpa lupaavan näköinen sivusto kaverilla. Täytyy ehdottomasti tutustua.
Kyllä, ja Twitter seurantaan, kaveri näkyy tviittaavan varsin aktiivisesti Brittien 5G-tilanteesta:
Nokia on palkannut 350 uutta ihmistä 5G-kehitykseen, kerrottiin pari päivää sitten. Näistä suurin osa Ouluun. Silti henkilöstömäärä pysynyt samana. Kuulostaako erikoiselta?
Todella kovien FPGA-piirien hinnat ovat tonneja. Esim. NVIDIA käyttää FPGA-toteutusta G-Sync-modulissaan huippumonitoreissa ja arvio on että G-Sync Ultimate-monitorien 3000e hintalapusta jopa 1000e on FPGA-piirin hintaa.
Näissä on Intel Altera Arria 10 GX 480 jonka kappalehinta yksittäin ostettuna on mallista riippuen hieman yli tonnista melkein kolmeen tonniin ja vastaava näyttö ilman FALD-taustavaloa ja tuota FPGA-piiriä on tarjolla alle puoleen hintaan.
Joo, monitori ei ole 5G-tukiasema ja näitä tietty ostetaan halvemmalla isoissa erissä, mutta en usko että kovin karvalakkimallilla mennään jos pitää valtavia datamääriä prosessoida lennosta. Vastaavasti samantehoinen SoC on valmistuskustannuksiltaan isoissa erissä korkeintaan muutamia satasia. Tukiasemissa tietty on paljon muutakin kuin vain se purkkia johtava piiri, mutta silti en yllättyisi jos tämä “muutama satanen” vs “tonnista ylöspäin” ero on aika ratkaiseva kun yritetään tehdä raudalla voittoa vs kilpailijat.
FPGAn etuna tietty se että sitä voi jälkikäteen firmwarella “patchata” paljon vapaammin kuin custom-piiriä, joten jopa ihan looginen ratkaisu siinä vaiheessa kun teknologiaa vielä kehitetään ja custom-piiriä ei vielä ole saatavilla. Mutta huonosti menee jos joudutaan tekemään tuotantoon asti deploymenttejä FPGA-raudalla vain jotta saadaan pidettyä vanhat asiakkaat joilla on verkot täynnä Nokiaa.
Edit: Tarkistin, NVIDIA käyttää kolmen tonnin monitoreissa 10AX048H2F34E1HG piiriä joka on “kaupan hyllyltä” yli 2300e. Tästä yhdistettynä tuohon “NVIDIA maksaa jopa tonnin pala noista piireistä” voitaneen heittää semmoinen karkea arvio että isoissa erissä näistä maksetaan lähemmäs puolet irtokappaleiden hinnoista. Eli haarukka olisi ehkä varovaisesti semmoiset 700e - 1500e/kpl kun ostetaan viimeistä huutoa olevia FPGA-piirejä lavakaupalla.
8 tykkäystä
Hyvää tiedonjakoa. Kiitos tästä 
Edit: pikalaskelma vaikkapa 300 000 kpl x 1 500 €/kpl tekisi 450 M €. Tuotekehityskuluja 200 M € lisää. Summa jo 650 M €.
Taisi tuo 5G:n yleistymisnopeus hieman yllättää. FPGA on nimenomaan hyvä tuohon kehitysvaiheeseen, mutta voluumien lisääntyessä ollaan nopeasti pulassa, ellei esim. SoC-ratkaisua löydy tilalle. En tiedä, mitä kilpailijat tekevät, mutta luulisi, että laitteista löytyy joitain geneerisiäkin piirejä (ASSP). Nokia käyttää noita SoC-piirejä muissa tuotteissaan laajasti, joten sitä osaamista varmasti löytyy. Ja tuotteiden pitäisi olla kyvykkäitä paitsi hinnassa myös suorituskyvyssä.
1 tykkäys
Tähän kysymykseen yritin vihjailla aikaisemmin, että onko Ericssonista tietoa, miten ovat ratkaisseet asian tällä hetkellä? Sry, jos se on jo mainittu aikaisemmin, mutta ei viimeksi osunut silmään, kun luin lokia taaksepäin.
Ilmeisesti ovat saaneet dedikoidun chippinsä kuntoon tai ainakin pidemmällä kuin Nokia, interwebin mukaan käyttävät myös Intelin 10nm (mutta Snow flake) omassaan, ei “ice lake” mitä Intel Nokialle oli “tekemässä”…
Edelleen ei Ericssonin katteet ja ennusteet ole kovempia seuraaville vuosille kuin Nokialla ? miten tuohon pitäisi suhtautua ?
2 tykkäystä
Itsellä ei tästä tietoa. Näinköhän kellään on varmaa tietoa yhtiöiden ulkopuolelta. Mutta jos tuloslaskelmaa tulkitsee vaikuttaisi että SOC kokoinen erotus on marginaaleissa suhteessa Nokiaan.
1 tykkäys